Kehittämisen rakenteet sote- ja maakuntauudistuksessa Poske-päivät 30.11.2016 Maija Valta
Kehittämisen haasteet soteuudistuksessa
Kehittäminen on Tunnistamista Puuttumista Parastelua Käytäntöön viemistä yhdessä
Sote-uudistuksen kehittämisen rakenteet 1. Resurssit Materiaaliresurssit Aikaresurssit Henkilöresurssit 2. Organisaatiokulttuuri, motivoituneisuus ja into Sitouttaminen ja sitoutuminen: kehittämisinto ja myönteinen asenne joka tasolla Kehittäminen on myös osa perustyötä (kehitetään aidosti asioita) 3. Johtaminen Esimiehen tuki ja sitoutuminen Kehittämismyönteinen ilmapiiri Vuoropuhelun ylläpitäminen 4. Tieto, taito ja sen jakaminen 5. Hankkeet ja niiden kytkeminen uudistuksen valmisteluun
Kehittämistyön dilemma Kiinni arjessa Kehittämistyön Dilemma Ulkopuolinen innovaattori Ei tässä samassa suossa
Sote-uudistuksen kehittämisen haasteet Sote-uudistusta rakennetaan vain ahtaasti katsoen pelkkää tuotantoa varten ikään kuin jokin taho ylä- tai ulkopuolelta näyttäisi suunnat Tehdään irrallisia ja jopa itse hankittavilla hankerahoilla leipänsä tienaavia yksiköitä tai yhtiöitä, jotka laulavat maksajiensa lauluja Kehittämistoiminnan rakenteet nähdään byrokratiana tai aikaisempien organisaatioiden salajuonina asemien säilyttämiseksi (Lähde: Lappalainen, Haaki, Kokko, 27.3.2015)
Sote-uudistuksen valmístelun tilanne Lapin maakunnassa
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu Lapin maakunnassa Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu 1. Maakunta - 2.Yhteiset 3. Sote Työ- ja elinkeino-palvelut - Sote - Pelastustoimi - Ympäristöterveydenhuolto - Maaseudun kehittäminen ja - lomitus - Alueiden kehittäminen Henkilöstö Kiinteistöt / omaisuus Tukipalvelut Varautuminen -Liikennejärjestelmäsuunnittelu Sotejärjestäminen Sote-tuotanto Sote-TKI
Kunnat Sote-uudistus kuntien ohjauksessa Lapin Soten poliittinen ohry Kuntien edustajat. Uudistuksen arvot ja periaatteet, tavoitteiden asettaminen. Linjaukset Sotejärjestämisen, Sote-tuottamisen ja Sote -TKI:n valmisteluun. Täydentää johtoryhmän työtä eri sidosryhmien ja alueiden osallistamisessa ja kuulemisessa. Kannanotot merkittävimpiin muutoksiin ja tärkeimpiin asioihin. MOR Lapin Sotejohtoryhmä Valmistelu poliittiselle ohjausryhmälle, päätösten toimeenpano. Alaryhmien työn koordinointi ja yhteensovittaminen. Sote-valmistelun alaryhmät Palvelutuotannon uudistamistyö alaryhmittäisten teemojen mukaan.
