Powerflute Savon Sellu Oy:n ympäristömeluselvitys. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica

Powerflute Savon Sellu Oy:n ympäristömeluselvitys Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti 162 / 2011 Mika Laita Jyväskylä 2011

1 / 18 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 KÄYTETYT MITTALAITTEET JA MITTAUSTULOSTEN KÄSITTELYOHJELMISTOT... 2 2.2 MELUPÄÄSTÖJEN MITTAAMINEN... 3 2.3 MELUN IMPULSSIMAISUUS... 3 2.3.1 Impulssimaisuuden määritelmä... 3 2.3.2 Impulssimaisuusmittaukset... 4 2.4 MELUN KAPEAKAISTAISUUS... 5 2.5 MELUTASOJEN LASKENNALLINEN ARVIOIMINEN... 5 2.5.1 Melun mallinnukseen käytetty menetelmä... 5 2.5.2 Mallinnuksen oletusolosuhteet... 6 2.5.3 Mallinnetut tilanteet... 6 2.5.4 Laskentamallissa käytetty impulssimaisuuskorjaus... 6 2.5.5 Laskentamallissa käytetty kapeakaistaisuuskorjaus... 6 2.6 MELUTASOJEN OHJEARVOT... 7 2.7 KÄYTETYN MALLINNUSMENETELMÄN VIRHETARKASTELU... 7 2.8 ALTISTUVIEN ASUKKAIDEN MÄÄRÄN ARVIOIMINEN... 8 3. TULOKSET... 9 3.1 MELULÄHTEIDEN ÄÄNITEHOTASOT... 9 3.2 IMPULSSIMAISUUSMITTAUSTEN TULOKSET... 9 3.3 LASKENNALLISESTI ARVIOIDUT MELUVYÖHYKKEET... 11 3.3.1 Päiväajan klo 7 22 meluvyöhykkeet, tilanne v. 2009... 11 3.3.2 Yöajan klo 22 7 meluvyöhykkeet, tilanne v. 2009... 12 3.3.3 Päiväajan klo 7 22 meluvyöhykkeet, tilanne v. 2011, impulssimaisuuskorjaus + 5 db ja jätevedenpuhdistamon muutostyöt lisätty... 13 3.3.4. Yöajan klo 22 7 meluvyöhykkeet, tilanne v. 2011, impulssimaisuuskorjaus+ 5 db ja jätevedenpuhdistamon muutostyöt lisätty... 14 3.3.5. Yöajan klo 22 7 meluvyöhykkeet tilanteessa, jossa kuorimon käyntiajasta poistettaisiin ohjearvoon nähden yöaikainen tunti (kello 6-7).... 15 3.4 MELULLE ALTISTUVIEN ASUKKAIDEN MÄÄRÄ... 16 4. TULOSTEN TARKASTELU... 17 5. KIRJALLISUUSLUETTELO... 18 Tämä raporttiversio on lähetetty 15.11.2011.

