Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI 1
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalous Etelä-Karjala yhdessä, Lappeenrannan seutu ja Imatran seutu 16.3.2014 Page 2
Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot ja väestöennuste Laskenta ei huomioi esim.: säädösten muutokset asukkaiden vaatimustason muutokset palvelujen järjestämistavan muutokset uudet palveluinnovaatiot, esim. uudet hoitomenetelmät tuottavuuden muutokset yksityisen palvelutarjonta 16.3.2014 Page 3
Ennakoinnin rajoitukset Vakaat trendit: väestön ikääntyminen kuntien henkilöstön eläköityminen Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys alueen yritysten menestyminen valtionosuuksien kehitys veroratkaisut kuntien tehtävät 16.3.2014 Page 4
Imatra+ Parikkala+ Rautjärvi+ Ruokolahti+ =Imatran seutu Lappeenranta+ Lemi+ Luumäki+ Savitaipale+ Taipalsaari =Lappeenrannan seutu 16.3.2014 Page 5
Ennustettu väestökehitys 2012-2029 Ennusteen mukaan selvitysalueen kuntien yhteinen väestömäärä laskee 2,5 % vuoteen 2029 mennessä Koko väestö 105 100 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 2012=100. 95 90 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 85 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2012 2017 2021 2025 2029 Asukkaita 89109 89385 89662 89946 90150 2012=100 100 100 101 101 101 Asukkaita 43246 41493 40486 39641 38883 2012=100 100 96 94 92 90 Asukkaita 132355 130878 130148 129587 129033 2012=100 100 99 98 98 97
Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Etelä-Karjala 175 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi 150 125 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012=100 2012 2017 2021 2025 2029 alle 1 -vuotiaat 1 142 1 171 1 148 1 115 1 082 1-6-vuotiaat 7 414 7 260 7 160 7 030 6 845 7-18-vuotiaat 16 085 15 211 15 157 15 169 15 053 Työikäiset (17-64 v) 80 453 75 530 72 424 70 370 68 757 65-74-vuotiaat 16 154 18 837 19 525 18 298 17 632 Vanhusväestö* 14 179 15 474 17 212 20 179 22 244 Kaikki 132 355 130 878 130 148 129 587 129 033 *yli 75-vuotiaat 100 75 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 98 97 95 92 7-18-vuotiaat 100 95 94 94 94 Työikäiset (17-64 v) 100 94 90 87 85 65-74-vuotiaat 100 117 121 113 109 Vanhusväestö* 100 109 121 142 157 Väestö 100 99 98 98 97 Lähde:Tilastokeskus
Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Imatran seutu 175 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi 150 125 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012=100 2012 2017 2021 2025 2029 alle 1 -vuotiaat 297 315 303 291 280 1-6-vuotiaat 2 104 2 014 1 934 1 873 1 808 7-18-vuotiaat 4 989 4 426 4 350 4 237 4 165 Työikäiset (17-64 v) 25 306 22 753 21 389 20 339 19 407 65-74-vuotiaat 6 113 6 920 6 866 6 291 6 067 Vanhusväestö* 5 438 5 840 6 389 7 325 7 885 Kaikki 43 246 41 493 40 486 39 641 38 883 *yli 75-vuotiaat 100 75 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 96 92 89 86 7-18-vuotiaat 100 89 87 85 83 Työikäiset (17-64 v) 100 90 85 80 77 65-74-vuotiaat 100 113 112 103 99 Vanhusväestö* 100 107 117 135 145 Väestö 100 96 94 92 90 Lähde:Tilastokeskus
Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Lappeenrannan seutu 175 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi 150 125 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012=100 2012 2017 2021 2025 2029 alle 1 -vuotiaat 845 856 845 824 802 1-6-vuotiaat 5 310 5 246 5 226 5 157 5 037 7-18-vuotiaat 11 096 10 785 10 807 10 932 10 888 Työikäiset (17-64 v) 55 147 52 777 51 035 50 031 49 350 65-74-vuotiaat 10 041 11 917 12 659 12 007 11 565 Vanhusväestö* 8 741 9 634 10 823 12 854 14 359 Kaikki 89 109 89 385 89 662 89 946 90 150 *yli 75-vuotiaat 100 75 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 99 98 97 95 7-18-vuotiaat 100 97 97 99 98 Työikäiset (17-64 v) 100 96 93 91 89 65-74-vuotiaat 100 119 126 120 115 Vanhusväestö* 100 110 124 147 164 Väestö 100 100 101 101 101 Lähde:Tilastokeskus