Lapin Sote-uudistuksen organisoituminen Lapin Sote - valmistelun poliittinen ohjausryhmä Sote-valmistelun johtoryhmä MOR 1. Sote-järjestäminen 2. Sote-tuotanto 3. Sote-TKI
Lapin Sote-uudistuksen valmistelu Lapin Sotevalmistelun johtoryhmä MOR 2. Sote-tuotanto 3. Sote-TKI 1.1 1. Sotejärjestäminen Sotejärjestämissuunnitelma 1.2 Hallinto, talous ja sopimukset 1.3 Tietojohtaminen ja raportointi 2.1 Asiakasprosessit, palveluverkko, hoitoketjut, kriteerit 2.2 Sote-ICT / digitalisaatio 3.1 Kehittäminen ja innovaatiot 3.2 Seuranta ja arviointi
1. Sote-järjestäminen 1.1 1.Sotejärjestäminen Sotejärjestämissuunnitelma 1.2 Hallinto-, talous- ja sopimukset 1.3 Tietojohtaminen ja raportointi
2. Sote-tuotanto 2. Sotetuotanto 2.1 Sote asiakasprosessit, palveluverkko, hoitoketjut, kriteerit 2.2 Sote-ICT ja digitalisaatio
3. Sote-TKI 3.Sote-TKI 3.1 Kehittäminen ja innovaatiot 3.2 Seuranta ja arviointi
Lapin Sote-valmistelun ryhmittäytyminen ESH Alaryhmät
Alaryhmien nimeämisen perusperiaatteita Moniammatillisuus Sosiaali- ja terveydenhuolto tasavertaisina Alueellinen edustavuus Jokaiselta seudulta yksi jäsen jokaisessa alaryhmässä Jokaisesta kunnasta vähintään yksi jäsen jossakin alaryhmässä Varsinainen jäsen, jolla henkilökohtainen varajäsen
Muuta huomioitavaa Henkilöstöä, tukipalveluja, omaisuutta ja varautumista koskeva valmisteluvaiheen valmistelu tehdään maakunnan esivalmistelun ohjauksessa, mutta erittäin läheisessä yhteistyössä sote-esivalmistelun kanssa. Välittömästi alatyöryhmien nimeämisen jälkeen Henkilöiden nimeäminen ryhmiin (jos sote-joryssa ei henkilöitä vielä nimetä) Alaryhmätyöskentely käyntiin Alaryhmät tarvittaessa ehdottavat mahdollisia työryhmiä Saamenkieliset palvelut ja kulttuuri huomioidaan osana jokaista alaryhmätyöskentelyä
STM tiekartta Maakunnan sote-tehtävät ja niihin valmistautuminen
Maakunnan tehtävät Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden: 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä 3. tuottamistavasta 4. tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta 5. viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä, lukuun ottamatta maakunnan palvelulaitokselle lailla säädettyä tai hallintosäännöllä siirrettyä toimivaltaa (Maakuntalakiluonnos 9 )
Palvelustrategia ja palvelulupaus Maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa: pitkän aikavälin tavoitteet, yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan (Sote-järjestämislakiluonnos 14 ) Maakunta antaa asukkailleen palvelulupauksen (Sotejärjestämislakiluonnos 15 )
Palvelutuotannon ohjaus ja valvonta Maakunnan tulee varmistaa, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavalla palvelulaitoksella sekä palveluja tuottavilla yrityksillä, yhteisöillä ja säätiöillä on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Maakunnan tulee ottaa palvelulaitoksen hallintosääntöön ja muiden palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavat määräykset. Maakunnan tulee ohjata ja valvoa sen järjestämisvastuulle kuuluvaa palvelutuotantoa (Maakuntalakiluonnos 9 )
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Maakunnan on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen, asetettava suunnittelussaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot, valmisteltava omalta osaltaan valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus. (Sotejärjestämislakiluonnos 8 )
Valinnanvapaus Maakunnan on järjestettävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siten, että asiakkaalla on mahdollisuus valita palvelun tuottaja siten kuin siitä erikseen säädetään (Sotejärjestämislakiluonnos 12 ). Valinnanvapausvalmistelu on kesken ja tekstiä täydennetään valmistelun edetessä.
Palveluntuottajan kanssa tehtävä sopimus Maakunta tekee sopimuksenvalinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottavan sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköä ylläpitävän yrityksen ja yhteisön kanssa tuotettavista palveluista ja niistä suoritettavien korvausten perusteista (Sote-järjestämislakiluonnos 24 )
Kehittäminen Maakunnan tulee edistää asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista (Sote-järjestämislakiluonnos 35 ). Maakunta vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi maakunta koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä (Sotejärjestämislakiluonnos 36 )
Integraatio 1/2 Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Maakunta huolehtii lisäksi siitä, että palvelun tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja (Sotejärjestämislakiluonnos 13 )
Integraatio 2/2 Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Maakunnan on huolehdittava asiakkaan oikeuksista ja etuuksista tiedottamisesta, palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laatimisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta siten kuin niistä erikseen säädetään (Sotejärjestämislakiluonnos 13 ).
