LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 148/2012/1 Dnro LSSAVI/302/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, lupamääräysten tarkistaminen, Kokkola (Kälviä). Maitofarmi Mamis Ay Prutikankaantie 68 68300 KÄLVIÄ ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen lupamääräysten tarkistamista. Tilalla on nykyisin 75 lypsylehmää, 43 hiehoa ja 19 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tilan pihattonavetan eläinpaikkajärjestelyitä uudistetaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä siten, että pihattonavetassa tulee olemaan tilat 82 lypsylehmälle, 56 hieholle ja 25 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Pihattonavettarakennusta ei muutostöiden yhteydessä laajenneta. Tilakeskuksen yhteydessä olemassa olevan lannan/lietteen varastointitilavuuden lisäksi rakennetaan lisää lannanvarastointitilavuutta etäkuivalantalana. Hakija on myös vuokrannut lisää lietesäiliötilavuutta etälietesäiliönä. Pihattonavetta sijaitsee Kokkolan kaupungin Kälviällä Jokikylän kylässä tilalla Prutikangas, RN:o 1:55. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 55 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentti kohta 11 a. Länsi-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään 28.12.2009 (DNro LSU-2003-Y-771 (113)) velvoittanut hakijaa jättämään lupamääräysten tarkistamishakemuksen Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 31.3.2010 mennessä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

HAKEMUKSEN VIREILLETULO 2 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Hakemuksen kuuluttamisen jälkeen tehdyissä hakemuksen täydennyksissä (8.8.2012 ja 11.9.2012) on lannan varastointia koskien tiedot uudesta etäkuivalantalasta, joka sijaitsee noin 1,8 km:n etäisyydellä eläinsuojasta. Etäkuivalantalan vaikutusalue on niin etäällä eläinsuojasta ja sen vaikutusalueesta, että etäkuivalantalan luvan tarvetta ei arvioida tämän ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Sen ympäristövaikutukset ja mahdollinen ympäristöluvan tarve arvioidaan Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, jäljempänä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 30.4.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kälviän kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on 20.7.1999 myöntänyt toiminnalle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan enintään 71 lypsylehmälle, 35 hieholle ja 35 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Olemassa oleva pihattonavetta sijaitsee Kokkolan kaupungissa Kälviällä Jokikylän kylässä noin 4,2 km:n etäisyydellä Kälviän keskustasta kaakkoon ja noin 20 km:n etäisyydellä Kokkolan keskustasta itään. Eläinsuojan lähiympäristö on peltoaluetta. Lähin naapurin vapaa-ajan asuinrakennus sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä pihattonavetasta lounaaseen. Lähin naapurin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 335 metrin etäisyydellä pihattonavetasta lounaaseen. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 770 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Eläinsuoja ei sijaitse Natura2000 -verkostoon kuuluvalla alueella tai muulla luonnonsuojelualueella eikä luokitellulla pohjavesialueella. Lähin Natura2000-alue, Etelänevan-Viitasalonnevan-Seljäsennevan alue, sijaitsee noin 6,2 km:n etäisyydellä eläinsuojasta kaakkoon. Lähin I-luokan pohjavesialue, Pesäkangas, sijaitsee noin 5,8 km:n etäisyydellä eläinsuojasta koilliseen. Seuraavaksi lähin I-luokan pohjavesi-

ELÄINSUOJAN TOIMINTA 3 alue, Riippa, sijaitsee noin 6,2 km:n etäisyydellä eläinsuojasta koilliseen. Lähin vedenottamo, Marinkaisnevan vesiyhtymän vedenottamo, sijaitsee noin 6 km:n etäisyydellä eläinsuojasta koilliseen. Seuraavaksi lähin vedenottamo, Kälviän vesiosuuskunnan vedenottamo, sijaitsee noin 7 km:n etäisyydellä eläinsuojasta koilliseen. Lähin vesistö, Vähäjoki, sijaitsee noin 755 metrin etäisyydellä eläinsuojasta etelään. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan hankitaan Kälviän vesiosuuskunnalta. Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen lupamääräysten tarkistamista. Tilalla on nykyisin 75 lypsylehmää, 43 hiehoa ja 19 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Pihattonavetan eläinpaikkajärjestelyitä uudistetaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä siten, että pihattonavetassa tulee olemaan tilat 82 lypsylehmälle, 56 hieholle ja 25 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Pihattonavettarakennusta ei muutostöiden yhteydessä laajenneta. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuoja on kylmäpihatto, jossa on avoin harja. Eläinsuojassa syntyvä lanta käsitellään lietelantana ulkolämpötilan ollessa enemmän kuin -5 C. Eläinsuojassa on käytössä matalat lietekuilut valutuksella ja raapalla. Lämpötilan laskiessa alle -5 C lanta käsitellään kuivalantana (yleensä noin 5 kk vuodessa), jolloin lietteen valutuskaivo peitetään vanerilevyllä ja lanta siirretään etukuormaajalla kuivalantalaan. Kuivalantakaudella kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Hakemuksen mukaan eläinsuoja eristetään ja toiminta siirtyy kokonaan lietelannalle 31.12.2013 mennessä. Kuivalantalan (noin 376 m 2 / 634 m 3 ) pohja ja seinät ovat betonia. Lantalassa korkeammat laidat (noin 1 m) ovat vain takaseinällä ja osittain etelän puoleisella reunalla noin viiden metrin matkalta. Pohjoisen puoleisella reunalla on noin 40 50 cm korkuinen seinä noin kahden metrin matkalta. Lantalassa on noin 50 cm korkuinen ajoluiska. Lantalan pohja viettää takareunaa kohti. Lantalan takaosassa on viemäri, josta suotovedet johdetaan betoniseen keräilykaivoon (noin 4 m 3 ). Lantala on kattamaton. Lantalan ulkopuolinen kulkuväylä lantalan ja pihattonavetan välissä on päällystetty asfaltilla. Hakemuksen täydennyksissä 8.8.2012 ja 11.9.2012 on esitetty tiedot uuden noin 921 m 3 :n etäkuivalantalan rakentamisesta. Etäkuivalantalalla on tarkoitus taata kuivalannan asianmukainen käsittely siltä osin kuin se ei mahdu hakijan omaan kuivalantalaan.

