TOISEN ASTEEN KOULUTUS SUOMUSSALMELLA (YLÄ-KAINUUSSA)

Suomussalmen (Ylä-Kainuun) toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -työryhmän raportti TOISEN ASTEEN KOULUTUS SUOMUSSALMELLA (YLÄ-KAINUUSSA) Lyhyt lähihistoria, nykytila ja tulevaisuuspolku vuoteen 2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimiala ja Suomussalmen kunta

Sisällysluettelo 1. TAUSTA... 1 2. VÄESTÖ... 2 2.1 KAINUUSSA JA YLÄ-KAINUUSSA SYNTYNEET LAPSET... 2 2.2 16-VUOTIAIDEN IKÄLUOKAT... 2 3. TOISEN ASTEEN KOULUTUS... 4 3.1 TOISEN ASTEEN KOULUTUS VUONNA 1985... 4 3.2 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN NYKYTILA... 4 3.3 ENSISIJAISET HAKIJAT... 6 3.4 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITYS VUOSINA 1985-2005... 7 3.5 KEVÄÄN 2007 YHTEISHAKU... 7 3.6 OPISKELIJAMÄÄRÄENNUSTEET VUOSILLE 2010 JA 2015... 10 3.7 TULEVAISUUDEN OPISKELIJAENNUSTEET JA MUUT TEKIJÄT... 11 4. YLÄ-KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUSPOLKU VUOSILLE 2010 2015... 12 4.1 KAINUUN HALLINTOKOKEILU JA PARAS-LAINSÄÄDÄNTÖ... 12 4.2 KOULUTUSTARJONTA... 13 4.2.1 Ammatillinen perustutkintokoulutus... 13 4.2.2 Syrjäytymisen ehkäisy... 17 4.2.3 Ammatillinen aikuiskoulutus... 18 4.2.4 Lukiokoulutus... 20 4.3 MARKKINOINTI... 20 4.3.1 Kansainvälisyys... 21 4.4 TILARATKAISU... 22 4.4.1 Ylä-Kainuun tilakysymysten nykytilanne... 22 4.4.2 Toisen asteen tilaratkaisuissa huomioon otettavat asiat... 23 4.5 HENKILÖSTÖN TYÖLLISTYMINEN... 23 4.6 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ... 23 4.7 TALOUS... 24 4.8 YHTEENVETO... 24 LIITTEET... 25

1 (27) 1. TAUSTA Johdanto Raportissa tarkastellaan Suomussalmen ja myös Ylä-Kainuun toisen asteen koulutuksen lähihistoriaa, nykytilaa ja tulevaisuutta. Lähihistorian vertailuvuodeksi valittiin vuosi 1985. Toisen asteen oppilaitosverkko oli Kainuussa tuolloin lähes nykyistä vastaava toimipaikkojen ja koulukiinteistöjen osalta. Maakuntahallinnon käynnistymisvuoden 2005 vertailu vuoteen 1985 antaa selkeän kuvan toisen asteen koulutuksen määrällisestä kehityksestä Kainuussa viimeisen 20 vuoden aikana. Kainuun ja Ylä-Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokan suuruusluokka on jo nyt tiedossa vuoteen 2022 asti (syntyneet vuonna 2006). Työ on jatkoa Kainuun hallintokokeilun valmistelutyössä keväällä 2005 valmistuneisiin ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulevaisuuspolkuraportteihin sekä Kuhmon toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -työryhmän raporttiin. Työryhmän asettaminen ja tehtävä Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutuslautakunta asetti 25.1.2007 Suomussalmen toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -nimisen työryhmän. Tehtävänä oli selvittää Suomussalmen toisen asteen koulutuksen tila ja tulevaisuuden näkymiä vuoteen 2015 ulottuvalla tarkastelulla. Työryhmän tuli tuottaa esitys strategisista linjauksista sekä tarvittavista toimenpiteistä. Tarkastelussa tuli ottaa huomioon Ylä-Kainuun koulutustarve, ikäluokkien kehitys, tilakysymykset sekä koulutukseen kohdistuvat taloudellisuus- ja tehokkuusvaatimukset. Työryhmän puheenjohtajana toimii koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen, muut jäsenet ovat: - Suomussalmen kunnanjohtaja Timo A. Säkkinen - Suomussalmen kunnan sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen - Suomussalmen kunnan tekninen johtaja Antti Westersund - Suomussalmen perusopetuksen päällikkö Esko Pesonen - Filiaalilukion rehtori Matti Tuura - Kainuun ammattiopiston Suomussalmen toimipaikan johtaja Matti Kuntsi - Kainuun ammattiopiston koulutuspäällikkö Petra Tolonen - Koulutustoimialan talousjohtaja Pirjo Kovalainen Lisäksi työryhmä on kuullut asiantuntijoina Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Kerästä ja Puolangan kunnan kunnanjohtaja Seppo Rajalaa sekä rehtori, sivistysosaston päällikkö Satu Kemppaista. Työryhmä on kokoontunut 6 kertaa ja kokoukset on pidetty aina Suomussalmella. Koulutustoimialan johtaja on pitänyt tiedotustilaisuuden työryhmän tehtävistä ja toimintaperiaatteista Suomussalmella työskentelevälle opetushenkilöstölle to 31.5.2007. Työryhmän työskentelystä ei ole tiedotettu työskentelyn aikana, koska työryhmän loppuasiakirja on kokonaisuus ja se on hyväksytty työryhmän viimeisessä kokouksessa ti 13.11.2007. Välittömästi viimeisen kokouksen jälkeen on pidetty tiedotustilaisuus Suomussalmella työskentelevälle toisen asteen henkilöstölle.

2 (27) 2. VÄESTÖ 2.1 Kainuussa ja Ylä-Kainuussa syntyneet lapset 1980-luvun alkuvuosina Kainuussa syntyi noin 1500 lasta ja Ylä-Kainuussa (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi) noin 330 lasta vuosittain. Vuonna 1985 Kainuussa syntyi 1367 lasta ja Ylä-Kainuussa 292 lasta. Mainittuna vuonna Kainuun syntyvyys kääntyi pysyvään laskuun. Vuonna 2005 Kainuussa syntyi 813 lasta ja Ylä-Kainuussa 100 lasta. (Lähde: Tilastokeskus. Väestömuutokset kunnittain.) 20 -vuoden kehitys: Kainuun syntyvyys on alentunut 41 % ja Ylä-Kainuun 66 %. Liite 1. Syntyneet Kainuussa 1980 2006. 2.2 16-vuotiaiden ikäluokat Vuonna 1985 Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka oli 1540 nuorta ja Ylä-Kainuussa 363 nuorta. Ylä-Kainuun osuus Kainuun ikäluokasta oli 23,6 %. Vuonna 2005 ikäluokka Kainuussa oli 1078 nuorta ja Ylä-Kainuussa 214 nuorta. Ylä-Kainuun osuus ikäluokasta oli 19,9 %. 20 vuoden kehitys: Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka on alentunut 30 % ja Ylä-Kainuun 40 %. Tilastokeskuksen mukaan Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka vuonna 2015 on 829 nuorta ja Ylä-Kainuun 135 nuorta. Ylä-Kainuun osuus Kainuun ikäluokasta on ennusteen mukaan 16,3 %. Ennakkotieto vuodelle 2015: Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka alenee 23 % ja Ylä-Kainuun 37 % vuoteen 2005 verrattuna

3 (27) Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2015 Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka on 46 % ja Ylä-Kainuun 63 % pienempi kuin vuoden 1985 ikäluokka. Liite 2. Kainuun perusopetus, opiskelijamäärä 1. 9. luokat, syksy 2007 Liite 3. 16-vuotiaat Kainuussa kunnittain 1980 2040 Taulukko 1. Ylä-Kainuun ja Kainuun 16-vuotiaiden määrän muutos 1985 2005. Alue / vuosi Ikäluokka 1985 Ikäluokka 2005 Muutos [%] Ylä-Kainuu 363 214-41,1 Kainuu 1540 1078-30,0 Taulukko 2. Ylä-Kainuun ja Kainuun 16-vuotiaiden määrän muutos 1985 2020. Alue / vuosi Ikäluokka 1985 Ikäluokka 2020 Muutos [%] Ylä-Kainuu 363 116-68,0 Kainuu 1540 783-49,2 Taulukko 3. Ylä-Kainuun ja Kainuun 16-vuotiaiden määrän muutos 2005 2020. Alue / vuosi Ikäluokka 2005 Ikäluokka 2020 Muutos [%] Ylä-Kainuu 214 116-45,8 Kainuu 1078 783-27,4

