PÄÄTÖS LAPELY/6/07.04/2014 16.5.2014 ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN, HEVOSSELÄN TUULIVOIMAPUISTO, TERVOLA HANKKEESTA VASTAAVA TuuliWatti Oy c/o ST1 Oy PL 100 00831 HELSINKI HAKEMUS HANKE TuuliWatti Oy on pyytänyt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta. TuuliWatti Oy suunnittelee kahdeksan (8) tuulivoimalaitosyksikön rakentamista Tervolan kuntaan sijoittuvalle Hevosselän alueelle. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 3,5 MW ja tornikorkeudet 140 150 metriä. ASIAN KÄSITTELYN VAIHEET Hevosselän alue sijaitsee Tervolan, Keminmaan ja Simon kuntien rajalla, noin 21 km päässä Tervolan kuntakeskuksesta ja 37 km etäisyydellä Simon asemakylältä, Keminmaan ja Kemin keskustaajamiin on etäisyyttä noin 40 km. Voimalapaikat 1 4 sijoittuvat Lautamaan yhteismetsän alueelle ja voimalapaikat 5 8 yksityisille tiloille. Hanketoimija on tehnyt alueelle esiselvityksen, jossa on käsitelty alueen nykyistä maankäyttöä sekä koostettu olemassa olevista tiedoista luonto- ja ympäristökuvaus. Alueelle tullaan laatimaan osayleiskaava ja hanketoimijan mukaan esiselvitystä on tarkoitus täydentää kasvillisuus- ja luontotyyppiinventoinnilla, pesimälinnustoselvityksellä, metson soidinpaikkainventoinnilla, lepakkoselvityksellä, muun eläimistön yleispiirteisellä tarkastelulla, maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksellä, porotalouden vaikutusten arvioinnilla sekä museoviraston mahdollisesti edellyttämällä arkeologisella inventoinnilla. Asia on tullut vireille Lapin ELY-keskukseen 11.4.2014. Viranomaiset kutsuttiin 30.4.2014 YVA-lain 6 :n mukaiseen arviointimenettelyn tarpeesta järjestettyyn viranomaisneuvotteluun. Neuvotteluun kutsuttiin Lapin ELY-keskus, TuuliWatti Oy, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Lapin liitto, Tervolan kunta, Simon kunta, Keminmaan kunta, Lapin aluehallintovirasto, Museovirasto, Puolustusvoimien pääesikunta ja Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta, Lapin lennosto, Liikennevirasto, Ilmatieteen laitos, Trafi, Metsähallitus ja Paliskuntain yhdistys. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0010 PL 8060 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi Hallituskatu 5 C 96100 Rovaniemi
2/10 Neuvotteluun osallistuivat TuuliWatti Oy, FCG STE Oy ja Tervolan kunta sekä Lapin ELY-keskuksen edustajia. Seuraavat tahot jättivät kirjallisen kannanottonsa. Alla on referoitu kannanottojen sisältö: Museovirasto: Alueelle, joka sijoittuu 21 km päähän Tervolan kirkonkylästä, suunnitellaan yhteensä 8 tuulivoimalaa. Museoviraston alustavan arvion mukaan hanke ei aiheuta sellaisia merkittäviä haitallisia kulttuuriympäristövaikutuksia, että YVA-menettelyä tulisi soveltaa maiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai arkeologisen kulttuuriympäristön suojelun vuoksi. Hankkeelta tulee kuitenkin edellyttää kaavaprosessin yhteydessä riittäviä arkeologista kulttuuriperintöä koskevia selvityksiä (voimalat ja niiden edellyttämät sähkönsiirtoreitit/maakaapelit sekä tiestö ja huoltoreitistö). Lapin Liitto: Hanke sijaitsee 19.2.2014 vahvistetun Länsi-Lapin maakuntakaavassa tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvalle alueelle (tv1 2375). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvia alueita. Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin ja niin lähelle toisiaan kuin se energiantuotannon taloudellisuus huomioiden on mahdollista. Poronhoitoalueella alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset. Lapin liitto katsoo, että Tervolan Hevosselän tuulivoimapuistohankkeeseen ei tarvitse soveltaa YVA-menettelyä. Riittävät selvitykset voidaan toteuttaa tuulivoimaosayleiskaavatyön yhteydessä. Liikennevirasto: Liikennevirasto ei osallistu kokoukseen. Hanke ei kosketa Liikenneviraston toimintaa alueella eikä Liikenneviraston näkökulmasta YVA-menettely ole tarpeen. Metsähallitus: Joissain tapauksissa myös alle 10 tuulimyllyn hankkeiden kohdalla on perusteita edellyttää YVA-menettelyä paikallisesti kasautuvien pienten hankkeiden yhteisvaikutusten perusteella. Metsähallituksen mielestä YVA-vaikutusten arviointi on linnustovaikutusten osalta tarpeellinen. Muita tuulivoimapuistoja on esiselvityksen mukaan yhteensä kahdeksan. Olemassa olevia tuulipuistoja on (4 kpl) ja suunnitteilla (4 kpl) 22 55 km etäisyydellä Hevosselän suunnitellusta tuulivoimapuistosta. Jos YVA-menettelyä ei sovelleta, linnuston osalta näiden hankkeiden, myös vasta suunnitteilla olevien, yhteisvaikutusten arviointi pitää tehdä muussa soveltuvassa yhteydessä. Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta: Tuulivoimapuistohankkeen suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VN:n päätös 30.11.2000, tarkistukset 13.11.2008). Päätöksessä todetaan että alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Suunnittelussa on huomioitava maakuntakaavassa oleva puolustusvoimien Tervolan kunnassa sijaitsevan Pohjois-Suomen huoltorykmentin varastoalueen suojavyöhyke. Tuulivoimapuistohankkeen toteuttaminen on mahdollista suojavyöhykerajoitus huomioiden. Maaperään rakennettavaksi suunniteltu sähkövoimalinjaus (A) kulkee tien nro 19576 suuntaisesti osin sotilasräjähdemääräyksen mukaisen A- vyöhykkeen sisällä. Puolustusvoimat esittää että sähkövoimalinjaa (A)
3/10 ei toteuteta lähempänä varastoaluetta. Muiden suunniteltujen sähkövoimalinjausten (B ja C) toteuttamisessa ei ole huomautettavaa. Viranomaisneuvottelussa 30.4.2014 esitettiin alla olevan mukaisia kannanottoja. Tervolan kunta: Mika Simoska Tervolan kunnasta viittasi Pohjois- Suomen sotilasläänin esikunnan lausuntoon, ja totesi, että hanke ei tule vaikuttamaan Pohjois-Suomen huoltorykmentin varastoalueen suojavyöhykkeeseen. Lisäksi hän totesi, että hankealuetta on esitetty useammalle eri toimijalle. Hänen mukaan kuntalaisilta ei ole tullut kielteistä palautetta hankkeesta. Tervolan kunnan toiveena olisi yhdistää suunnitellun tuulivoimapuiston sähkönsiirtolinjojen yhteyteen myös valokuitukaapeli. Hänen mukaansa syrjäisen sijainnin vuoksi hanke ei haittaa muuta toimintaa. Mika Simoska arvioi, että rakennettavien teiden myötä hanke voi jopa helpottaa poronhoitoa. Hänen mukaan pedot aiheuttaisivat alueella poroille enemmän haittaa kuin suunnitteilla olevat tuulivoimalat. Hän ei usko hankkeella olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Simoskan mielestä Varevaaran tuulivoimapuiston valmistumisen jälkeen kuntalaisten kritiikki on kohdistunut lähinnä syöttötariffia kohtaan. Hänen mukaan myös lentoestovalot ovat saaneet myös hieman palautetta, mutta Hevosselän hankkeessa ei välttämättä tarvittaisi vilkkuvia lentoestovaloja. Mika Simoska kertoi, että Tervolaan yritettiin saada maakuntakaavan laadinnan yhteydessä mahdollisimman monta tuulivoimala-aluetta, mutta ne olisivat olleet liian pieniä. Tuulivoimaloiden kehityksen myötä tuulivoimapuistoja voisi mahdollisesti suunnata myös maakuntakaavan tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. Lapin