4 Eläinsuojan yhteydessä on nykyisin noin 2 432 m 3 :n ja noin 618 m 3 :n lietesäiliöt sekä noin 4 m 3 :n pumppukaivo, joka on katettu betonikannella. Lietesäiliöistä pienempi täytetään alakautta ja suurempi yläkautta. Lietesäiliöitä ei ole katettu. Lietesäiliöiden ympärillä on verkkoaita. Yhteensä tilalla on lietesäiliötilavuutta lietekuilujen (88 m 3 ) kanssa noin 3 138 m 3. Hakemuksen täydennyksessä 28.11.2011 on esitetty tiedot vuokratusta noin 950 m 3 :n etälietesäiliöstä. Sopimus on voimassa 1.8.2013 31.7.2018 ja sen jälkeen toistaiseksi. Etälietesäiliön on tarkoitus taata riittävä lietteen varastointitilavuus eläinsuojan lannankäsittelyn siirryttyä ympärivuotisesti lietelannalle. Hakemuksen mukaan valuma- ja suotovesien keräilykaivoa (noin 4 m 3 ) on tarkoitus kunnostaa keväällä 2012 tulvimisen estämiseksi. Valuma- ja suotovesien pumppaamiseksi noin 2 432 m 3 :n lietesäiliöön on ostettu uppopumppu tarvikkeineen joulukuussa 2011. Pumppu on tarkoitus nostaa paikalleen keväällä 2012. Eläinsuojalta on vedetty maakaapeli ja asennettu pistorasia lantalan seinän ulkopuolelle marraskuussa 2011. Kaivon korotusrengas on hankittu ja asennettu maaliskuussa 2012. Jaloittelutarhan räystäskourut on tarkoitus korjata/asentaa uudet kourut keväällä 2012. Keräilykaivoon kertyvät valuma- ja suotovedet käytetään pellolla lannoitteena. Sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan umpikaivoihin. Maitohuoneen pesuvesiä muodostuu noin 270 350 m 3 vuodessa. Ensimmäiset huuhteluvedet johdetaan suoraan lietesäiliöön. Muut huuhteluvedet käytetään lypsyaseman lattian pesuun ja johdetaan sen jälkeen lietesäiliöön. Säilörehun varastointi Esikuivattua säilörehua tehdään noin 1 100 tonnia/vuosi ja säilörehu varastoidaan eläinsuojan pohjoispuolisilla pelloilla aumoissa. Aumoissa ei ole järjestetty puristenesteen keräilyä. Aumojen peittämisessä käytetään kahta päällekkäistä aumamuovia ja painona vanhoja renkaita. Rehujätteet (noin 25 m 3 vuodessa) varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään pelloilla lannoitteena. Laidunnus Eläimiä laidunnetaan 3 kk vuodessa. Hakemuksen mukaan eläimet kulkevat pihattonavetasta laitumelle omaehtoisesti. Eläinten juotto laitumella on järjestetty vesialtaalla. Pihattonavetan sisäpihalla sijaitsee jaloittelutarha (noin 754 m 2 ), jonka pohja hakemuksen mukaan on vesitiivistä asfalttia. Jaloittelutarhaa käytetään ainoastaan läpikulkuyhteytenä laitumille. Jaloittelutarhan valumavedet johdetaan kuivalantalan valumavesien kanssa samaan keräilykaivoon (noin 4 m 3 ). Mahdollinen jaloittelutarhaan kertyvä lanta siirretään kuivalantalaan.

