FINANSSIPOLITIIKKA FINANSSIKRIISIN HOIDOSSA Juha Vehviläinen KA2:n luento 7.9.2010
Kirjallisuutta Tämän luennon sopivaa oheislukemistoa luentomuistiinpanojen lisäksi: Valtiovarainministeriön TALOUDELLINEN KATSAUS 3/2010 Valtiovarainministeriön Suhdannekatsaus 23.6.2010 Hyvä lukemisto myös ETLA:n SUHDANNE nro 3/2010, Suomen Pankin Euro & talous Sekä muiden tutkimuslaitosten katsaukset. MONTHLY BULLETIN, 10th ANNIVERSARY OF THE ECB 2008 ja muita Euroopan keskuspankin ja EU:n julkaisuja. OECD Economic Outlook No. 83 Finland, 2008 OECD Economic Survey of Finland, 2008 Public Finances in EMU 2009, European Commission Andersen, Holmström, Honkapohja, Korkman, Söderström, Vartiainen; THE NORDIC MODEL, Etla B232, 2007 http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/european_econo my/2010/pdf/ee-2010-4_en.pdf
Linkkejä www.vm.fi www.bof.fi www.etla.fi www.ecb.eu www.oecd.org http://ec.europa.eu/ http://www.imf.org/external/index.htm
1. Talouspolitiikan välineet Teoriassa talouspolitiikan välineitä ovat:
1. Talouspolitiikan välineet Teoriassa talouspolitiikan välineitä ovat: - finanssipolitiikka
1. Talouspolitiikan välineet Teoriassa talouspolitiikan välineitä ovat: - finanssipolitiikka (ja rakennepolitiikka) - rahapolitiikka
1. Talouspolitiikan välineet Teoriassa talouspolitiikan välineitä ovat: - finanssipolitiikka (ja rakennepolitiikka) - rahapolitiikka - tulopolitiikka
1. Talouspolitiikan välineet Teoriassa talouspolitiikan välineitä ovat: - finanssipolitiikka (ja rakennepolitiikka) - rahapolitiikka - tulopolitiikka - valuuttakurssipolitiikka
1. Talouspolitiikan välineet Teoriassa talouspolitiikan välineitä ovat: Finanssipolitiikka (ja rakennepolitiikka) Rahapolitiikka Tulopolitiikka Valuuttakurssipolitiikka Näiden välineiden toiminta ja vaikutukset riippuvat mm. integraatiosta ja valitusta valuuttakurssijärjestelmästä.
2. Tarvitaanko finanssipolitiikkaa? Talousteoriassa keskustellaan runsaasti finanssipolitiikan ja muiden talouspolitiikan välineiden merkityksestä ja tehokkuudesta. Hienosäätö vs. politiikkasäännöt (selitetään luennolla) Globaali finanssi- ja talouskriisi on nostanut finanssipolitiikan jälleen hyvin merkitykselliseksi (finanssijärjestelmän tuet, budjettialijäämät, huoli työllisyydestä ja talouden kasvusta). European Economic Recovery Program (EERP)
EERP ja automaattiset stabilisaattorit Finanssipolitiikan (EERP) elvytysvaikutus EU:ssa arvioidaan 2009 olleen 1.1% BKT:sta ja 2010 on 0.7% BKT:sta. Automaattisten stabilisaattorien Progressiivinen tuloverotus Työttömyyskorvaukset vaikutuksen vuosina 2009-2010 arvioidaan olevan 3.2% BKT:sta.
3. Rahapolitiikka EMU:ssa Euroopan keskuspankki EKP hoitaa rahapolitiikan ja määrää korosta. Yksi ja sama korko ei välttämättä sovi hyvin kaikille maille. Esiintyy epäsymmetrisiä shokkeja. Syntyy talouspolitiikan vaje.
3. Entä EMU:ssa EKP hoitaa rahapolitiikan ja määrää korosta. Yksi ja sama korko ei välttämättä sovi hyvin kaikille maille. Esiintyy epäsymmetrisiä shokkeja. Syntyy talouspolitiikan vaje. Yksi raha ja sen valuuttakurssipolitiikka on periaatteessa EKP:n alaa. Käytännössä EKP on välttänyt puuttumasta valuuttamarkkinoiden toimintaan. (Tästä lisää euron yhteydessä).