2 / 18 1. JOHDANTO Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus on kartoittanut Kuopion Sorsasalossa sijaitsevan Powerflute Oyj Savon Sellun flutingtehtaan melupäästöjä ja tehtaan aiheuttamia melutasoja ympäristössä vuosina 2008-2011 tehdyillä melumittauksilla. Yksittäisille kohteille mitatuista melupäästöistä laskettuja äänitehotasoja on käytetty lähtötietoina ympäristömelun laskennallisessa arvioinnissa. Valvontaviranomaiset kiinnittivät huomiota kuorimon melun impulssimaisuuden huomioon ottamiseen tulosten käsittelyssä laitokselle tehdyissä meluselvityksissä. Verrattaessa mittaus- ja laskentatuloksia ohjearvoihin on tähän asti tavallisesti käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen tulkintaa, jossa melun impulssimaisuuskorjaus tehdään mittaus- tai laskentatulokseen vain sille ajan osuudelle, jolla impulssimaista melua esiintyy. Powerflute Oyj Savon Sellun flutingtehtaan osalta meluselvitystä vaadittiin korjattavaksi Ympäristömelun mittausohjeen (1995) vaatimalla suoralla + 5dB lisäyksellä mittaus- tai laskentatulokseen niille alueille, joilla impulssimaista melua esiintyy. Koska melun impulssimaisuus vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa melulähteestä, suoritettiin tässä selvityksissä mittaukset kuorimon melun impulssimaisuuden esiintymisestä eri etäisyyksillä. Tulosten perusteella melun leviämisen laskennallinen arvio päivitettiin Powerflute Oyj Savon Sellun flutingtehtaan tapauksessa viranomaistulkintaa vastaavaksi impulssimaisuuskorjauksen osalta. Lisäksi mitattiin jätevedenpuhdistamon ilmastuskompressorien äänitehotasot, koska kompressorien lukumäärää oli lisätty kahteen. Laskentamalli päivitettiin myös tältä osin. Mallinnus tehtiin myös tilanteeseen, jossa kuorimon käyntiajasta poistettiin ohjearvoon nähden yöaikainen tunti (kello 6-7). Päivitetyn laskentamallin tulosten perusteella arvioitiin melulle altistuvien asukkaiden määrä Powerflute Oyj Savon Sellun flutingtehtaan ympäristössä. Päästö- ja ympäristömelumittaukset teki laboratorioinsinööri Tony Pirkola, tutkija Mika Laita käsitteli mittaustulokset ja päivitti melun laskennallisen arvioinnin. Altistuvien asukkaiden määrän selvitti tekn. yo Tuomo Kautto. Selvitys on tehty Powerflute Oy:n toimeksiannosta. Tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut tehtaanjohtaja Juha Kovanen. Raportin kartta-aineisto on ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan aineistoa ( Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/08) ja laskentamallissa käytetty maastotietokannan digitaalinen aineisto on Keski-Suomen maanmittaustoimiston aineistoa ( Keski-Suomen maanmittaustoimisto 2008) 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Käytetyt mittalaitteet ja mittaustulosten käsittelyohjelmistot Mittaukset tehtiin Brüel&Kjær 2260 tarkkuusäänianalysaattorilla, joka täyttää standardien IEC60651, IEC60804, IEC61672 1 ja IEC61260 vaatimukset ja niissä määritellyt, tarkkuusluokan 1 mittalaitteelle asetetut vaatimukset sekä oktaavi- ja terssisuodattimen osalta standardien IEC 61260, ANSI S1.11-1986 tarkkuusluokan 0 (laboratorioreferenssi) vaatimukset sekä Brüel & Kjærin 2238 Mediator -äänianalysaattoria, joka täyttää standardien IEC60651, IEC60804, IEC61672-1 ja IEC61260 vaatimukset ja niissä määritellyt, tarkkuusluokan 1 mittalaitteelle asetetut vaatimukset. Äänitasoanalysaattorit kalibroitiin ennen mittauksia Brüel&Kjær 4321 - vakioäänilähteellä. Mittaustulokset siirrettiin tietokoneelle Brüel&Kjær NoiseExplorer 7815 v4.16 ohjelmistolla. Mittaustuloksista määritettiin mahdollinen kapeakaistaisuus, sekä laskettiin äänitehotasot tarkoitusta varten laadituilla ohjelmilla sekä taulukkolaskentaohjelmistolla.

3 / 18 2.2 Melupäästöjen mittaaminen Mittaukset päästökohteiden lähellä tehtiin melulähteiden äänitehotason määritykseen soveltuvien menetelmien mukaisesti, jotka on tarkoitettu teollisuuden melulähteiden äänitehon määrittämiseen (Nordtest 1991, SFS 4846, kuva 1). Äänitehotason suure ottaa huomioon mitattavan kohteen koon ja mittausetäisyyden kohteeseen (mittauspinta-alan). Äänitehotasoja käytetään lähtötietona leviämisen laskennallisessa arvioinnissa ja eri lähteiden kokonaisvoimakkuuksien vertailussa, eivätkä ne suoraan kuvaa äänen voimakkuutta kohteiden lähellä. Kuva 1. Mittauspisteiden sijoittaminen äänitehotason mittauksessa (SFS 4846). Äänenpainetasoja mitattiin terssikaistoittain kohdetta ympäröivällä kuvitteellisella pallopinnalla. Mittausetäisyydet sovitettiin mitattavan kohteen koon ja sen ympärillä sijaitsevien muiden äänenlähteiden perusteella siten, että mitattava melu oli pääosin peräisin kyseisestä kohteesta. Lähellä toisiaan sijaitsevia erillisiä kohteita tarkasteltiin yhtenä melupäästön aiheuttajana, jos kohteiden aiheuttamaa melua ei voitu erottaa mittauksin toisistaan. Mittausetäisyydet ja mittauskorkeudet vaihtelivat kohteesta riippuen. Mittausten aikana äänitason tunnusluvut mitattiin painottamattomina eli lineaarisina fast-aikapainotuksella. Selvityksessä mitattiin jätevedenpuhdistamon ilmastuskompressorirakennuksen melupäästö. 2.3.1 Impulssimaisuuden määritelmä 2.3 Melun impulssimaisuus Melun äkillinen vaihtelu koetaan häiritsevämmäksi kuin voimakkuudeltaan tasainen melu. Impulssimainen melu erottuu selvästi taustaäänistä. Impulssimaiset äänet ovat tyypillisesti iskumaisia, laukaus- tai purkausääniä, joille on ominaista nopea ja suuri äänenpainetason kasvu äänen alussa (tyypillisesti 20 db/ms), jonka jälkeen on lyhyt vakio-osuus (0 100 ms). Nopean