ELY-keskus: Pekka Hervan mukaan hankealue vaikuttaisi sopivammalta tuulivoimatuotannolle kuin Paloselän alue. Hankkeessa tulisi selvittää muun muassa luonnon virkistyskäyttöön, kuten metsästykseen kohdistuvat vaikutukset. Tuulivoimalat eivät aiheuta vaaraa lähialueen kelkkareitillä. Hankkeen yhteydessä tulisi Hervan mukaan tehdä linnustoselvitykset kartoitus- ja linjalaskentamenetelmillä pesimälinnuston osalta ja muutoin suurten petolintujen osalta. Pöllökannat ovat kasvamassa, joten pöllöjen pesäreviirit olisi hyvä selvittää. Maakaapeli on linnuston kannalta hyvä ratkaisu. Hankealueen läpi kulkee Kivalojen vaarajakso, joka on lintujen muuttoa ohjaava reitti, minkä vuoksi linnustoselvitykset tulee laatia erityisen hyvin. Metson ja teeren soidinpaikat tulisi pitää salassa muun muassa kaava-asiakirjoissa. Lisäksi lepakkoselvitys tulisi tehdä huolella. Liito-oravaselvitykset voidaan suorittaa muiden maastoselvitysten yhteydessä. Sen sijaan saukkoselvitys ei ole välttämättä tarpeen. Hankealueelta etäisyydet Natura-alueisiin on pitkät, mutta esimerkiksi Kuivasjärven Natura-alueen ja Runkauksen luonnonpuiston Natura-alue tulisi selvittää riittävällä tavalla Natura-alueiden suojeluperusteisiin koh-
HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4/10 distuvien vaikutusten osalta. Kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBAalueet) tulisi muuttolinnuston levähdys- ja ruokailualueina selvittää. Timo Jokelainen kertoi lyhyesti maakuntakaavan tuulivoima-alueista. Tuulivoimala-alueita on kahden tasoisia; kyseessä oleva tuulivoima-alue vaatii melko pitkän sähkönsiirron. Jokelaisen mukaan yksikin huonosti sijoitettu tuulivoimala voi vaikuttaa ympäristöön paljon; näin ollen suositellaan isoja hyvin suunniteltuja puistoja. Muun muassa tämän vuoksi tulisi suosia maakuntakaavaan merkattuja tuulivoima-alueita. Lisäksi vaikutusten seuranta on Timo Jokelaisen mukaan tärkeää jokaisessa hankkeessa. Timo Jokelainen totesi myös, että tuulivoimaloiden kehittyessä myös niiden tehokkuus on kasvanut. Hän muistutti, että YVA-tarveharkintapäätös perustuu nyt esitettyihin tietoihin muun muassa käytettävien voimaloiden tehomääristä. Näin ollen nyt arvioitavana oleva hanke tulee toteuttaa sellaisena kuin se nyt esitellään. Esimerkiksi jos hankkeessa halutaankin käyttää nykyisiä tuulivoimaloita (3 3,5 MW) tehokkaampia voimaloita (esimerkiksi 4,5 MW), tulee YVA-menettely ottaa uudelleen harkintaan. Lisäksi ympäristövaikutukset tulee selvittää ja arvioida hyvin riippumatta siitä, toteutetaanko hankkeessa YVA-menettelyä. Ympäristövaikutukset tulee olla joka tapauksessa tiedossa. Kalle Oiva totesi, että poroneuvottelut tulisi pitää, vaikka hankealue ei sijoittuisikaan valtion omistamalle maalle. Hannu Raasakan mukaan Lapin ELY-keskuksella on nyt riittävästi materiaalia YVA-tarveharkintapäätöksen tekemiseen. Hankkeesta vastaavalle on ennen päätöksentekoa varattu YVA-lain 6.1 :n mukaisesti tilaisuus tulla kuulluksi. Lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki) 4 :ssä on määritelty lain soveltamisala, jonka mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (YVA-asetus) mukaisesti tuulivoimalahankkeisiin on 1.6.2011 lähtien sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään kymmenen kappaletta tai kokonaisteho on vähintään 30 megawattia. YVA-lain 4 :n mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-asetuksen 4 :n mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta tällaisessa yksittäistapauksessa.