3. Entä EMU:ssa EKP hoitaa rahapolitiikan ja määrää korosta. Yksi ja sama korko ei välttämättä sovi kaikille maille. Syntyy talouspolitiikan vaje. Yksi raha ja sen valuuttakurssipolitiikka on periaatteessa EKP:n alaa. Käytännössä EKP on välttänyt puuttumasta valuuttamarkkinoiden toimintaan. Kansalliseen päätäntävaltaan jää finanssipolitiikka (ja rakennepolitiikka) sekä tulopolitiikka ja siksi niiden merkitys korostuu nykyisissä oloissa merkittävästi.
4. Talous- ja rahaunionin (EMU) kolme vaihetta
4.1. EMU:n ensimmäinen vaihe Kesäkuussa 1989 Eurooppa-neuvosto päätti Delorsin raportin pohjalta, että talous- ja rahaliiton toteuttaminen alkaa 1.7.1990, johon mennessä periaatteessa kaikki pääomanliikkeiden rajoitukset poistettiin jäsenvaltioiden väliltä.
4.2. EMU:n toinen vaihe Toinen vaihe alkoi 1.1.1994, kun Euroopan rahapoliittinen instituutti EMI perustettiin. EMI valmisteli mm. yhteiseen rahaan siirtymistä ja oli Euroopan keskuspankkijärjestelmän esivaihe. EU:n neuvosto päätti 2.5.1998, että 11 EU:n jäsenvaltiota, Belgia, Saksa Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi täytti edellytykset yhteisen rahan käyttöönottamiseksi 1.1.1999. Nämä maat siis osallistuivat kolmanteen vaiheeseen. Euroopan keskuspankki EKP (ECB) perustettiin 1.6.1998.
4.3. EMU:n kolmas vaihe Kolmas vaihe ja viimeinen vaihe alkoi rahaliittoon alkuvaiheessa osallistuneiden 11 jäsenvaltion valuuttakurssien peruuttamattomasta kiinnittämisestä 1.1.1999 jolloin EKP otti vastuulleen yhteisen rahapolitiikan harjoittamisen. Kreikka tuli mukaan 1.1.2001. Slovenia 2007 Kypros ja Malta 2008 Slovakia 2009 Viro 2011, muut Baltian maat liittynevät lähivuosina. Huom! Seuraavan sivun kuvasta puuttuvat Slovakia ja Viro.
Euroalue
5. Finanssipolitiikka EMU:ssa Pienen maan kannalta valuuttakurssin arvo ja korko on annettu, jolloin tuntemamme teorian mukaan finanssipolitiikka (Fipo) on erityisen tehokasta.
5. Finanssipolitiikka EMU:ssa Pienen maan kannalta valuuttakurssin arvo ja korko on annettu, jolloin tuntemamme teorian mukaan finanssipolitiikka (Fipo) on erityisen tehokasta. Fipo on erityisesti valtion budjetin kautta tapahtuva valtion menoista ja tuloista (veroista ja verojärjestelmästä) päättäminen.
5. Finanssipolitiikka EMU:ssa Pienen maan kannalta valuuttakurssin arvo ja korko on annettu, jolloin tuntemamme teorian mukaan finanssipolitiikka (Fipo) on erityisen tehokasta. Fipo on erityisesti valtion budjetin kautta tapahtuva valtion menoista ja tuloista (veroista ja verojärjestelmästä) päättäminen. Budjetti tehdään vuosittain, mutta samalla noudatetaan pidemmän ajan tavoitteita.
5. Finanssipolitiikka EMU:ssa Valuuttakurssin arvo ja korko on annettu, jolloin tuntemamme teorian mukaan finanssipolitiikka (Fipo) on erityisen tehokasta. Fipo on erityisesti valtion budjetin kautta tapahtuva valtion menoista ja tuloista (veroista ja verojärjestelmästä) päättäminen. Budjetti tehdään vuosittain, mutta samalla noudatetaan pidemmän ajan tavoitteita. Tärkeää on analysoida näiden päätösten kokonaistaloudelliset ja hyvinvointivaikutukset.
