Suomen LEADER+ -ohjelman loppukertomus

Suomen LEADER+ -ohjelman loppukertomus CCI 2000 FI 06 0 PC 001 28.9.2010 Maa- ja metsätalousministeriö

SUOMEN LEADER+-YHTEISÖALOITEOHJELMAN LOPPUKERTOMUS CCI-numero CCI 2000 FI 06 0 PC 001 Yhteisöaloitteen nimi LEADER+-yhteisöaloiteohjelma Jäsenvaltio/alue Suomi Ohjelmakauden vuodet 1.1.2000 30.6.2009 (komissio hyväksyi Suomen LEADER+-ohjelman 22.3.2001) Hallintoviranomainen Maa- ja metsätalousministeriö Maksuviranomaiset Hyväksyminen Sisältö Maa- ja metsätalousministeriö 30.4.2007 saakka Maaseutuvirasto 1.5.2007 alkaen Hyväksytty seurantakomitean kirjallisella menettelyllä 28.9.2010 Sisältää loppukertomuksen lisäksi vuosien 2008 2009 vuosikertomustiedot

LEADER+-OHJELMAN LOPPUKERTOMUS JA VUOSIEN 2008 2009 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS...4 2.1 Väestö ja muuttoliike...4 2.2 Talous...7 2.3 Työttömyys ja työllisyys...9 2.4 Yritystoiminta... 13 2.5 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset LEADER+-ohjelmaan... 20 3 OHJELMAN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN...21 3.1 Tulokset ja vaikutukset... 22 3.2 Työpaikat ja uudet yritykset... 25 3.3 Koulutus ja aktivointi... 25 3.4 Laadulliset tulokset ja uudet järjestäytyneet yhteenliittymät... 26 3.5 Tulokset toimintalohkoittain, tukimuodoittain ja maaseututyypeittäin... 26 3.6 Tulokset toimintaryhmittäin... 30 4 OHJELMAN RAHOITUS JA SEN TOTEUTUMINEN...32 4.1 LEADER+-ryhmien toteumatiedot... 34 4.2 Toimintalohko 1. Paikallinen maaseudun kehittäminen... 38 4.3 Toimintalohko 2. Alueiden välinen yhteistyö... 47 4.4 Toimintalohko 3. Verkostoituminen... 53 4.5 Tekninen apu... 53 5 LEADER+-OHJELMAN ERITYISPIIRTEET...54 5.1 Leader-periaatteet... 54 5.2 Suomen Leader-toiminnan periaatteita... 63 5.3 Leader-toiminnan valtavirtaistaminen Suomessa... 63 5.4 Toimintaryhmien laajempi rooli ja LEADER+-ohjelman ulkopuolinen toiminta... 64 5.5 Tasa-arvotavoitteet ja niiden toteutuminen... 65 5.6 Ympäristön suojelutavoitteet ja niiden toteutuminen... 67 5.7 Teemat... 68 5.8 Toiminta-alakoodit... 77

6 OHJELMAN TOIMEENPANO JA HALLINTO...79 6.1 Hallinto- ja valvontajärjestelmä... 79 6.2 Paikalliset LEADER+-ryhmät... 83 6.4 Toimintaryhmien verkostoyksikkö... 91 6.5 LEADER+-ohjelman seurantakomitea... 92 6.6 Vuosikokoukset komission ja jäsenvaltion välillä... 97 6.7 LEADER+-ohjelman valmistelu, ennakkoarviointi ja eri tahojen kuuleminen... 97 6.8 Arvioinnit... 99 6.9 Ohjelmakauden aikana ohjelmaan ja täydennysosaan tehdyt muutokset... 112 6.10 Täytäntöönpanon ja tehokkuuden varmistaminen... 112 7 JULKISUUS, VIESTINTÄ JA KOULUTUS...113 7.1 Viestintä... 113 7.2 Koulutus... 123 8 VARAINHOITO, VALVONTA JA TARKASTUKSET...133 8.1 Artiklan 4 mukaiset hallinnolliset tarkastukset... 133 8.2 Artiklan 10 mukaiset paikalla eli tuensaajan luona tehtävät tarkastukset... 135 8.3 Valvontojen ja tarkastusten jatkotoimenpiteet... 136 8.4 Säännönvastaisuusilmoitukset (OLAF)... 138 8.5 TE-keskusten koulutus ja ohjaus liittyen valvontoihin... 138 8.6 Toimintaryhmien hallinnolliset tarkastukset... 139 8.7 Komission tarkastukset... 140 8.8 Muut kansalliset tarkastukset... 141 8.9 Komissiolta haetut ja saadut maksuerät... 144 8.10 Korkotuottojen käyttö... 144 8.11 Keskeneräiset, ei-toimivat ja oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn takia keskeytetyt toimet... 145 8.12 Suomen LEADER+-ohjelma ja N+2-sääntö... 145 8.13 Julkiset hankinnat... 145 9. LEADER+-OHJELMAN YHTEENSOVITTAMINEN YHTEISÖN POLITIIKKOJEN JA KANSALLISEN ALUE-, MAASEUTU- JA MAATALOUSPOLITIIKAN KANSSA...147 9.1 Yhteensovitus yhteisön politiikkojen kanssa... 147 9.2 Yhteensovitus muiden Suomessa toteutettujen EU:n osarahoittamien ohjelmien sekä kansallisesti rahoitettujen maaseudun kehittämisohjelmien kanssa... 150 9.3 Yhteensovitus kansallisen aluepolitiikan kanssa... 159 9.4 Yhteensovitus kansallisen maaseutupolitiikan kanssa... 165 9.5 Yhteensovitus kansallisen maatalouspolitiikan kanssa... 167

10 ONNISTUMISIA JA ONGELMIA...169 10.1 Toimintaryhmätyön onnistumisia ja ongelmia... 169 10.2 LEADER+-ohjelman onnistumisia ja ongelmia... 175 11 VUOSIEN 2008 2009 VUOSIKERTOMUS...183 11.1 Toimintaympäristö... 184 11.2 Ohjelman tavoitteet, niiden toteutuminen ja tietojen tarkistaminen... 187 11.3 Ohjelman rahoitus, sen toteutuminen ja tietojen tarkistaminen... 188 11.4 Ohjelman toimeenpano ja hallinto... 189 11.5 Julkisuus, viestintä ja koulutus... 191 11.6 Varainhoito, valvonta ja tarkastukset... 192 LIITTEET...194