5/10 Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä YVA-lain 4 :n toisessa momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Harkintaperusteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella (YVA-asetus 7 ). Hankkeen ominaisuudet Hanke koostuisi 8 tuulivoimalasta, joiden kokonaisteho olisi hankevastaavan ELY-keskukselle antamien tietojen mukaan korkeintaan 28 MW. Voimaloiden napakorkeus olisi enintään 150 metriä. Hankkeessa on hahmoteltu kolme vaihtoehtoa sähkösiirron osalta. Vaihtoehdossa A voimalat yhdistettäisiin maakaapelilla Ossauskosken voimalaitoksen sähköasemalle. Vaihtoehdossa B yhdistäminen tapahtuisi maakaapelilla Lehmikumpuun 220 kv Taivalkoski-Ossauskoski johdon varrelle rakennettavalle sähköasemalle. Vaihtoehto C liittyy TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimahankkeiden toteutumiseen, sillä vaihtoehdon C mukaan Hevosselän tuulivoimalat liitettäisiin maakaapelilla uuden 110 kv Simo-Taivalkoski johdon varrelle rakennettavalle sähköasemalle uudelle sähköasemalle. Lähimmät toiminnassa olevat tuulivoimapuistot sijoittuvat Tervolan Varevaaraan noin 22 km, Simoon noin 38 km, noin 45 55 km etäisyydelle Kemin Ajokseen, Tornion Röyttään ja Iin Olhavan tuulipuistoihin. Lähimmät suunnitteilla olevat tuulipuistohankkeet sijaitsevat Tervolan Löylyvaarassa noin 26 km etäisyydellä ja Simossa noin 35 km päässä sekä yli 55 kilometrin etäisyydellä Tornion Kitkiäisvaarassa. ELY-keskuksen tietojen mukaan myös Tornion Yli-Kaakamon alueelle noin 40 kilometrin päähän on suunniteltu tuulivoimapuistoa. Hankkeen sijainti Pinnan muodot Lentoestekorkeudet Luontotyypit IBA ja FINIBA lintualueet Hankekuvauksen mukaan Kivalon vaaraseutu on topografialtaan ympäröivää maastoa korkeammalla. Esiselvityksen kuvasta 1 on pääteltävissä, että voimaloiden perustukset on suunniteltu alustavasti sijoitettavaksi noin 120 metrin korkeudelle merenpinnasta. Lentoesterajoitukset voivat vaikuttaa merkittävästi tuulivoimaloiden sijoittumiseen. Hankealueen etäisyys Kemi-Tornion lentokentästä on 40 km ja Rovaniemen lentokentästä 70 km. Finavian käyttörajoitusalueet ulottuvat hankealueelle ja sen mukainen korkeusrajoite on 431 766 m merenpinnasta. Hankealueella ja sen ympäristössä on runsaasti suo- ja metsäalueita. Hankealueelle ja sen ympäristöön sijoittuu kahdeksan tiedossa olevaa suojelullisesti arvokkaan kasvilajin esiintymää. Runkaus-Saariaapa-Tainijärvet (IBA018), joka sisältää myös Runkauksen luonnonpuiston noin 6 kilometrin päässä hankealueesta sekä Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat (IBA021), joka sijaitsee noin 10 kilometriä hankealueesta etelälounaaseen, ovat kansainvälisesti arvokkaita IBAlintualueita. Suuripää-Joutsijärvi (FI1301811) noin 5 kilometriä hankealueelta länteen ja Kuivasjärvi (FI1301611) noin 3 kilometriä hankealueelta itään ovat kansallisesti tärkeitä FINIBA-lintualueita. Suunnitellun
6/10 tuulivoimapuiston ympäristössä on suurten petolintujen pesäreviirejä. Hankealue sijoittuu kuitenkin olemassa olevien tietojen mukaan näiden pesäreviirien suojavyöhykkeiden ulkopuolella. Hankealueelle ei ole tehty pesimälinnustoselvitystä tai muutonseurantaa. Natura-alueet Muut luontokohteet Pohja- ja pintavedet Hevosselän hankealueen ympäristössä sijaitsee yhteensä seitsemän Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta. Lähin Natura-alue on noin 3 kilometriä hankealueelta itään päin sijaitseva Kuivasjärvi (FI1301611, SCI ja SPA), jonka alueella on arvokasta pesimälinnustoa, kuten seudun järvien ainoa pilkkasiipiyhdyskunta. Hankealueelta noin 4 km lounaaseen sijaitsee pieni (12 