Finanssipolitiikka EMU:ssa 2 Fipo:n käyttöä rajoittavat: 1. Maastrichtin sopimus ja 2. Vakaus- ja kasvusopimus (Stability and growth pact). ECOFIN valtiovarainministerien neuvosto
Julkiset menot toiminnan mukaan, 2005 EU15 Suomi Ruotsi Tanska USA Yhteensä 47.2 50.5 56.4 53.1 34.2 Yövartijavaltio 10.0 9.9 10.7 9.3 10.8 Hyvinvointivalt io, josta 30.8 34.1 38.1 37.4 20.7 - Terveys 6.6 6.8 7.0 6.9 7.8 - Koulutus 5.2 6.1 7.3 7.9 5.3 - Sosiaaliturva 19.0 21.2 23.8 22.6 7.6 Muut 6.4 6.5 7.6 6.4 2.7
6. MAASTRICHTIN SOPIMUS Maastrichtin sopimus 1991 määritteli rahataloudelliseen yhteistyöhön (EMU:un) pyrkiville maille ns. konvergointikriteerit, jotka koskivat valtion budjetin alijäämää (alle 3% bkt:sta), valtion velkaa (alle 60%), inflaatiota ja pitkää korkoa.
Konvergointi- eli lähestymiskriteerit
7. VAKAUS- JA KASVUSOPIMUS 7.1. Sopimuksen tavoite Vakaus- ja kasvusopimus hyväksyttiin 1997 osana EMU:n kolmatta vaihetta. Sen avulla koordinoidaan finanssipolitiikkaa. Se määrittelee euroon siirtymisen jälkeen noudatettavaa finanssipolitiikkaa tavoitteena ehkäistä liiallinen budjettialijäämä (alle 3%) euroalueella. Useiden maiden suuret alijäämät voivat aiheuttaa koko alueen kannalta haitallisen koron nousun, joka puolestaan hidastaa investointeja ja talouden kasvua koko euroalueella. Sopimuksella pyritään takaamaan euroalueeseen kuuluvien valtioiden talouksien jatkuva ja kestävä lähentyminen, vakaus ja kasvu. Se tukee myös rahapolitiikan hintavakauden tavoitetta. Euromaiden inflaatiot ovat konvergoituneet ja korkoina ovat yhteiset Euriborit.
7.2. Liiallisia alijäämiä koskeva menettely ja muita ohjelmia Liiallisia alijäämiä koskeva menettely (Excessive Deficit Procedure) käynnistyy maille, jotka ylittävät alijäämärajoitteen. Aluksi annetaan suosituksia, joiden rikkominen voi johtaa seuraamuksiin, kuten korottomat talletukset ja viimein sakkoihin. Vuotuiset ohjelmat. Finanssipolitiikan keskipitkänajan ohjelma (MTO, medium-term objective for fiscal policy). Talouspolitiikan laajat linjat (The Broad Economic Policy Guidelines, BEPGs).
7.3. Kritiikkiä V&k-sopimus on kohdannut paljon kritiikkiä, kun muutama vuosi sitten alijäämämaihin, erityisesti Saksaan ja Ranskaan ei kohdistettu sanktioita. Sopimuksen sisällön muuttamiseen kohdistui paine tehdä sopimuksesta joustavampi. Komission ehdotuksen mukaan alijäämiä sekä ulkomaan velkaa arvioitaessa tulisi ottaa huomioon maan taloudellinen suhdannetilanne sekä arvioida kehitystä pidemmällä aikavälillä. Nykyinen globaali finanssikriisi ja sen hoitaminen on johtanut lähes kaikkien maiden budjetit suuresti alijäämäisiksi. Alijäämien pienentäminen ja talouden kasvu ovat nousseet nyt suurimmiksi talouspoliittisiksi haasteiksi. Maariskit ovat velkaantuneisuuden takia nousseet merkittäviksi. Siksi valtioiden maksamat korot veloistaan eroavat merkittävästi. Kreikka maksaa korkoa enemmän kuin Suomi.