4 / 18 nousun ja vakio-osuuden jälkeen äänenpainetason laskuvaihe voi vaihdella kestoltaan. Impulssimelu määritellään meluksi, joka sisältää hetkellisiä, enintään yhden sekunnin kestäviä ja toisistaan selvästi erottuvia meluhuippuja (Eurasto ym. 1990). Impulssimaisuuden tunnistamisessa käytettiin hyväksi I(impulssi)- ja S(slow)-aikapainotettujen enimmäistasojen erotuksen arvoa. Mikäli arvo on suurempi kuin 5 db, katsotaan melun olevan impulssimaista (Ympäristöministeriö 1995, Lahti 2003). Impulssimaisuuskorjauksen edellytyksenä on, että melussa on selvästi kuultavissa sen haitallisuutta lisääviä impulssimaisia ääniä, joiden toistuvuus on pienempi kuin 30 kertaa sekunnissa. Mitä kauemmaksi impulssiäänilähteestä edetään, sitä vähemmän äänet yleensä eroavat muusta melusta. Tästä syystä tietyn melun impulssimaisuus vähenee etäännyttäessä melulähteestä. 2.3.2 Impulssimaisuusmittaukset Asetelmallisesti mittaukset tehtiin siten, että kuorimon välittömästä läheisyydestä vallitsevan tuulen suuntaan sijoitettiin äänianalysaattori, joka tallensi kuorimon lähtömelua ja sen impulssimaisuutta. Kuorimolta edettiin vallitsevan tuulen suuntaan kohti Lukkosaaria ja edettäessä suoritettiin mittauksia eri etäisyyksillä kuorimolta tarkkuusäänianalysaattorilla. Mittausten aikana äänitason tunnuslukujen tallennuksessa käytettiin A-taajuuspainotusta ja fast-, slow- ja impulseaikapainotuksia. Kuva 2. Impulssimaisuuden mittauspaikat (MP1-9) ja lähtömelua tallentavan mittalaitteen sijainti (LP) kuorimolla. Mittaustuloksista laskettiin kuorimon mittauspisteellä LP ja maaston mittauspisteillä MP 1-9 kolmen sekunnin aikaikkunassa esiintyneiden yhtäaikaisten impulssien määrä, jota tarkasteltiin

5 / 18 kuorimon ja maaston mittauspisteiden etäisyyden funktiona. Tulosten perusteella laadittiin sovite kuvaamaan impulssimaisen melun vaimenemista etäisyyden funktiona. Kuva 3. Mittalaite kuorimon lähtömelun mittauspisteellä LP. 2.4 Melun kapeakaistaisuus Mitattuihin A-painotettuihin äänitasoihin tulee tehdä tarvittaessa myös kapeakaistaisuuden aiheuttama korjaus. Kapeakaistainen melu on tyypillisesti ulisevaa, sireenimäistä tai soivaa ja se koetaan laajakaistaista melua häiritsevämmäksi. Jos kapeakaistaisuus erottuu heikosti, on korjaus 3 db, ja jos se on selvästi erotettavissa, on korjaus 6 db. Kapeakaistaisuus voidaan katsoa selvästi kuultavaksi, jos taajuuspainottamattomassa terssispektrissä terssipainetaso on vähintään 5 db suurempi kuin taajuudeltaan sitä alemman ja ylemmän terssipainetasojen keskiarvo. Toinen kriteeri selvälle kapeakaistaisuudelle on, että vallitseva kokonaismelutaso on alle 55 60 db. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003) 2.5 Melutasojen laskennallinen arvioiminen 2.5.1 Melun mallinnukseen käytetty menetelmä Ympäristömelutasoja arvioitiin pohjoismaisen melumallin mukaisesti. Laskenta tehtiin DataKustikin Cadna/A 4.0 -ohjelmistolla. Pohjoismainen teollisuusmelumalli ottaa melun etenemisessä huomioon geometrisen vaimennuksen, esteiden (maasto ja rakennukset) vaikutuksen, ilman absorption aiheuttaman vaimennuksen sekä maanpinnan vaikutuksen. Lisäksi otettiin huomioon heijastukset rakennuksista.

