ja s S : ϕ Υ : M,s ϕ, mutta M,s Q. Erityisesti M, t P kaikilla t S, joten

Samankaltaiset tiedostot
Esimerkkimodaalilogiikkoja

T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

T Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

6 Relaatiot. 6.1 Relaation määritelmä

Taulumenetelmä modaalilogiikalle K

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1,

T Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

X R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy2015 1/195

Taulun avoimista haaroista saadaan kelvolliset lausejoukot

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

T Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Modaalilogiikan täydellisyyslauseesta

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 2, Osoita että A on hyvin määritelty. Tee tämä osoittamalla

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka )

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Heidi Luukkonen. Sahlqvistin kaavat

T Kevät 2005 Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I Kertausta Ratkaisut

Huom. muista ilmoittautua kokeeseen ajoissa. Ilmoittautumisohjeet kurssin kotisivuilla.

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

Modaalilogiikan ja predikaattilogiikan kaavojen vastaavuus

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Diskreetti matematiikka, syksy 2010 Harjoitus 7, ratkaisuista

Diskreetin matematiikan perusteet Malliratkaisut 2 / vko 38

Onko kuvaukset injektioita? Ovatko ne surjektioita? Bijektioita?

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

811120P Diskreetit rakenteet

Relaation ominaisuuksia. Ominaisuuksia koskevia lauseita Sulkeumat. Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

j(j 1) = n(n2 1) 3 + (k + 1)k = (k + 1)(k2 k + 3k) 3 = (k + 1)(k2 + 2k + 1 1)

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

Näytetään nyt relaatioon liittyvien ekvivalenssiluokkien olevan verkon G lohkojen särmäjoukkoja. Olkoon siis f verkon G jokin särmä.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Matematiikan tukikurssi

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Relaatioista. 1. Relaatiot. Alustava määritelmä: Relaatio on kahden (tai useamman, saman tai eri) joukon alkioiden välinen ominaisuus tai suhde.

d ) m d (I n ) = 2 d n d. Koska tämä pätee kaikilla

4 Matemaattinen induktio

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Tia Suurhasko. Hybridilogiikkaa

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko,

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä

6 Vektoriavaruus R n. 6.1 Lineaarikombinaatio

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Hilbertin aksioomajärjestelmän tarkastelua

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuehdotuksia viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (lauselogiikka )

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

T Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät Aikalogiikka

Diskreetti matematiikka Toinen välikoe Vastauksia. 1. Olkoot X = {a, b, c, d} ja Y = {1, 2, 3}, sekä R, S X Y relaatiot

Insinöörimatematiikka A

2017 = = = = = = 26 1

R : renkaan R kääntyvien alkioiden joukko; R kertolaskulla varustettuna on

Derivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2

a 2 ba = a a + ( b) a = (a + ( b))a = (a b)a, joten yhtälö pätee mielivaltaiselle renkaalle.

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 12. marraskuuta 2015

Matemaatiikan tukikurssi

Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?

Tehtävä 5 : 1. Tehtävä 5 : 2

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

Eukleidinen geometria aksiomaattisena systeeminä

KOMBINATORIIKKA JOUKOT JA RELAATIOT

Johdatus modaalilogiikkaan

Tehtävä 4 : 2. b a+1 (mod 3)

Bisimulaatio modaalilogiikassa

Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 10. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.

Goldblatt Thomasonin lause transitiivisille kehyksille

KOMBINATORIIKKA JOUKOT JA RELAATIOT

DISKREETTIÄ MATEMATIIKKAA.

Vieruskaverisi on tämän päivän luennolla työtoverisi. Jos sinulla ei ole vieruskaveria, siirry jonkun viereen. Esittäytykää toisillenne.

Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset

Ratkaisu: Yksi tapa nähdä, että kaavat A (B C) ja (A B) (A C) ovat loogisesti ekvivalentit, on tehdä totuustaulu lauseelle

Luku 5. Löwenheimin ja Skolemin lause. kompaktisuuslause. Tässä luvussa tutustumme tärkeimpiin täydellisyyslauseen (ja sen todistuksen) seurauksiin.