7.4. Vakaus- ja kasvusopimuksen uudistus Vuonne 2005 uudistetun V&K-sopimuksen mukaisesti jäsenmaiden tulee asettaa julkistalouden rahoitusasemalle kansallinen keskipitkän aikavälin tavoite (medium-term objective) (Suomessa kahden %:n ylijäämä/bkt), jonka saavuttamiseksi lähentymis- ja vakausohjelmassa tulee esittää sopeutusura. Huom! Kahden %:n tavoite on vaativampi kuin V&K-sopimus edellyttää; sitä perustellaan väestön ikääntymisen vaikutuksilla. Tavoitteen tulee ottaa huomioon riittävä turvamarginaali 3%:n alijäämän suhteen (Suomessa 2,75%). Sen tulee myös johtaa velkasuhteen alentumiseen sekä nopeaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden paranemiseen.
7.5. Onko velka ongelma vai etu? Huomioita velan kestävyydestä B=velan määrä r=reaalikorko, joka maksetaan velasta g=talouden kasvuvauhti Y=bruttokansantuote t=vuonna t G=julkiset menot (ilman korkomenoja) T=verotulot G-T=perusbudjetti B t Y t B t 1 Y t 1 r g B t 1 Y t 1 G t T t Y t
Velkaantuminen Velkaantuneisuus B/Y on viime vuosina kasvanut, koska (r-g) on kehittynyt epäsuotuisasti finanssikriisin iskiessä; talouskasvu g hidastui. Verotulot T pienenivät g:n pienetessä. Julkiset menot G kasvoivat: -laman takia (automaattiset stabilisaattorit) -laman torjunnan takia.
Velan stabilointi 1 Jos asetetaan tavoite: velkasuhde B/Y halutaan stabiloida jollekin tasolle, esim. 60 prosenttiin. Miten se saavutetaan? Riippuu koron ja kasvun erotuksesta (r-g). - Velka on helpoiten hoidettavissa, kun (r-g) on negatiivinen eli talouskasvu on suurempi kuin reaalikorko. -Hitaan talouskasvun aikana (r-g) on positiivinen, jolloin velkaantuneisuus pyrkii lisääntymään.
Velan stabilointi 2 Velkasuhteeseen vaikuttaa myös (ks. kaava) perusbudjetin tila (ylijäämä vai alijäämä). Jotta B/Y pienenee, täytyy perusbudjetin olla ylijäämäinen eli verotuloja on kerättävä enemmän kuin menot ovat; tällöin (G-T)/Y on negatiivinen.
Velan stabilointi 3 Velan stabilointia tulevaisuudessa vaikeuttaa väestörakenteen muutos. Työllisten määrän väheneminen hidastaa talouskasvua; g pienenee. Huoltosuhde heikkenee, jolloin julkiset menot pyrkivät kasvamaan.
7.6. Entä Suomessa Suomi on täyttänyt EU-maita koskevan V&Ksopimuksen velvoitteet julkisen talouden ylijäämäsuhteen ja velkaantuneisuuden osalta viime vuosina ja keskipitkällä aikavälillä. Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä on ollut merkittävän suuri, mutta viime ja tänä vuonna vakavan talouskriisin seurausten helpottamiseksi ylijäämät kääntyivät alijäämiksi. Julkisyhteisöjen EMU-velan osuus BKT:sta alentui useita vuosia, mutta kääntyi viime vuonna nousuun 40.8 prosenttiin (edellisenä vuonna 33%) ja tänä vuonna 47% (Vm:n suhdannekatsaus 2/2009). Suomessakin tarvitaan pidemmän ajan velan stabilointiohjelma.