6 / 18 Maastomallin vastaavuutta todellisuuteen verrattiin kolmiulotteisella tarkastelulla. Laskentapisteet sijaitsivat 20 metrin välein maastossa. 2.5.2 Mallinnuksen oletusolosuhteet Laskentamallissa oletuksena on säätila, jolloin vallitseva tuulen suunta on melun aiheuttajasta kohteeseen päin tai vallitsee heikko inversio (positiivinen lämpötilagradientti). Näissä tilanteissa melun vaimeneminen on mahdollisimman vähäistä. Nämä säätilanteet eivät yleensä esiinny samanaikaisesti, sillä inversiota esiintyy yleensä tyynissä tilanteissa. Nämä molemmat tekijät taivuttavat ääniaaltoja maanpintaa kohti. Eri vuodenaikoina vallitsevilla sääolosuhteilla ja erityisesti maanpinnan ominaisuuksilla on merkittävä vaikutus äänen vaimenemiseen. Mallinnus on suoritettu olosuhteisiin, jossa maan pinta on pehmeä eli äänen etenemistä vaimentava ja vesialueet kovia eli ääntä heijastavia eli äänen etenemistä edistäviä. Laskennan säätilanteena käytettiin seuraavia olosuhteita: lämpötila 283,15 K (10 C), ilmanpaine 101,3 kpa ja suhteellinen kosteus 70 %. Oktaavikaistojen absorptiokertoimina käytettiin: 31 Hz = 0,05 db/km, 63 Hz = 0,16 db/km, 125 Hz = 0,40 db/km, 250 Hz = 10,78 db/km, 500 Hz = 1,78 db/km, 1000 Hz = 5,50 db/km, 2000 Hz = 19,33 db/km, 4000 Hz = 63,28 db/km ja 8000 Hz = 154,49 db/km. Impulssimaisuuskorjaus +5dB on tehty mallinnuksen lopputulokseen impulssimaisuusmittaustulosten perusteella. Lisäksi 2.5.3 Mallinnetut tilanteet Ensimmäinen laskennallinen arviointi on laadittu käyntitilanteeseen, joka vastaa tehtaan normaalia toimintaa arkipäivänä, seuraava arviointi tehtiin tilanteeseen, jossa kuorimon käyntiajasta poistettiin ohjearvoon nähden yöaikainen tunti (kello 6-7). 2.5.4 Laskentamallissa käytetty impulssimaisuuskorjaus Valvontaviranomaisten vaatimuksen mukaisesti laskentatulokseen lisättiin + 5dB korjaus laskentatulokseen alueille, joilla impulssimaista melua esiintyy. Näiden alueiden sijainti saatiin kohdassa 2.3.2 tehtyjen mittausten pohjalta laaditun sovitteen perusteella. 2.5.5 Laskentamallissa käytetty kapeakaistaisuuskorjaus Mallinnukseen on tehty +3dB kapeakaistaisuuskorjaus kapeakaistaista melua aiheuttavien melulähteiden äänitehotasoihin, koska lähellä tehdasaluetta melutaso on yli 55 db ja etäälle mentäessä erityisesti korkeat taajuudet vaimenevat voimakkaasti.