Työikäisten määrä laskee ennusteessa merkittävästi Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen 2012=100. 17-64 -vuotiaat Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 105 100 95 90 85 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 80 75 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2012 2017 2021 2025 2029 17-64-vuotiaat 55 147 52 777 51 035 50 031 49 350 2012=100 100 96 93 91 89 17-64-vuotiaat 25 306 22 753 21 389 20 339 19 407 2012=100 100 90 85 80 77 17-64-vuotiaat 80 453 75 530 72 424 70 370 68 757 2012=100 100 94 90 87 85
Väestöllinen huoltosuhde Huoltosuhde heikkenee ennusteen mukaan Imatran seudulla nopeammin kuin koko maassa keskimäärin Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64-vuotiasta kohti) Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 1,1 1,0 Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen Heikkenee 0,9 0,8 0,7 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 0,6 0,5 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012 2017 2021 2025 2029 Lappeenrannan seutu 0,62 0,69 0,76 0,80 0,83 Imatran seutu 0,71 0,82 0,89 0,95 1,00 Etelä-Karjala 0,65 0,73 0,80 0,84 0,88
1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat 105 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä laskee ennusteen mukaan Etelä-Karjalassa 8 % vuoteen 2029 mennessä 2012=100. 100 95 90 85 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 80 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6 -vuotiaat 5 310 5 246 5 226 5 157 5 037 2012=100 100 99 98 97 95 1-6 -vuotiaat 2 104 2 014 1 934 1 873 1 808 2012=100 100 96 92 89 86 1-6 -vuotiaat 7 414 7 260 7 160 7 030 6 845 2012=100 100 98 97 95 92 Lappeenrannan seutu Päivähoidossa* 3 156 3 118 3 106 3 065 2 994 Imatran seutu Päivähoidossa* 1 160 1 110 1 066 1 033 997 Etelä-Karjala Päivähoidossa* 4 316 4 228 4 172 4 098 3 991 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen.
7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Peruskoululaisten määrä säilyy ennusteessa Lappeenrannan seudulla, mutta laskee Imatran seudulla 7-15 -vuotiaat Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 2012=100. 110 100 90 Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä kouluja Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 80 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 7-15 -vuotiaat 8 039 8 025 8 162 8 199 8 121 2012=100 100 100 102 102 101 7-15 -vuotiaat 3 513 3 265 3 232 3 169 3 079 2012=100 100 93 92 90 88 7-15 -vuotiaat 11 552 11 290 11 394 11 368 11 200 2012=100 100 98 99 98 97 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lappeenrannan seutu Oppilaat* 7 804 7 790 7 923 7 959 7 884 Imatran seutu Oppilaat* 3 458 3 214 3 181 3 119 3 031 Etelä-Karjala Oppilaat* 11 262 11 004 11 105 11 079 10 914 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen
16 18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Lukioikäisten määrä laskee aluksi melko nopeasti Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä lukioita Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012=100. 110 100 90 80 70 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 16-18 -vuotiaat 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 16-18 -vuotiaat 3 057 2 760 2 645 2 733 2 767 2012=100 100 90 87 89 91 16-18 -vuotiaat 1 476 1 161 1 118 1 068 1 086 2012=100 100 79 76 72 74 16-18 -vuotiaat 4 533 3 921 3 763 3 801 3 853 2012=100 100 86 83 84 85 Etelä-Karjala Lappeenrannan seutu Lukion oppilaat* 1 370 1 237 1 185 1 225 1 240 Imatran seutu Lukion oppilaat* 700 551 530 507 515 Etelä-Karjala Lukion oppilaat* 2 070 1 788 1 716 1 731 1 755 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen
Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Pohjana: Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 vuotiaat (THL, Sotkanet) Peruskoulun ja lukion oppilasmäärät (Tilastokeskus) Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Lappeenrannan seutu 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 7804 7790 7923 7959 Perusopetus; 7884 3156 3118 3106 3065 Päivähoito; 2994 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2 000 1 000 0 1370 1237 1185 1225 Lukio; 1240 2011/2012 2 017 2 021 2 025 2 029
Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Pohjana: Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 vuotiaat (THL, Sotkanet) Peruskoulun ja lukion oppilasmäärät (Tilastokeskus) Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Imatran seutu 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 3458 3214 3181 3119 Perusopetus; 3031 1160 1110 1066 1033 Päivähoito; 997 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 1 000 500 0 700 551 530 507 Lukio; 515 2011/2012 2 017 2 021 2 025 2 029
Nuoriso Alle 30-vuotiaiden määrä laskee ennusteessa 0-29 -vuotiaat 105 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 2012=100. 100 95 90 85 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 80 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2012 2017 2021 2025 2029 0-29 -vuotiaat 29 155 28 461 27 918 27 445 27 283 2012=100 100 98 96 94 94 0-29 -vuotiaat 11 475 10 591 10 129 9 744 9 520 2012=100 100 92 88 85 83 0-29 -vuotiaat 40 630 39 052 38 047 37 189 36 803 2012=100 100 96 94 92 91
Pth:n avohoitokäynnit lääkärissä/ikäryhmän asukas v. 2012 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lääkärissäkäyntejä oli Imatran seudulla selvästi Lappeenrannan seutua enemmän, Eroja voivat selittää esim. lääkärien ja hoitajien työnjako Ikäryhmittäisten avohoitokäyntitietojen perusteella voidaan arvioida laskennallisesti miten avohoitokäyntien tarve muuttuu väestöennusteessa Käynnit/ asukas 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa 0,50 0,00 <1 1-6 7-14 15-49 50-64 65-74 75-84 84> Lähde:THL 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 <1 1-6 7-14 15-49 50-64 65-74 75-84 84> Yht. Lappeenrannan seutu 2,43 2,04 0,87 0,66 0,65 1,42 1,80 2,02 0,96 Imatran seutu 3,34 2,97 1,27 1,18 1,15 2,27 2,74 3,33 1,61 Etelä-Karjala 2,66 2,31 1,00 0,82 0,83 1,75 2,17 2,51 1,18
Perusterveydenhuollon avohoidon tarve Tarve on vakioitu vuoden 2012 käyntien perusteella Väestön voimakas ikääntyminen ei johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän vastaavaan kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla 2012=100. 115 110 105 100 95 90 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten tk.lääkärin avohoitokäyntien ja väestöennusteen perusteella 85 80 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa 2012=100 2012 2017 2021 2025 2029 Lappeenrannan seutu 100 103 106 108 109 Imatran seutu 100 99 99 98 98 Etelä-Karjala 100 101 102 105 106
Erikoissairaanhoidon tarve Esh:n hoitojaksot/v. Ennuste perustuu ikäluokittaisten hoitojaksojen määrään 2007-2009 (Sotkanet) Esh:n tarve kasvaa ennusteessa 12 % Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten hoitojaksojen ja väestöennusteen perusteella 120 110 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Kehitykseen vaikuttaa lisäksi esimerkiksi terveysteknologia, jonka vaikutusta ei ole tässä ennakoitu 2007-2009 ka.=100 100 90 80 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala 2012 2017 2021 2025 2029 Hoitojaksot 16518 17677 18273 18936 19442 2012=100 100 104 108 112 115 Hoitojaksot 8868 8999 9058 9197 9266 2012=100 100 101 101 103 104 Hoitojaksot 27265 28467 29116 29897 30457 2012=100 100 103 105 108 110