1 (202) 1 TIIVISTELMÄ Suomen LEADER+-yhteisöaloiteohjelma hyväksyttiin Euroopan ensimmäisenä LEADER+ohjelmana 22.3.2001 ja 19.4.2001 valitut LEADER+-ryhmät olivat Euroopan ensimmäiset valitut ryhmät. Vaikka ohjelma käynnistyikin Euroopan mittapuulla nopeasti, odottivat hankkeiden hakijat monta kuukautta myöntö- ja maksupäätösten alkua. Ohjelman käytännön toteutusaika oli 22.3.2001 31.12.2008, vaikkakin toteutusaika jatkui 30.6.2009 saakka. Ohjelman käytännön toteutuksesta vastasivat 25 LEADER+-ryhmää ja TE-keskusten maaseutuosastot (1.1.2010 alkaen ELY-keskukset). LEADER+-ohjelman hallinto- ja maksajaviranomainen oli maa- ja metsätalousministeriö. Maaseutuvirastosta tuli perustamisensa myötä 1.5.2007 maksajaviranomainen. Suomalainen toimintaryhmätyö valtavirtaistettiin eli levitettiin koko Manner-Suomeen. Ohjelmakauden 2000 2006 aikana toimi kaiken kaikkiaan 58 toimintaryhmää. LEADER+-ohjelman toteutus osui taloudellisen kasvun aikaan, kahden taloudellisen taantuman välissä. Ohjelmaa valmisteltaessa Suomi oli juuri toipumassa 1990-luvun jyrkästä taloustaantumasta. Kuitenkin koko ohjelmakausi 2000 2006 oli Suomessa talouskasvun aikaa. Koko Suomessa ja kaikilla LEADER+-ryhmien alueilla työllisyysaste parani ja työttömyysaste aleni. Lähes kaikilla LEADER+-ryhmien alueilla bruttokansatuote kasvoi. Työttömyys- ja talouserot eri alueiden välillä pienenivät hieman, mutta väestö väheni suurimmassa osassa LEADER+-ryhmien alueiden kunnista. Talouskasvu hidastuminen Suomessa, kuten maailmallakin, alkoi vuoden 2008 lopusta. LEADER+-rahoituksella toteutettiin kaiken kaikkiaan 4 612 toimenpidettä. Ohjelmakauden aikana toteutettiin 2 304 kehittämishanketta, 878 yleishyödyllistä investointia ja 145 koulutushanketta. Suurin osa rahoitetuista 1 285 yritystuesta oli ei-maatilakytkentäisiä. Maatilakytkentäisiä yritystukia toteutettiin 174 kappaletta. Yritystuista 922 tapauksessa tehtiin kone- tai laiteinvestointi, 423 kohteessa rakennettiin ja yritystoimintaa kehitettiin 457 toimen voimin. Uuden yrityksen käynnistystukia rahoitettiin 127 kappaletta. LEADER+-hankkeiden ja yritystukien saama julkinen tuki oli keskimäärin 24 600 euroa. LEADER+-ohjelman myöntövaltuus sidottiin täysmääräisesti vuonna 2007, mutta lopullisen maksujen toteuma oli 92,1 prosenttia. Ohjelman toteutunut kokonaisrahoitus oli 156 miljoonaa euroa, josta EMOTR-O:n osuus oli 52 miljoonaa euroa. LEADER+-ryhmien ohjelmakauden toteutuneiden kokonaismenojen keskiarvo yhtä ryhmää kohti oli 6,2 miljoonaa euroa. Kaikki muut Suomen LEADER+-ohjelmalle asetuista tavoitteista saavutettiin lukuun ottamatta uusien syntyneiden työpaikkojen määrää, jossa jäätiin 71 prosenttiin tavoitteista. Uusia työpaikkoja syntyi 1 710 (kokonaispäiväiseksi muutettuna) ja uudistettuja työpaikkoja ja hankkeen aikaisia työpaikkoja 2 628 (kokonaispäiväiseksi muutettuna). Yhteensä erilaisia työpaikkoja syntyi 14 013 kappaletta, mutta suurin osa oli osa-aikaisia tai osavuotisia. Uusia yrityksiä perustettiin 1 210 kappaletta. Koulutustilaisuuksiin osallistui 27 442 henkilöä ja tiedotus- ja informointitilaisuuksiin 461 976 henkilöä. Suurin osa tavoitteista ylitettiin monin kerroin. Erityisen hyvin toteutuivat naisiin ja nuoriin liittyvät tavoitteet. Suomalaisen toimintaryhmätyön parhaita onnistumisia olivat onnistunut toimintatapa, joka aktivoi ja sitoutti maaseudun kehittämiseen uusia toimijoita ja lisäsi alueilla yhteistyötä. Hankkeet ja yritystuet lähtivät paikallisista tarpeista ja olivat keskimäärin pieniä, uutta kokeilevia ja paikallisia. Suurimpia ongelmia olivat järjestelmän byrokraattisuus, erityisesti pienten hankkeiden ja yritystukien toteuttajien kohtaama byrokratia, sekä resurssien riittämättömyys.

Suomen LEADER+-ohjelmaa toteuttavat paikalliset toimintaryhmät 1. Peräpohjolan kehitys ry 2. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry 3. Oulujärvi LEADER ry 4. Nouseva rannikkoseutu ry 5. Pirityiset ry 6. Keskipiste-Leader ry 7. Rieska-Leader ry 8. Aisapari - Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 9. Suupohjan kehittämisyhdistys ry 10. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 11. Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 1 12. Rajupusu Leader ry 13. Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Karjalan Jetina ry 14. Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 15. Vaara-Karjalan LEADER ry 4 2 3 16. Pomoottori ry 7 17. Kantri ry 6 18. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 5 8 19. Karhuseutu ry 11 10 20. Varsinais-Suomen jokivarsi- 9 kumppanit ry 21. I samma båt Samassa veneessä rf 18 12 16 19 22. Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 17 24 23. Kehittämisyhdistys Sepra ry 20 24. Päijänne-Leader ry 23 25. Pomoväst rf 21 25 22 14 13 15

3 (202)

4 (202) 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS LEADER+-ohjelman toteutus osui taloudellisen kasvun aikaan, kahden taloudellisen taantuman välissä. Koko Suomessa ja kaikilla LEADER+-ryhmien alueilla työllisyysaste parani ja työttömyys väheni. Bruttokansatuote kasvoi suurimmalla osalla LEADER+-ryhmien alueista. Työttömyys ja talouserot eri alueiden välillä pienenivät hieman. Väestö kuitenkin väheni suurimmassa osassa LEADER+ryhmien alueiden kunnista. Muuttoliike hidastui hieman, mutta edelleenkin ydinmaaseudulta muutetaan kaupunkeihin ja kaupunginläheiselle maaseudulle. Maaseudun toimintaympäristö vaihtelee kuitenkin hyvinkin paljon eri puolilla Suomea. Muutokset yhteisön ja kansallisissa politiikoissa on kuvattu luvussa 9. 2.1 Väestö ja muuttoliike Suomen väkiluku oli 31.12.2008 5,3 miljoonaa asukasta. Ohjelmakauden aikana Suomen väkiluku on kasvanut 117 743 hengellä. LEADER+-ryhmiin kuuluvien kuntien alueilla asui vuoden 2008 lopussa yhteensä 1,5 miljoonaa asukasta. Kun LEADER+-ryhmien alueiden ulkopuolelle rajattujen kaupunkien keskustat lasketaan pois, oli ohjelmakauden lopussa 966 869 asukasta LEADER+-ryhmien varsinaisilla toiminta-alueilla. LEADER+-ryhmien alueen kuntien väkimäärä vähentyi ohjelmakauden aikana yhteensä 33 223 asukkaalla. Kaupunkien läheisellä maaseudulla on parhaat kehittymisedellytykset. Asukkailla on mahdollisuus käydä työssä lähikaupungeissa. Maatalous- ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Kaupunkien läheinen maaseutu sijoittuu pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomeen ja Pohjois-Suomen muutaman kasvukeskuksen ympärille. Monet tämän alueen kunnista ovat muuttovoittoalueita. Kaupungin läheisen maaseudun kunnissa asuu paljon lapsiperheitä ja niissä väestö kasvaa. Voimakkaasti muuttovoittoa saavissa kunnissa suurin ongelma on voimakas uuden infrastruktuurin rakentamistarve sekä tilanahtaus esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Ydinmaaseutu on vahvaa alkutuotantoaluetta. Paikoittain siellä on myös teollisuuden toimialakeskittymiä sekä erikoistuneen alkutuotannon keskittymiä esimerkiksi sika-, siipikarja- ja turkistaloutta sekä kasvihuonetuotantoa. Ydinmaaseudun läheisyydessä on useita keskisuuria keskuksia. Alueen kuntakeskukset ovat toiminnoiltaan monipuolisia ja useimmat kylät ovat elinvoimaisia. Ydinmaaseudun kunnat sijaitsevat pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomessa. Harvaan asuttu maaseutu on useilla mittareilla heikoimmin kehittyvää maaseutua: nuoret muuttavat pois, maatalous vähenee, vanhusväestön määrä lisääntyy eikä kaikkien kuntien taloudellinen kantokyky kestä muutosta. Valtaosa harvaan asutun maaseudun kunnista sijaitsee Itä- ja Pohjois- Suomessa. Ydinmaaseudulla väkiluku on jo pitkään laskenut, mutta suhteellinen vähentyminen on hidastunut. Osa väestömuutoksista johtuu kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja osa luonnollisesta väestömuutoksesta eli syntyvyys- ja kuolleisuuslukujen välisestä suhteesta.