ha) Ketunpesävaaran lehto (FI1301802, SCI), joka on tärkeä Lapin kolmion lehtokohde. Suuripään alue (FI1301811, SCI ja SPA) sijaitsee noin 5 kilometriä hankealueelta länteen. Suuripään alueeseen sisältyy soiden suojeluohjelmaan, lehtojen suojeluohjelmaan sekä lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Runkauksen (FI1301601, SCI) luonnonpuisto sijaitsee noin 6 kilometrin päässä hankealueelta itäkoilliseen. Runkauksen luonnonpuisto muodostaa erittäin tärkeän kohteen Perämeren alueen soiden sarjassa, jossa soiden kehitystä pystytään seuraamaan maankohoamisrannikolta vaarojen rinnesoille asti. Saariaapa-Hattuselän alue (FI1301612, SCI) sijoittuu yli 12 kilometrin päähän hankealueelta koilliseen. Alue on hyvä lintusuo ja Hattuselän alueella esiintyy paljon uhanalaisia lajeja. Martimoaapa Lumiaapa Penikat (FI1301813, SCI ja SPA) on monimuotoinen luonnontilaisen suoluonnon keskittymä, joka sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä hankealueesta etelälounaaseen päin. Alue on erityisen tärkeä uhanalaisille lintulajeille ja sitä ehdotetaan liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon Ramsar-kohteeksi. Auringonkorpi (FI1301813, SCI) sijaitsee noin 12 kilometriä hankealueen länsipuolella. Auringonkorpi on rehevää aapasuota ja alueella sijaitsee myös kaksi monipuolista lehtokohdetta. Hankealueen lounaispuolella sijaitsee Palokivalon paikallisesti arvokas rantamuodostuma, jonka alueelle sijoittuu myös valtakunnallisesti arvokas Palokivalon kallioalue. Soidensuojeluohjelmaan kuuluvat Ollakanojan lähteet sijaitsevat 7,5 km hankealueelta pohjoisluoteeseen. Mahdollisesti soidensuojelualueeksi perustettava Kalhuaapa sijaitsee noin 6 kilometriä hankealueen länsipuolella. Hankealueella ei ole pohjavesiesiintymiä. Arvokkaat maisemakohteet ja rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista hankealuetta lähin kohde, Simojokisuu, sijaitsee noin 36 kilometrin etäisyydellä. Lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (Tervolan kirkko, Koivun rautatieasema, Peura, Ossauskoski, Kurvilansaari ja Liimatanperä) sijaitsevat noin 18 22 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Kohteet ovat osa Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat -RKY-alueen kokonaisuutta, joka edustaa peräpohjalaista uudisasutusta. Muinaisjäännökset Asutus Hankealueelle ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöskohteita. Hankealueen ympäristö on harvaan asuttua. Lähin loma-asunto sijaitsee 2,5 km päässä. Seututie 923 varrella Tervolan Pahtaojassa ja Keminmaan Sompujärvellä noin 3-5 km etäisyydellä hankealueesta sijaitsee muutamia asuinrakennuksia. Hankealuetta lähimmän asutuskeskit-
7/10 tymän muodostaa alueen eteläpuolella sijaitseva kyläasutus Simojoen varressa noin 15 kilometrin etäisyydellä sekä hankealueen länsipuolella Kemijoen varressa sijaitseva kylä- ja taajama-asutus noin 20 kilometrin etäisyydellä. Poronhoitoalue Maakuntakaava Tervola on poronhoitoaluetta. Hankealue sijoittuu Isosydänmaan paliskunnan alueen puolelle lähelle Narkauksen ja Isosydänmaan paliskuntien alueiden välistä rajaa. Hanketoimijan mukaan alueen rajauksessa on huomioitu Palokivalon alueella oleva poroille tärkeä syys- ja talvilaidun. Ympäristöministeriö on vahvistanut 19.2.2014 Länsi-Lapin maakuntakaavan. Antamassaan päätöksessä ympäristöministeriö jätti kahdeksan tuulivoimaloiden aluetta ja yhden tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvan alueen vahvistamatta. Vahvistamispäätöksestä on valitettu koskien vahvistamatta jätettyjä alueita. Ympäristöministeriö on vahvistamispäätöksessään 