4 (27) 3. TOISEN ASTEEN KOULUTUS 3.1 Toisen asteen koulutus vuonna 1985 Vuonna 1985 Kainuun toista astetta vastaavassa ammatillisessa koulutuksessa oli 3242 opiskelijaa. Lukiokoulutuksessa oli 2445 opiskelijaa. Ylä-Kainuun toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa oli Kainuun keskusammattikoulun (KKAK) Suomussalmen sivukoulussa Siikarannassa 124 opiskelijaa ja Suomussalmen emäntäkoulussa 143 opiskelijaa sekä Taivalkosken metsäkonekoulun Hyrynsalmen, Puolangan ja Ämmänsaaren toimipisteissä yhteensä 46 opiskelijaa. Yhteensä Ylä-Kainuun ammatillisessa koulutuksessa oli 313 opiskelijaa. Ylä-Kainuun lukioissa oli yhtensä 506 opiskelijaa (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi). Ylä-Kainuussa opiskelevien ammattiopiskelijoiden osuus Kainuun ammattiopiskelijoista oli 9,65 %. Ylä-Kainuun lukioiden opiskelijoiden osuus oli 20,7 % Kainuun lukioopiskelijoista. Kainuun keskusammattikoulun Suomussalmen sivukoulun (Siikaranta) opintolinjoja olivat: kone- ja metallitekniikka, asentaja-koneistaja ja levyseppähitsaaja; auto- ja kuljetustekniikka, autoasentaja; puutekniikka, puuseppä sekä ravitsemis- ja talousala, keittäjä. Karhulanvaaralla toimi Suomussalmen emäntäkoulu. Ammatillista aikuiskoulutusta Ylä-Kainuussa Suomussalmella toteutti Kajaanin ammatillisen kurssikeskuksen (KAKK) Suomussalmen sivuosasto. Vuodesta 1977 alkaen Suomussalmen sivuosasto toimi lähinnä ravintola-, puu- ja maansiirto -alan koulutusten tuottajana. Vuosikymmenen lopulla tuli sähkö- ja maatalousalat. Oppilaita oli keskimäärin n. 86 vuosiopiskelijaa. Vuonna 1975 aloitettiin 42 oppilaan oppilasasuntolan rakentaminen oppilastyönä. Asuntola valmistui keväällä 1977. Vuonna 1985 kursseja olivat mm. hirsirakentaja, maatalouslomittaja, mehiläistenhoitaja. Oppilaita oli keskimäärin 51. 1990-luvulla työhallinnon koulutukset muuttuivat kilpailutettaviksi. Oppilaita oli keskimäärin 350. Kajaanin ammatillisen kurssikeskuksen, sittemmin Kajaanin aikuiskoulutuskeskus Oy:n, sivuosasto hallinnollisena yksikkönä Suomussalmella lopetettiin syksyllä 1999. Aikuiskoulutustoiminta jatkui Edukain koulutusalojen maakunnallisen toimintaperiaatteen mukaisesti myös Suomussalmella. 3.2 Toisen asteen koulutuksen nykytila Tilastointipäivänä 20.9.2007 Kainuun toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 2061 opiskelijaa ja lukiokoulutuksessa 1752 opiskelijaa. Suomussalmella oli ammatillisessa koulutuksessa syksyllä 2007 yhteensä 170 opiskelijaa ja Ylä-Kainuun lukioissa 286 opiskelijaa (Hyrynsalmi 57, Puolanka 54 ja Suomussalmi 175).

5 (27) Suomussalmella opiskelevien ammattiopiskelijoiden osuus Kainuun ammattiopiskelijoista oli 8,2 % syksyllä 2007 ja Ylä-Kainuun lukio-opiskelijoiden osuus oli 16,3 % Kainuun lukio-opiskelijoista. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen Suomussalmella järjestää Kainuun ammattiopisto. Kiinteät toimipisteet Suomussalmella ovat Karhulanvaara ja Siikaranta. Kainuun ammattiopisto on Kainuun maakunta -kuntayhtymän omistama kunnallinen liikelaitos ja osa maakunnan koulutustoimialaa. Lukiokoulutuksella on Ylä-Kainuussa erilliset toimipaikat Hyrynsalmella ja Suomussalmella. Puolangalla on uusi yhteinen toimitila perusopetuksen kanssa. Ylä-Kainuun lukiot kuuluvat filiaalilukioverkostoon, johon kuuluvat edellä mainittujen toimipaikkojen lisäksi Paltamon ja Vuolijoen lukiot (Vuolijoen lukion toiminta päättyy keväällä 2008). Ammatillinen perustutkintokoulutus (2007) Koulutusalat ja koulutusohjelmat Suomussalmella ovat: Siikaranta Tekniikka ja liikenne - kone- ja metallialan perustutkinto, valmistustekniikan koulutusohjelma, levyseppähitsaaja - autoalan perustutkinto, autotekniikan koulutusohjelma, ajoneuvoasentaja - sähköalan perustutkinto, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, elektroniikka-asentaja (loppuu keväällä 2009) Karhulanvaara Ravitsemis- ja matkailuala - hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, ravintola-alan ruokatuotannon koulutusohjelma, ravintolakokki Sosiaali- ja terveysala - sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, vanhustyön koulutusohjelma, lähihoitaja Vuonna 2007 ensisijaisia hakijoita Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen oli 51 hakijaa 72 aloituspaikkaan. Aloittajia oli 61, vapaita paikkoja jäi 9. Aloittaneet ryhmät olivat: - Kone- ja metallialan perustutkinto (levyseppähitsaaja), valmistustekniikan koulutusohjelma - Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan perustutkinto (ajoneuvoasentaja), autotekniikan koulutusohjelma - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja), sairaanhoidon ja huolenpidonkoulutusohjelma - Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto (ravintolakokki), ravintolan ruokatuotannon koulutusohjelma Ylä-Kainuussa lukiokoulutukseen ensisijaisia hakijoita oli 75 (Hyrynsalmi 21, Puolanka 11 ja Suomussalmi 43). Aloituspaikkoja oli 134 (Hyrynsalmi 32, Puolanka 32 ja Suomussalmi 70). Lukiokoulutuksen aloitti 92 opiskelijaa (Hyrynsalmi 23, Puolanka 13 ja Suomussalmi 56) eli vapaita lukiopaikkoja jäi 42.

6 (27) Vuoden 2007 Suomussalmen 16-vuotiaiden ikäluokka oli 117 nuorta. Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen ensisijaisten hakijoiden osuus oli 23,9 % ja lukiokoulutukseen 36,8 % Suomussalmen ikäluokasta. Muualle, Suomussalmen ulkopuolelle, ammatilliseen koulutukseen hakeutui 28,2 % ja lukiokoulutukseen 1,7 % ikäluokasta. Ammatillinen aikuiskoulutus Aikuiskoulutuksen 2000-luvun alku oli kovaa kilpailua yksityisten koulutuspalveluja tuottavien yritysten sekä paikallisen ammatillisen oppilaitoksen ja kansalaisopiston kanssa. Aikajaksolla, vuodesta 2000 vuoteen 2006, Suomussalmella aikuisopiskelijoiden määrä on kasvanut 190 opiskelijasta 430 opiskelijaan. Oppisopimuskoulutusten osalta kasvu on ollut vuoden 2000 yhteensä 13 opiskelijasta vuoden 2006 yhteensä 90 opiskelijaan. Jatkossa oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen tulee positiivisesti vaikuttamaan ensi vuoden alusta voimaan tuleva laki virkasuhteisten mahdollisuudesta oppisopimukseen. Ammatillista aikuiskoulutusta Suomussalmella järjestää Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuspalvelut (Edukai). Opiskelijatyöpäiviä Suomussalmella tuotettiin vuonna 2006 yhteensä 18 185 työpäivää vuodessa eli noin 9,4 % KAO:n aikuiskoulutuspalvelujen kokonaismäärästä, joka vuonna 2006 oli noin 193 000 opiskelijatyöpäivää. 3.3 Ensisijaiset hakijat Vuonna 1985 Kainuun keskusammattikoulun Suomussalmen sivukouluun ensisijaisia peruskoulupohjaisia hakijoita oli 62 ja aloituspaikkoja oli 90. Opiskelijoita otettiin 69, joten vapaita paikkoja jäi 21. Ylä-Kainuun lukioiden, Hyrynsalmi/Puolanka/Suomussalmi, ensisijaisia hakijoita vuonna 1985 oli 162 (28/32/102). Aloituspaikkoja oli 168 (32/32/104) ja opiskelijoiksi otettiin 163 (28/32/103), vapaita paikkoja jäi 5 (4/0/1). Vuoden 1985 Suomussalmen 16-vuotiaiden ikäluokka oli 363 (71/55/237) nuorta. Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen ensisijaisten hakijoiden suhteellinen osuus oli 17,1 % ikäluokasta ja lukiokoulutukseen 44,6 % (39,4/58,2/43,0) ikäluokasta. Vuonna 2005 ensisijaisia hakijoita Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen oli 46 hakijaa 78 aloituspaikkaan. Aloittajia oli 48, vapaita paikkoja jäi 30. Aloittaneet ryhmät olivat matkailu- ja ravitsemisalalla, tekniikan ja liikenteen koulutusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Ylä-Kainuun (Hyrynsalmi/Puolanka/Suomussalmi) lukiokoulutukseen ensisijaisia hakijoita oli 96 (19/21/56). Aloituspaikkoja oli 134 (32/32/70). Lukiokoulutuksen aloitti 104 (21/21/62) opiskelijaa eli vapaita lukiopaikkoja jäi 30 (11/11/8). Vuoden 2005 16-vuotiaiden ikäluokka Ylä-Kainuussa oli 214 (50/40/124) nuorta. Ylä-Kainuun (Suomussalmen) ammatilliseen koulutukseen ensisijaisten hakijoiden osuus oli 21,5 % ja lukiokoulutukseen 44,9 % ikäluokasta.