5 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Hakijalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 104,95 ha vuokrapeltoa. Hakemuksen mukaan lannanlevitysaloja ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen levityksestä 50 % tapahtuu keväällä viikkojen 18 24 aikana, 40 % kesällä viikkojen 26 27 aikana ja 10 % syksyllä viikkojen 35 40 aikana. Liete/lanta levitetään ulkopuolisen urakoitsijan toimesta tarkkuuslevittimellä ja mullataan välittömästi. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (2 kpl vuodessa) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, akut ja ongelmajätteet (yhteensä noin 200 l/a), muovit (noin 500 kg/a), metalliromut (noin 200 kg/a) ja muut toiminnasta syntyvät jätteet toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Polttoaineiden ja kemikaalien säilytys Eläinsuojan yhteydessä on yksi noin 2 500 litran polttoainesäiliö, joka on ulkona betonilaatan päällä. Betonilaatta on haljennut. Säiliölle ei ole suoja-allasta tai kattoa. Säiliö on varustettu laponestolla. Imeytysturvetta on tarvittaessa saatavilla. Tilalla säilytetään verstaalla muita öljytuotteita 20 litran kanistereissa enintään 200 litraa kerrallaan sekä jäteöljyjä 200 litran tynnyreissä enintään 600 litraa kerrallaan. Verstaan lattia on betonia ja se on viemäröity öljynerotuskaivon kautta. Maitohuoneen pesuaineita säilytetään maitohuoneessa 60 litran kanistereissa enintään 240 litraa kerrallaan. Rehunsäilöntäaineet ostetaan 1 000 litran konteissa ja niitä käytetään vuodessa noin 8 m 3. Lannoitteita käytetään noin 50 000 kg/a. Rehunsäilöntäaineet ja lannoitteet säilytetään ulkona lavojen päällä pressun alla. Kasvinsuojelussa käytetään ulkopuolista urakoitsijaa, eikä tilalla säilytetä kasvinsuojeluaineita. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä seuraavasti: lietteenajo noin 146 kuormaa vuodessa, maitoauto joka toinen päivä, rehuauto kerran kuukaudessa sekä eläinkuljetukset noin 30 kertaa vuodessa. Säilörehua ajetaan noin 110 kuormaa vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hajuhaittoja voi ilmetä lannan sekoituksen ja lantavarastojen tyhjentämisen yhteydessä. Eläintenpidosta, peltoviljelystä ja liikenteestä aiheutuu tavanomaista ympäristökuormitusta.

6 Päivittäin melua syntyy traktoriliikenteestä ruokinnan yhteydessä. Traktoriliikenne aiheuttaa melua myös rehunkorjuun ja lannan levityksen yhteydessä. Pihaton ilmanvaihto toimii painovoimaisesti, joten puhallinmelua ei siltä osin synny. Vanhan osan ja lypsyaseman ilmanvaihto on koneellinen. Puhaltimet on sijoitettu poistokanavien alkuun, jolloin ulospäin kuuluva ääni on vähäistä. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Talouskeskukseen tuleva tie suolataan kesäisin pölyhaittojen estämiseksi. Kulkuväyliä ja peltoteitä on parannettu maa-aineksen huuhtoutumisen vähentämiseksi. Maitohuoneen pesuvedet ensimmäistä huuhteluvettä lukuun ottamatta kerätään talteen ja käytetään lypsyaseman lattian pesuun. Maidon jäähdytyksessä syntyvä lämpö käytetään käyttöveden lämmitykseen. Pihaton ilmanvaihto toimii painovoimalla, mikä säästää energiaa ja vähentää melua. Peltoviljelyssä noudatetaan voimassaolevia määräyksiä. Peltojen kasvukunto ja satotasot pyritään pitämään hyvinä, jolloin ravinteiden hyväksikäyttö ja tilan rehuomavaraisuus paranevat. Neuvoja tekee vuosittain viljely- ja lannoitussuunnitelman. Kaikki liete levitetään multaamalla urakoitsijan toimesta. Urakoitsija myös levittää kuivalannan tarkkuuslevittimellä muokattaville pelloille ja se mullataan mahdollisimman nopeasti. Nurmet täydennyskylvetään vuosittain, mikä pidentää nurmen ikää ja vähentää siten muokkaustarvetta. Väkilannoitteiden levityksen tekee jatkossa urakoitsija, jolla on käytössään uusin ja tarkka levitintekniikka. Suurin osa viljasta korjataan kokoviljasäilörehuna, jolloin siltä osin ei kulu energiaa viljan kuivaukseen. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Mahdollisia riskejä ympäristön kannalta ovat tulipalo ja erilaiset kemikaali- ja lantavuodot. Tilalla on suositusten mukainen määrä alkusammutuskalustoa. Sammuttimien huollosta on sopimus paikallisen yrittäjän kanssa. Pelastussuunnitelma on tehty. Sammuttimien ja kaasupullojen sijainti on merkitty. Lietesäiliön salaojituksessa on tarkistuskaivo, josta tarkkaillaan mahdollisia säiliön vuotoja. Lietteen siirtopumppauksessa kuilun päässä olevasta kaivosta säiliöön ei ole tapahtunut vuotoja, mutta pumpun jälkeisessä letkussa on havaittu murtumia. Letku on korvattu metalliputkella. Pumppaus käynnistetään manuaalisesti navettatöiden aikana muutaman päivän välein, jolloin pumppaustapahtumaa myös valvotaan. Mahdollisessa vuototilanteessa liete valuisi tien yli ojaan ja edelleen rumpua pitkin valtaojaan. Vuotoa ei voisi olla huomaamatta. Vuototilanteessa tien alittava rumpu, jonka päät ovat hyvin näkyvillä, tukittaisiin, jolloin liete jäisi tienvarsiojaan. Sieltä se voidaan kerätä imupainevaunulla. Kuivi-