Vanhusväestö Muutos 2012-2029: +64% 180 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti Huomio: palvelurakenne vanhusten toimintakyky Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012=100. 160 140 120 100 80 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala *yli 75-vuotiaat 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2012 2017 2021 2025 2029 Vanhusväestö* 8 741 9 634 10 823 12 854 14 359 2012=100 100 110 124 147 164 Vanhusväestö* 5 438 5 840 6 389 7 325 7 885 2012=100 100 107 117 135 145 Vanhusväestö* 14 179 15 474 17 212 20 179 22 244 2012=100 100 109 121 142 157
Vanhusväestön osuus koko väestöstä 25 % Vuonna 2029 joka kuudes Etelä-Karjalan asukas on yli 75-vuotias Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 20 % 15 % 10 % 5 % väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 0 % 2012 2017 2021 2025 2029 Lappeenrannan seutu 10 % 11 % 12 % 14 % 16 % Imatran seutu 13 % 14 % 16 % 18 % 20 % Etelä-Karjala 11 % 12 % 13 % 16 % 17 % Lähde:Tilastokeskus
Palvelutarpeet muuttuvat merkittävästi etenkin vanhusten hoidossa Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys
Palvelutarpeet muuttuvat merkittävästi etenkin vanhusten hoidossa ja lukiokoulutuksessa Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys
Palvelutarpeet muuttuvat merkittävästi etenkin vanhusten hoidossa Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys
Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012 Laskenta ja oletukset Ennusteet vuoden 2012 rahanarvossa Verotettavien ansiotulojen reaalinen muutos/tulonsaaja 1%/vuosi Verotettavien eläketulojen reaalinen muutos/tulonsaaja 0,75%/vuosi Kiinteistöveron reaalinen muutos/asukas 1%/vuosi Yhteisöveron reaalinen muutos/asukas 3%/vuosi Valtionosuuksien reaalinen muutos/asukas 2012-2017 -1%/vuosi Tämän lisäksi on huomioitu 3.2.2014 VOS:n muutosesitys Valtionosuuksien reaalinen muutos/asukas 2018-2029 1%/vuosi Palvelutuotannon yksikkökustannusten reaalinen muutos 1%/vuosi Veroprosentit ja vähennykset pysyvät vuoden 2014 tasolla Palkkatulon saajien määrä kehittyy kuten 15-64 -vuotiaiden määrä Eläketulon saajien määrä kehittyy kuten yli 64 -vuotiaiden määrä Palvelutarve kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko
Kuntatalous 2012-2029 Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa voimakkaasti Veronkorotusten johdosta kunnallisvero kattaa aluksi aikaisempaa suuremman osuuden menoista, myöhemmin korotuksia tarvitaan laskelman mukaan lisää Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen etenkin valtionosuuksien osalta Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Etelä-Karjala M. 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2012 2017 2021 2025 2029 Vanhusten hoito 115,7 132,7 155,2 191,2 221,5 Erikoissairaanhoito 143,6 155,3 167,2 180,9 194,1 Perusterveydenhuolto, avo 67,8 77,5 77,5 82,6 87,6 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 106,9 108,0 113,9 119,0 123,6 Päivähoito ja esiopetus 57,2 58,8 61,0 62,9 64,4 Muut tehtävät 145,1 150,8 156,1 161,7 167,5 Kunnallisvero 388,5 446,8 460,8 477,1 494,6 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2012 2017 2021 2025 2029 Veroprosentti 19,37 20,40 20,40 20,40 20,40 Kunn.vero kattaa 61 % 65 % 63 % 60 % 58 % Toimintakate M -636,3-683,1-730,8-798,3-858,7 Vuosikate M 31,2 28,8 6,6-32,2-68,9 Vuosikate /asukas 236 220 51-249 -534 Vuosikate-ennusteen laskennassa on huomioitu valtionosuuksien 3.2.2014 muutosesityksen vaikutus -5,55 M Kunnallisvero