5 (202) Maaseututyypeittäin tarkasteltuna suurimpia muuttovoittajia ohjelmakauden aikana olivat kaupunkialueet, joissa lisäystä väestöön tuli 4,9 prosenttia. Muuttotappio oli suurin puolestaan ydinmaaseudun alueella, jossa väestö väheni 12 prosenttia. Maaseututyypit luokiteltiin uudestaan vuonna 2006, mikä yhdessä ohjelmakauden aikana tapahtuneiden kuntaliitosten kanssa vaikuttaa alla esitettyyn taulukkoon. Suomen kunnat, asukasluku, pinta-ala ja asukastiheys Maaseututyypit Kuntia Asukkaita Kuntia Asukkaita Kuntia Asukkaita 2000 31.12.1999 2006 31.12.200 5 Muutos 2000 2006 Muutos 1999 2005 Kaupungit 58 2 921 890 58 3 071 150 149 260 0 Kaupunkien läheinen maaseutu 84 813 299 89 836 927 23 628 5 Ydinmaaseutu 181 891 240 142 792 255-98 985-39 Harvaan asuttu maaseutu 129 544 471 143 555 248 10 777 14 YHTEENSÄ 452 5 170 900 432 5 255 580 84 680-20 Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen vuoden 2007 väestöennusteen mukaan väestön kasvu jatkuu koko maassa vuoteen 2030 saakka. Suurimmat väestön menettäjät tulevat olemaan Kainuu, Etelä-Savo, Lappi ja Pohjois-Karjala, kun taas Ahvenanmaan, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Pirkanmaan väestön määrä kasvaa voimakkaasti. Vaikka LEADER+-ryhmien alueiden kuntien kokonaisväkimäärä väheni ohjelmakauden aikana neljällä prosentilla, vaihtelee tilanne erittäin paljon toimintaryhmien välillä. Ohjelmakauden aikana suurimman muuttovoiton alueita olivat Tampereen ympäristössä toimiva Kantri ry 13 prosentin kasvulla ja Oulun ympäristössä toimiva Nouseva rannikkoseutu ry 13 prosentin kasvulla. Muuttovoittoalueita olivat myös läntisellä Uudellamaalla toimiva Pomoväst rf (kasvua 10 prosenttia), sekä Kuopion ympäristössä toimiva Kehittämisyhdistys Kalakukko ry (kasvua 2 prosenttia). Kaikkien muiden 20 LEADER+-ryhmän alueet menettivät väestöä ohjelmakauden aikana. Suurimman väestömenetyksen koki Joensuun seudun LEADER yhdistys ry:n, jonka väestö väheni kolmanneksella ohjelmakauden aikana. Suuria muuttotappioita kärsivät myös Vaara-Karjalan LEADER ry:n, Turun saaristossa toimivan I samma båt Samassa veneessä ry:n ja kymenlaaksolainen Kehittämisyhdistys Sepra ry:n alueet.

6 (202) LEADER+-ryhmien alueiden asukasluku vuosina 2000 ja 2008, pinta-ala LEADER+-ryhmät Asukasluku 31.12.2000, henkilöä * Asukasluku 31.12.2008, henkilöä * Muutos 2000-2008* Maapintaala km2* / 1.1.2009 Asukkaita / maapintaala km2* Korjattu asukasluku ** Peräpohjolan kehitys ry 67 283 64 211-3 072 7 181,62 8,94 33 361 Elävä Kainuun LEADER ry 38 558 34 377-4 181 14 984,93 2,29 Oulujärvi LEADER ry 51 219 48 783-2 436 6 519,02 7,48 34 000 Nouseva rannikkoseutu ry 52 015 59 008 6 993 6 310,98 9,35 54 417 Pirityiset ry 18 859 16 602-2 257 3 105,90 5,35 Keskipiste-Leader ry 47 421 39 990-7 431 5 634,12 7,10 Rieska-Leader ry 56 942 56 766-176 3 813,45 14,89 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 53 063 52 240-823 4 121,70 12,67 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 30 679 28 785-1 894 2 681,99 10,73 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 130 624 132 890 2 266 5 070,87 26,21 35623 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 50 920 47 379-3541 7 185,40 6,59 41 000 Rajupusu Leader ry 25 819 22 434-3 385 3 679,47 6,10 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski- Karjalan Jetina ry 22 331 19 842-2 489 2 519,03 7,88 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 53 526 38 378-15 148 2 776,57 13,82 Vaara-Karjalan LEADER ry 43 994 38 131-5 863 10 085,79 3,78 Pomoottori ry 23 090 22 130-960 1 787,31 12,38 Kantri ry 297 655 336 366 38 711 3 069,76 109,57 51 626 Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry 52 031 46 860-5 171 5 366,33 8,73 Karhuseutu ry 122 269 121 062-1 207 2 191,43 55,24 56 067 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 46 679 46 650-29 2 967,60 15,72 I samma båt - Samassa veneessä rf 30 148 25 326-4 822 1 875,75 13,50 25 926 Etelä-Karjalan Kärki- LEADER ry 48 139 44 732-3 407 2 024,44 22,10 40 275 Kehittämisyhdistys Sepra ry 109 029 90 125-18 904 2 241,18 40,21 55 000 Päijänne-Leader ry 44 631 42 616-2 015 3 348,86 12,73 23 000 Pomoväst rf 77 900 85 918 8 018 2 222,17 38,66 70 000 LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 1 594 824 1 561 601-33 223 112 765,67 13,84 966 869 Koko maan tiedot 5 181 115 5 298 858 117 743 303 660,46 17,54 * Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli 20 000 asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan.