7 / 18 2.6 Melutasojen ohjearvot Voimassa olevat melutasojen ohjearvot on esitetty taulukossa 1. Tehtaan melun vaikutusalueella asuinalueet ovat vanhoja, joten ohjearvojen tarkasteluissa on käytetty yöaikaisena ohjearvona 50 db:ä. Taulukko 1. Melutasojen ohjearvot, melun A-painotettu keskiäänitaso L Aeq, enintään (VN 1992). Päivällä klo 7 22 Yöllä klo 22 7 55 db 45 50 db * 45 db 40 db Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - * Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 2.7 Käytetyn mallinnusmenetelmän virhetarkastelu Melukohteiden äänitehotason määrityksessä käytetylle menetelmälle mittausten keskihajonnaksi esitetään enintään 4 db. Standardin huomautuksessa mainitaan, että tämä arvio sisältää kaikki mittausepävarmuutta aiheuttavien tekijöiden vaikutukset. Standardin mukaan mittaustulosten toistettavuus voi olla huomattavasti parempi kuin laajakaistaiselle äänilähteelle esitetty 4 db (SFS 4846). Laskentamallissa todellista äänilähdettä kuvataan pistemäisenä äänilähteenä. Mallissa äänilähteen korkeus on yleensä arvio äänikohteen akustisesta keskipisteestä. Tämän arvion epätarkkuus aiheuttaa epävarmuutta myös äänen leviämisen laskennalliseen arvioon. Muita vaihtelua aiheuttavia tekijöitä ovat: äänen taajuus, äänilähteen ja kohteen välinen korkeus ja niiden välinen etäisyys sekä niiden välinen topografia. Tämä viimeksi mainittu tekijä sisältää maaston muotojen, rakennusten, esteiden ja kasvillisuuden vaikutukset äänen etenemiseen. Sääolosuhteiden aiheuttama vaihtelu on mallissa pyritty saamaan mahdollisimman pieneksi valitsemalla arvioinnin lähtökohdaksi säätilanne, jossa vaihtelu on mahdollisimman vähäistä. Tämä säätilanne vastaa olosuhteita, jossa lievässä inversiotilanteessa vallitsee kohtalainen myötätuuli äänilähteestä kohteeseen päin. Laskentamallia kuvaavassa julkaisussa (Kragh ym. 1982) pohjoismaisen teollisuusmelumallin laatijat ovat esittäneet mallilla arvioitujen keskiäänitasojen keskihajontojen olevan taulukossa 2 ilmoitettua luokkaa.

8 / 18 Taulukko 2. Pohjoismaisella teollisuusmelumallilla arvioitujen keskiäänitasojen keskihajontoja (Kragh ym. 1982). epävarmuus 5 10 db yksittäiselle lähellä maanpintaa sijaitsevalle äänilähteelle, joka emittoi kapeakaistaista (250 500 Hz) ääntä. Arvioiden epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana kohde sijaitsee melun aiheuttajasta ja mitä lähempänä kohde sijaitsee maanpintaa. 1 3 db joukolle laajakaistaista melua aiheuttaville äänilähteille, kun kohteen etäisyys on alle 500 metriä. Arvioiden epävarmuus on sitä suurempi mitä lähempänä maanpintaa kohteet sijaitsevat alle 1 db joukolle suhteellisen korkealla maan pinnasta sijaitseville laajakaistaista melua aiheuttaville äänilähteille, kun kohteet sijaitsevat lähellä melun aiheuttajia tai kohteet ovat yli 5 metrin korkeudella maanpinnasta Powerflute Oy:n Savon Sellun tehtaan voidaan katsoa edustavan joukkoa laajakaistaista melua aiheuttavia äänilähteitä, jotka sijoittuvat pääasiassa selvästi maan pinnan yläpuolelle. Näiden kohteiden osalta laskentamallin tarkkuutena voidaan pitää 1 3 db. Osa äänilähteistä sijaitsee lähempänä maan pintaa, minkä vuoksi menetelmän tarkkuus voi niiden osalta olla edellä mainittua huonompi. 2.8 Altistuvien asukkaiden määrän arvioiminen Melulaskentojen tulosten pohjalta selvitettiin sellaisten vakituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen sijainnit, joilla melutason ohjearvot laskentamallin mukaan ylittyisivät. Kiinteistöjen sijainti selvitettiin karttatarkastelulla ja kunkin kiinteistön asukasmäärätiedot selvitettiin Kuopion maistraatista.