Transkriptio:

T-79.50 kevät 007 Laskuharjoitus 4. Vastaesimerkiksi kelpaa malli M = S, R,v, missä S = {s}, R = { s,s }, ja v(s,p) = false. P s M = P P pätee (koska M,s P), ja M,s P pätee myös, koska s,s R, M,s P, eikä s:llä ole muita seuraajia R-relaatiossa. Edelleen myös M, s P pätee. Koska kuitenkin M,s P (eikä s:llä ole muita seuraajia R-relaatiossa), ei M,s P päde. Siis M on vastaesimerkki. (Vastaesimerkit eivät yleisesti ole yksikäsitteisiä: samalla tavalla voitaisiin tarkistaa, että myös mallit M = S,R, v, missä S = {s,t }, R = { s,t, t,s } ja v(s,p) = v(t,p) = false ja M = S,R, v, S = {s,t,u }, R = { s,t, t,u, u,t } ja v (s,p) = v (t,p) = true, v (u,p) = false, ovat vastaesimerkkejä loogiselle seuraavuudelle maailmoissa s ja s vastaavasti.). M = S,R,v, missä S = {s,t}, R = { s,s, s, t, t,s }, v(s, P) = true ja v(s,q) = v(t,p) = v(t,q) = false. P, Q s t P, Q M,s P Q ja M,t P Q pätevät (koska M,s P, s,s R ja t,s R), ja M,s P pätee, sillä s,t R ja M,t P. Kuitenkin M,s Q, sillä M,s Q kaikille s S, joille s,s R. Siis M on (eräs) vastaesimerkki.. Oletetaan, että Σ {P } = L Υ = Q. Silloin on olemassa M = S, R, v siten, että M = Σ {P } ja s S : ϕ Υ : M,s ϕ, mutta M,s Q. Erityisesti M, t P kaikilla t S, joten M,s P P P P. Koska myös M = Σ pätee, seuraa, että Σ = L Υ = P P P P Q. 4. a) Oletetaan, että kehys F = S, R on transitiivinen, mutta lause P P ei ole pätevä kehyksessä. On siis olemassa kehykseen F perustuva malli M = S, R, v ja maailma s S siten, että M,s P P. Tällöin M,s P, mutta M,s P. Jälkimmäisestä vaatimuksesta seuraa, että on olemassa t S siten, että s,t R ja M,t P. Edelleen päätellään, että on olemassa u S, jolle t,u R ja M,u P. Koska s,t R ja t, u R, seuraa nyt kehyksen F transitiivisuudesta, että s,u R. Koska siis s,u R ja M,u P, M,s P, mistä seuraa ristiriita, sillä edellä oletettiin, että M, s P. Lause P P on siis pätevä kehyksessä. Oletetaan, että kehys F = S, R on euklidinen. Olkoon M = S, R, v kehykseen F perustuva malli ja s S jokin sen maailma, jolle pätee M,s P. Silloin joten M,s P, t S : s,t R ja M,t P. Oletetaan, että s,u R. Koska s,t R, kehyksen euklidisuudesta seuraa, että u,t R. Siis ja M,u P, M, u P. Koska u on mielivaltainen s:n seuraaja, M,s P, ja on todistettu M, s P P. Siten P P on pätevä mallissa M, ja koska M on mielivaltainen kehykseen F perustuva malli, P P on pätevä kehyksessä F.