7 (202) ** Lähde: Ryhmien oma arvio ohjelmakauden 2000 2006 lopussa, Asukasluvusta on laskettu ryhmän alueiden osittaiset kunnat oikeilla luvuilla ja lisäksi yli 20 000 asukkaan kaupunkien keskustojen asukkaat, jotka asuvat ulosrajatulla alueella on poistettu asukasluvusta. 2.2 Talous Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2007 EU-15-jäsenmaista kaikkein eniten eli 4,4 prosenttia. Pitkään jatkunut nopea talouskasvu päättyi vuoden 2008 lopussa, talouden käännyttyä laskuun koko maassa. Vuonna 2008 Suomen bruttokansantuotteen määrä kasvoi koko vuoden aikana vielä 0,9 prosenttia, mutta supistui jo viimeisellä neljänneksellä. Talouskasvun hidastuminen oli laajaalaista ja koski lähes kaikkia toimialoja. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden arvonlisäys kasvoi vielä 2008 alussa, mutta pieneni viimeisellä neljänneksellä. Myös kaupan alalla sekä kuljetuksissa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä kasvu taittui loppuvuodesta. Rakentamisessa käänne koettiin jo hieman aiemmin kuin muilla talouden sektoreilla ja toimialan tuotanto alkoi supistua vuoden 2008 puolivälissä. Talouskasvun aikana alueellinen erilaistuminen tasaantui, vaikkakin erot alueiden välillä olivat edelleen suuret. Vuonna 2006 LEADER+-ryhmien alueiden bruttokansantuotteen arvonlisäys oli 81 prosenttia koko maan keskiarvosta. Vastaava luku vuonna 2000 oli 80 prosenttia asukasta kohden. Ainoana ryhmänä sekä ohjelmakauden alussa että lopussa Kantri ry ylsi maan keskiarvon ylle. Vuonna 2006 Kantri ry:n asukaskohtainen arvonlisäys oli 108 prosenttia, verrattuna koko maan keskiarvoon. Kaikki muut 24 LEADER+-ryhmää jäivät koko ohjelmakauden ajan maan keskiarvon alapuolelle. Kantri ry:n alueeseen kuuluu Tamperetta ympäröivät maaseutualueet, jotka ovat kaupungin läheistä maaseutua. Seuraavien ryhmien alueet jäivät puolestaan arvonlisäyksessä alle 60 prosenttiin maan keskiarvosta vuonna 2006: Rajupusu Leader ry, Elävä Kainuu LEADER ry,, Vaara-Karjalan LEADER ry, Pirityiset ry, Pomoottori ry ja Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry. Näiden ryhmien alueista suurin osa on luokiteltu maaseudun kolmijaossa harvaan asuttuun tai ydinmaaseutuun. Ohjelmakauden aikana bruttokansantuotetta sekä euromääräisesti, että maan keskiarvoon verrattuna nostivat Peräpohjolan kehitys ry:n, Kantri ry:n, Keskipiste-Leader ry:n, Rieska-Leader ry:n ja Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n alueet. Bruttokansantuote putosi ohjelmakauden aikana sekä euromääräisesti että maan keskiarvoon verrattuna Rajupusu Leader ry:n, Vaara-Karjalan LEADER ry:n ja Pomoottori ry:n alueilla. Ohjelmakauden alussa arvonlisäys asukasta kohden oli LEADER+-alueilla 17 622 euroa (maan keskiarvo 21 997 euroa). Vuoteen 2006 mennessä arvonlisäys asukasta kohden oli LEADER+-alueilla kohonnut 22 316 euroon (maan keskiarvo 27 526 euroa).

8 (202) LEADER+-ryhmien alueiden bruttokansantuote (arvonlisäys) vuosina 2000 ja 2006 2000 2006 Muutos 2000 2006 Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys yhteensä, käyvin hinnoin, milj. / asukas, euroa / asukas, koko yhteensä, käyvin hinnoin, milj. / asukas, euroa / asukas, koko / asukas, koko maa = 100 euroa maa = euroa maa = LEADER+-ryhmät 100 100 Peräpohjolan kehitys ry 1 179,5 17 529,7 80 1 091,0 25 006,0 91 11 Elävä Kainuu LEADER ry 475,1 12 320,6 56 538,7 15 162,0 55-1 Oulujärvi LEADER ry 828,7 16 180,0 74 1 035,9 21 013,0 76 3 Nouseva rannikkoseutu ry 844,6 16 236,8 74 954,9 17 872,0 65-9 Pirityiset ry 243,3 12 901,1 59 279,5 15 565,0 57-2 Keskipiste-Leader ry 599,8 12 647,5 58 774,7 17 160,0 62 5 Rieska-Leader ry 787,0 13 821,2 63 1 048,8 18 561,0 67 5 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 759,9 14 321,3 65 963,3 18 853,0 69 3 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 389,7 12 703,9 58 488,6 16 675,0 61 3 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 2 285,0 17 492,6 80 3 072,3 23 268,0 85 5 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 949,6 18 648,6 85 1 238,1 22 491,0 82-3 Rajupusu Leader ry 328,7 12 732,1 58 328,0 14 104,0 51-7 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry 315,5 14 130,5 64 331,1 16 078,0 58-6 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 775,4 14 487,1 66 888,7 17 139,0 62-4 Vaara-Karjalan LEADER ry 589,1 13 390,1 61 585,2 15 544,0 57-4 Pomoottori ry 323,4 14 008,1 64 300,7 15 724,0 57-7 Kantri ry 6 668,7 22 404,1 102 9 617,3 29 620,0 108 6 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 754,7 14 504,3 66 885,8 18 439,0 67 1 Karhuseutu ry 2 483,8 20 314,1 92 2 923,8 24 124,0 88-5 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 633,6 13 572,9 62 769,0 16 560,0 60-2 I samma båt - Samassa veneessä rf 480,7 15 943,4 72 592,9 19 727,0 72-1 Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 1 023,6 21 263,3 97 1 138,6 24 870,0 90-6 Kehittämisyhdistys Sepra ry 2 511,1 23 031,3 105 2 846,5 26 460,0 96-9 Päijänne-Leader ry 704,2 15 778,7 72 795,7 18 416,0 67-5 Pomoväst rf 1 169,7 15 015,7 68 1 580,2 19 023,0 69 1 LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 28 104,3 17 622,2 80 35 069,4 22 316,0 81 1 Koko maan tiedot 113 969,6 21 997,1 100 144 957,0 27 526,0 100 0 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli 20 000 asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan.

9 (202) 2.3 Työttömyys ja työllisyys Koko ohjelmakauden ajan työttömien määrä ja työttömyysaste laski sekä naisten että miesten osalta. Työttömyys on laskenut koko Suomessa ja kaikilla maaseutualueilla. Kun LEADER+-ohjelmaa kirjoitettiin 1990-luvun lopussa, oltiin juuri toipumassa laman suurtyöttömyydestä. Laman aikana Suomen työttömyysaste oli pahimmillaan 16,6 prosenttia. Ohjelmakauden 2000 2008 aikana työttömyys laski 9,8 prosentista 6,1 prosenttiin. Työttömien määrä laski vuodesta 2000 vuoteen 2008 yhteensä 172 000 henkilöllä. Vuoden 2008 lopulla alkaneen talouden taantuman seurauksena työttömien määrä lähti uudelleen kasvuun. Suomessa työttömänä olevat henkilöt ja työttömyysaste vuosina 2000 2008 Vuodet Työttömät, 1 000 henkilöä Työttömyysaste, % Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset 2000 253 122 131 9,8 9,1 10,6 2001 238 117 121 9,1 8,6 9,7 2002 237 123 114 9,1 9,1 9,1 2003 235 124 111 9,0 9,2 8,9 2004 229 118 111 8,8 8,7 8,9 2005 220 111 109 8,4 8,2 8,6 2006 204 101 104 7,7 7,4 8,1 2007 183 90 93 6,9 6,5 7,2 2008 172 85 87 6,1 6,7 6,4 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät 15 74-vuotiaiden työttömyystiedot. Kaikkien LEADER+-ryhmien alueilla työttömyys väheni ohjelmakauden aikana. Kaikilla alueilla niin naisten kuin miestenkin työttömyysaste aleni. Myös nuorten (alle 25-vuotiaat) työttömyys aleni kaikkien muiden toimintaryhmien alueilla, paitsi Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n alueella. Etelä- Karjalan Kärki-LEADER ry:n alueella nuorten työttömyysprosentti nousi ohjelmakauden aikana yhdellä prosentilla, vuoden 2007 lopussa oli 348 alle 25-vuotiasta nuorta työttömänä. Huonoin työttömyystilanne niin miesten, naisten kuin nuortenkin osalta oli vuoden 2007 lopussa Vaara-Karjalan LEADER:n alueella. Kokonaistyöttömyysaste oli edelleen vuoden 2007 lopussa 18,4 prosenttia vaikka se seitsemän vuoden aikana onkin pienentynyt viidellä prosentilla. Vaara-Karjalan LEADER:n alueen alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys koheni ohjelmakauden aikana lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä. Työttömien määrässä alle maan keskiarvon niin miesten, naisten kuin nuortenkin osalta ylsivät Pirityiset ry:n, Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry:n, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n, I samma båt - Samassa veneessä rf:n ja Pomoväst rf:n alueet. Merkille pantavaa on, että Pirityiset ry:n alue sijaitsee kokonaan ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla ja Turun saaristossa toimivaan I samma båt - Samassa veneessä rf:n alueeseenkin kuuluu niin ydinmaaseutua kuin harvaan asuttua maaseutuakin.