Kuntatalous 2012-2029 Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa voimakkaasti Veronkorotusten johdosta kunnallisvero kattaa aluksi aikaisempaa suuremman osuuden menoista, myöhemmin korotuksia tarvitaan laskelman mukaan lisää Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen etenkin valtionosuuksien osalta Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Lappeenrannan seutu M. 700 600 500 400 300 200 100 0 2012 2017 2021 2025 2029 Vanhusten hoito 72,6 84,1 99,3 124,0 145,6 Erikoissairaanhoito 94,5 103,4 112,3 122,3 132,0 Perusterveydenhuolto, avo 46,2 53,9 53,9 57,8 61,7 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 73,3 75,9 80,6 84,9 88,6 Päivähoito ja esiopetus 41,4 43,0 45,0 46,7 47,9 Muut tehtävät 95,0 100,1 104,5 109,1 113,8 Kunnallisvero 262,0 317,1 330,4 345,3 361,0 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2012 2017 2021 2025 2029 Veroprosentti 19,45 20,82 20,82 20,82 20,82 Kunn.vero kattaa 62 % 69 % 67 % 63 % 61 % Toimintakate M -423,0-460,4-495,6-544,8-589,6 Vuosikate M 16,2 30,4 17,2-7,6-34,4 Vuosikate /asukas 182 340 192-85 -382 Vuosikate-ennusteen laskennassa on huomioitu valtionosuuksien 3.2.2014 muutosesityksen vaikutus -0,94 M Kunnallisvero
Kuntatalous 2012-2029 Vanhustenhoidon kustannukset kasvavat laskelmassa voimakkaasti Laskelmassa kunnallisvero kattaa aikaisempaa pienemmän osuuden menoista Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen etenkin valtionosuuksien osalta Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Imatran seutu M. 300 250 200 150 Kunnallisvero 100 50 0 2012 2017 2021 2025 2029 Vanhusten hoito 43,1 48,7 55,9 67,4 76,3 Erikoissairaanhoito 49,1 51,9 54,9 58,6 62,1 Perusterveydenhuolto, avo 21,6 23,5 23,5 24,7 25,8 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 33,6 32,0 33,2 34,0 34,8 Päivähoito ja esiopetus 15,8 15,9 16,0 16,3 16,5 Muut tehtävät 50,2 50,6 51,4 52,3 53,4 Kunnallisvero 126,5 130,2 131,4 133,1 135,3 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2012 2017 2021 2025 2029 Veroprosentti 19,20 19,52 19,52 19,52 19,52 Kunn.vero kattaa 59 % 58 % 56 % 53 % 50 % Toimintakate M -213,3-222,6-235,0-253,3-269,0 Vuosikate M 14,9-1,4-10,3-24,2-34,0 Vuosikate /asukas 345-34 -254-609 -875 Vuosikate-ennusteen laskennassa on huomioitu valtionosuuksien 3.2.2014 muutosesityksen vaikutus -4,61 M
Toimintaympäristön muutokset 16.3.2014 Page 30
Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Väestökehitys 1980-2040 Muuttoliike Arvonlisäys (BKT) Sairastavuus 16.3.2014 Page 31
Etelä-Karjala Vertailussa ovat mukana koko maa, Kymenlaakso ja Päijät-Häme Etelä-Karjalassa työpaikkojen määrä on kehittynyt 2000- luvulla samalla tavalla Päijät- Hämeessä ja hieman paremmin kuin Kymenlaaksossa, mutta heikommin kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa kuntien työpaikkakehitys on 2000 luvulla eriytynyt voimakkaasti Vain Taipalsaarella ja Lappeenrannassa työpaikkojen määrä on kasvanut Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Etelä-Karjala
Vuonna 2000 alueen työpaikoista 28 % oli julkisella sektorilla, mikä oli samaa tasoa kuin koko maassa Vuonna 2011 tilanne ei ole juurikaan muuttunut Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Mukana työnantajayrittäjät ja yksinäisyrittäjät, kuten freelancer tai ammatinharjoittaja, myös maatalousyrittäjät. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.
Etelä-Karjala Yksityisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet merkittävästi vain Lappeenrannassa, hieman myös Taipalsaarella ja Ruokolahdella Kuntasektorin työpaikkojen muutos ei ole mukana, koska Eksoten vaikutus on haluttu eliminoida Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla.