9 / 18 3. TULOKSET 3.1 Melulähteiden äänitehotasot Powerflute Oy:n Savon Sellun alueella tehtiin tässä selvityksessä kaikkiaan 8 äänitehotasomittausta jätevedenpuhdistamon kompressorihuoneen ulkopuolelta sekä 2 mittausta ilmastusputken läheltä. Kaksoiskompressorin aiheuttamaksi A-painotetuksi äänitehotasoksi (L WA ) saatiin 96,7 db, kun se ensimmäisessä selvityksessä on ollut 119,7 db. 3.2 Impulssimaisuusmittausten tulokset Kuvassa 4 on esitetty suoritettujen impulssimaisuusmittausten tulokset. Kuva 4. Impulssimaisuusmittauksen tulokset edettäessä kuorimolta jäätä pitkin Lukkosaarten suuntaan. Keltaisilla pallosymboleilla on merkitty kuorimolla ja mittauspaikoilla esiintyvä yhtäaikainen (3 sekunnin aikaikkuna) impulssimainen melu, mustilla kolmiosymboleilla mittauspisteillä esiintyvä impulssimainen melu sekä punaisilla kolmiosymboleilla kuorimon mittauspisteellä vallitseva impulssimainen melu.

10 / 18 Kuvan 4 alemmissa kuvaajissa on selkeästi havaittavissa kokonaismelun vaimeneminen edettäessä poispäin laitokselta. Kolme viimeistä mittaustulosta alemmissa kuvaajissa on mittauspisteiltä laitokselle palattaessa. Kuva 5. Impulssimaisuuden vaimeneminen etäisyyden funktiona edettäessä kuorimolta jäätä Lukkosaarten suuntaan. Etäisyys metreinä on esitetty vaaka-akselilla; yhtäaikaisten impulssien määrä kuorimolla ja mittauspisteillä pystyakselilla. Impulssimaisuus pienenee etäisyyden funktiona siten, että noin 500 metrin päässä laitokselta yhtäaikaisia (3 sekunnin aikaikkuna) impulsseja ei juuri havaita mittauspisteillä. Yhtäaikaisten, 3 sekunnin aikavälillä esiintyneiden impulssien lukumäärää tarkasteltiin suhteessa maaston mittauspisteiden etäisyyteen kuorimolta. Tämän perusteella laadittiin sovite kuvaamaan impulssimaisen melun vaimenemista etäisyyden funktiona. Tuloksista havaitaan impulssimaisuuden vähenevän etäisyyden funktiona siten, että noin 500 metrin päässä laitokselta yhtäaikaisia, 3 sekunnin aikavälillä esiintyviä impulsseja ei juuri havaita mittauspisteillä.

11 / 18 3.3 Laskennallisesti arvioidut meluvyöhykkeet 3.3.1 Päiväajan klo 7 22 meluvyöhykkeet, tilanne v. 2009 Kuva 6. Powerflute Savon Sellu Oy:n aiheuttaman päiväaikaisen A-painotetun keskiäänitason (L Aeq 7-22 [db]) vyöhykkeet v. 2009 jätevedenpuhdistamon uusitulla kompressorilla. Oletuksena mallinnuksessa on, että maan pinta on ääntä absorboiva ja vesistöt ääntä heijastavia. Laskennallisesti arvioidut melutasot ovat mahdollisia melun leviämisen kannalta suotuisissa olosuhteissa kuten tilanteissa, joissa tuuli on melulähteeltä kohteen suuntaan. Alkuperäisen kartta-aineiston mittakaava on 1:25 000

12 / 18 3.3.2 Yöajan klo 22 7 meluvyöhykkeet, tilanne v. 2009 Kuva 7. Powerflute Savon Sellu Oy:n aiheuttaman yöaikaisen A-painotetun keskiäänitason (L Aeq 22-7 [db]) vyöhykkeet v. 2009 jätevedenpuhdistamon uusitulla kompressorilla. Oletuksena mallinnuksessa on, että maan pinta on ääntä absorboiva ja vesistöt ääntä heijastavia. Laskennallisesti arvioidut melutasot ovat mahdollisia melun leviämisen kannalta suotuisissa olosuhteissa kuten tilanteissa, joissa tuuli on melulähteeltä kohteen suuntaan. Alkuperäisen kartta-aineiston mittakaava on 1:25 000