5. Oletetaan, että F = S, R on refleksiivinen ja euklidinen. Jos srt pätee, niin refleksiivisyyden perusteella myös srs pätee. Euklidisuudesta seuraa nyt, että myös trs pätee, joten kehys on symmetrinen. Oletetaan sitten, että srt ja tru ovat voimassa. Symmetrisyyden perusteella trs pätee, ja euklidisuudesta puolestaan seuraa, että sru pätee. Kehys on siis transitiivinen. T-79.50 kevät 007 Laskuharjoitus 5 Aksiooma K: K: (P Q) ( P Q) Päättelysäännöt: MP: N: P, P Q Q P P. a) Oletetaan, että kehys F = S, R on sarjallinen, mutta lause P P ei ole pätevä kehyksessä. On siis olemassa kehykseen F perustuva malli M = S, R, v ja maailma s S siten, että M,s P P. Tällöin M, s P, mutta M,s P. Jälkimmäisestä vaatimuksesta seuraa, että ei ole olemassa maailmaa t S siten, että s,t R ja M,t P. Lisäksi oletuksen nojalla kehys F on sarjallinen, joten on olemassa t S siten, että s,t R. Näin ollen M,s P. Tästä seuraa ristiriita, sillä edellä oletettiin, että M,s P. Lause P P on siis pätevä kehyksessä F. Oletetaan, että kehys F = S, R on heikosti tiheä, mutta lause P P ei ole pätevä kehyksessä. On siis olemassa kehykseen F perustuva malli M = S,R, v ja maailma s S siten, että M,s P P. Tällöin M,s P, mutta M,s P. Jälkimmäisestä vaatimuksesta seuraa, että on olemassa t S siten, että s,t R ja M,t P. Oletuksen nojalla kehys F on heikosti tiheä, joten on olemassa u S, jolle s,u R ja u,t R. Koska u,t R ja M,t P, seuraa siitä, että M,u P. Nyt s,u R ja M,u P, joten täytyy olla niin, että M,s P. Tästä seuraa ristiriita, sillä edellä oletettiin, että M,s P. Lause P P on siis pätevä kehyksessä F.

. a). a). P (Q P) [Tautologia]. ( P (Q P) ) [N, ]. ( P (Q P) ) ( P (Q P) ) [K] 4. P (Q P) [MP,, ]. (P Q) [GP]. (P Q) ( Q P) [Tautologia]. ( (P Q) ( Q P) ) [N, ] 4. ( (P Q) ( Q P) ) ( ) (P Q) ( Q P) [K] 5. (P Q) ( Q P) [MP,, 4] 6. ( Q P) [MP,, 5] 7. ( Q P) ( Q P) [K] 8. Q P [MP, 6, 7]. P Q [GP]. Q P [GP]. (P Q) ( ( Q P) Q ) [Tautologia] 4. ( Q P) Q [MP,, ] 5. Q [MP,, 4] 6. Q [N, 5] 7. Q S [LP] 8. ( Q S) (Q S) [Tautologia] 9. Q S [MP, 7, 8] 0. S [MP, 5, 9]. Q (S Q S) [Tautologia]. S Q S [MP, 6, ]. Q S [MP, 0, ]. Q P [GP]. (Q P) [N, ]. (Q P) ( Q P) [K] 4. Q P [MP,, ] 5. Q Q [GP] 6. ( Q ( Q) ) ( Q P) ( Q P) [Tautologia] 7. ( Q P) ( Q P) [MP, 5, 6] 8. Q P [MP, 4, 7] 9. ( Q P) ( P Q) [Tautologia] 0. P Q [MP, 8, 9]. P [LP]. Q [MP, 0, ]

T-79.50 kevät 007 Laskuharjoitus 6. a). ( P (Q P) ). P (). (Q P) () 4., (Q P) () 5., Q (4) 6., P (4) 7., P (). ( (P Q) ( P Q) ). (P Q) (). ( P Q) () 4. P () 5. Q () 6. Q (5) 7., P (4) 8., P (7) 9., Q (6) 0., P Q ()., P (0)., Q (0). ( ( P Q) (P Q) ). P Q (). (P Q) () 4. P () 5. Q () 6., (P Q) () 7., P (4) 8., Q (5) 9., P (6) 0., Q (6). a). ( A A). A (). A () 4., A (; on lyhennysmerkintä :lle) 5., A (4) 6., A () Lause on K-pätevä., A A, A, A. ( A A). A (). A () 4. A () 5., A () 6., A (4) 7., A (5) 8.,, A (6) 9.,, A (7). ( ( A A) ( A A) ). A A (). ( A A) () 4., ( A A) () 5., A (4) 6., A (4) 7. A () 8. A () 9., A (7)., A (8) 0.,, 4 A (9)

. a) A A, ( A A),, A ( ( (P ) ). Q) (Q R) (P R),, 4 A. (P Q) (Q R) (). (P R) () 4. (P R) () 5. (P Q) () 6. (Q R) () 7., (P Q) (5) 8., P (7) 9., Q (7) 0., P R (4)., P (0)., R (0) (P Q) (Q R), (P R), P, Q,R. ( ( P Q) (P Q) ). P Q (). (P Q) () 4. P () 5. Q () 6. (P Q) () 7., P (4) 8., (P Q) (6) 9., P (8) 0., Q (8)., Q (5)., (P Q) (6)., P ()., Q (), P, Q P Q, (P Q), P, Q. ( (P Q) ( P Q) ). (P Q) (). ( P Q) () 4. P () 5. Q () 6., P (4) 0., Q (5) 7., P Q ()., P Q () 8., P (7)., P () 9., Q (7)., Q () 4

T-79.50 kevät 007 Laskuharjoitus 7. a). ( (P P) P ). (P P) (). P () 4., P P () 5., P () 6., P (4) 7., P (4) 8.,, P (7) 9.,, P (8) (refleksiivisyys) 0.,, P (9) (refleksiivisyys).,, P () (transitiivisuus). ( P ( P P) ). ( P ( P P) ) () (refleksiivisyys). P () 4. ( P P) () 5., ( P P) (4) 6., P (5) 7., P (5) 8., ( P ( P P) ) () 9., P (8) 0., ( P P) (8).,, P (9).,, P (6) d).. ( ( P Q) (P Q) ), ( ( P Q) (P Q) ) ()., ( P Q) () 4., (P Q) () 5. P Q () (symmetrisyys) 6. P (5) 7. Q (5) 8. (P Q) (4) (symmetrisyys) 9., (P Q) (8) 0. (P Q) (9) (symmetrisyys)., (P Q) (0)., P ()., Q () 4., P (6). ( P ( (P Q) Q )). P (). ( (P Q) Q ) () 4., P () (sarjallisuus) 5., ( (P Q) Q ) () 6., P Q (5) 7., Q (5) 8., P (6) 9., Q (6) 0.,, Q (9) (sarjallisuus).,, ( (P Q) Q ) () (transitiivisuus).,, P Q ().,, Q ()

e). Systemaattinen K-taulu:. ( P P). ( P P) (). P () 4. P () 5. P (4) 6. P () 7. P (6) 8. P (7). ( P P). P (). P () 4., P () 5., P () 6. P () 7.,, P (5),,, P P Systemaattinen K4-taulu:. ( P P). P (). P () 4., P () 5., P () 6. P () 7.,, P (5) 8.,, P (6) (transitiivisuus) 9. P (6) 0.,,, 4 P (8).,,, 4 P (9) (transitiivisuus). P (9).,,, 4, 5 P () 4.,,, 4, 5 P () (transitiivisuus) 5. P ().. Systemaattiseen K4-tauluun muodostuu ääretön haara, joten taulua ei saada koskaan valmiiksi. Koska tämä ääretön haara ei ole suljettu, seuraa, että lause P P ei ole K4-pätevä. Huomataan, että lauseet P ja P toistuvat taulussa prefikseillä,,,,,, 4 ja,,, 4, 5. Siten näitä prefiksejä vastaavissa vastamallin maailmoissa pätevät täsmälleen samat lauseet. Äärellinen vastamalli voidaan nyt yrittää muodostaa samastamalla kaikki nämä maailmat yhdeksi maailmaksi ja tarkistamalla, onko näin saatu malli lauseen K4-pätevyyden vastamalli. Kun tämä tehdään ja huolehditaan siitä, että transitiivisuusehto pysyy voimassa, saadaan malli,,, P P Nähdään, että lause P toteutuu mallin maailmassa, mutta lause P ei toteudu tässä maailmassa. Siten malli on vastamalli tehtävän lauseen K4-pätevyydelle.. ( ( P P) P ). ( P P) (). P () 6. P () 4. P () 7. P () 5. P (LP) 8., P (6) 9., P (7) 0., P P (GP)., P (0)., P (0).,, P () 4.,, P () 5.,, P (9) 4