7 (27) 3.4 Toisen asteen koulutuksen kehitys vuosina 1985-2005 Vuonna 1985 Kainuussa toista astetta vastaavaa ammatillista koulutusta toteutti kymmenen eri oppilaitosta 17 eri toimipaikassa. Nyt ammattioppilaitoksia on yksi Kainuun ammattiopisto, jonka kiinteät toimipaikat ovat Kajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa, Suomussalmella ja Vaalassa. Vaalan toiminta päättyy 1.3.2008. Perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärä on alentunut reilun viidenneksen. Lukioverkko on nyt sama kuin vuonna 1985. Merkittävät rakenneuudistukset ovat Kajaanin lukion perustaminen 1.8.2004 alkaen (Linnan lukion ja Kajaanin lyseon lukion fuusio) sekä pienten lukioiden filiaalimallin muodostaminen 1.8.2005 alkaen. Vuolijoen lukion toiminta päättyy lopullisesti keväällä 2008. Kainuun lukioiden opiskelijamäärä on alentunut noin 18 % vuodesta 1985 vuoteen 2005. Muutos 20 vuoden aikana Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka on alentunut 30 % ja Ylä-Kainuu 40 %. Ylä-Kainuun osuus ikäluokasta on alentunut 23,6 %:sta arvoon 19,9 %. Ylä-Kainuuseen toiselle asteelle hakevien ensisijaisten hakijoiden määrä on lähes puolittunut ja se seuraa Ylä-Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokan kehitystä (ammatillinen 62 / 46, lukio 162 / 96, ikäluokka 363 / 214 ). Ensisijaisten hakijoiden osuus ikäluokasta Ylä-Kainuun toisen asteen oppilaitoksiin on pysynyt vakiona. Lukion osuus on pysynyt lähes samana ja ammatillisen on kasvanut (ammatillinen 17,1 % / 21,5 % ja lukio 44,6 % / 44,9 %). Liite 4. Toisen asteen oppilaitokset ja opiskelijamäärät Kainuussa vuosina 1985 ja 2005. 3.5 Kevään 2007 yhteishaku Ammatilliseen koulutukseen Ylä-Kainuuseen, Suomussalmelle, 1. sijaisia hakijoita oli 57 ja aloituspaikkoja oli tarjolla 100. Toissijaisia hakijoita oli 51. Ylä-Kainuun lukioihin (Hyrynsalmi/Puolanka/Suomussalmi) 1. sijaisia hakijoita oli 75 (21/11/43). Aloituspaikkoja oli 134 (32/32/70). Toissijaisia hakijoita oli 23 (3/2/18).

8 (27) Taulukko 4. Aloituspaikat, hakijat ja tilastointipäivän 20.9. opiskelijamäärä Ylä-Kainuun toisen asteen oppilaitoksissa 2007. Oppilaitos / koulutusala KAO, Suomussalmi, yht. * tekniikka ja liikenne aloituspaikat 1. sijaiset hakijat (10.4.2007) 2. sijaiset hakijat (10.4.2007) 100 57 51 75 Opiskelijamäärä 20.9.2007 60 28 26 32 * hyvinvointiala 24 19 13 17 * matkailu- ja ravitsemis 16 10 12 26 Hyrynsalmen lukio 32 21 3 24 Puolangan lukio 32 11 2 13 Suomussalmen lukio 70 43 18 55 234 132 74 167 Vuonna 2007 Ylä-Kainuun ammatilliseen koulutukseen ensisijaisia hakijoita oli 29,2 % (17,1 % vuonna 2005) ja lukiokoulutukseen 38,5 % (44,6 % vuonna 2005) suhteessa ikäluokkaan 195 (48/31/116). Taulukko 5. Ylä-Kainuun nuorten hakeutuminen toisen asteen koulutukseen keväällä 2007 ja valintaehdotus, kuntakohtainen tarkastelu. (lähde: Oulun lääninhallitus, Kajaanin palvelupiste 20.9.2007) HAKIJAT YLÄ-KAINUUSTA/ SIJOITUSESITYS Ylä-Kainuu yhteensä Lukiokoulutus YHTEISVALINTATOIMISTON VALINTAEHDOTUS Ammatillinen koulutus Yhteensä Hakijat KAJAANI 4 34 38 53 HYRYNSALMI 21-21 20 PUOLANKA 11-11 11 SUOMUSSALMI 47 51 98 92 Muut kunnat 4 77 81 104 YHTEENSÄ 87 162 249 280 Kainuun ammattiopiston opiskelijoiden kotipaikkajakauma 20.9.2007 on esitetty liitteessä 5.

9 (27) Taulukko 6. Syksyllä 2007 Kajaanissa ammatillisen perustutkintokoulutuksen aloittaneet Ylä-Kainuun opiskelijat (Kainuun maakunnan hakutoimisto 20.9.2007). KOULUTUSALA KAJAANISSA ERI KOULUTUSALOILLA ALOITTANEET YLÄ- KAINUULAISET OPISKELIJAT KOTIKUNNITTAIN Hyrynsalmi Puolanka Suomussalmi Yhteensä sosiaali- ja terveys 4 1 5 10 kulttuuri 5 3 4 12 liiketalous 3 2 1 6 luonnonvara- ja 0 0 0 0 ympäristö matkailu- ja ravitsemis 1 1 1 3 tekniikka ja liikenne 6 7 6 19 Yhteensä 19 14 17 50 Taulukko 7. Syksyllä 2007 Kajaanissa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opiskelevat Ylä-Kainuun opiskelijat koulutusaloittain (Kainuun maakunnan hakutoimisto 20.9.2007). KOULUTUSALA KAJAANISSA (ja suluissa muualla Kao:ssa kuin Kajaanissa ja Suomussalmella) ERI KOULUTUSALOILLA OPISKELEVAT YLÄ- KAINUULAISET OPISKELIJAT KOTIKUNNITTAIN sis. aloittaneet Hyrynsalmelta Puolangalta Suomussalmelta Yhteensä sosiaali- ja terveys 6 3 12 21 kulttuuri 11 5 16 32 liiketalous 8 2 8 18 luonnonvara- ja 0 2 0 2 ympäristö matkailu- ja ravitsemis 2 3 (Sotkamo 1) 1 (Sotkamo 1) 6 (8) tekniikka ja liikenne 28 (Kuhmo 1) 19 (Vaala 1) 26 (Kuhmo 1) 73 (76) Yhteensä 55 (56) 34 (36) 63 (65) 152 (157)