7 keturvetta on jatkuvasti varastossa runsaasti ja sitä voidaan tarvittaessa käyttää imeytykseen. Rehunsäilöntäaineiden säiliöiden hanat on lukittu nippusiteillä tahattoman aukeamisen estämiseksi. Verstaassa on betonilattia ja öljynerotuskaivo. Polttoöljysäiliön kondenssivesi poistetaan noin 2 kertaa vuodessa, mikä estää säiliön ruostumista. Suoja-allasta ei ole, mutta säiliö on betonialustalla, jolloin mahdollinen vuoto on helppo havaita. Säiliö voidaan varustaa suoja-altaalla tai hankkia uusi asianmukaisesti varustettu säiliö. Imeytysturvetta on tarvittaessa saatavilla nopeasti ja runsaasti turvevarastosta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Tarkastus Ympäristölupahakemusta on täydennetty 14.5.2010, 26.8.2011, 14.10.2011, 28.11.2011, 16.12.2011, 27.2.2012, 21.5.2012, 25.5.2012, 30.5.2012, 8.8.2012 ja 11.9.2012. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 10.6.2011. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kokkolan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 9.6. 8.7.2010 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kokkolan kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Kokkolan kaupunginhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lausunnot 1. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta (30.6.2010 228) Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa tarpeellisia määräyksiä.

8 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannan levityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) on asiasta sanottu, sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä, kun ne aikanaan astuvat voimaan myös Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueella. Eläinsuojan WC-jätevesien käsittely on järjestettävä siten, että se täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Jätevesistä kertyvää lietettä ei saa levittää pellolle, vaan se on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle (esim. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle). Maanpäällisten yli 1 m 3 :n polttonestesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suojaaltaisiin. Polttonesteen jakelu yli 1 m 3 :n säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Yli 1 m 3 :n säiliöt suositellaan varustettavaksi ylitäytönestimellä. Tilalla oleva 2,5 m 3 :n polttonestesäiliö tai jakelualue ei täytä em. vaatimuksia. Vaatimukset on täytettävä vuoden 2011 loppuun mennessä. Em. vaatimukset ja siirtymäaika puutteiden korjaamiseksi vastaavat sisällöltään Kokkolan kaupungissa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Vaatimukset on siten syytä kirjata lupamääräyksiksi. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit ja nestemäiset jätteet tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan. - Tuotanto: lypsylehmien määrä - Jätteet: jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja -ajankohdat - Lannankäsittely: lannanpoistoajankohdat, lantamäärät, lannan vastaanottopaikka ja lannanluovutussopimukset - Eläinsuojassa tehdyt korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet - Poikkeukselliset tapahtumat toiminnassa; Poikkeuksellisista tapahtumista on ilmoitettava myös Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 2. Kokkolan kaupungin terveysvalvonta (23.6.2010) Lannan varastointitilaa ja levitysalaa tulee olla riittävästi tilan koko eläinmäärää varten, varastointitarpeessa tulee huomioida myös jaloittelutarhasta tulevat valumavedet. Lantavarastojen tiiviys tulee tarkistaa säännöllisesti ja luotettavalla tavalla, jotta vuodot säiliöistä saadaan ehkäis-

9 tyä. Säiliöiden ja niiden salaojitusten tarkastuksista tulisi pitää kirjanpitoa. Polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt tankkausalueineen tulee varustaa siten, että vuototilanteissa aineiden leviäminen saadaan hallittua. Ihmisulosteita sisältävät talousjätevedet tulee kerätä erillisiin säiliöihin ja toimittaa luvat omaavan jätehuoltoyrityksen toimesta luvalliselle vastaanottajalle. Mikäli näitä jätevesiä käsitellään siten, että niitä levitetään peltoon, tulee liete käsitellä sen hygienisoimiseksi Valtioneuvoston päätöksen 282/1994 mukaisesti. Säilörehun valmistuksesta ja varastoinnista ei saa aiheutua päästöjä maaperään tai vesistöihin. Pilaantuneen rehun käsittely ja hävitys tulisi huomioida ja ohjeistaa lupaehdoissa. Lietteenlevityksessä tulisi huomioida naapurusto; mikäli levitettävän peltolohkon läheisyydessä (alle 100 m) on asutusta, olisi suositeltavaa ilmoittaa asukkaille levittämisestä ennakkoon, jotta naapurit voivat varautua hajuhaittoihin. Erityisesti asutuksen lähellä lanta tulisi mullata välittömästi. 3. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseudun ympäristönsuojeluryhmä (23.6.2010) Ympäristölupahakemuksen mukaisesti lanta on tarkoitus varastoida valtaosan aikaa vuodesta lietelantana. Ympäristön lämpötilan laskiessa alle -5 C:een lannan varastointi siirretään tilan kuivalantalaan, jonka varastointitilavuus vastaa enintään kolmen kuukauden aikana muodostuvaa lantamäärää. ELY-keskus katsoo, että lietesäiliöiden toiminta tulee varmistaa ympärivuotiseksi tai kuivalantalan varastointitilavuutta on lisättävä, jotta voidaan varmistua riittävästä varastointitilavuudesta kaikissa tilanteissa ympäristön lämpötilasta huolimatta. Lietesäiliöt on täytettävä altapäin ja katettava kiinteällä tai vähintään kelluvalla katteella suhteessa lähimpiin asuinkiinteistöjen etäisyyksiin tilasta. Hakijan vastine (23.8.2011) Lannan varastoimiseksi ympärivuotisesti rakennetaan Kivelän tilalle osoitteeseen Passojantie 99 etälantalaksi joko lietesäiliö tai kuivalantala riippuen siitä, eristetäänkö pihattonavetta vai ei. Asiasta ei ole vielä tehty ratkaisua. Olemassa olevaan suurempaan lietesäiliöön rakennetaan lietepinnan alapuolinen täyttö. Hakija on toimittanut lähimpien naapureiden allekirjoittaman lausunnon, jossa he eivät vaadi lietesäiliöiden kattamista. Näin ollen hakija vaatii luopumista lietesäiliöiden kattamisvaatimuksesta. Mikäli tarvetta ilmenee, voidaan säiliö kattaa kelluvalla katteella. Nämä toimenpiteet tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä.