10 (202) Ohjelmakauden aikana kokonaistyöttömyys väheni lähes kymmenellä prosentilla Elävä Kainuu LEADER ry:n alueella ja seitsemällä prosentilla Peräpohjolan kehitys ry:n alueella. Itäisessä Kainuussa, kokonaisuudessaan harvaan asutulla maaseudun toimivan Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry:n alueen alle 25-vuotiaiden työttömyys väheni jopa 16,3 prosentilla. Yli kymmenen prosenttiyksikön verran nuorten työttömyysaste väheni myös Pirityiset ry:n, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n, Rajupusu Leader ry:n, Karhuseutu ry:n ja Kehittämisyhdistys Sepra ry:n alueilla. LEADER+-ryhmien alueiden työttömyysaste vuosina 2000 ja 2007 2000 2007* Työttömyysaste, % Työttömyysaste, % Etelä-Karjalan Kärki- LEADER ry 16,9 14,4 19,6 21,1 2 646 13,4 12,5 14,4 22,1 3,5 Kehittämisyhdistys Sepra ry 15,9 14,4 17,6 22,5 4 457 10,6 10,0 11,3 11,1 5,3 Päijänne-Leader ry 14,6 14,0 15,2 17,4 2 028 10,7 10,3 11,1 11,8 3,9 Muutos 2000 2007, työttömyysaste, %, yhteensä Yhteensä Nuoret Työttömiä, Yhteen- Nuoret LEADER+-ryhmät Miehet Naiset (<25v) henkilöä sä Miehet Naiset (<25v) Peräpohjolan kehitys ry 21,0 21,2 20,8 30,6 2 571 13,9 13,2 14,8 22,0 7,1 Elävä Kainuu LEADER ry 25,2 26,6 23,6 33,7 2 343 15,9 16,4 15,4 17,4 9,3 Oulujärvi LEADER ry 19,9 20,0 19,8 26,8 3 210 14,5 15,5 13,4 19,4 5,4 Nouseva rannikkoseutu ry 13,8 12,1 16,0 19,9 2 464 9,7 9,1 10,4 15,0 4,1 Pirityiset ry 11,0 9,9 12,3 17,1 463 6,3 6,3 6,4 6,5 4,6 Keskipiste-Leader ry 14,0 13,2 15,1 17,7 1 400 8,4 8,3 8,6 9,4 5,6 Rieska-Leader ry 11,7 10,0 13,7 15,5 1 881 8,6 8,4 8,8 9,4 3,1 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 10,5 8,7 12,5 14,2 1 528 6,7 5,9 7,6 8,7 3,8 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 13,9 10,9 17,5 19,3 1 022 9,2 6,9 12,0 11,4 4,7 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 15,5 16,7 14,3 23,1 6 054 9,7 10,7 8,8 10,2 5,8 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 17,7 17,7 17,8 22,1 3 022 13,0 13,4 12,6 16,7 4,7 Rajupusu Leader ry 16,1 16,6 15,4 21,3 1 080 11,1 11,6 10,5 9,7 5,0 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski- Karjalan Jetina ry 19,9 19,0 20,9 21,9 1 348 15,5 15,8 15,3 16,8 4,4 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 16,9 17,5 16,3 22,6 2 062 11,9 11,7 12,2 17,1 5,0 Vaara-Karjalan LEADER ry 23,5 25,3 21,3 32,0 2 757 18,4 19,4 17,2 22,1 5,1 Pomoottori ry 13,1 12,2 14,1 11,8 751 8,5 7,8 9,3 8,9 4,5 Kantri ry 13,0 11,9 14,1 13,9 15 318 9,0 8,9 9,0 8,5 4,0 Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry 15,2 14,5 16,1 15,8 2 186 10,3 9,6 11,3 9,4 4,9 Karhuseutu ry 17,7 15,4 20,0 24,9 6 381 11,3 10,1 12,5 13,8 6,4 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 9,3 8,1 10,7 10,1 1 205 5,7 5,3 6,1 5,1 3,6 I samma båt - Samassa veneessä rf 8,0 7,2 8,9 8,8 596 5,1 4,7 5,5 5,8 2,9

11 (202) Pomoväst rf 8,4 8,4 8,4 8,6 2 269 5,3 5,6 5,1 4,7 3,1 LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 15,0 14,2 15,8 18,8 71 042 10,0 9,8 10,2 11,2 5,0 Koko maan tiedot 12,5 12,3 12,7 14,4 218 673 8,5 8,7 8,3 8,8 4,0 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli 20 000 asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan. * Vuoden 2007 lopun tilanne, ennakkotieto, luvut sisältävät 15 74-vuotiaiden työttömyystiedot. Työllisyysaste parani koko Suomessa koko ohjelmakauden ajan. Työllisyysaste oli ohjelmakauden alussa vuonna 2000 66,4 prosenttia ja vuoden 2008 lopussa 69,5 prosenttia. Parannusta tapahtui kolmen prosenttiyksikön verran. Vuoden 2008 lopussa miesten työllisyysaste oli 70,2 prosenttia, naisten 68,4 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 38,7 prosenttia. Kaikkien ikäryhmien ja molempien sukupuolten työllisyys kohentui ohjelmakauden aikana. Suurin muutos tapahtui naisten työllisyysasteessa: naisia oli 4,7 prosenttia enemmän työssä 2008 vuoden lopussa 2000 vuoden loppuun verrattaessa. Merkittävimmin työllisyysasteen muutokseen vaikutti työpaikkojen määrän kasvu ja sitä kautta työttömien määrän väheneminen. Eniten työllisten määrä kohosi yksityisissä palveluissa ja rakentamisessa. Monilla aloilla ilmeni myös pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Talouden suotuisa kehitys on heijastunut työllisyyteen lähes kautta koko Suomen. Alueittain uusia työpaikkoja on syntynyt aiempia vuosia tasaisemmin. Suhteellisesti suurinta työpaikkojen lisäys on Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Uusista työpaikoista lähes kolmannes on kuitenkin sijoittunut Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Työllisyysasteen kasvu hidastui ja kääntyi laskuun vuoden 2009 aikana taloustaantumasta johtuen. Suomen työllisyysaste vuosina 2000 2008 Yhteensä Nuoret 15 24- vuotiaat Työllisyysaste, % Miehet Naiset 2000 66,4 36,7 69,1 63,7 2001 67 35,8 69,2 64,8 2002 66,7 35,4 68,3 65,1 2003 66,4 34,9 67,7 65 2004 66,3 33,5 68 64,5 2005 67,8 38,8 69,5 66 2006 69,1 39,5 70,9 67,3 2007 69,5 40,9 70,2 68,7 2008 69,5 38,7 70,6 68,4 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät 15 64-vuotiaiden työllisyystiedot, kunkin vuoden tilanne on joulukuun lopun tilanne.