8. EURO 8.1. Euro valuuttakurssijärjestelmänä Euroa käyttävät maat ovat keskenään omaksuneet kiinteimmän mahdollisen valuuttakurssijärjestelmän, yhteisen valuutan. Muiden valuuttojen, kuten dollarin tai jenin suhteen EURO on vaihtuvien kurssien järjestelmässä. Euron arvo siis määräytyy markkinoilla. EKP ei käytä valuuttakurssia talouspolitiikan välineenä. Esimerkiksi Euron ja dollarin kurssi on vaihdellut merkittävästi, kuten vaihtuvien kurssien järjestelmässä voikin odottaa tapahtuvan. Aluksi Euro heikkeni merkittävästi ja sittemmin vahvistui dollarin suhteen (ja dollarille tapahtui päinvastoin). Näillä suhteellisen hinnan muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia kansainväliseen kauppaan.
8.2. Eurojärjestelmä Euroalueen muodostavat 16 EU-maata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia ja Suomi. Näiden maiden keskuspankit yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa muodostavat eurojärjestelmän. Eurojärjestelmä huolehtii eurosta ja euroalueen rahapolitiikasta. Huom. Seuraavan sivun kuvasta puuttuu Slovakia.
Euromaat
8.3. EKPJ Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ) kuuluvat eurojärjestelmään kuuluvien keskuspankkien lisäksi niiden EU:n jäsenmaiden keskuspankit, jotka eivät ole vielä ottaneet yhteisvaluuttaa käyttöön (11 maata): Bulgaria, Iso- Britannia, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Ruotsi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.
8.4. Euro ja ERM II Euron käyttöönottoa haluavien maiden valuutan on vähintään kahden vuoden ajan kuuluttava ERM II:een (Exchange Rate Mechanism) todistaakseen taloudellisen tilan kypsyyden yhteisvaluuttaan liittymiseksi. Maastrichtin ehdot tulee myös täyttää. Tällä hetkellä ERM II:ssa on neljä maata: Vanhana maana Tanska (1.1.1999), uusista EU-maista ensin Viro ja Liettua (27.6.2004), sitten Latvia (29.4.2005). Kullekin valuutalle on sovittu keskuskurssi. Tanskan kruunun vaihteluväli on+/-2,25 % ja muiden +/-15 %. Käytännössä vaihtelu on hyvin vähäistä. ERM II:n ulkopuolla on seitsemän EU:n jäsenmaata.
Monetary integration plans of EU Member States outside the euro area Country Intentions for ERM II Intentions for euro adoption Bulgaria As soon as possible. Aims to adopt the euro as soon as possible. Czech Republic ERM II participation for only the minimum The latest update of the Czech Republic s euro period of two years ahead of EMU entry. Inflation area accession strategy, approved by the Czech targeting will be retained until monetary integration authorities in August 2007, states that some of completed. The readiness to join ERM II and the the preconditions needed for benefiting from the euro area is assessed on a yearly basis jointly by the adoption of the euro have yet to achieve satisfactory government and the national central bank. parameters. The main obstacles relate to the need to enhance the flexibility of the economy and fiscal policy consolidation. Denmark Participating. No current plans. Referendum on euro adoption in September 2000 resulted in a 53% no vote. Estonia Participating. Aims to adopt the euro as soon as possible. Latvia Participating. Aims to adopt the euro as soon as possible. Lithuania Participating. Aims to adopt the euro as soon as possible. Hungary The Convergence Programme update does not The Convergence Programme does not contain any contain any desired ERM II entry date. It only states desired euro area entry date. that participation in ERM II should be made conditional upon the restoration of fiscal credibility. Poland ERM II participation for only the minimum period of The Convergence Programme does not specify the two years. No explicit target date for ERM II entry. target date for euro adoption. Romania According to the 2007 Convergence Programme Not before 2014. there are no intentions to join ERM II before 2012. Aims to stay in the ERM II for the minimum required period before adopting the euro. Slovakia Participating. Aims to meet the fi scal reference value in 2007 and to join the euro area in 2009. Sweden No current plans. No current plans. Referendum in September 2003 on euro adoption resulted in a 56% no vote. United Kingdom No current plans. As soon as government s five tests are fulfilled. Source: ESCB.