Etelä-Karjala Alueen kaikissa kunnissa tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut samaa tahtia kuin koko maassa, lähtötaso on kuitenkin ollut usein alhainen Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa työllisten määrä on 2000- luvulla hieman laskenut. Lappeenrannan seudun ja Imatran seudun kehitys on ollut erilaista Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Etelä-Karjala Alueen kunnissa työllisten määrän kehitys on eriytynyt 2000-luvulla Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Etelä-Karjala Lappeenrannan seudun työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 noin 100 %, Imatran seudun alla 95 % Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Etelä-Karjala Selvitysalueen kaupunkien työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Lemillä jäädään alle 50 %:n Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Etelä-Karjala Etelä-Karjalan työttömyysaste on alhaisempi kuin vertailualueilla, mutta korkeampi kuin koko maassa Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako
Etelä-Karjala Alueen kuntien työttömyysaste yleensä ylittää koko maan keskimääräisen tason Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako
Etelä-Karjala Pitkäaikaistyöttömien osuus on alueella kokonaisuutena ollut hieman koko maata korkeammalla tasolla Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka tutkimusajankohtana on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan. Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako
Etelä-Karjala Pitkäaikaistyöttömien osuus on alueella kokonaisuutena ollut hieman koko maata korkeammalla tasolla Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka tutkimusajankohtana on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan. Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako
Etelä-Karjala Alueen kuntien väestökehitys on eriytynyt Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 Etelä-Karjala 144284 143362 142753 141682 140448 140244 139907 139297 138163 137238 136299 135840 134962 134441 133647 132899 132355 131629 131109 130667 130308 130002 129721 129445 129171 128881 128550 128197 127819 127423 127022 Imatra 36378 35727 35412 34802 34143 33566 32901 32302 31754 31244 30663 30230 29728 29385 28899 28540 28294 27920 27591 27301 27046 26813 26582 26354 26145 25941 25736 25533 25336 25148 24970 Lappeenranta 68814 69046 69017 68775 68468 68662 69196 69800 70043 70223 70587 71101 71301 71440 71740 71982 72424 72654 72956 73234 73500 73748 73993 74215 74408 74573 74694 74786 74840 74866 74871 Lemi 2851 2867 2902 2908 2990 3141 3150 3205 3117 3146 3137 3121 3109 3052 3059 3064 3059 3102 3120 3136 3152 3165 3176 3185 3188 3190 3190 3187 3183 3179 3172 Luumäki 5747 5668 5717 5673 5654 5659 5655 5498 5424 5398 5328 5357 5274 5216 5179 5147 5022 5045 5000 4960 4918 4884 4852 4827 4800 4770 4738 4709 4681 4651 4620 Parikkala 8809 8583 8400 8230 7980 7893 7651 7395 7127 6911 6653 6468 6271 6151 6007 5787 5591 5401 5249 5120 5016 4927 4850 4781 4718 4657 4599 4545 4493 4444 4401 Rautjärvi 5982 5909 5832 5713 5511 5413 5351 5221 5037 4823 4619 4496 4336 4221 4096 3937 3784 3665 3566 3473 3393 3325 3263 3203 3149 3099 3052 3007 2964 2924 2886 Ruokolahti 6637 6547 6478 6425 6436 6456 6520 6472 6340 6309 6204 6051 5937 5882 5730 5668 5577 5464 5387 5319 5258 5205 5151 5101 5054 5005 4957 4911 4865 4820 4776 Savitaipale 5248 5113 4973 4904 4858 4799 4732 4641 4542 4476 4396 4293 4162 4132 4023 3863 3764 3568 3444 3337 3240 3154 3080 3015 2954 2900 2853 2805 2763 2719 2679 Taipalsaari 3818 3902 4022 4252 4408 4655 4751 4763 4779 4708 4712 4723 4844 4962 4914 4911 4840 4810 4796 4787 4785 4781 4774 4764 4755 4746 4731 4714 4694 4672 4647
Etelä-Karjala Työikäistenmäärä on laskenut useissa alueen kunnissa ja Tilastokeskuksen väestöennusteessa suunta jatkuu Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 Etelä-Karjala 93392 93405 93632 92883 91647 90832 90080 89175 87980 87253 86586 86156 84997 83997 83426 82398 80453 78303 76425 74761 73131 71852 70876 69856 69102 68427 67885 67612 67552 67730 67682 Imatra 23791 23564 23609 23245 22786 22300 21693 21066 20574 20168 19685 19168 18583 18166 17801 17440 16930 16312 15734 15284 14878 14608 14338 13986 13675 13439 13280 13167 13097 13076 13028 Lappeenranta 45046 45465 45778 45553 45176 45040 45192 45471 45474 45644 45997 46426 46383 46140 46281 46147 45622 44923 44323 43751 43130 42612 42308 42060 41940 41809 41665 41663 41764 41988 42051 Lemi 1738 1768 1787 1785 1871 1955 1943 1938 1904 1928 1929 1912 1880 1830 1819 1828 1794 1779 1762 1732 1734 1696 1689 1660 1642 1627 1615 1599 1591 1590 1586 Luumäki 3618 3594 3582 3517 3452 3419 3364 3284 3219 3187 3124 3134 3059 3016 3006 3005 2820 2752 2663 2593 2489 2428 2349 2288 2254 2204 2157 2126 2112 2100 2087 Parikkala 5505 5379 5273 5164 4969 4781 4589 4410 4213 4038 3869 3776 3646 3560 3494 3344 3136 2942 2763 2620 2481 2388 2305 2232 2163 2106 2059 2037 2023 2028 2023 Rautjärvi 3742 3710 3704 3665 3500 3426 3346 3220 3091 2942 2780 2697 2551 2461 2371 2278 2102 1971 1885 1778 1670 1592 1547 1473 1417 1388 1359 1337 1324 1316 1307 Ruokolahti 4262 4240 4194 4159 4093 4071 4103 4039 3873 3837 3753 3672 3564 3482 3403 3255 3138 2968 2822 2707 2604 2526 2451 2396 2355 2298 2252 2225 2209 2204 2193 Savitaipale 3302 3224 3148 3106 3061 2940 2861 2758 2660 2578 2493 2416 2330 2296 2249 2122 2017 1841 1721 1619 1543 1451 1390 1317 1251 1199 1169 1147 1131 1126 1113 Taipalsaari 2388 2461 2557 2689 2739 2900 2989 2989 2972 2931 2956 2955 3001 3046 3002 2979 2894 2815 2752 2677 2602 2551 2499 2444 2405 2357 2329 2311 2301 2302 2294
Etelä-Karjala Maan sisäinen muutto alueen kunnissa Useimmissa alueen kunnissa on ollut 2000-luvulla muuttotappiota Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Etelä-Karjala Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot jäävät Etelä-Karjalan alueilla koko maan keskiarvon alle. Kehitys on seurannut koko maan kehitystä Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Rahan arvon muutos on huomioitu (defaltoitu vuoden 2011 rahanarvoon)
Etelä-Karjala Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot asukasta kohti ovat kasvaneet Etelä- Karjalassa noin 1 700 vuodesta 2005 vuoteen 2011, erot kehityksessä kuntien välillä ovat melko suuria Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Rahan arvon muutos on huomioitu (defaltoitu vuoden 2011 rahanarvoon)
Etelä-Karjala Arvonlisäys seutukunnittain Alueen, samoin kuin koko Suomen, arvonlisäys on oli vuonna 2011 alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2008 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 seutukuntajako Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Arvonlisäys on keskeinen osa BKT:ta (muut osat ovat tuoteverot ja tuotetukipalkkiot)
Heikkenee Useissa alueen kunnissa sairastavuus on viime vuosina noussut, eniten se on laskenut Luumäellä ja Taipalsaaressa Lähde: THL, Sotkanet Vuoden 2013 kuntajako Sairastavuusindeksi perustuu kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Koko maa=100
Kuntatalouden tunnusluvutkriisikuntakriteeritarkastelu 16.3.2014 Page 53
Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta: jonka vuosikate on negatiivinen jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden 16.3.2014 Page 54
Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2012 Raja-arvo Etelä-Karjala Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Imatran seutu Lappeenrannan seutu Vuosikate, /as < 0 236 410 2 679 133 136-16 458 494 475 345 182 Tulovero-% > 19,74 19,37 19,50 18,50 19,00 18,50 19,50 19,50 18,00 20,00 19,75 19,20 19,45 Lainamäärä, /as > 3392 2327 1712 316 1224 1529 3100 999 105 2691 1308 1465 2745 Kertynyt alijäämä, /as < 0 970 1308 1781 1734 1082 655-84 2975 826 752 1377 773 Omavaraisuusaste, % < 50 % 55,3 % 57,5 % 77,7 % 73,4 % 66,0 % 48,1 % 64,9 % 92,2 % 54,4 % 61,9 % 62,2 % 52,3 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 50,9 % 43,9 % 17,3 % 23,9 % 33,0 % 66,0 % 25,5 % 10,3 % 39,2 % 30,2 % 37,2 % 58,3 % Yhteenlasketut arvot ovat tarkistamattomia Lähde: Tilastokeskus 16.3.2014 Page 55
Vuosikate /asukas Imatran seutu Negatiivinen vuosikate on yksi kriisikuntakriteereistä Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin.
Vuosikate /asukas Lappeenrannan seutu Negatiivinen vuosikate on yksi kriisikuntakriteereistä Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin.