Sote-alaryhmien tehtävät
1. Sote -järjestäminen Tehtävät/Toimeksianto: (suluissa aikataulu esityksestä jorylle) Työsuunnitelma, kriittiset asiat 7/2017, 1/2019 (12/2016) Järjestäjän näkökulma: tilannekuva, rahoitustilanteen muuttuminen, kilpailutilanne, palvelutoiminnan mallit/toimintaperiaatteet/strategiat/palvelulupaus (3/2017) Järjestäjän käytettävissä olevat työkalut (1/2017) Palvelutarpeet, Väestötiedot, Asiakassegmentit (3/2017) Tuottamisen ohjaus ja valvonta (4/2017) -> Järjestämissuunnitelma 5/2017 Resurssit, Tiedon integraatio/tietojärjestelmät, Tukipalvelut, Sopimukset, Kiinteistöt osana Makua (X/2017) Henkilöstö, liikkeenluovutus, osana Makua (X/2017) Organisoituminen: järjestäjän hallinto, johtamisjärjestelmä, palvelulaitos, yhtiöittäminen, osana valtakunnallista mallinnusta (X/2017) Tietojohtaminen ja raportointi: Kursut-hankkeen maakunnallistaminen (12/2016) Saamelaiset, saamenkieliset
2. Sote-tuotanto Tehtävät/Toimeksianto: (suluissa aikataulu esityksestä jorylle) Työsuunnitelma, kriittiset asiat 7/2017, 1/2019 (12/2016) Sote-ICT/sähköiset palvelut/digitaalisuus EAKR-hankkeistaminen selvitettäväksi (12/2016) Tuotannon valmistelun taloustavoitteet (12/2016) Ydinprosessien valinta (12/2016) Kriteereiden yhdenmukaistaminen, vuodeosasto/muu laitoshoito/kuntoutus/kotihoito-tavoitemalli, palveluverkkovaihtoehdot (5/2017) Kuntien ennakoivat rakennemuutokset Kunnat sote-kuntoon, vrt. menossa ollut LSHP:n sairaala sote-kuntoon -> Sote maakuntakuntoon, siltä osin kun ei voida kattaa hankerahoituksella, suora kuntien lisärahoitustarve asiantuntijakustannuksiin 25 000 euroa vuodelle 2017 Valinnanvapauden ja monituottajamallin vaikutukset valmisteluun, arviointi (1/2017) Saamenkieliset, saamelaiset
3. Sote-TKI (tutkimus, kehittäminen, innovaatiot) Tehtävät/Toimeksianto: (suluissa aikataulu esityksestä jorylle) Työsuunnitelma, kriittiset asiat 7/2017, 1/2019 (12/2016) Kehittämisen rakenteet maakunnassa ja yhteistoimintaalueella (3/2017) Innovaatio- ja yritystoiminnan tarpeiden huomioon ottaminen sote-valmistelussa (2/2017) Seuranta- ja arviointi-suunnitelman laatiminen (2/2017) Saamenkieliset, saamelaiset ALARYHMIEN ALLA TARVITTAVAT TYÖRYHMÄT
Lapin Sote-valmisteluvaiheen rahoitus I/II Esivalmisteluvaiheen työskentely rahoitetaan monen eri rahoituskanavan kautta. Alla eri hankkeiden BRUTTOrahoitukset, sidottuja hankesuunnitelmien mukaisiin toimintoihin Koko Lapin Sote hanke 50 000, KuRa Lapin liitto 100 % Lapin Sote-Savotta hanke 1,5 M / 600 k, KuRa 300 k Kursut hanke 3,7 M, KuRa LSHP 100 % Sote-ICT/sähköiset palvelut/digitalisaatio LSHP tai EAKRhaku Toimiva kotihoito hanke 2,5 M & muutosagentti 250 000, KuRa 189 k Haettu Perhekeskustoimintamalli hanke1,53 M & muutosagentti 250 000, KuRa 181 k Asiakas keskiöön nk. osallisuus hanke brutto 50 000 Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan haku 2017 (VTT-ELY-Lapin liitto, paino tutkimuksella ja selvityksellä)
Lapin Sote-valmisteluvaiheen rahoitus II/II Lisäksi mahdollisesti tarvitaan kuntarahoitusta (maksimi 100 000 ) Kursut-hankkeen maakunnallistaminen / Maakunnan Soten tietojohtaminen ja raportointi: kustannuksia Länsi-Pohjan alueen kuntien tietovarannon liittämisestä Kairaan/LappiDW:hen X -> Lapin maakuntaan valtakunnallinen osaamis- /palvelukeskus, esim. UNA:n tiedolla johtamisen arkkitehtuuriin vaikuttaminen. STM:n muutosjohtamiskoulutus ja tukimateriaali. VM/STM suora rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun valtion budjettiin 2017 alkaen
Kiitos Maija Valta Lapin Sote-Savotta hanke maija.valta@lapinliitto.fi p. 040 632 7400