13 / 18 3.3.3 Päiväajan klo 7 22 meluvyöhykkeet, tilanne v. 2011, impulssimaisuuskorjaus + 5 db ja jätevedenpuhdistamon muutostyöt lisätty Kuva 8. Powerflute Savon Sellu Oy:n aiheuttaman päiväaikaisen A-painotetun keskiäänitason (L Aeq 7-22 [db]) vyöhykkeet. Impulssimaisuuskorjaus + 5 db ja jätevedenpuhdistamon muutostyöt lisätty.. Oletuksena mallinnuksessa on, että maan pinta on ääntä absorboiva ja vesistöt ääntä heijastavia. Laskennallisesti arvioidut melutasot ovat mahdollisia melun leviämisen kannalta suotuisissa olosuhteissa kuten tilanteissa, joissa tuuli on melulähteeltä kohteen suuntaan. Alkuperäisen kartta-aineiston mittakaava on 1:25 000

14 / 18 3.3.4. Yöajan klo 22 7 meluvyöhykkeet, tilanne v. 2011, impulssimaisuuskorjaus+ 5 db ja jätevedenpuhdistamon muutostyöt lisätty Kuva 9. Powerflute Savon Sellu Oy:n aiheuttaman yöaikaisen A-painotetun keskiäänitason (L Aeq 22-7 [db]) vyöhykkeet. Impulssimaisuuskorjaus + 5 db ja jätevedenpuhdistamon muutostyöt lisätty. Oletuksena mallinnuksessa on, että maan pinta on ääntä absorboiva ja vesistöt ääntä heijastavia. Laskennallisesti arvioidut melutasot ovat mahdollisia melun leviämisen kannalta suotuisissa olosuhteissa kuten tilanteissa, joissa tuuli on melulähteeltä kohteen suuntaan. Alkuperäisen kartta-aineiston mittakaava on 1:25 000.

15 / 18 3.3.5. Yöajan klo 22 7 meluvyöhykkeet tilanteessa, jossa kuorimon käyntiajasta poistettaisiin ohjearvoon nähden yöaikainen tunti (kello 6-7). Kuva 10. Powerflute Savon Sellu Oy:n aiheuttaman yöaikaisen A-painotetun keskiäänitason (L Aeq 22-7 [db]) vyöhykkeet tilanteessa, jossa kuorimon käyntiajasta poistettaisiin ohjearvoon nähden yöaikainen tunti (kello 6-7). Oletuksena mallinnuksessa on, että maan pinta on ääntä absorboiva ja vesistöt ääntä heijastavia. Laskennallisesti arvioidut melutasot ovat mahdollisia melun leviämisen kannalta suotuisissa olosuhteissa kuten tilanteissa, joissa tuuli on melulähteeltä kohteen suuntaan. Alkuperäisen kartta-aineiston mittakaava on 1:25 000.

16 / 18 3.4 Melulle altistuvien asukkaiden määrä Melulaskentojen tulosten pohjalta selvitettiin sellaisten vakituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen sijainnit, joilla melutason ohjearvot laskentamallin mukaan ylittyisivät. Kiinteistöjen sijainti selvitettiin karttatarkastelulla ja kunkin kiinteistön asukasmäärätiedot selvitettiin Kuopion maistraatista. Taulukko 3. Yli 55 db päiväaikaisella sekä yli 50 db yöaikaisella keskiäänitason vyöhykkeellä sijaitsevat vakituisen asumisen kiinteistöt ja niiden asukasmäärät. Koordinaatit ETRS-TM35FIN. kiint. tunnus x-koordinaatti y-koordinaatti L Aeq 7-22 [db] L Aeq 22-7 [db] Asukkaita 297-430 -1-97 6979444 536087 >55 >50-297- 430-1-97 6979441 536185 >55 >50 - Vastaavalla tavalla selvitettiin myös sellaiset loma-asuinkiinteistöt, joilla loma-asumiseen käytettävien melutason ohjearvo laskentamallin mukaan ylittyy. Kiinteistöjen sijainti selvitettiin karttatarkastelulla. Taulukko 4. Yli 45 db päiväaikaisella sekä yli 40 db yöaikaisella keskiäänitason vyöhykkeellä sijaitsevat vakituisen asumisen kiinteistöt ja niiden asukasmäärät. Koordinaatit ETRS-TM35FIN. kiint. tunnus x-koordinaatti y-koordinaatti L Aeq 7-22 [db] L Aeq 22-7 [db] 297-433-4-45 6979812 537708 >45-297-433-4-48 6979780 537781 >45 >40 297-430-1-12 6979895 537259 >50 >45 297-430-1-215 6979471 537214 >50 >40 297-430-1-214 6979542 537256 >50 >45 297-430-1-224 6979349 537195 >50 >45 297-430-1-216 6979157 537297 >45 >40 297-430-1-225 6979096 537359 >45 >40 297-430-1-218 6979096 537465 >45-297-430-1-241 6980454 534711 >45 >45 297-430-1-112 6980199 535217 >45 >40