19.2.2014 määrännyt Länsi-Lapin maakuntakaavan tulemaan voimaan MRL 201 :n perusteella ennen kuin se on saanut lainvoiman. Liitto on kuuluttanut MRA 93 :n mukaisesti maakuntakaavan voimaantulosta. Hevosselän hankealue on osoitettu tv1 merkinnällä tuulivoimantuotannon suunnitteluun soveltuvaksi alueeksi (tv1 2375), jonka ympäristöministeriö vahvisti. Kyseiselle Palokivalo- Sarvijärvenaapa tv1 2375 -alueelle on maakuntakaavassa annettu kohdekohtainen määräys, jonka mukaan tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee selvittää alueen pesimälinnusto ja lintujen muuttoreitit sekä arvioida yhteisvaikutukset jo toteutuneiden tuulivoimahankkeiden kanssa ja pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Hankealueen läpi on maakuntakaavassa merkitty kulkevaksi moottorikelkkareitti. Hankealue sijoittuu maakuntakaavassa myös kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeseen (ek). Vaikutusten luonne Tuulivoimalahankkeiden vaikutukset ovat sekä väliaikaisia että pysyviä ja ne sitovat hankealueen muilta maankäyttömuodoilta. Voimaloiden rakentamista varten alueelle joudutaan rakentamaan tiestöä ja voimaloiden sijoituspaikat raivataan, mikä aiheuttaa alueelle käytännössä katsoen pysyviä vaikutuksia. Merkittävimmät ja tyypillisimmät tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutukset kohdistuvat maisemaan. Maisemavaikutusten merkittävyys on sidoksissa tuulivoimalaitosten näkyvyyteen sekä maiseman ominaisuuksiin ja sen sietokykyyn. Tuulivoimalat tuottavat ääntä ja se koetaan usein häiritseväksi eli se on melua. Tuulivoimalan aiheuttamalla varjon vilkkumisella voi voimaloiden läheisyydessä olla häiritsevä vaikutus. Melu- ja välkevaikutusten häiritsevyyteen vaikuttaa erityisesti asutuksen etäisyys tuulivoimaloista. Maisema- ja meluvaikutusten lisäksi tuulivoimalat voivat aiheuttaa muun muassa linnustoon ja poronhoitoon kohdistuvia vaikutuksia. Esimerkiksi linnustovaikutukset ilmenevät törmäysvaikutuksina, elinympäristömuutoksina sekä häiriö- ja estevaikutuksina.
LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN PÄÄTÖS 8/10 Päätös Lapin ELY-keskus päättää, että Tervolan Hevosselän tuulivoimapuistohankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tämä päätös ja esitetyt harkintaperusteet eivät poista mahdollista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arvioinnin tarvetta. Perustelut Yksittäistapauksessa soveltamista harkittaessa on tarkasteltava hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta siten kuin YVAasetuksen 7 :ssä säädetään. Hevosselän tuulipuiston voimalamäärä olisi korkeintaan kahdeksan (8) ja kokonaisteho olisi korkeintaan 28 MW eli kyse on seudullisesti merkittävästä tuulivoimapuistohankkeesta alueella, joka on osoitettu oikeusvaikutteisessa maakuntakaavassa tuulivoiman tuotannon suunnitteluun soveltuvaksi alueeksi. Vaikka hanke jää YVA-asetuksessa mainitun rajan alapuolelle, hankkeen voidaan katsoa olevan lähellä YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelossa 7e tarkoitettua hanketta. Tuulivoimaloiden merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä maisemaan. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sijaitsevat etäällä hankealueesta eikä kyseisiin kohteisiin siten todennäköisesti aiheudu hankkeesta merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Melu- ja välkevaikutukset ovat luonteeltaan paikallisempia. Lähin lomarakennus sijaitsee 2,5 km ja lähin vakituinen asunto vähintään 3 km etäisyydellä lähimmän suunnitellun voimalan sijaintipaikasta. Hankealueelle ei sijoitu merkittävää virkistyskäyttöä. Melu- ja välkevaikutukset eivät todennäköisesti vastaa YVA-lain 4 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia. Natura-verkostoon kuuluvat suojelualueet sijoittuvat 3 12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Linnustovaikutusten merkittävyyteen vaikuttaa tuulivoimalan sijainti ja estevaikutuksen laajuus suhteessa merkittäviin muuttolinjoihin sekä pesimäalueiden läheisyys. Kivalojen vaarajaksolla, johon hankealueen länsipuolella sijaitseva Palokivalo kuuluu, saattaa olla muuttolintujen reittiä ohjaava vaikutus. Suunnitteilla olevat tuulivoimalat sijoittuisivat toteutuessaan suurten petolintujen pesäreviirien suojavyöhykkeiden ulkopuolelle. ELY-keskus toteaa, ettei hankkeella ole ennalta arvioiden todennäköisesti merkittäviä haitallisia linnustovaikutuksia. Hankkeen muutto- ja pesimälinnustovaikutukset tulee selvittää asianmukaisesti ja niiden tulokset ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Edellä mainituin perustein hanke ei todennäköisesti aiheuta laadultaan, laajuudeltaan eikä eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioiden sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, joita tarkoitetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :ssä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen menettely ei siten ole tarpeen Hevosselän tuulivoimapuistohankkeessa. Tämä päätös on tehty YVA-lain ja YVA-asetuksen mukaisten harkintaperusteiden pohjalta. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa on huomioitu asetuksessa säädettyjen harkintaperusteiden lisäksi viranomaisosallisten näkemykset. Päätös koskee hanketoimijan ELY-keskukselle YVA-tarveharkintapyynnön yhteydessä antamien tietojen mukaista han-
9/10 ketta. Mikäli hanke muuttuu nyt esitetystä tai sitä myöhemmin laajennetaan, tulee YVA-menettelyn tarve arvioida uudestaan. Muusta kuin 4 :ssä tarkoitetusta hankkeesta vastaavan, on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää (YVA-lain 25 ). Hanketoimijan mukaan Hevosselän tuulivoimapuistolle tullaan laatimaan osayleiskaava. Hankkeen vaikutukset tulee selvittää maankäyttöja rakennuslain mukaisesti kaavoituksen yhteydessä. Sovelletut oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 ja muutos 458/2006) 1, 4, 5.2, 6, 17, 19 ja 25. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7. Hallintolaki (434/2003) 60. Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (LAP 01 R). Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (laki ympäristövaikutusten arviointi-menettelystä 19 3 momentti). Johtaja Timo Jokelainen Alueidenkäyttöinsinööri Hannu Raasakka PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO JAKELU JA MAKSUT Päätös Maksu Tiedoksi Hakijalle saantitodistuksin maksutta Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Tervolan kunta Simon kunta Keminmaan kunta Lapin liitto Lapin aluehallintovirasto Museovirasto Lapin maakuntamuseo Liikenteen turvallisuusvirasto, TraFi
Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta Puolustusvoimat, Pääesikunta Finavia Oyj Lapin lennosto Liikennevirasto, Rautatie ja Ilmailu Ilmatieteen laitos Metsähallitus, Luontopalvelut Paliskuntain yhdistys Hannu Kemiläinen, TuuliWatti Oy Kai Tolonen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAPELY/ YVA-tiimi sähköpostilla: +Hannu Raasakka, Lapin ELY-keskus Jari Leskinen, Lapin ELY-keskus Eira Järviluoma, Lapin ELY-keskus Tiina Kämäräinen, Lapin ELY-keskus Pekka Herva, Lapin ELY-keskus Petri Liljaniemi, Lapin ELY-keskus Eira Luokkanen, Lapin ELY-keskus Kaija Pekkala, Lapin ELY-keskus Anu Rautiala, Lapin ELY-keskus +Jani Hiltunen, Lapin ELY-keskus 10/10