10 (27) Taulukko 8. Syksyllä 2007 Suomussalmella ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opiskelevat Ylä-Kainuun opiskelijat koulutusaloittain (Kainuun maakunnan hakutoimisto 20.9.2007). KOULUTUSALA SUOMUSSALMELLA OPISKELEVAT YLÄ-KAINUULAISET OPISKELI- JAT KOTIKUNNITTAIN Hyrynsalmi Puolanka Suomussalmi Yhteensä sosiaali- ja terveys 7 0 26 33 matkailu- ja ravitsemis 7 0 36 43 tekniikka ja liikenne 15 4 53 72 Yhteensä 29 4 115 148 3.6 Opiskelijamääräennusteet vuosille 2010 ja 2015 Vuosien 2010 ja 2015 opiskelijamääräennusteet laadittiin Kainuun hallintokokeilun valmisteluvaiheessa ja ne on esitetty Lukioiden tulevaisuuspolku -asiakirjassa (Koostaja Raili Kemppainen 2005). Laskentatapa on kuvattu liitteessä 6. Taulukko 9. Kuntakohtainen nuorten toisen asteen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä- sekä aloittajaennuste ja 16 -vuotiaiden ikäluokkaennuste. Ennustevuosi on 2010. Oppilaitoksen sijaintikunta Lukioopiskelijat, kokonaismäärä Lukioiden aloittajaennuste Ammatilliset opiskelijat, kokonaismäärä ammatillisten opiskelijoiden aloittajaennuste 16- vuotiaiden ikäluokkaennuste (Tilastokeskus 03/2006) Hyrynsalmi 50 17 28 Kajaani (sis. 793 (54) 264 (18) 1668 556 500 (43) Vuolijoki) Kuhmo 169 56 86 29 119 Paltamo 103 34 57 Puolanka 48 16 37 (Ristijärvi) 20 Sotkamo 254 85 126 Suomussalmi 136 45 171 57 106 Vaala 84 28 49 Kainuu yhteensä 1637 545 1925 642 1042 (Vuolijoen ennustearvot sisältyvät Kajaanin arvoihin)

11 (27) Taulukko 10. Kuntakohtainen nuorten toisen asteen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä- sekä aloittajaennuste ja 16-vuotiaiden ikäluokkaennuste. Ennustevuosi on 2015. Oppilaitoksen sijaintikunta Lukioopiskelijat, kokonaismäärä Lukioiden aloittajaennuste ammatilliset opiskelijat, kokonaismäärä ammatillisten opiskelijoiden aloittajaennuste 16 - vuotiaiden ikäluokkaennuste (Tilastokeskus 03/2006) Hyrynsalmi 29 10 18 Kajaani (sis. 645 (39) 215 (13) 1325 442 406 (31) Vuolijoki) Kuhmo 115 38 59 20 78 Paltamo 76 25 33 Puolanka 35 12 30 (Ristijärvi) 16 Sotkamo 207 69 117 Suomussalmi 98 33 122 41 87 Vaala 65 22 44 Kainuu yhteensä 1270 424 1506 503 829 (Vuolijoen ennustearvot sisältyvät Kajaanin arvoihin) Huom! Lukiokoulutukseen hakeutumisprosentit ovat olleet erilaiset eri kunnissa. Näitä historian kautta tulevia prosentteja on hyödynnetty ennustetta laadittaessa. Ennusteet eivät huomioi esim. työelämän muutoksia. 3.7 Tulevaisuuden opiskelijaennusteet ja muut tekijät Ikäluokkien kehitystrendi Ylä-Kainuun osalta on laskeva. Ennusteen mukaan vuonna 2015 Ylä-Kainuussa on 16-vuotiaita hakeutumassa toisen asteen koulutukseen yhteensä 135 (18/30/87). Tätä tilannetta voi muuttaa maahanmuuttajat sekä Kainuun ulkopuolelta tulevat hakijat, jotka hakeutuvat mahdollisesti toisen asteen koulutukseen Ylä- Kainuuseen. Ylä-Kainuun ammatillisen ja lukiokoulutuksen sekä ylläpitäjän toimilla on pyrittävä nostamaan maakunnan ulkopuolelta Ylä-Kainuuseen toisen asteen koulutukseen tulevien opiskelijoiden määrää. Keskeisinä elementteinä tässä ovat kilpailukykyiset koulutuspalvelut ja niiden määrätietoinen markkinointityö. Toisen asteen koulutustarjonta on Kainuussa laaja-alaista ja alueen väestöpohjaan nähden jopa vahvaa. Kajaanissa musiikkialan koulutus ja syksyllä 2007 aloitettu turvallisuusalan koulutus keräävät hakijoita myös Kainuun ulkopuolelta. KAO:n aikuiskoulutuspalveluilla on valtakunnallisesti arvostettuja osaamiskeskittymiä (turvallisuusala, autosähkötekniikka ja vanhustyö), joiden tuottamalle osaamiselle on kysyntää myös Suomussalmella. Kainuun lähimaakunnat kärsivät ikäluokkien pienenemisestä samalla tavalla kuin Kainuu. Tästä syystä ei ole realistista odottaa kovin runsasta Kainuun ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden joukkoa. Globaalissa maailmassa väkeä kyllä riittää, mutta lakisääteinen suomen kieli opetuskielenä rajoittaa merkittävästi rekrytointia ulkomailta.

12 (27) 4. YLÄ-KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS- POLKU VUOSILLE 2010 2015 4.1 Kainuun hallintokokeilu ja Paras-lainsäädäntö Kainuun hallintokokeilu alkoi 1.1.2005. Hallintokokeilusta säädetyn lain (L 343 / 2003) voimassa olo päättyy vuoden 2012 lopussa. Silloin poistuu käytöstä myös suora kansanvaalijärjestelmä maakuntavaltuuston osalta ja ns. Kainuun kehittämisrahan jakomalli. Palvelujen tuotanto- ja hallintomalli ei tule päättymään. Kuntayhtymä voisi teoriassa purkautua siten, että kuntien valtuustojen vuonna 2013 valitsemat yhtymävaltuuston edustajat päättäisivät lakkauttaa koko kuntayhtymän vuoden 2013 aikana. Tätä vaihtoehtoa ei voitane pitää todennäköisenä, koska Paras-lainsäädäntö velvoittaisi Kainuun kunnat tiiviiseen yhteistyöhön. Jos kunta tai yhteistoiminta-alue huolehtii ammatillisesta peruskoulutuksesta, on asukasmäärän oltava vähintään noin 50 000. Opetusministeriö on käynnistänyt (OPM:n kirje Dnro 1/502/2006, 5.4.2006) ammatillisen koulutuksen järjestämisverkon kokoamisen vauhdittamishankkeen. Tavoitteena on ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn turvaaminen ja ammatillisen koulutuksen roolin vahvistaminen järjestäjäverkkoa kokoamalla. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toimii ammatillisen koulutuksen järjestäjänä Kuusamossa 1.1.2008. Tulevaisuuspolun aikatähtäykseksi on asetettu vuosi 2015. Perusteena valinnalle on toisen asteen nuorten koulutuksen suunnittelun vaatima pitkäjänteisyys. Opiskelijat ovat toisen asteen koulutuksessa kolme vuotta. Syksyllä 2012 aloittavat opiskelijat valmistuvat keväällä 2015 (nyt perusopetuksen viidennellä luokalla). Lukiokoulutus saa maakunnan talousarviossa 1,4 milj. euroa maa(kunta)rahaa subventiona laajasta ja kattavasta kouluverkosta. Lisäksi KAO maksaa 0,3 milj. euroa koulutustoimialan palveluista. Lukiokoulutuksen rahoituksen perusta muodostuu opiskelijakohtaisesta yksikköhinnasta. Lukiokoulutuksen yksikköhinta on suhteellisesti huonompi kuin ammatillisen koulutuksen yksikköhinta ja perinteisesti kaikki Suomen kunnan ovat tukeneet lukiokoulutusta sadoilla euroilla yli opiskelijakohtaisen yksikköhinnan. Kainuussa tuki on ollut vieläkin suurempi ja toimintakulttuuriin liittyviä muutoksia on voitu vältellä kohtuuttomankin pitkään. Yhteenvetona voisi todeta, että Kainuussa käytetään keskimääräistä enemmän rahaa per opiskelija lukiokoulutukseen, mutta rakenteesta johtuen sillä kyetään toteuttamaan opetustunteja per opiskelija hieman alle valtakunnallisen opiskelijakohtaisen keskiarvon. Pienten lukioiden filiaalimalli tulee toimimaan nykymuodossaan kevääseen 2012 asti, mikäli koulutuslautakunnan asettama vähimmäishakijamäärä (16 ensisijaista hakijaa) yhteishaussa täyttyy keväällä 2008 ja 2009. Toiminnan päättäminen keväällä 2012 edellyttää, että keväällä 2010 ei Hyrynsalmen ja Puolangan lukioihin enää valita uusia opiskelijoita. Jos keväällä 2010 valitaan uusia opiskelijoita pienimpiin lukioihin, niin silloin opiskelijat ovat kouluissa vielä keväällä 2013, mutta silloin ei ole enää lukiokoulutuksessa käytettävissä hallintokokeilulain turvaamia korotettuja yksikköhintoja. Tässä tapauksessa maakunnan antaman erillisrahoituksen pitäisi kasvaa nykyisestä yli 3 000 per lukioopiskelija pienissä lukioissa. Samassa ajankohdassa myös Kuhmon ja Suomussalmen lukion rahoitustarve kasvaa. Valtionosuusuudistus voi tuoda lukioiden rahoitusjärjestelmään muutoksia ja ne on otettava huomioon ennen lopullisten päätösten tekemistä. Valtioneuvosto antoi torstaina 25.10.2007 asetuksen pienten lukioiden korotetun yksikköhinnan säilymisestä myös sil-