12 (202) Kaikkien LEADER+-ryhmien alueilla työllisyysaste nousi ohjelmakauden aikana. Keskimääräinen työllisyysasteen kasvu LEADER+-alueilla oli 3,4 prosenttiyksikköä. Vuonna 2007 työikäisten keskimääräinen työllisyysaste ryhmien alueilla oli 64,0 prosenttia, kun koko maan luku 66,6 prosenttia. Vuosien 2000 ja 2008 välillä suurimmat työllisasteen harppaukset ottivat Elävä Kainuu LEADER ry:n, Pirityiset ry:n, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n, Joensuun seudun LEADER yhdistys ry:n ja Karhuseutu ry:n alueet, joilla kasvu ylsi yli neljän prosenttiyksikköön. Maan keskiarvoa (noin 67 prosenttia) parempi työllisyysaste oli vuonna 2007 Kantri ry:n, Varsinais- Suomen jokivarsikumppanit ry:n, I samma båt - Samassa veneessä rf:n ja Pomoväst rf:n alueilla. Vuonna 2007 keskimäärin alle 60 prosenttia työikäisistä oli työssä Peräpohjolan kehitys ry:n, Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry:n, Oulujärvi LEADER ry:n, Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry:n, Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry:n ja Vaara-Karjalan LEADER ry:n alueilla. LEADER+-ryhmien alueiden työllisyysaste vuosina 2000 ja 2007 Työllisyysaste Muutos LEADER+-ryhmät 2000 2007* 2000 2007 Peräpohjolan kehitys ry 54,3 56,8 2,5 Elävä Kainuu LEADER ry 50,3 56,0 5,7 Oulujärvi LEADER ry 55,5 58,9 3,4 Nouseva rannikkoseutu ry 60,4 62,2 1,8 Pirityiset ry 60,9 65,6 4,7 Keskipiste-Leader ry 57,5 61,2 3,7 Rieska-Leader ry 62,6 64,4 1,8 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 62,0 65,5 3,5 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 60,3 64,3 4,0 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 58,4 62,7 4,3 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 56,4 59,4 3,0 Rajupusu Leader ry 58,0 61,5 3,5 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry 54,9 57,4 2,5 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 56,8 61,5 4,8 Vaara-Karjalan LEADER ry 50,8 53,4 2,6 Pomoottori ry 62,2 65,5 3,2 Kantri ry 64,7 67,6 2,8 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 59,8 63,2 3,4 Karhuseutu ry 59,3 63,7 4,4 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 67,3 69,4 2,1 I samma båt - Samassa veneessä rf 68,0 70,1 2,1 Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 59,0 60,0 1,0 Kehittämisyhdistys Sepra ry 60,7 63,6 2,9 Päijänne-Leader ry 61,6 63,1 1,5 Pomoväst rf 70,1 72,3 2,2

13 (202) LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 60,6 64,0 3,4 Koko maan tiedot 64,0 66,6 2,5 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli 20 000 asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan. * Vuoden 2007 lopun tilanne, ennakkotieto. Tiedot ovat keskimääräisiä ko. vuoden tietoja. 2.4 Yritystoiminta Elinkeinorakenne Ohjelmakauden aikana työpaikat ovat lisääntyneet kaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnoissa (41 000 työpaikkaa), rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palvelevissa toiminnoissa (71 000 työpaikkaa) sekä julkisissa ja muissa palveluissa (74 000 työpaikkaa). Rakentamiseen on syntynyt ohjelmakauden aikana 25 000 uutta työpaikkaa. Työpaikat ovat vähentyneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana maa- ja metsätaloudessa (29 000 työpaikkaa) ja teollisuudessa (28 000 työpaikkaa). Työpaikkojen prosenttiosuudet toimialoittain vuosina 2000 2007 (Tilastokeskus). Toimiala, % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Maa- ja metsätalous 6,1 5,7 5,4 5,1 4,9 4,8 4,7 4,5 Teollisuus 21,1 21,0 20,7 19,9 19,4 19,2 19,0 18,7 Rakentaminen 6,4 6,1 6,2 6,4 6,3 6,6 6,6 7,0 Kauppa, majoitusja ravitsemistoiminta 15,1 15,1 15,3 15,3 15,5 15,7 15,6 15,8 Liikenne 7,4 7,4 7,1 7,3 7,3 7,2 7,4 7,0 Rahoitus-, vakuutus- ja liikeelämää palveleva toiminta 12,3 12,7 13,0 13,2 13,3 13,4 13,7 14,4 Julkiset ja muut palvelut 31,3 31,7 32,0 32,4 33,0 32,9 32,8 32,3 Toimiala tuntematon 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 Maaseudun pienyritykset Kokonaisuudessaan maaseudulla toimivien yritysten määrä lisääntyi yhdellä prosentilla ohjelmakauden aikana. Vuonna 2007 yrityksiä oli 137 600. Maa- ja metsätaloutta harjoittavien perustuotantotilo-

14 (202) jen määrä väheni 22 prosentilla ja samaan aikaan maaseudun muiden pienyritysten määrä kasvoi 23 prosenttia. Vuonna 2007 maaseudulla oli 69 400 pienyritystä, joilla ei ole maatilakytkentää. Nämä yritykset työllistivät yhteensä 112 900 henkilöä. Suurimpia toimialaoja maaseudulla ovat rakentaminen, elintarvikeala, puun jatkojalostus ja palveluala. Voimakkainta yritysten määrän kasvu on ollut palvelualalla, niin maaseudulla kuten koko maassakin. Maaseudun yritysten määrä on kasvanut myös rakentamisen, hevostalouden ja maaseutumatkailun aloilla. Pohjoisessa poronhoito on tärkeä elinkeino. Vaikka yrittäjien määrä on vähentynyt, on porokarjojen koko kasvanut. Pienyritysten määrä on kasvanut kaupunkien läheisellä maaseudulla sekä ydinmaaseudulla, mutta vähentynyt harvaan asutulla maaseudulla. Pienyritysten määrän kasvu maaseudulla pysähtyi vuonna 2009 taloustaantuman myötä. Maa- ja metsätalouden lisäksi muiden toimialojen yritystoimintaa harjoittavien monialaisten tilojen määrä kasvoi kuudella prosentilla ohjelmakauden aikana. Kolmannes maatiloista on monialaisia. Monialaisuus on yleisintä viljanviljelyä harjoittavilla maatiloilla. Suurimpia toimialoja monialaisilla maatiloilla on palveluala, johon kuuluvat muun muassa maatilamatkailu, urakointi sekä kuljetus- ja kiinteistöpalvelut. Viime vuosina kasvava ala on ollut uusiutuvan energian tuotanto. Maaseutuyritykset vuosina 2000 2007 Yritysmuoto Muut maaseudun pienyritykset (yritykset, jotka sijaitsevat maaseudulla, mutta joilla ei ole maatilakytkentää)* Monialaiset tilat (harjoittavat maa- ja metsätalouden lisäksi muiden toimialojen yritystoimintaa) Perustuotantotilat (maa- ja metsätalouden harjoittajat) 2000 2002/2003 2004/2005 2007 Muutos % 2000 2007 56 600 56 700 62 000 69 400** 23 21 800 23 550 24 300 23 200 6 58 000 50 150 42 200 45 000*** -22 Yhteensä 136 400 130 400 131 500 137 600 1 (Lähde: MMM, Tike Maaseutuelinkeinorekisteri ja MTT maaseudun pienyritysrekisteri www.mtt.fi/pienyritysrekisteri * pienyritys, liikevaihto vähintään 8 409 euroa, henkilöstömäärä alle 20 000 ** MTT taloustutkimuksen ennakkoarvio) *** puutarhayrityksen mukana Maatalous Suomessa maataloustuotantoa harjoitetaan koko maassa, vaikka tuotanto on keskittymässä suhteellisesti edullisimmille alueille. Maataloustuotanto perustuu lähes yksinomaan perheviljelmiin ja viljelijäperhe tekee itse yli 80 prosenttia tilan töistä. Suomen maataloustuotanto on ollut koko vuodesta 1995 alkaneen EU-jäsenyyden ajan murroksessa, jonka aikana maatilojen lukumäärä on laskenut. Maatalouden tuotantomäärät ovat pysyneet samana tai kasvaneet. Kokonaispeltoala on pysynyt samana, mutta maatilojen keskimääräinen peltoala on noussut. Maatalouden osuus koko Suomen bruttokansantuotteesta on laskenut koko 2000- luvun.