10 Jaloittelutarhan ja kuivalantalan suoto- ja valumavesien käsittelyä parannetaan korottamalla kaivoa 50 cm ja rakentamalla kaivosta automaattipumppaus isompaan lietesäiliöön tulvimisen estämiseksi. Lähes kaikki kattovedet johdetaan pois jaloittelutarhasta. Kuivalantalan suotovesien johtaminen kaivoon toimii nykyisinkin, kunhan lantalan pohjassa oleva ritiläkaivo ei jää lannan alle. Tähän päästään kun lantalan täyttöastetta pienennetään etälantalan avulla. Kaivon korottaminen, pumpun asentaminen ja kattovesien poisjohtaminen toteutetaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Polttoainesäiliötä ja tankkausta varten rakennetaan määräysten mukainen aluslaatta ja säiliö korvataan uudella, määräykset täyttävällä säiliöllä vuoden 2011 loppuun mennessä. Lupahakemuksen muutokset Hakemusta on kuulutusajan jälkeen muutettu hakijan toimittamien täydennysten (28.11.2011, 27.2.2012, 16.12.2011, 8.8.2012 ja 11.9.2012) yhteydessä. Hakija on ilmoittanut seuraavat tarkennetut aikataulut tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi: valuma- ja suotovesien käsittely suunnitellulla tavalla keväällä 2012, polttoöljyn säilytys ja käsittely vuoden 2012 loppuun mennessä, eläinsuojan lämpöeristäminen ja siirtyminen kokonaan lietelannalle vuoden 2013 loppuun mennessä. Hakija on laatinut sopimuksen 950 m 3 :n etälietesäiliön vuokraamisesta ajalla 1.8.2013 31.7.2018 ja sen jälkeen toistaiseksi. Vuokrattu etälietesäiliö korvaa aiemmin suunnitellun uuden 1 200 m 3 :n lietesäiliön rakentamisen eläinsuojan yhteyteen. Lisäksi hakija on laatinut sopimuksen kuivalannan toimittamisesta kompostoitavaksi Lohtajan Laatukomposti Oy:lle enintään 820 m 3 vuodessa. Sopimus on voimassa 1.1.2012 31.12.2016. Aluehallintoviraston Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta 27.4.2012 saaman tiedonannon mukaan Lohtajan Laatukomposti Oy:n ympäristöluvassa ei ole sallittu naudan kuivalannan vastaanottamista. Tiedonanto on liitetty hakemusasiakirjoihin. Aluehallintovirasto on 9.5.2012 velvoittanut hakijaa toimittamaan selvityksen eläinsuojassa syntyvän kuivalannan asianmukaisesta varastoinnista. Hakija on 8.8.2012 ja 11.9.2012 toimittanut tiedot uuden noin 921 m 3 :n etäkuivalantalan rakentamisesta. Tämä korvaa aiemmin virheellisesti Lohtajan Laatukomposti Oy:n kanssa laaditun sopimuksen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on katsonut, että hakemuksen muutoksesta tiedottaminen asianosaisille olisi ollut ilmeisen tarpeetonta, koska muutoksen seurauksena eläinsuojan toiminnasta aiheutuvat haitat

11 lähimmälle naapurin asuinrakennukselle todennäköisesti vähentyvät (hallintolaki, 34 ). ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Aluehallintovirasto jättää eläinsuojan ja etäkuivalantalan etäisyyden johdosta asian sikseen siltä osin kuin on kysymys luvan myöntämisestä etälantalan toimintaa varten. Aluehallintovirasto kuitenkin ottaa huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tiedot etälietesäiliön ja etäkuivalantalan lietteen ja kuivalannan varastointitilavuudesta. Perustelut Aluehallintovirasto katsoo, että hakijan täydennyksissään esittämät uusi etäkuivalantala sekä vuokrattu etälietesäiliö eivät muodosta eläinsuojan kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 35 :n 3 mom. tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Tämän toiminnan mahdollinen luvantarve arvioidaan Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Ympäristöluvassa voidaan kuitenkin antaa määräyksiä eläinsuojassa syntyvän lannan käsittelyssä ja hyödyntämisestä. Sen vuoksi lannan levityssuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi valvojalle myös etäpeltojen johdosta. Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Kälviän kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan Maitofarmi Mamis Ay:n toimintaan 20.7.1999 myöntämän ympäristöluvan. Lupamääräysten tarkistamispäätös koskee Maitofarmi Mamis Ay:n maidontuotantotoimintaa Kokkolan kaupungin Kälviällä Jokikylän kylässä tilalla Prutikangas, RN:o 1:55, tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 25.4.2010, muutettu 24.8.2011) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamassa paikassa sekä annettuja lupamääräyksiä noudattaen, kuitenkin niin, että eläinsuojan yhteyteen suunniteltua uutta noin 1 200 m 3 :n lietesäiliötä ei rakenneta. Tilalla saa olla enintään 82 lypsylehmää, 56 hiehoa ja 25 vasikkaa (alle 6 kk). Tarkistetut lupamääräykset korvaavat Kälviän kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan 20.7.1999 myöntämän luvan määräykset kokonaisuudessaan ja kuuluvat seuraavasti:

12 LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ja lantalassa muodostuvia suotovesiä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien, säilörehun puristenesteiden, jaloittelutarhan valumavesien ja sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 2 404 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (88 m 3 ) tilavuus. Tilalla sijaitsevat kiinteällä katteella kattamattomat noin 618 m 3 :n ja noin 2 432 m 3 :n lietesäiliöt tulee pitää varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti. Kuivalannan ja rehujätteiden sekä sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 1 549 m 3. Eläinsuojassa muodostuva lanta tulee kuormata tilalla sijaitsevaan noin 376 m 2 :n kuivalantalaan ja rakennettavaan noin 921 m 3 :n etäkuivalantalaan 1.11. 30.4. välisenä aikana. Tilalla sijaitsevassa lantalassa voidaan varastoida kerrallaan enintään 634 m 3 kuivalantaa. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että lantala ei ylitäyty. Lantala on tarvittaessa tyhjättävä etäkuivalantalaan taikka lannan peltolevitysaikana levitettävä peltoon. Lantalat tulee tyhjätä edellistalven kuivalannasta vuosittain 15.6. mennessä. Puuttuva noin 915 m 3 :n kuivalantalatilavuus tulee olla käytettävissä viimeistään 15.1.2013. Eläinsuojan lannankäsittely on muutettava hakemuksen mukaisesti kokonaan lietelannalle 1.1.2014 mennessä. Eläinsuojassa kalenterivuodessa muodostuvien lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien, säilörehun puristenesteiden, jaloittelutarhan valumavesien ja sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 3 758 m 3. Tarvittava lietetilavuus tulee olla käytettävissä 1.1.2014 alkaen. Samanaikaisesti tulee eläinsuojassa muodostuvien alle 6 kk ikäisten vasikoiden kuivalannan, rehujätteiden sekä jaloittelutarhaan kertyvän lannan varastointiin olla käytettävissä kuivalannan varastointitilavuutta vähintään 126 m 3. Kuivalantalan pohja on kunnostettava vesitiiviillä materiaalilla esim. betonilla tai asfalttibetonilla siten, että lantalan kaadot ovat riittävät lantalassa muodostuvien suotovesien ohjaamiseksi lantalan keräilykaivoon ja siitä edelleen viereiseen kokoomakaivoon. Lantalaa on käytettävä siten, ettei lantalan pohjassa sijaitseva suotovesien keräilykaivo tukkeudu. Lantalassa tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska. Lantalaan tu-

13 lee rakentaa kolmas vähintään 0,5 metrin korkuinen betoninen seinä pihattonavetasta katsottuna lantalan vasemmalle sivulle. Edellä määrättyjen toimenpiteiden tulee olla tehtynä 15.8.2013 mennessä. Lantalan viereistä valumavesien kokoomakaivoa (noin 4 m 3 ) on korotettava vähintään 0,5 metriä, jotta estetään ulkopuolisten pintavesien pääsy kaivoon. Kaivo on varustettava uppopumpulla ylitäytön estämiseksi ja tarvittaessa kaivo on tyhjennettävä uppopumppua käyttäen lietesäiliöön tai peltolevitysaikana levitettävä peltoon. Edellä määrättyjen toimenpiteiden tulee olla tehtynä 31.5.2013 mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa valvontaviranomaiselle selvitys edellä määrättyjen lantalan ja kokoomakaivon kunnostustoimenpiteiden toteutuksesta ja aikataulusta sekä suunnitelma lantalan kolmannen seinän rakentamisesta vähintään 3 kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti 15.3.2016 mennessä esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai rapautuneet lietesäiliöt / kuivalantalatilat tulee korjata välittömästi. Lietesäiliöiden / kuivalantalan käytöstä, niiden tyhjennyksestä, lannan kuljetuksesta tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu-, hajuhaittaa. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, lantaa ja pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 81,4 hehtaaria. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa lietteen/kuivalannan levityssuunnitelma tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle 31.3.2013 mennessä. Suunnitelmassa tulee esittää levitysalojen sijainnissa tapahtuneet mahdolliset muutokset, levitystekniikka, levitysajankohdat, suojavyöhykkeet pohjavesien, vesis-