Tuloveroprosentit Kriisikuntakriteeri: Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa Kriteeri on ylittynyt viime useissa kunnissa ja myös Etelä-Karjalassa kokonaisuutena 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Etelä-Karjala 17,83 17,88 17,93 17,94 18,27 18,28 18,34 18,52 18,61 19,36 19,37 19,37 19,46 20,40 Imatra 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,75 18,75 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 Parikkala 17,56 17,56 17,56 17,56 17,50 17,50 17,50 17,50 17,50 18,50 18,50 18,50 19,50 19,50 Rautjärvi 17,50 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,75 Ruokolahti 16,00 16,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 18,00 18,50 18,50 18,50 19,50 19,50 Lappeenranta 18,08 18,08 18,09 18,08 18,71 18,71 18,78 18,80 18,76 19,50 19,50 19,50 19,50 21,00 Lemi 17,00 17,00 17,00 17,50 17,50 17,50 18,50 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 20,00 21,00 Luumäki 16,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 17,00 18,00 18,00 18,00 18,00 19,00 Savitaipale 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 19,50 20,00 20,00 20,00 20,00 21,00 Taipalsaari 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Imatran seutu 17,63 17,68 17,81 17,81 17,80 17,80 17,81 18,29 18,42 19,19 19,20 19,20 19,46 19,52 Lappeenrannan seutu 17,93 17,99 18,00 18,01 18,52 18,52 18,61 18,64 18,71 19,45 19,45 19,45 19,47 20,82 Koko maa 17,67 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,24 19,38 19,74 Koko maa +0,5 18,17 18,28 18,54 18,62 18,79 18,89 18,95 19,04 19,09 19,47 19,66 19,74 19,88 20,24 =kriteeri ylittyy Lähde: Kuntaliitto Vuoden 2013 kuntajako Vuosina 2001-2011 perustettujen uusien kuntien osalta tuloveroprosentti on laskettu liitoskuntien keskiarvolla. Etelä-Karjalan, Imatran seudun ja Lappeenrannan veroprosentit on laskettua painottamalla väestöosuuksilla Koko maan keskiarvo on laskettu painottamalla kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla
Lainakanta /asukas Kriisikuntakriteeri: Lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin Imatran seudulla kuntien lainakanta on kriteeriä alhaisempi Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Lainakanta on pitkä- ja lyhytaikainen korollinen vieras pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Tästä syystä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakantaan, eivätkä kuntien lainamäärät ole aina keskenään vertailukelpoisia
Lainakanta /asukas Kriisikuntakriteeri: Lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin Lappeenrannan seudulla kuntien lainakanta on kriteeriä alhaisempi Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Lainakanta on pitkä- ja lyhytaikainen korollinen vieras pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Tästä syystä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakantaan, eivätkä kuntien lainamäärät ole aina keskenään vertailukelpoisia
Omavaraisuusaste, % Kriisikuntakriteeri: Omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista Omavaraisuusasteet ovat yli 50 % Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä uusista sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste= (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)
Omavaraisuusaste, % Kriisikuntakriteeri: Omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista Omavaraisuusasteet ovat yli 50 % Lappeenrantaa lukuunottamatta Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä uusista sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste= (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kriisikuntakriteeri: kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia suhteellinen velkaantuneisuus vaihtelee alueen kunnissa Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan tilikauden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (käyttötulot muodostuvat toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista.)
Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kriisikuntakriteeri: kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia suhteellinen velkaantuneisuus on Lappeenrannassa korkealla tasolla Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan tilikauden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (käyttötulot muodostuvat toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista.)
Kertynyt ali-/ylijäämä, /asukas Kriisikuntakriteerit: Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Kuntien yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä oli 952 /asukas vuonna 2012 Ns. kovennettu alijäämäkriteeri: kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1000 euroa asukasta kohden ->riittäisi yksin arviointimenettelyyn Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Jäämä lasketaan vähentämällä vuosikatteesta mm. poistot ja satunnaiset kulut
Kertynyt ali-/ylijäämä, /asukas Kriisikuntakriteerit: Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Kuntien yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä oli 952 /asukas vuonna 2012 Ns. kovennettu alijäämäkriteeri: kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1000 euroa asukasta kohden ->riittäisi yksin arviointimenettelyyn Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Jäämä lasketaan vähentämällä vuosikatteesta mm. poistot ja satunnaiset kulut
Lisätietoja Heikki Miettinen Tutkimuspäällikkö FCG Konsultointi Oy Puh 0500 762675 heikki.miettinen@fcg.fi 16.3.2014 Page 67