Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014
Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan yhteenvetoina hyödyntää erilaisissa raportoinneissa (mm. EU) Motiva ei julkista yksittäisten suunnitelmien tietoja paitsi kysymällä etukäteen luvan; 4 kpl tehtyjä suunnitelmia malliksi www-sivuilla Suunnitelmia saatu 28 (eli vain osa tehneistä lähettänyt) Yhden ministeriön alueella tehty ensin puitesuunnitelma ja virastot/laitokset laativat myöhemmin erilliset suunnitelmat
Yleisvaikutelmia Suunnitelmista näkee, että energia-asioita on usein pohdittu jo ennen suunnitelman tekemistä nyt vain on otettu systemaattisempi lähestymistapa Hyvä lähtökohta asiaan sitoutumiselle Myös se näky, onko tehty vain siksi, että on vaatimuksena Joku toimittanut suunnitelmana pelkän täytetyn esitietolomakkeen Ulkopuolisen laatijan vaikutus: Lähtödataa on yleensä kerätty hyvin ja ohjeistusta käytetty, mutta omakohtainen sitoutuminen taas ei välttämättä välity suunnitelmaraportista samoin kuin itse tehdyistä.
Integrointi muihin järjestelmiin Erilaisia lähestymistapoja Täysin erillinen energiatehokkuussuunnitelma Tehty erillisenä energiatehokkuussuunnitelmana, mutta tarkoituksena myöhempi integrointi muuhun ympäristöohjelmaan tai järjestelmään (Green Office, EkoLYsti tai ihan oma) Tehty energiatehokkuussuunnitelma, mutta se sisältää erilaisia laajennusteemoja (mm. jätteet tai paperin käyttö) olematta kuitenkaan täysimittainen ympäristöohjelma Julkistettu suoraan osana laajempaa ympäristöohjelmaa tai -järjestelmää Ohjeistuksessa ei preferoida mitään tiettyä yhtä ratkaisua vaan voidaan tehdä omaan toimintaan parhaiten istuvalla tavalla oleellista on se, että kaikki keskeiset elementit ovat jotenkin mukana Ohjesisällysluetteloa on käytetty aika usein pohjana ja asiat on helppo löytää. Asioita saattaa kuitenkin puuttua kun toiminta tapahtuu varsinaisesti erillisen ympäristöohjelman piirissä, mikä sinällään on siis ok (mutta jättää suunnitelmaraportin hiukan vajavaiseksi).
Keskeiset elementit Kulutusseuranta (ne energiamuodot, joita on mahdollista seurata) Kulutustiedot (tai selitys puuttumiselle) lähtötilanteen kartoittamiseksi Energiankulutukseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen Tavoitteiden asettaminen Uusien toimenpiteiden tunnistaminen ja esittäminen (myös jo toteutetut on hyvä tunnistaa) Selkeä kuvaus Aikataulu Vastuutaho Jalkautus Viestintä, ohjeistus, koulutus, osallistaminen Ohjausryhmä ja seuranta Johdon katselmus
Kulutusseuranta, kulutustiedot ja energiankulutukseen vaikuttavat tekijät Suunnitelmissa on yhtä lailla niitä, jotka toimivat erilliskiinteistöissä (kulutukset saatavilla) kuin virastotaloissa toimivia (omaa kulutusta ei usein eroteltavissa) Tilanne tunnistettu ja kirjattu aika hyvin ylös Kulutukseen vaikuttavia tekijöitä muistettu kirjata aika hyvin ja tunnistettu näiden vaikutuksia. Kiinteistöt (ml. muut toimijat, laboratoriot, hallit ja erityisvaatimukset sisäilmastolle), henkilöstö ja liikkuminen Pelkkien energiakustannusten seuraaminen ei kerro energiatehokkuudesta Tilatehokkuutta käsitelty usein yksityiskohtaisesti ja tunnistettu sen vaikutus energiankulutukseen (toimistotila/hlö, yhteispalvelupisteet, etätyö ym.) Liikkumisen selvittämiseksi tehty jonkin verran henkilöstökyselyjä Energianhankinta oli kuvattu usein Hiilidioksidipäästöjä laskettu muutamissa suunnitelmissa Yhdessä suunnitelmassa arvioitu toimenpiteiden säästöpotentiaaleja
Tavoitteiden asettaminen Erilaisia mittareita ja tavoitteita: Asetettu yleensä absoluuttisena vähennystavoitteena tai henkilöä tai m2 kohden 5 vuoden energialasku (ml. vesi) Joillakin numeeriset tavoitteet samalle energialle on asetettu jopa neljällä tavalla, jotka ovat ohjeistuksessa vaihtoehtoisia näin monien eri tavoitteiden asettaminen ei ole välttämätöntä Numeerisia tavoitteita useimmiten sähkölle, mutta myös Lämmölle, vedelle Tilatehokkuudelle Matkustamiselle (energian- tai kustannusten vähennystavoite) Paperinkulutukselle Tavoitteissa usein varsin lyhyt aikajänne (olisi hyvä olla myös ainakin vuoteen 2020 ulottuvia tavoitteita ja välitavoitteet)
Uusien toimenpiteiden tunnistaminen ja esittäminen Toimenpiteiden kuvauksissa on jonkin verran täsmentämisen tarvetta. Erityisesti aikataulut ja vastuutahot puuttuvat usein. Toimenpiteet kannattaa koota taulukkoon, jossa nämä on kirjattu. Kuvailevan tekstin joukossa toimenpiteet eivät erotu. Ajoittain jää epäselväksi onko toimenpiteet mahdollisesti kuvattu tarkemmin vaikkapa Green Officen piirissä eikä niitä ole lähdetty kopioimaan energiatehokkuussuunnitelmaan Hankinnat ovat merkittävä vaikuttamisen keino, mutta niitä oli useimmiten käsitelty varsin kevyesti, lähinnä viittaamalla valtioneuvoston periaatepäätökseen ja Hanseliin (raporttipohjan perustekstit). Asiaan voisi paneutua enemmän (ks. esim. http://www.motivanhankintapalvelu.fi/).
Jalkautus Yksittäisiä viestinnällisiä toimenpiteitä on kirjattu runsaasti (kampanjoita, toiminta-ohjeita). Jalkautuksen pohtiminen (tai ehkä sen kirjaaminen) vaihtelee. Viestinnän ja koulutuksen rooli sekä henkilöstön sitouttaminen on usein kuvattu aika ohuesti (yleensä vain mallisisällysluettelon vakioteksti). Muutamissa suunnitelmissa on kirjattu, että toteutuksesta viestitään henkilöstölle vuosittain (tämä siis viestinnällisten toimenpiteiden ja kampanjoiden lisäksi) Ohjausryhmän ja seurannan määrittely on yleensä tehty selkeästi ja usein toteutuu ympäristöohjelman kautta. Muutamissa suunnitelmissa oli tässä puutteita. Hyvä käytäntö: organisaatioiden omat ekotukihenkilöt apuna.
Johdon katselmus Johdon katselmuksesta ei ole aina mainintaa Eikö ole suunniteltu toteutettavaksi vai eikö vain ole tullut kirjattua? Suositellaan vuosittain