17 / 18 4. TULOSTEN TARKASTELU Kuorimon aiheuttaman melun impulssimaisuusmittausten tuloksiin tehty lineaarinen sovite on varovainen arvio impulssimaisuuden todellisesta vaimenemisesta etäisyyden suhteen, koska impulssien määrän havaitaan vähenevän voimakkaasti etäisyyden kasvaessa kuorimolta. Tällöin negatiivinen logaritminen tai eksponentiaalinen sovite saattaisivat vastata paremmin mittaustulosta. Käytettäessä valvontaviranomaisten edellyttämää Ympäristömelun mittausohjeen (1995) suoraa + 5dB lisäystä laskentatulokseen alueille, joilla impulssimaista melua esiintyy, suuntautuu äänen etenemiselle suotuisissa olosuhteissa (kun vesialueet on oletettu heijastaviksi eli sulana tai jäässä vailla kattavaa lumipeitettä) 60 db:n päiväaikaisen keskiäänitason vyöhyke enimmillään noin 500 m etäisyydelle Potkunpäähän ja Lukkosalmeen. Päiväaikaisen 55 db ohjearvoon verrattava vyöhyke rajoittuu nyt Potkunsaaren luoteiskärjen ranta-alueille, 50 db vyöhyke 1,4 km etäisyydelle ja 45 db:n meluvyöhyke enimmillään 2 km päähän kuorimolta. Vuonna 2011 yöaikaisten yli 55 db keskiäänitasojen vyöhykkeet olivat jo 250 m pienemmät kuin päiväajan vastaavat; alle 55 db vyöhykkeet puolestaan olivat 500 m pienemmät verrattuna päiväajan vastaaviin vyöhykkeisiin. Melun leviämisen muutoksiin ovat vaikuttaneet muuttunut impulssimaisuuden korjaustapa sekä jätevedenpuhdistamolle asennettu toinen kompressori. Impulssimaisuuskorjaus laajentaa 60 db vyöhykettä mutta pienentää alhaisemman melutason vyöhykkeitä, koska impulsseja ei mittausten mukaan esiintynyt juuri lainkaan enää yli 500 m etäisyydellä ja tällöin impulssimaisuuskorjausta ei laskentatulokseen tehdä. Jätevedenpuhdistamon muutostöiden johdosta kaikki melualueet supistuivat. Jos kuorimon toiminnot käynnistyisivät vasta aamulla seitsemältä, supistaa se merkittävästi yöaikaisen melun leviämistä kuvaavia vyöhykkeitä. Tähän on syynä kuorimon toimintojen aiheuttaman melun sekä impulssimaisuuskorjauksen poistuminen ohjearvoon nähden yöaikaisen tunnin (kello 6-7) ajalta. Jyväskylässä 15.marraskuuta 2011 Mika Laita FM, tutkija Tämä raportti on allekirjoitettu sähköisesti.

18 / 18 5. KIRJALLISUUSLUETTELO Eurasto ym. 1990: Eurasto, R., Lahti, T. & Sysiö, P. 1990: Ympäristömelu lähteet leviäminen arviointi Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Selvitys 92. Helsinki 1991. Kragh ym. 1982: Kragh, J., Andersen, B. & Jakobsen, J. 1982: Environmental noise from Industrial Plants. General Prediction Method. - Danish Acoustical Laboratory. Report no. 32.1982. Lahti 2003: Lahti, T. 2003: Ympäristömelun arviointi ja torjunta. Ympäristöopas 101. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Edita Oy, Helsinki. 126 s. Nordtest 1991: Industrial plants: noise emissions - Nordtest method. NT ACOU 080. SFS 4846: Akustiikka. Melulähteiden äänitehotason määrittäminen. Kartoitusmenetelmä. Suomen standardisoimisliitto 1984. Sosiaali- ja terveysministeriö 1997: Sisäilmaohje Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1997:1. Helsinki 1997. Sosiaali- ja terveysministeriö 2003: Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. ISBN 952-00-1301-6. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Helsinki 2003.