14 töjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi sekä toimenpiteet naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi. Suunnitelmaan on liitettävä myös kopiot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan levityssopimuksista. Lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuvat muutokset on vuosittain 31.3. mennessä toimitettava tiedoksi valvontaviranomaiselle. Suunnitelma on laadittava siten, että 1) lannan levityksessä noudatetaan maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä; 2) lantaa levitettäessä talousvesikaivojen ympärille jätetään vähintään 30 metriä leveä suoja-alue ja vesistöjen sekä valtaojien varsille vähintään kymmenen metriä leveät suoja-alueet, joille lantaa ei levitetä; 3) lantaa ei levitetä I ja II luokan pohjavesialueille; ja 4) lannan levitysajankohtaa valittaessa otetaan huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta, minkä lisäksi levitys on kielletty yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lietteen/kuivalannan vastaanottajat ovat tietoisia lannanlevityssuunnitelman sisällöstä ja siitä mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Säilörehu Säilörehun varastoinnissa on huolehdittava siitä, että puristenesteestä ei aiheudu maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristenesteet tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön. Umpisäiliön tulee olla katettu tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Säilörehun aumavarastointi on tehtävä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 29.6.2009 mukaisesti. Pellolla sijaitseva auma tulee perustaa tiiviiksi vähintään 0,5 mm:n paksuisella muovikalvolla. Pohjamuovin saumaus tulee tehdä tiiviiksi. Auma tulee perustaa riittävän kauas vedenottamoista, kaivoista, vesistöstä ja valtaojista. Naapurusto tulee ottaa huomioon auman sijoituksessa siten, että aumasta ei aiheudu haju- tai muuta haittaa ympäristölle. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. 4. Eläinten laiduntaminen ja jaloittelutarhan rakenteet Eläinsuojan sekä eläinten laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain kuivalantalaan.

15 Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 30 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. Laidunalue tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei aiheudu ja että siitä ei aiheudu kohtuutonta rasitusta tai haittaa naapureille. Tiivispohjaista jaloittelutarhaa tulee huoltaa ja alustan tiiveyttä ylläpitää siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Jaloittelutarhan valumavedet eivät saa valua hallitsemattomasti ympäristöön. Ulkopuolisten vesien pääsy jaloittelutarhaan tulee estää pinnan muotoiluilla ja tarvittaessa maapenkereillä. Jaloittelutarhan valumavedet tulee johtaa tiiviiseen kokoomakaivoon. Valumavedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lanta tulee poistaa jaloittelutarhasta riittävän usein ja se tulee varastoida kuivalantalassa. Eläinsuojan katolta tulevat sadevedet tulee johtaa jaloittelutarhan ulkopuolelle. Asianmukaisten sadevesikourujen tulee olla asennettuna 30.4.2013 mennessä. Tarvittaessa jaloittelutarha tulee kattaa valumavesien hallinnan takaamiseksi. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojan yhteydessä olevat nykyiset lietesäiliöt tulee täyttää alakautta/lietepinnan alapuolelle. Nykyinen noin 618 m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Mahdolliset uudet lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Eläinsuojassa on talviaikana käytettävä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita on lisättävä aina lannanpoiston yhteydessä ja poistokertojen välilläkin tarvittaessa siten, että lannan koostumus pysyy riittävän kuivana. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantalan, jaloittelutarhan, laidunalueiden ja säilörehuaumojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulee hakemuksen mukaisesti

16 käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että tuulensuunta on naapureista poispäin. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 6. Jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. 7. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin.

17 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevan maanpäällisen polttonestesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliön tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. Tilalla sijaitseva polttonestesäiliö ja sen suojarakenteet tulee saattaa asianmukaisiksi 31.5.2013 mennessä. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, kuivalantalan, säilörehuaumojen, laidunalueiden, jaloittelutarhan, polttonestesäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Suoritetuista tarkastus- ja korjaustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa ja tiedot on liitettävä toimintaa koskevaan vuosiraporttiin. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) tiedot kuivalantalan tyhjennyksistä; toimituspaikat ja -ajankohdat lietteen/lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja -ajankohdat toiminnassa syntyvät jätteet; jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat

18 säilörehun määrä ja varastointitapa sekä selvitys puristenesteen talteenotosta ja talteen otetun puristenesteen määrästä lanta-analyysin tulokset tiedot kuivalantalan viereisen valumavesien kokoomakaivon ylivuototilanteista ja tilanteeseen johtaneista syistä tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI -järjestelmää (www.tyvi.fi) tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 10. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Luvan tarkistaminen Kyseessä on lupamääräysten tarkistaminen. Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Länsi-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään 28.12.2009 (DNro LSu-2003-Y-771 (113)) velvoittanut hakijaa jättämään hakemuksen ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain nojalla. Toiminnan päästöt