13 (27) loin, kun lukio siirretään osaksi toista lukiokoulutuksen järjestäjää. Tämä asetus ei kuitenkaan helpota Kainuun pienten lukioiden tilannetta, koska lukiot on siirretty yhdelle järjestäjälle ennen asetuksen voimaantuloa. Tästä asiasta on kuitenkin käytävä neuvottelut valtiovallan kanssa, koska Kainuun mallin takia Kainuun pieniä lukioita kohdeltaisiin osittain epätasa-arvoisesti vuonna 2013. Korotettua yksikköhintaa maksetaan lukiokoulutuksessa, jos koulutuksen järjestäjällä on lukiolaisia alle 200 opiskelijaa. Kainuun pienten kuntien perusopetuksen aineenopettajajärjestelmä on rapautumassa mahdollisten lukioratkaisujen takia. Maakunnan koulutustoimialan ja peruskuntien tulee tiivistää yhteistyötään aineenopettajajärjestelmän ja koko perusopetuksen turvaamisessa. Vuoden 2013 alusta voisi aloittaa toimintansa koko toisen asteen koulutuksen käsittävä liikelaitos. Mahdollinen päätös tulee tehtäväksi viimeistään vuoden 2011 alussa. Tällä ratkaisulla voitaisiin entisestään tehostaa toisen asteen koulutuksen sisäistä yhteistyötä ja ohjata toimintoja kustannustehokkaampiin ratkaisuihin. Samalla mahdollistettaisiin toisen asteen koulutukselle enemmän toimintatilaa ja nopealiikkeisyyttä. 4.2 Koulutustarjonta 4.2.1 Ammatillinen perustutkintokoulutus KAO:n Suomussalmen toimipaikkaan valittiin vuonna 2007 yhteensä 51 ja Kajaaniin 34 opiskelijaa Ylä-Kainuusta (taulukko 5. sivulla 8). Kainuun ammattiopistossa opiskeli syyskuussa vuonna 2007 yhteensä 305 opiskelijaa Ylä-Kainuusta (85 Hyrynsalmelta, 40 Puolangalta ja 180 Suomussalmelta). Kao:n Kajaanin toimipaikassa yläkainuulaisia opiskeli yhteensä 152 opiskelijaa (55 Hyrynsalmelta, 34 Puolangalta ja 63 Suomussalmelta) sekä Suomussalmella 148 opiskelijaa (29 Hyrynsalmelta, 4 Puolangalta ja 115 Suomussalmelta). Muissa KAO:n toimipaikoissa opiskelijoita oli yhteensä 5 Ylä-Kainuusta. Koulutusalakohtaiset opiskelijamäärät kotikunnittain on esitetty taulukoissa 7. ja 8. sivuilla 9 ja 10. Ensisijaisten hakijoiden määrä Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen laskettuna 16 -vuotiaiden ikäluokasta on noussut (17,1 % vuonna 1985, 21,5 % vuonna 2005 ja 23,9 % vuonna 2007). Aloittajien määrä vuonna 2007 oli 16 -vuotiaiden ikäluokasta laskettuna 29,1 %. Taulukoissa 9. ja 10. esitetyt aloittajaennusteet voitaneen asettaa tulevaisuuspolun lähtökohdiksi, Suomussalmella vuonna 2010 aloittajia 57 ja vuonna 2015 yhteensä 41. Kunnanjohtaja Timo Säkkinen toteutti Ylä-Kainuun alueen työelämän ja yrittäjien kuulemisen. Asiaa on käsittely Kainuun ammattiopiston Suomussalmen toimipaikan neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan kokoonpanoon ovat kuuluneet Ritva Mäkeläinen (pj.), Timo Säkkinen, Sirpa Mikkonen, Kyllikki Pyykkönen, Artti Antila, Sirkka-Liisa Karjalainen, Matti Tuura, Leena Manner, Teuvo Merilä, Tapani Haapalainen ja Matti Kuntsi (siht.). Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia yhteistyöelimenä kunnan, elinkeinoelämän ja koulutuksen välillä.

14 (27) Esitys ammatillisen perusopetuksen tulevaisuuspoluksi Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintotarjontaa uudistetaan Suomussalmen osalta. Lähtökohta uudelle tutkintojen tarjonnalle on hakijoiden toiveet ja eri alojen kiinnostavuus, Ylä-Kainuun kuntien strategioiden tukeminen tutkintovalinnoilla sekä Ylä-Kainuun työ- ja elinkeinoelämän tarpeet eri alojen osaajista tulevaisuudessa. Taulukko 11. Kainuun ja Ylä-Kainuun (Hyrynsalmi, Puolanka ja Suomussalmi) työpaikat toimialoittain 31.12.2005. (Tilastokeskus, ennakkotieto) Kainuu Ylä-Kainuu Toimiala työpaikkoja osuus Kainuun työpaikkoja osuus Ylä- [kpl] työ- [kpl] Kainuun paikoista [%] työpaikoista [%] A Maatalous, riista- ja metsätalous 2394 8,0 658 13,9 B Kalatalous 48 0,2 10 0,2 C Kaivostoiminta ja louhinta 212 0,7 1 0,0 D Teollisuus 3915 13,1 642 13,5 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 187 0,6 15 0,3 F Rakentaminen 1694 5,6 249 5,3 G Tukku- ja vähittäiskauppa 2921 9,7 391 8,2 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 893 3,0 160 3,4 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 1819 6,1 334 7,0 J Rahoitustoiminta 323 1,1 58 1,2 K Kiinteistö-, vuokraus ja tutk. 2723 9,1 313 6,6 Palv. L Julkinen hallinto ja maanpuolustus 2413 8,0 334 7,0 M Koulutus 2231 7,4 275 5,8 N Terveydenhuolto- ja 5601 18,7 824 17,4 sos.palvelut O Muut yht. kunnalliset palvelut 1583 5,3 257 5,4 X Toimiala tuntematon 1034 3,4 220 4,6 Yhteensä 29991 100,0 4741 100,0 Kainuun ja Ylä-Kainuun työpaikkajakautuma toimialoittain tarkasteltuna on samankaltainen. Työpaikkoja on eniten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa sekä teollisuudessa. Maatalous, riista- ja metsätalouden (alkutuotannon) merkitys on Ylä-Kainuussa voimakkaampi kuin koko Kainuussa. Opetusministeriö aikoo sisällyttää valmisteilla olevaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan 2007 2012 (KESU 2007 2012) koulutustarjonnan tavoitteet vuodelle 2012. Koulutustarjonnan tavoitteet on ennakoitu maakunnittain yhteistyössä Opetushallituksen Koulutustarjonta 2012 -projektin ja maakuntien liittojen toimesta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on osallistunut ennakointityöhön.

15 (27) Taulukossa 12. on toisen asteen ammatillisen koulutuksen uuden työvoiman kokonaistarve vuosina 2005 2020 laskettuna vuotta kohti. Uuden työvoiman tarpeen synnyttäjänä merkittävä tekijä poistuma (mm. eläkkeelle siirtyvät ja ammatinvaihtajat). Toinen päätekijä on työllisten määrän muutos. Tässä tarkastelussa toimialat jaetaan kasvaviin, vakaisiin ja sopeutuviin aloihin. Suomussalmen toimipaikan tutkintovalikoima kohdistuu lievästi kasvaviin ja vakaisiin aloihin, joiden koulutustarve on melko luotettavasti ennakoitavissa. Voimakkaasti kasvien alojen valintaan liittyy riski, viimeaikaisista tunnetuin on ns. it kupla. Aloituspaikkatarvetta määritettäessä otetaan huomioon edellä mainitun työvoimatarpeen lisäksi koulutuksen läpäisyaste, koulutusväylät (mm. jatko-opintoihin siirtyvät) ja moninkertainen koulutus sekä tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus. Koulutusalasta riippuen työvoimatarpeen tyydyttämiseen tarvitaan 1,5 2,0 -kertainen määrä aloituspaikkoja. Taulukko 12. Kainuun koulutus- ja aloituspaikkatarve vuosina 2005 2020. (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:26) Uuden työvoiman Aloituspaikkatarve kokonaistarve [aloituspaikkaa / vuosi] koulutusala [työntekijää / vuosi] 1. Humanistinen ja kasvatusala 8 15 2. Kulttuuriala 13 24 3. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusala 45 82 4. Luonnontieteiden ala 5 10 5. Tekniikan ja liikenteen ala 203 362 6. Luonnonvara- ja ympäristöala 22 43 7. Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala 92 161 8. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 82 153 9. Muu koulutus 4 5 Yhteensä 474 855 Ammatillisen perustutkintokoulutuksen aloituspaikkatarjonta keskittyy vuodesta 2009 alkaen kolmeen perustutkintoon: 1) Kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja tai levyseppähitsaaja Tutkinto kuuluu ennestään Suomussalmen toimipaikan tarjontaan. Koulutustarve 2012 -ennakointilaskelman mukaan rakennusalan laskennallinen aloituspaikkatarve tavoitekehitysvaihtoehdon mukaan on Kainuussa 94. Perusresurssit, opettajat, tilat ja laitteet ovat valmiina. Ylä-Kainuussa on metalliteollisuutta ja koulutus sopii hyvin myös peruskoulutukseksi luonnonvara-alan koneasentajien töihin. 2) Talotekniikan perustutkinto, lvi -asentaja Tutkinto on Suomussalmella uusi. Koulutustarve 2012 -ennakointilaskelman mukaan rakennusalan aloituspaikkatarve Kainuussa on 94. Rakennusalan työntekijöistä noin 15 % on lvi-asentajia. Lvi-asentajien tarve kasvaa edellä mainitusta rakennuskannan peruskorjaustarpeen ja Kainuun kaivoshankkeiden myötä. Edellä mainitut tekijät huomioon ottamalla Kainuun talotekniikan perustutkinnon aloituspaikkatarve on vä-

16 (27) hintään 24. Alan koulutuksessa on yhteisiä sisältöjä kone- ja metallialan kanssa, joten koulutuksessa voidaan osittain käyttää yhteisiä ennestään olevia opettaja- ja laiteresursseja. 3) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinto on ennestään Suomussalmen tarjonnassa. Koulutustarve 2012- ennakointilaskelman mukaan lähihoitajien aloituspaikkatarve Kainuussa on vuosittain 141 aloituspaikkaa. Tutkinnon ongelmaksi saattaa muodostua alalle sopivien hakijoiden -soveltuvuustestissä hyväksyttyjen - riittävyys. Aloittavien ryhmien tutkintotarjonta vuosina 2007-2011 Vuonna 2007 yhteisvalinnassa olivat tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto (16 opiskelijaa) - Sähköalan perustutkinto (ei alkanut) - Autoalan perustutkinto (16 opiskelijaa) - Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto (14 opiskelijaa) - Talouskoulu maahanmuuttajille (12 opiskelijaa) - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (18 opiskelijaa) - Valmentava ja kuntouttava opetus (ammatilliseen koulutukseen valmentava AVA, ei alkanut) Vuonna 2008 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto - Autoalan perustutkinto - Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - Valmentava ja kuntouttava opetus (ammatilliseen koulutukseen valmentava AVA) Vuonna 2009 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto - Talotekniikan perustutkinto - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - Valmentava ja kuntouttava opetus Vuonna 2010 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto - Talotekniikan perustutkinto - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - Valmentava ja kuntouttava opetus Vuonna 2011 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto - Talotekniikan perustutkinto - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - Valmentava ja kuntouttava opetus Suoritetun linjavalinnan väliarviointi tehdään syksyllä 2011.

17 (27) Ryhmien aloittamisessa noudatetaan Kainuun ammattiopiston johtokunnan päätöstä aloitusryhmien ryhmäkokopäätöstä (Kainuun ammattiopiston johtokunta: 32 /11.4.2005). Alle 10 opiskelijan ryhmällä ei opetussuunnitelmaperusteista koulutusta aloiteta. Poikkeuksena ovat liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnot, joita ei aloiteta alle 14 opiskelijan ryhmällä. Edellä mainituissa koulutusta ei jatketa alle 10 opiskelijan ryhmällä. Jos tulosyksikössä tai toimipaikassa voidaan vähentää pienten ryhmien opetusta yhdistämällä näitä vastaamaan keskimäärin edellä lueteltuja ryhmäkokoja, voidaan yhdistelmäryhmän opetus aloittaa tai opetusta jatkaa. 4.2.2 Syrjäytymisen ehkäisy Ammatillisen koulutuksen säilyminen paikkakunnalla on tärkeää. Ammatilliseen koulutukseen valmentava (AVA) -koulutus on hyvä väline ammatinvalintojen selkeyttämisessä. Suomussalmella lukiossa on tyttöjen osuus 60 %, ammatillisista perustutkinnoista yksi on tyttövaltainen ja poikavaltaisia on kaksi. Huomioitava on lähihoitajalinjan pääsytestien karsintavaikutukset tyttöjen koulutukseen pääsyyn. KAOssa on aina mahdollista opiskella yksilöllisen suunnitelman mukaan toimipaikkakohtaisen koulutusrakenteen sisällä. Opiskelija, huoltaja (alle 18 v opiskelijat), ryhmänohjaaja, koulutusalan erityisopetuksesta vastaava opettaja, kuraattori ja tarvittavat muut asiantuntijat suunnittelevat yksilöllisen oppimispolun tukitoimineen. Tukitoimien tarkoituksena on tukea opiskelijan yhteiskuntaan integroitumista, kehittää hänen ammattitaitoaan ja edistää hänen työllistymistään. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon normaalein tavoittein, osittain tai kokonaan mukautetusti tai hän voi saada todistuksen suoritetuista opinnoista. Opetukselliset tukitoimet (KAO yleisesti): yksilöohjaus opiskelija saa tarvittaessa yksilöllistä tukea opinnoissaan etenemiseen aineenopettajilta tai erityisopettajilta samanaikaisopetus opiskelijaryhmän kanssa työskentelee kaksi opettajaa, jolloin opiskelijat voivat edetä oman taitotasonsa mukaan pienryhmäopetus opiskelija voi opiskella esim. yhteisiä aineita oman taitotasonsa mukaisesti pienemmässä ryhmässä työpainotteinen opetus opiskelija suorittaa valtaosan tutkinnon sisällöistä työssäoppimalla Tukitoimien toteutumista ja tuloksellisuutta arvioidaan jaksoittain opiskelijan kanssa. Kuratiiviset tukitoimet: opiskelijahuoltoryhmä (toimipaikanjohtaja, terveydenhoitaja, kuraattori, opintoohjaaja, erityisopettaja, asuntolahoitaja, koulupastori, opettajien edustaja ja opintosihteeri) kokoontuu kahden viikon välein kuraattorin vastaanotto kahtena päivänä kuukaudessa / tarvittaessa useammin 4 5 yksilöohjausta / päivä kuraattori pitää päihdekasvatustunnit ja ohjeitukset kiusaamisen vastaiseen työskentelyyn kaikilla luokka-asteilla kuraattorin ja opiskelijoiden tapaamiset koulutusaloittain asuntolassa asuvien opiskelijoiden ohjaus- ja kriisipalaverit

18 (27) Kuraattori osallistuu verkostoyhteistyöhön Suomussalmen eri toimijoiden kanssa, esim. päihdetyöryhmä, jossa on edustettuna sosiaali- ja terveystoimi, työvoimatoimisto, perusopetus, lukio ja poliisi. Henkilöstön työnohjaukselliset tukitoimet (KAO yleisesti): ryhmänohjaajien tukeminen opiskelijoiden psykososiaalisten ongelmien käsittelyssä työnohjaukset eli yksilöohjaukset ja työyhteisön ryhmäohjaukset Ammatilliseen koulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 40 ov (AVA I) Ammatilliseen koulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on tarkoitettu nuorille, jotka ovat ilman ammatillista koulutusta ja tarvitsevat opinnoissaan yksilöllistä ohjausta, neuvontaa ja tukea. AVA I tavoitteena on löytää nuoren omat voimavarat ja ottaa ne käyttöön sekä rakentaa samalla hänen omaa elämänhallintaansa mahdollistamaan ammatilliset opinnot. Opiskelua on tukemassa yhteistyö- ja tukiverkosto joka koostuu perusopetuksen ja KAO:n opiskelijahuoltoryhmistä, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, työvoimatoimiston ja työelämänedustajista. Valmentavaa koulutusta järjestetään aina tarpeen mukaan oppilaitoksen eri toimipaikoissa. Koulutuksessa on 12 15 aloituspaikkaa / ryhmä ja siihen haetaan erillisellä hakulomakkeella, jotka löytyvät KAOn www-sivuilta. Vähimmäisryhmäkoko on 10 opiskelijaa. 4.2.3 Ammatillinen aikuiskoulutus Koulutusalakohtainen tarkastelu Suomussalmen talousalue ei kaikilta osin tuota oppijoita sellaisia määriä, että niistä saadaan paikallisia ryhmiä. Kuusamon ja Kainuun ammatillisen perusopetuksen yhteen liittyminen kuitenkin vaikuttaa myös aikuiskoulutukseen ja opiskelijoiden rekrytointialue sen myötä kasvaa. Lisäksi alaryhmiä voidaan videoneuvottelujärjestelmien ja verkkooppimisjärjestelyjen kautta liittää muihin Kainuulaisiin ryhmiin. Tekniikka ja Liikenne Rakennusalalle on alueella ollut koulutuskysyntää ja tähän elinkeinoelämän tarpeeseen vastataan. Autoalan täydennyskoulutusta järjestetään kysynnän mukaisesti hyödyntäen verkko- ja videoneuvottelujärjestelmiä. Tulityö-, työturvallisuus- ja muita vastaavia korttikoulutuksia järjestetään ryhmien muodostumisen myötä. Kaivannaisteollisuutta tukevia koulutuksia järjestetään elinkeinoelämän kehittymisen vaatimusten myötä. Palvelualat Matkailun kasvaminen tulee vaikuttamaan koko Kainuun tasolla koulutustarjonnan tarpeeseen. Suomussalmen osalta matkailun, ja sitä tukevien palvelujen osaamista ja osaajia alueella tullaan tarvitsemaan lisää. Erityistä tarvetta on nähtävissä kotityöpalvelujen osaajien kouluttamiseksi, jolla alalla mm. maahanmuuttajilla voi olla merkittävä rooli. Suomussalmen osalta matkailun, ja sitä tukevien palvelujen perus- ja täydennyskoulutus aikuiskoulutuksena tulee kasvamaan elinkeinoelämän kehittymisen myötä. Hygieniapassi- ja muita vastaavia koulutuksia järjestetään elinkeinoelämän kysynnän mukaisesti.

19 (27) ICT ICT alan koulutustarve tulee siirtymään erillisistä koulutuksista muiden ammattien koulutusten sisällä tapahtuviin integroituihin osaamisen kehittämisosioihin. Yrittäjyys- ja yritystoimintakoulutus ovat nousevia kokonaisuuksia, jossa on myös mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistyöhön perusopetuksen ja toisen asteen välillä. Näissä koulutuksissa verkko- ja videoneuvottelujärjestelmät tulevat mahdollistamaan laaja-alaisen oppimisympäristön ja moninaisen asiantuntijaverkoston saattamisen oppijoiden käyttöön. Hyvinvointiala On kasvava ala väestön ikääntymisen ja siitä johtuvan lisääntyvän hoitotarpeen vuoksi. Erityistä paikallisesti toteutettavaa aikuiskoulutusta tarvitaan henkilöstön osaamisen päivittämisessä sekä niiden, alalla toimivien, henkilöiden perusosaamisen varmentamiseksi, joilta ammatillinen tutkinto puuttuu kokonaan. Yhtenä potentiaalisena koulutusryhmänä ovat maahanmuuttajat, joilla tullee olemaan jatkossa merkittävämpi rooli hoivapalveluiden tuottamisessa. Luonnonvara-ala Alan koulutustarjonta tulee Suomussalmella kasvamaan osana sekä matkailualan kehittymistä, että erityisesti metsätalouden henkilöstövaatimusten vuoksi. Metsätalouden henkilöstössä on lähivuosina tulossa merkittävä eläköityminen ja tarvitaan sekä uutta henkilöstöä että nykyisen osaamisen kehittämistä. Suomussalmella on nähtävissä metsurikoulutus nousevana tuotteena Ylä-Kainuun ja eteläisen Koillismaan tarpeiden tyydyttämiseksi. Taulukko 13. Ammatillisen aikuiskoulutuksen oppilastyöpäivien määrän kehitys Suomussalmella. Vuosi Organisaatio Organisaation tuottamat oppilastyöpäivät Muiden tuottamat oppilastyöpäivät Yhteensä 2000 alku Edukai n. 20 000 n. 5000 25 000 2005 KAO / Edukai n. 33 625 n. 3000 37 000 2006 KAO / Edukai n. 18 185 n. 4000 22 000 Oppilastyöpäivämäärä säilynee Suomussalmella vuoden 2006 tasolla. Tämän lisäksi tulee kasvava määrä Kainuun maakunnan tasolla toteutettuja koulutuksia, joissa oppilasryhmä kootaan kolmeen perusopetuspaikkaan, Kajaaniin, Kuhmoon ja Suomussalmelle. Näille ryhmille opetus toteutetaan verkko- ja videoneuvottelujärjestelmien kautta. Syventyvä yhteistyö Kuusamon kanssa saattaa vaikuttaa positiivisesti Suomussalmen tarjontaan, sillä opiskelijoita voidaan rekrytoida aikuiskoulutukseen eteläisen Kuusamon ja Taivalkosken alueelta yhteistyössä Kuusamon Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa.

20 (27) Esitys ammatillisen aikuiskoulutuksen tulevaisuuspoluksi Ammatillisen aikuiskoulutuksen nykyinen toteutusmalli toimii hyvin. Kehityskohteena on monialaiset ja teknologiaa hyödyntävät opetus- ja ohjausmenetelmät, joiden ansiosta koulutuksen tarjontaa Suomussalmen kuntalaisille voidaan lisätä. Työvoimakoulutusten rooli tulee muuttumaan työttömien koulutuksessa työssäolevien osaamisen päivittämiseen, osin työttömyyttä ennalta ehkäiseväksi. Oppilastyöpäivävolyymissä ei tapahtune merkittäviä muutoksi. Kasvukohteena Suomussalmella ovat ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus, kuten trendit jo osoittavat. 4.2.4 Lukiokoulutus Ylä-Kainuun lukiokoulutus on osa Kainuun filiaalilukioverkostoa, jonka keskuslukio tällä hetkellä on Suomussalmella. Suomussalmen lisäksi verkostoon kuuluvat Hyrynsalmen, Paltamon ja Puolangan lukiot. (Vuolijoen lukion toiminta päättyy keväällä 2008). Ylä-Kainuussa lukiot toimivat läheisessä yhteistyössä perusopetuksen yläluokkien kanssa. Erityisesti Hyrynsalmella ja Puolangalla on vähän yksistään lukiossa opettavia opettajia, vaan enemmistö opettajista on yhteisiä. Monimuoto-opetus on työkalu, jonka avulla kainuulaisille voidaan pyrkiä tarjoamaan tasavertaiset opiskelumahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta. Monimuoto-opetuksen toteuttamisessakin opiskelijamäärillä on ratkaiseva merkitys toimintojen ja talouden onnistumisessa. Vuonna 2007 on Kainuussa toteutettu monimuoto-opetuksen vakinaistaminen -hanke. Tämän hankkeen tuloksia tulee pyrkiä viemään eteenpäin hallintokokeilun aikana. Toisaalta keskustelussa on varauduttava myös siihen vaihtoehtoon, että keväällä 2010 Hyrynsalmen ja Puolangan kunnissa ei enää nykymuotoista lukio-opetusta tarjota ensimmäisen vuosikurssin uusille opiskelijoille. Esitys lukiokoulutuksen tulevaisuuspoluksi Suomussalmen lukio toimii Ylä-Kainuun lukiokoulutuksen veturina. Maakunnan koulutuslautakunnan elokuussa 2007 tekemät opiskelijamäärärajat ohjaavat pitkälle Hyrynsalmen ja Puolangan lukion tulevaisuutta. Valtionosuusuudistus ja ensisijaiset opiskelijamäärät ratkaisevat lopulta pienten lukioiden kohtalon Kainuussa vuodesta 2013 eteenpäin. 4.3 Markkinointi Tiedottamista parannetaan Ylä-Kainuun alueen nuorille. Opettajien pitää ottaa enemmän vastuuta vuorovaikutuksesta perusopetukseen ja heidän tulee olla enemmän esillä oman lukion toimintojen ja teemojen kanssa. Markkinointi on yhteisvalintaan liittyvää toimintaa. Oman paikkakunnan merkityksen korostaminen nuorille on tärkeää jatko-opintojen valintaprosessissa. Opettajien tulee nousta esille alansa esille nostamisessa. Sisäiseen markkinointiin on luotava ohjelma.

21 (27) 4.3.1 Kansainvälisyys Suomussalmen ystävyyskunnat ovat Nordmaling Ruotsista ja Kalevala Karjalan tasavallasta. Kainuun ammattiopiston kansainvälisiä yhteistyöoppilaitoksia, joiden kanssa Suomussalmen toimipaikalla on yhteistyötä, ovat mm. Japanissa Hokkaidon saarella ja Venäjällä Petroskoin kaupungissa sijaitsevat sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset sekä tekniikan ja liikenteen alalla Tsěkin tasavallan Chomutovin kaupungissa sijaitseva oppilaitos. Suomussalmen lukion ystävyyskouluja ovat mm. Kalevalan keskikoulu ja Petroskoin koulu numero 17 Venäjällä sekä toisen asteen oppilaitos Het Stedelijk Lyceum Enschedessä Alankomaissa. Suomussalmen sijainti raja-alueella ja jatkuva, erityisesti venäläisten maahanmuutto ovat ne todellisuuden realiteetit, jossa Suomussalmella toimitaan. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajien (MAMU) -koulutus voisi olla perusta, jolla venäläiset maahanmuuttajat voidaan ensiksi kouluttaa suomalaisen työelämän osaamisvaatimusten mukaisesti työelämän palvelukseen ja toiseksi koulutus edesauttaa maahanmuuttajien integroitumista meidän suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajat ovat keskimääräistä innokkaampia käynnistämään yritystoimintaa uudessa asuinmaassaan ja tämä toiminta voi edistää Suomussalmella uusien syntyvien yritysten määrää. Tulevaisuuden haasteena on Suomussalmen toisen asteen koulutuksen toiminnan kansainvälisten ulottuvuuksien rakentaminen. Kehittämistehtävinä ovat - Itäosaamisen edelleen vahvistaminen - Ylä-Kainuuseen jo muuttaneiden maahanmuuttajien kouluttaminen ja työllistäminen - Opettajien kielitaidon kehittäminen, maahanmuuttajien kouluttaminen osittain heidän omalla äidinkielellään - Työperäisen maahanmuuton tehostaminen

22 (27) 4.4 Tilaratkaisu Suomussalmella opiskelijamäärän kehitys on johtanut siihen, että kiinteistöjen käyttöaste on laskenut rajusti ja se on synnyttänyt kustannustehottomuutta. 4.4.1 Ylä-Kainuun tilakysymysten nykytilanne Taulukko 13. Ylä-Kainuun kiinteistötilat. Kiinteistötilat Suomussalmi ja Ylä-Kainuu pinta-ala m 2 yht. KAO, Karhulanvaara, koulu 3547 KAO, Karhulanvaara, asuntola 1556 5 103 KAO, Siikaranta, koulu 4281 KAO, Siikaranta, asuntola 1749 6 030 Suomussalmen lukio 2348 Suomussalmi yhteensä 13 481 Hyrynsalmen lukio 1639 Puolangan lukio 727 2366 Ylä-Kainuu yhteensä 15 847 Suomussalmen toisen asteen koulutuksella on tällä hetkellä tiloja käytettävissä reilusti yli 13 000 m2. Määrään ei sisälly Karhulanvaaran maataloustuotantoon liittyvät osat koska ne eivät kuulu Kainuun ammattiopistolle vuokrattaviin tiloihin. Kainuun maakunnan toisen asteen koulutus tulee toimimaan mahdollisimman pitkälle yhteisissä tiloissa. Ammatillisen koulutuksen erityisiä tilatarpeita on Siikarannassa ja koko ammatillisen koulutuksen toiminta keskitetään sinne syksystä 2009 alkaen. Karhulanvaaran kiinteistö vapautuu muuhun käyttöön 30.6.2009 (maakunnan tulee suorittaa kiinteistön irtisanominen 30.6.2008 mennessä). Tämä ratkaisu tarkoittaa sitä, että syksyllä 2008 aloittavat matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijat joutuisivat siirtymään syksyllä 2009 opiskelijoiksi Kajaaniin, jollei tarvittavia opetustiloja olisi enää käytettävissä Suomussalmella. Asuntola Tavoitteena on opiskelija-asuntolan toiminnan jatkaminen, mikäli riittävää tarvetta ilmenee.

23 (27) 4.4.2 Toisen asteen tilaratkaisuissa huomioon otettavat asiat Kainuun ammattiopisto luopuu Karhulanvaaran kiinteistöstä 1.7.2009 alkaen. Siikarannan yksikkö ja lukio jatkavat 1.8.2009. Siikarannassa toimivat lähihoitajan ja LVIasentajan sekä levyseppähitsaajan koulutukset. Asuntolassa on Siikarannassa 80 ja Karhulanvaaralla 118 paikkaa. Ruukinkankaan koulukeskuksessa perusopetus ja toinen aste ovat kiinteässä yhteistyössä. Ruukinkankaan koulukeskukseen tulee peruskorjaus vuonna 2010. 4.5 Henkilöstön työllistyminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimialalla työskentelee noin 530 henkilöä ja heistä on Suomussalmella yhteensä 34 henkilöä (ammattiopetus 22 ja lukio 12). Koulutustoimialalla oppilasmäärä ohjaa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien määrää ja sitä kautta henkilöstön tarvetta. Henkilöstömäärän vähentämistä helpottaa henkilöstön eläköityminen. Suomussalmen osalta voidaan todeta, että lukiokoulutuksessa käytettävissä oleva henkilöstö voitaneen työllistää kokonaisuudessaan ja asiantuntijuudet turvata pienillä erillisjärjestelyillä yhteistyössä perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen kanssa sekä etäopetusta tarjoten ja hyödyntäen. Ammatillisen koulutuksen määrällinen pieneneminen ja uudelleen suuntaaminen tulevat johtamaan työvoimatarpeen vähenemiseen. Tällä hetkellä KAO:n Suomussalmen toimipaikassa toimii yhteensä kolme koulutusalaa: Ravitsemis- ja matkailuala sekä Sosiaali- ja terveysala Karhulanvaaralla, Tekniikka ja liikenne Siikarannassa. Karhulanvaaralla koulutetaan ravintolakokkeja ja lähihoitajia. Siikarannassa koulutetaan levyseppähitsaajia, ajoneuvoasentajia ja elektroniikka-asentajia. Uudessa tulevaisuuden ammatillisen koulutuksen järjestämisrakenteessa näistä jatkavat lähihoitaja- ja levyseppähitsaajakoulutus ja aloitetaan uutena LVI-asentajan koulutus. Tällä hetkellä toimipaikassa työskentelevästä 22 henkilöstä tulee 12 henkilöä joko siirtymään eläkkeelle, siirrettäväksi muihin tehtäviin, irtisanotuksi tai määräaikaisuus päättyy. Lisäksi tullaan palkkaamaan uutta henkilöstöä talotekniikan linjan opetukseen. KAO:n Suomussalmen toimipaikan henkilöstömäärä tulee siis pienenemään noin 10 henkilöllä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Sopeuttaminen voitaneen hoitaa kokonaisuudessaan ns. pehmeillä keinoilla. Hallinto- ja tukipalveluissa ruokahuolto pyritään hankkimaan ostopalveluina Suomussalmen kunnalta. Toimisto- ja tukipalvelutehtävissä henkilöstöresurssi pienenee oppilasmäärän suhteessa. 4.6 Johtamisjärjestelmä EHDOTUS: Suomussalmen toisen asteen koulutus muodostaa 1.1.2010 alkaen lukion rehtorin viran ympärille keskitettävän hallinnollisen kokonaisuuden. Lukion rehtori toimii sekä Suomussalmen lukion rehtorina että KAO:n Suomussalmen toimipaikan johtajana. Suomussalmen lukio on edelleen osa lukiokoulutuksen tulosaluetta ja KAO:n Suomussalmen toimi-