15 (202) Maatilojen määrä Suomessa väheni vuodesta 2000 vuoteen 2009 neljänneksellä eli 16 425 maatilalla. Tilamäärän väheneminen vastaa pidemmän aikavälin keskimääräistä tasoa (noin 3 prosenttia vuodessa), Suomessa maatilojen määrä vähenee hieman EU:n keskiarvoa enemmän. Maatilojen keskipeltoala puolestaan kasvoi 27,97 hehtaarista 34,99 hehtaariin. Viljelijöiden keski-ikä on noussut koko 2000-luvun, saavuttaen 50 vuoden rajapyykin vuonna 2009. Yli 100 peltohehtaarin tiloilla oli Suomen kokonaispeltoalasta lähes neljännes. Toisaalta peltoalaltaan suurimpia tiloja viljelivät noin 30-vuotiaat maanviljelijät. Tilamäärän laskusta huolimatta keskeisten maataloustuotteiden tuotantomäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Maatilojen määrä vuosina 2000 2009 Maatilojen määrä / peltoalan mukaan 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-10 ha 18 102 17 137 16 599 15 819 15 325 14 004 14 473 13 888 13 120 12 892 10 30 ha 35 163 33 363 31 812 30 777 29 470 27 980 27 169 25 834 24 801 23 736 30 50 ha 15 621 15 337 15 126 14 825 14 574 14 139 13 741 13 172 12 762 12 303 50 100 ha 9 232 9 651 9 896 10 063 10 269 10 666 10 750 10 909 10 923 10 861 100- ha 1 665 1 832 2 041 2 230 2 416 2 728 2 938 3 135 3 304 3 566 Yhteensä 79 783 77 320 75 474 73 714 72 054 69 517 69 071 66 938 64 910 63 358 Keskipeltoala ha/tila 27,97 28,91 29,90 30,52 31,40 33,04 32,62 33,45 34,18 34,99 (Lähde: Tike, Maaseutuelinkeinorekisteri) Maatalouden arvonlisäys on sekä brutto- että nettoarvoltaan laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2007. Näin ollen maatalouden osuus kansantuotteesta on myös tippunut. Vuonna 2007 maatalouden osuus oli enää 0,7 prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta. Alkutuotannon eli maa-, metsä-, kala- ja riistatalouden osuus bruttokansantuotteesta oli 2,78 prosenttia vuonna 2008. Maataloustulo on alentunut vuodesta 2003 noin 29 prosenttia. Muihin EU-maihin verrattuna suomalaiset tilat kuuluivat kannattavuusluokittelussa edelleen heikoimpaan kolmannekseen. Vuonna 2007 maatiloilla työskenteli päätoimisesti 144 214 henkilöä. Ohjelmakauden aikana työpaikkojen määrä on vähentynyt viidenneksellä. Maatalouden osuus onkin koko maan työpaikoista 4,1 prosenttia. Vaikka maatalouden ja alkutuotannon merkitys koko maan työllisyydelle ja bruttokansantuotteelle on vähäistä, on niiden merkitys suurempi maaseutualueille.

16 (202) Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta, työllisyydestä, maatiloilla työskentelevien henkilöiden määrä vuosina 2000 2008 Vuosi Maatalouden brutto arvonlisäys perushintaan, miljoonaa euroa * Maatalouden netto arvonlisäys perushintaan, miljoonaa euroa * Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta %* Maatalouden osuus työllisyydestä % * Maatiloilla työskennelleiden henkilöiden lukumäärä maataloudessa tehtyjen työpäivien mukaan ** 2000 1 522 634 1,3 5,0 178 778 2001 1 602 687 1,3 4,7-2002 1 612 701 1,3 4,4-2003 1 455 548 1,1 4,3 171 094 2004 1 455 518 1,1 4,2-2005 1 487 528 1,1 4,1 153 238 2006 1 116 108 0,8 4,1-2007 1 294 209 0,7 3,9 144 214 (Lähde: Tike, Maaseutuelinkeinorekisteri, lisäksi seuraavat lähteet. * Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ** Tike, Maatalouden rakennetutkimus) Ohjelmakauden aikana alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta laski Suomessa 3,7 prosentista 2,8 prosenttiin. Suurinta lasku oli maa- ja riistataloudessa. LEADER+-ryhmien alueilla maatalouden osuuden lasku bruttokansantuotteesta korostuu entisestään kun kyseessä on maaseutumaiset alueet. LEADER+-ryhmien alueilla alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta oli 6,8 prosenttia vuonna 2000 ja laskenut 5 prosenttiin vuoteen 2006 mennessä. Maatalouden ja alkutuotannon merkitys ja osuus eri alueiden bruttokansantuotteesta vaihtelee paljon eri puolella Suomea. Suomen 25 LEADER+-ryhmän alueella alkutuotannon osuus bruttokansatuotteesta vaihtelee erittäin paljon. Esimerkiksi vuonna 2006 eteläsavolaisen Rajupusu Leader ry:n alueen bruttokansantuotteesta jopa neljännes syntyi alkutuotannosta, painottuen metsätalouteen. Tosin alkutuotannon osuus laski 6,8 prosenttia kuuden vuoden aikana. Vähennys johtui pitkälti maaja riistatalouden osuuden vähenemisestä. Pohjoiskarjalaisen Vaara-Karjalan LEADER ry:n alueen bruttokansantuotteesta viidennes koostui alkutuotannosta vuonna 2006. Vaara-Karjalan LEADER+-alueella metsätalouden merkitys on suuri, vaikkakin sen osuus laski ohjelmakauden aikana. Myös keskipohjalaisen Pirityiset ry:n alueen bruttokansantuotteesta vuonna 2006 viidennes koostui alkutuotannosta. Pirityiset ry:n alueella maa- ja riistatalouden osuus laski 10 prosenttia kuuden vuoden aikana. Alkutuotannon osuus kasvoi ohjelmakauden aikana kolmen ryhmän alueella: Oulunjärvi LEADER ry:n (1,5 prosenttia), Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry:n (0,9 prosenttia) ja Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n (1,7 prosenttia) alueilla. Maaseudun kehittämisyhdistys Keski- Karjalan Jetina ry:n alueella kasvu tapahtui maa- ja riistatalouden osalta, Oulujärvi LEADER ry:n ja Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n alueen kasvu syntyi sekä maa- ja riistataloudesta sekä metsätaloudesta. Kaikkien kolmen ryhmien alueilla prosentuaalisen osuuden lisäksi alkutuotanto kasvoi myös euromääräisesti.