9. TULOPOLITIIKKA Palkat ovat keskeinen erä tuotannon kustannuksista. Tuottavuuden ohella palkkojen kehitys on siten merkittävä tekijä kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Palkkojen määräytyminen ja palkoista sekä työehdoista sopiminen on kunkin maan harkinnassa. Tulopolitiikka ei ole hallituksen eikä eduskunnan määrättävissä. Työmarkkinajärjestöt keskitetysti tai hajautetusti päättävät palkoista ja työehdoista.
Tulopolitiikan vaikutuksia On tarpeen analysoida tulopolitiikan vaikutuksia: Työllisyyteen / Työttömyyteen Tuottavuuteen Talouden kasvuun
General government budget balances in euro area countries in the period 1999-2007 (as a percentage of GDP) 1999-2007 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Belgium -0.2-0.5 0.1 0.4 0.0 0.0 0.0-2.3 0.3-0.2-5.9-4.8-4.1-3.0 Germany -2.4-1.5-1.1-2.8-3.7-4.0-3.8-3.4-1.6 0.0-0.1-3.2-5.5-4.5-3.5 Ireland 1.6 2.7 4.7 0.9-0.6 0.4 1.4 1.6 3.0 0.3-7.1-11.7-11.6-10 -7.2 Greece -4.5-3.4-3.7-4.9-4.7-5.6-7.4-5.1-2.6-2.8-12.7-8.7-5.6-2.8 Spain 0.1-1.4-1.1-0.6-0.5-0.2-0.3 1.0 1.8 2.2-11.4-9.8-7.5-5.3 France -2.6-1.8-1.5-1.6-3.2-4.1-3.6-2.9-2.4-2.7-7.9-8.2-6.0-4.6 Italy -2.9-1.7-2.0-3.1-2.9-3.5-3.5-4.2-3.4-1.9-5.3-5.0-3.9-2.7 Cyprus -2.7-4.3-2.3-2.2-4.4-6.5-4.4-2.4-1.2 3.3-6.1-6.0-4.5-3.4 Luxemburg 2.3 3.4 6.0 6.1 2.1 0.5-1.2-0.1 1.3 2.9-1.1-3.9-5 -4.6 Malta -5.3-7.7-6.2-6.4-5.5-9.8-4.6-3.2-2.5-1.8-3.8-3.9-2.9-2.8 Netherlands -0.5 0.4 1.3-0.2-2.0-3.1-1.7-0.3 0.5 0.4-4.9-6.1-5 -4.5 Austria -1.5-2.2-2.1 0.0-0.6-1.4-3.7-1.5-1.5-0.5-3.5-4.7-4.0-3.3 Portugal -3.6-2.8-3.2-4.3-2.9-2.9-3.4-6.1-3.9-2.6-9.3-8.3-6.6-4.7 Slovenia -2.4-3.1-3.8-4.5-2.5-2.7-2.3-1.5-1.2-0.1-5.7-5.7-4.2-3.1 Finland 3.9 1.6 6.9 5.0 4.1 2.6 2.4 2.9 4.1 5.3 4.2-2.2-3.6-3.0-2.3 Euro Area -1.9-1.4-1.0-1.9-2.5-3.1-2.9-2.5-1.3-0.6-1.9-6.3-6.7-5.3-3.9 Sources: European Commission, NCBs and ECB calculations. Notes: Figures for the period 1999-2007 are annual averages. Data exclude proceeds from the sale of universal mobile telecommunications system (UMTS) licenses.