19 eivät olennaisesti lisäänny aikaisemmasta eikä toiminnassa tapahdu oleellista muutosta aikaisempaan verrattuna. Tarkistettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, kun otetaan huomioon määräys eläinsuojan lannankäsittelyn muuttamisesta kokonaan lietelannalle 1.1.2014 mennessä. Luvan saaja on hakemuksen täydennyksessä 28.11.2011 ilmoittanut, että eläinsuojan lannankäsittely muuttuu kokonaan lietelannalle 1.1.2014 alkaen, ja tämä muutos on otettu huomioon lupamääräyksissä. Lupamääräyksissä on kuitenkin lisäksi huomioitu hakemuksessa esitetty alle 6 kk ikäisten vasikoiden pito olkikuivitetuissa karsinoissa ja rehujätteiden sekä jaloittelutarhaan kertyvän lannan varastointi kuivalantalassa, minkä vuoksi luvan saajalla tulee jatkossakin olla käytettävissä kuivalantalatilavuutta. Eläinsuojan eläinmäärä kasvaa eläinyksiköiksi muutettuna noin 19 %. Muutokset toteutetaan eläinsuojan sisäisillä ratkaisuilla. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta tai sen muuttaminen ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. eläinsuojan yhteydessä olevien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, noin 618 m 3 :n lietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella, riittävästä kuivikkeen käytöstä eläinsuojassa talvikaudella, lietteen/lannan multauksesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Luparatkaisussa on otettu huomioon 1.5.2012 voimaan tulleen uuden jätelain (646/2011) 149, jonka mukaan lain voimaan tullessa vireillä olleet ympäristölupahakemukset käsitellään jätelain (646/2011) voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jätteistä 1.5.2012 annetulla valtioneuvoston asetuksella (179/2012) kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) ja yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Näiltä osin on sovellettu uusia säännöksiä. Ratkaisuosassa jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jätelain (646/2011) mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte, joka tulee jatkossa vakiintumaan käytössä. Määräys lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen jättämisestä 30.11.2017 mennessä on katsottu tarpeelliseksi, koska 28.11.2011 toimitetun hakemuksen täydennyksen mukaisesti eläinsuojan lannankäsittely tullaan siirtämään kokonaan lietelantamenetelmälle 1.1.2014

20 mennessä. Lannankäsittelyn muutoksen mahdollisesti aiheuttamia ympäristövaikutuksia ei tämän lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ole voitu arvioida luotettavasti, mistä johtuen hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on määrätty esitettäväksi tavanomaista aiemmin. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu puoli vuotta lietelantamenetelmällä ja puoli vuotta kuivalantamenetelmällä. 6 kuukauden kuivalantalatarve vastaa keskimäärin ulkolämpötiloiltaan hakemuksessa ilmoitettua alle -5 asteen pakkaskautta, jolloin lannankäsittely teknisistä syistä siirretään kuivalantamenetelmälle. Lantamääristä ei vähennetä laidunkautta, koska hakemuksen mukaan eläimet liikkuvat pihattonavetasta omaehtoisesti ulos. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 1 454 m 3 puolessa vuodessa. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden sadevesivara (noin 394 m 3 ), maitohuoneen pesuvedet (noin 350 m 3 ), säilörehun puristenesteiden määrä (noin 55 m 3 ) ja jaloittelutarhan valumavedet (noin 151 m 3 ), on lietteen varastointitilavuustarve noin 2 404 m 3. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomien ja kelluvalla katteella katettujen lietesäiliöiden tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna, mikäli lietesäiliön reunojen korkeus on alle 1,5 metriä maasta mitattuna. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti kuivalantaa yhteensä noin 1 454 m 3 puolessa vuodessa. Kun lisäksi huomioidaan myös kuivalantaloiden sadevesivara (noin 70 m 3 ) ja vuotuinen rehujätteen määrä (noin 25 m 3 ), on kuivalannan varastointitilavuustarve noin 1 549 m 3. Määräykset eläinsuojan yhteydessä sijaitsevan kuivalantalan käytöstä on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen ja haitan ehkäisemiseksi.

21 Ympäristöluvan mukaisen eläinmäärän tuottama vuotuinen lietelantamäärä on noin 2 808 m 3. Kun lisäksi huomioidaan edellä esitetty sadevesien, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien, säilörehun puristenesteiden ja jaloittelutarhan valumavesien vaatima varastointitilavuus, tulee eläinsuojan ympärivuotisessa lietteen varastoinnissa olla varastointitilaa käytettävissä 1.1.2014 alkaen vähintään 3 758 m 3. Samanaikaisesti tulee kuitenkin olla käytettävissä vähintään 126 m 3 kuivalantalatilavuutta alle 6 kk:n ikäisten vasikoiden tuottaman kuivalannan (100 m 3 ), rehujätteiden (noin 25 m 3 ) ja jaloittelutarhaan kertyvän lannan varastointiin. Puristenesteen määrä on laskennallisesti 0,05 m 3 / esikuivattu säilörehutonni. Avonaisiin lietesäiliöihin on varattava sadevesitilavuutta 30 cm/lietesäiliö. Kattamattomiin kuivalantaloihin on varattava sadevesitilavuutta 0,1 m 3 /m 2 ja kattamattomaan jaloittelutarhaan 0,2 m 3 /m 2. Hakija on esittänyt riittävästi liete- ja kuivalannan varastointitilavuutta. Lietteen/lannan varastointitilavuutta arvioitaessa on otettu huomioon etälietesäiliö ja etäkuivalantala. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kuivalantalassa tulee olla kolmella reunalla vähintään 0,5 metrin korkuinen seinä sekä 0,5 metrin korkuinen ajoluiska. Lannan välivarastointiin käytettävän kuivalantalan sekä lantalan suotovesien varastointiin käytettävän kokoomakaivon rakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannan varastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Lantavarastojen tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ajoneuvojen yms. pesuvesien käsittelyä koskeva määräys on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskeva lupamääräys 2 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden sekä yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi.