Milja Karjalainen Satakunnan yhteisökeskus
Noin 6100 rekisteröitynyttä yhdistystä Satakunnan sisällä 4 eri tyyppistä aluetta järjestötoiminnan näkökulmasta: Rauman seutu, Pohjois-Satakunta, Pori, Huittisten seutu Länsi Suomessa osallistutaan vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan muuta maata aktiivisemmin RAY:n rahoituksen suhteen Satakunta toiseksi huonoin maakunta, toisaalta kylätoiminta vilkasta ja esim. Leader rahoitukset hyvin hyödynnettyjä Järjestöt ja säätiöt myyvät palveluja 29,5 milj eurolla (2015) julkiselle sektorille
Satakunnan erityispiirteet: Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmä JYTRY, 50 eri toimijaa ( -> JYTRY) Satakunnan järjestöstrategian uudistamistyö 2015 Satakunnan yhteisökeskus Kumppanuuksien rakentuminen Satakunnassa on seurausta järjestöjen välisestä yhteistyöstä
2012 Satakunnan yhteisökeskus ja ensimmäinen järjestöstrategia, joiden taustalla Kumppanuutta Satakuntaan hanke 2013 alkaen Järjestöyhteistyöryhmän voimakas maantieteellinen ja sisällöllinen laajentuminen 2015 maakunnallinen Järjestöstrategia, yhteinen vapaaehtoistoiminnan koulutus ja koordinointi, JYTRYn toiminnan kehittyminen Nopean kehityksen edellytykset: ilmapiiri: itsekkyydestä, kilpailuasetelmista ja rajanvedoista luopuminen järjestöjen kesken ydinjoukosta laajentuen yhteisten hyötyjen etsiminen Järjestöt eivät ole yksi, vaan monta: Eri tyyppisten (verkostonpunojat, palvelun tuottajat, toiminta-alustat jne.) ja eri alojen (liikunta, sote, kulttuuri) järjestöjen kumppanuus
JYTRYn yleiskokous -kokoontuu n. 5 krt/v eri puolilla maakuntaa -hankkeiden/toimintojen esittelyt, osallistujien ajankohtaiset asiat, työryhmien kuulumiset -yhteinen sisäinen tiedotus; n. 180 henkilön sähköpostilista -pysyvä sihteeri Yhteisökeskuksesta -Pj valitaan vuosittain -ei budjettia tai virallista organisaatiota -valitsee alaisensa työryhmät vuosittain, muttei niiden jäseniä JÄSENET: eri alojen keskeiset järjestöt, Satakuntaliitto, ELY, Samk, Shp, Srk LIIKKUJAN POLKU - SATAKUNTA - arkiliikunnan/terveysneuvonnan edistäminen -LiiKu kokoaa yhteen matalan kynnyksen liikuttajat YHTEISTYÖN SATAKUNTA SUUNNITTELURYHMÄ -järjestää vuosittaisen tilaisuuden -jäsenenä eri toimijoita -tilaisuuden päämääränä eri sektoreiden yhteistyö maakunnan ja sen väestön hyväksi VAIKUTTAMISTYÖRYHMÄ= SOTE-TYÖRYHMÄ -jäsenenä isoja järjestötoimijoita -järjestöjen yhteinen edunvalvonta ja viestintä -valtuustokirje -kansanedustajien tapaamiset KOKEMUSTOIMINTA-OHRY -jäsenenä eri toimijoita -suunnittelee ja koordinoi ka toiminnan ja koulutuksen Satakunnassa
70 järjestön näkemys eri puolilta maakuntaa Koonnut Jaana Tuomela/Satakunnan yhteisökeskus Yhteys Satakuntaliiton Maakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Tulevaisuutta rakennetaan neljän toimintalinjan avulla: 1. Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset ja vahvuus 2. Yhdistysten keskinäinen yhteistyö ja yhteistoiminta 3. Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan tunnettuus ja arvostus 4. Yhdistysten yhteistyö ja yhteistoiminta muiden toimijoiden kanssa. Strategian jalkauttaminen alkanut tammikuussa 2016: 1. Hankkeet suunnitellaan jatkossa alusta saakka yhdessä 2. Järjestötoiminta on laadukasta, ketterää ja siitä osataan kertoa 3. Rakennetaan tarkoituksenmukaisia kumppanuuksia: tarve päämäärä kumppanit keinot ja työnjako arviointi oppiminen JALKAUTTAMISEN JATKO?
Ohry, Jory ja Palvelurakenne työryhmä muodostettu 2015 Muutosjohtaja, muutosagentit, lakimies, viestintäsihteeri 19 alatyöryhmää nimetty keväällä 2016 -> sidosryhmäyhteistyö - työryhmä Mukana 23 järjestöedustajaa 7 eri työryhmässä ja hankesuunnittelussa -> yhteistapaamiset, vaikuttamistyö -> järjestöt mukana paitsi sattumalta, myös yhteistyörakenteiden ja tahtotilan vuoksi Projektisuunnitelma ja nykytilaselvitykset 2016 Hankkeiden, hyvien käytäntöjen ja toimintojen yhteistarkastelu Parhaillaan käynnissä sote maku työskentelyn yhdistäminen www.satasote.fi
Järjestöt eivät ole yksi, vaan monta Asiakkaiden ohjaaminen julkisen sektorin läpi tai ohi järjestötoimintaan Työnjaon huomioiminen Strateginen kumppanuus - yhdessä työtä yhteisten tavoitteiden eteen Tiedon jakaminen ja hyödyntäminen eri sektoreilla tiedolla johtaminen, erilaisen tiedon arvostaminen Järjestöjen asiantuntemuksen tunnustaminen ja hyödyntäminen Palvelujen ostaminen järjestöiltä HUOM! Ovatko järjestöt parempia vai huonompia sopeutumaan uuteen tilanteeseen kuin julkinen???
Järjestöjen keskinäinen yhteistyö: Järjestö- ja vapaaehtoiskentän selkeytyminen sekä väestöön, että muihin sektoreihin nähden Päällekkäisyyksien välttäminen järjestökentällä Järjestöjen toiminnan laatu ja määrä paranee samalla kun työmäärä vähenee; esim. yhteinen vapaaehtoistyön koulutus ja toimijoiden lista, koulutukset, vaikuttaminen, hankkeet Muiden sektoreiden kanssa tehtävä yhteistyö, Satasote: Asiantuntemus, kokemus ja toiminta pystytään hyödyntämään Tiedonkulku parantunut oleellisesti
Tulevaisuuden järjestön rooli; palvelutuotanto vs. kansalaisjärjestötoiminta yhteinen yritystoiminta, palvelupaketit? Julkinen sektori tullut järjestöjen tontille rahoituksen sijaan Järjestöjen (kokemus)asiantuntemuksen tunnustaminen Järjestöjen vaikeus tuotteistaa toimintaansa Järjestöjen epäluotettavuus ja kyvyttömyys muutokseen, turhasta luopumisen vaikeus Julkisen sektorin kyvyttömyys muutokseen, turhasta luopumisen vaikeus Eri sektoreiden vaikeudet ymmärtää toistensa toimintatapoja, päätöksentekoa ja toimintalogiikkaa
milja.karjalainen@yhteisokeskus.fi @miljkarj
Timo Aro: Järjestöjen oma tulevaisuuskuva? 1. Edunajamisjärjestöt: - Vahva jäsenistön tai jonkin asian edunajaminen (lobbaus) -Globaali tai kansallinen pelikenttä - Ammattimainen rakenne, asiantuntijaprofessiot - Riittävät fyysiset ja henkiset resurssit - Legitiimi julkinen asema ja/tai kansalaisläh-töinen luottamus 3. Verkostopunojajärjestöt: - Linkki tai alusta yhteiselle tekemiselle, välittäjä- tai kehittäjätaho - Verkostojen kokoamista, ylläpitämistä ja kehittämistä - Yhteisen toiminnan tai toimijoiden koordinointi - Resurssirengas ja yhteistyöfoorumi muille - Aktiivista ja monipuolista vuorovaikutusta 2. Palvelujärjestöt: - Vahva jäsenistön tai jonkin toiminnan edistäminen, yleishyödyllisyys - Palveluiden tuottaminen jäsenistölle tai asiakkaille keskiössä - Vakiintunut ja perinteinen toimintamalli ( näin on aina toimittu ) -Vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan hyödyntäminen -Paikalliset tai alueelliset erityispiirteet korostuvat 4. Erikoistuneet järjestöt: - Yhden asian liikkeet tai järjestöt, vahva erikoistuminen - Tiukat strategiset valinnat ja rajaukset ohjaavat toimintaa - Projektit tai projektimainen toiminta korostuu - Rajatut kohderyhmät ja toimintamallit - Asiantuntijuus ja professiot korostuvat - Kokeilevaa toimintaa