Euro area general government fiscal positions in the period 1990-2007 (as a percentage of GDP) Debt Primary expenditure Primary balance Interest expenditure 1999-2007 1998 2007 2010 1999-2007 1998 2007 2002-6 2009 2010 1999-2007 1998 2007 2010 Belgium 98.8 117.1 84.6 101 44.4 43.0 44.9 5.4 7.4 3.9 Germany 63.3 60.3 65.0 77 44.1 44.7 41.1-0.4-0.1-2.9 2.9 3.4 2.8 3.0 Ireland 32.4 54.0 25.5 78 32.4 31.1 35.4 1.4 3.3 0.9 3.2 Greece 100.5 105.8 94.5 120 39.6 41.0 39.4 5.5 8.5 3.9 Spain 49.3 64.1 36.2 66 36.4 36.9 37.2 2.5-6.9-7.8 2.4 4.2 1.6 1.9 France 61.5 59.4 64.2 83 49.8 49.4 50.0-0.5-3.8-4.0 2.8 3.3 2.6 3.1 Italy 106.9 114.9 104.0 117 42.7 41.3 43.8 1.4 0.2 0.1 5.4 7.9 4.7 4.8 Cyprus 64.0 58.4 56 61 37.9 33.7 40.0 3.3 3.1 3.1 Luxembo 6.4 7.4 6.8 18 39.6 40.6 37.3 0.2 0.4 0.2 Malta 63.8 53.4 62.6 69 40.4 39.8 39.3 3.5 3.2 3.3 Netherlands 51.8 65.7 45.4 67 43.0 42.0 43.8 2.8 4.7 2.2 2.7 Austria 64.1 64.3 59.1 70 47.7 50.0 45.6 3.0 3.5 2.6 Portugal 57.5 52.1 63.6 86 42.4 39.5 42.9 2.8 3.3 2.9 Slovenia 26.8 23.1 24.1 40 44.6 44.1 41.9 1.9 2.3 1.4 Finland 41.9 48.2 35.4 48 47.2 49.0 46.1 2.0 3.5 1.4 Euro area 69.0 72.8 66.4 84 44.0 44.0 43.3 0.7-2.3-3.3 3.4 4.6 3.0 3.0 Huom. Velka kasvaa edelleen vuodesta 2010 vuoteen 2011 kaikissa euroalueen maissa, Suomessa 55 %:iin. Sources: European Commission, NCBs and ECB calculations. Notes: Data exclude proceeds from the sale of universal mobile telecommunications system (UMTS) lisences. Germany data for 1990 refer to West-Germany.
CPI/HICP inflation rates across euro area countries (average annual percentage changes) 1980-1989 1990-1998 1999-2007 Euro area 7.6 3.0 2.1 Belgium 4.9 2.1 2.0 Germany 2.9 2.2 1.6 Ireland 9.3 2.5 3.4 Greece 19.5 11.8 3.2 Spain 10.2 4.4 3.1 France 7.4 2.1 1.8 Italy 11.2 4.4 2.3 Cyprus - - 2.6 Luxembourg 4.8 2.4 2.7 Malta - - 2.3 Netherlands 2.9 2.2 2.4 Austria 3.8 2.4 1.7 Portugal 17.7 6.1 2.9 Slovenia - - 5.5 Finland 7.3 2.5 1.6 Source: ECB. Notes: Data refer to HICP inflation, as far back as available, and CPI inflation prior to that. Data for Slovenia are available from 1996 onwards, and for Cyprus and Malta from 1997 onwards. Euro area refers to the euro area in changing composition.
GDP growth rates across euro area countries (average annual percentage changes) 1980-1989 1990-1998 1999-2007 2009 2010 2011 Euro area 2.3 2.0 2.2-4.0 1.0 2.0 Belgium 2.2 3.4 2.3-3.1 1.1 1.7 Germany 2.0 2.3 1.5-5.0 1.4 2 Ireland 3.1 6.7 6.4-7.5-1.3 3.3 Spain 2.7 2.5 3.8-3.6-0.3 1.8 Greece 0.8 1.7 4.1-1.2-0.3 1.5 France 2.5 1.7 2.1-2.25 1.4 2.5 Italy 2.6 1.4 1.4-4.8 1.1 2.0 Cyprus - 4.5 3.7-1.7 0.5 1.5 Luxembourg 4.6 4.4 5.2-3.9 2.5 3 Malta - 4.8 2.4-2 1.1 2.3 Netherlands 1.7 3.0 2.3-4 1.5 2 Austria 2.0 2.5 2.3-3.4 1.5 1.5 Portugal 3.4 2.8 1.7-2.7 0.7 0.9 Slovenia - 1.4 4.4-7.3 0.9 2.5 Slovakia - - - -5.7 1.9 4.1 Finland 3.6 1.3 3.4-7.6 0.7 2.4 Sources: Eurostat and European Commission. Note: 2007 data are European Commission estimates (autumn 2007 forecasts).