17 (202) Alkutuotannossa jopa alle maan keskiarvon eli 2,8 prosentin alle jäävät Tampereen ympärillä toimiva Kantri ry, Porin ympäristössä toimiva Karhuseutu ry, Länsi-Uudellamaalla toimiva Pomoväst rf ja Rovaniemen ympäristössä toimiva Peräpohjolan kehitys ry (vuonna 2006). Alkutuotannon arvonlisäys vuosina 2000 ja 2006 2000 2006 Muutos 00 06 Arvonlisäys, käyvin hinnoin, % Alku- Maa-, Maa- ja Metsätaloutaloutuotan- Kala- Alku- Maa-, Maa- ja Metsä- Kala- Alkutuotuotanto metsä- ja riistata- metsä- ja riistatataloutaloutanto yht. yht. riistatalous (02) (B) to yht. riistatalous (02) (B) (A...B) LEADER+-ryhmät (A...B) lous (A) (01) (A...B) lous (A) (01) Peräpohjolan kehitys ry 3,8 3,7 1,5 2,1 0,1 2,6 2,6 0,7 1,9 0,1 1,2 Elävä Kainuu LEADER ry 17,6 17,3 3,8 13,5 0,3 16,6 16,5 2,9 13,5 0,2 1,0 Oulujärvi LEADER ry 4,7 4,6 1,2 3,4 0,1 6,2 6,1 1,0 5,1 0,1 1,5 Nouseva rannikkoseutu ry 6,8 6,8 3,6 3,2 0,1 5,8 5,7 3,4 2,4 0,1 1,0 Pirityiset ry 30,8 30,7 16,1 14,6 0,1 20,8 20,7 14,1 6,7 0,1 10,0 Keskipiste-Leader ry 14,3 14,2 6,8 7,4 0,1 9,8 9,7 4,7 5,1 0,1 4,5 Rieska-Leader ry 12,4 12,4 7,5 4,9 0,1 8,8 8,8 5,8 3,0 0,1 3,6 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 14,5 14,4 9,2 5,2 0,1 9,9 9,8 6,4 3,5 0,0 4,6 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 15,7 15,6 7,0 8,6 0,1 10,4 10,3 5,0 5,2 0,1 5,3 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 4,9 4,8 1,3 3,5 0,1 3,2 3,1 0,9 2,2 0,1 1,7 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 13,3 13,2 2,3 10,8 0,1 9,4 9,3 1,7 7,7 0,1 3,9 Rajupusu Leader ry 31,0 30,7 6,6 24,2 0,3 24,2 23,9 6,6 17,3 0,3 6,8 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry 13,7 13,6 4,8 8,8 0,1 14,6 14,5 4,8 9,7 0,1 0,9 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 9,4 9,3 2,8 6,5 0,1 6,4 6,3 2,4 3,9 0,1 3,0 Vaara-Karjalan LEADER ry 24,9 24,8 3,5 21,3 0,2 19,4 19,3 3,1 16,3 0,1 5,5 Pomoottori ry 14,2 14,1 3,8 10,4 0,1 11,2 11,2 3,2 8,0 0,0 3,0 Kantri ry 0,7 0,6 0,2 0,4 0,1 0,6 0,6 0,2 0,4 0,0 0,1 Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry 16,1 15,9 4,6 11,4 0,1 12,1 12,0 4,9 7,1 0,1 4,0 Karhuseutu ry 2,2 2,1 0,9 1,2 0,1 1,6 1,5 0,8 0,8 0,1 0,6 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 11,4 11,3 6,8 4,5 0,1 9,7 9,7 6,6 3,1 0,0 1,7 I samma båt - Samassa veneessä rf 10,0 8,8 3,5 5,3 1,3 7,2 6,7 3,5 3,2 0,5 2,8 Etelä-Karjalan Kärki- LEADER ry 5,1 5,0 1,2 3,8 0,1 6,8 6,8 1,0 5,8 0,0 1,7 Kehittämisyhdistys Sepra ry 3,1 3,0 1,0 2,0 0,1 2,2 2,2 0,9 1,3 0,1 0,9 Päijänne-Leader ry 12,6 12,4 2,2 10,2 0,1 11,6 11,5 1,7 9,8 0,1 1,0 Pomoväst rf 3,5 3,5 1,4 2,1 0,1 2,6 2,6 1,2 1,4 0,1 0,9

18 (202) LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 6,8 6,7 2,3 4,3 0,1 5,0 5,0 1,8 3,1 0,1 1,8 Koko maan tiedot 3,7 3,7 1,3 2,4 0,1 2,8 2,7 1,0 1,7 0,0 0,9 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli 20 000 asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan. Maatalouden rakennemuutos toi ohjelmakauden 2000 2006 aikana muutoksia myös tuotantosuuntiin. Seitsemän vuoden aikana suurimman vähennyksen sekä lukumääräisesti että prosentuaalisesti kokivat lypsykarjataloutta harjoittavat tilat. Vielä vuonna 2000 lypsykarjataloutta harjoittavia maatiloja oli 22 913, seitsemän vuotta myöhemmin tiloja oli 9 119 vähemmän. Vuonna 2007 lypsykarjatalouden osuus oli viidennes kaikista maatiloista. Tuotannon kokonaisarvolla mitattuna lypsykarjatalous on edelleen Suomen maatalouden merkittävin tuotantosuunta. Viljanviljelytilojen osuus ja määrä kasvoi ohjelmakauden aikana. Vuonna 2007 viljanviljelyä harjoittavia maatiloja oli 28 044 (lisäystä 534 tilaa vuodesta 2000), mikä on 42 prosenttia kaikista maatiloista. Muuta kasvintuotantoa ja hevostaloutta harjoittavien tilojen lukumäärä ja siten prosenttiosuus on lisääntynyt. Hevostalouden osuus maatiloista vuonna 2007 oli 3,2 prosenttia ja muuta kasvintuotantoa harjoittavien tilojen osuus 11 prosenttia. Viljanviljelyn ja lypsykarjatalouden jälkeen seuraavaksi suurimpia tuotantosuuntia ovat muu nautakarjatalous ja erikoiskasvien tuotanto noin 6 prosentin osuudella. Sikakarjataloutta harjoittaa neljä prosenttia maatiloista. Sekä siipikarjatalouden että lammas- ja vuohitalouden osuus on hieman yli prosentin luokkaa. Metsä on olennainen osa suomalaista maatilaa. Varsinais-Suomessa sijaitsevalla tilalla on metsää keskimäärin 30 hehtaaria, kun Lapissa metsää on keskimäärin 105 hehtaaria. Metsästä maatilaa kohti saatu tulo on suurinta Etelä-Savossa. (Maatilatilastollinen vuosikirja 2009, maatilojen rakenne, Tike).

19 (202) Alkutuotannon arvonlisäys LEADER+-toimintaryhmien alueilla vuosina 2000 ja 2006 2000 2006 Muutos 00-06 Arvonlisäys, käyvin hinnoin, % Alku- Maa-, Maa- ja Metsätaloutaloutuotan- Kala- Alku- Maa-, Maa- ja Metsä- Kala- Alkutuotuotanto metsä- ja riistata- metsä- ja riistatataloutaloutanto yht. yht. riistatalous (02) (B) to yht. riistatalous (02) (B) (A...B) LEADER+-ryhmät (A...B) lous (A) (01) (A...B) lous (A) (01) Peräpohjolan kehitys ry 3,8 3,7 1,5 2,1 0,1 2,6 2,6 0,7 1,9 0,1 1,2 Elävä Kainuu LEADER ry 17,6 17,3 3,8 13,5 0,3 16,6 16,5 2,9 13,5 0,2 1,0 Oulujärvi LEADER ry 4,7 4,6 1,2 3,4 0,1 6,2 6,1 1,0 5,1 0,1 1,5 Nouseva rannikkoseutu ry 6,8 6,8 3,6 3,2 0,1 5,8 5,7 3,4 2,4 0,1 1,0 Pirityiset ry 30,8 30,7 16,1 14,6 0,1 20,8 20,7 14,1 6,7 0,1 10,0 Keskipiste-Leader ry 14,3 14,2 6,8 7,4 0,1 9,8 9,7 4,7 5,1 0,1 4,5 Rieska-Leader ry 12,4 12,4 7,5 4,9 0,1 8,8 8,8 5,8 3,0 0,1 3,6 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 14,5 14,4 9,2 5,2 0,1 9,9 9,8 6,4 3,5 0,0 4,6 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 15,7 15,6 7,0 8,6 0,1 10,4 10,3 5,0 5,2 0,1 5,3 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 4,9 4,8 1,3 3,5 0,1 3,2 3,1 0,9 2,2 0,1 1,7 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 13,3 13,2 2,3 10,8 0,1 9,4 9,3 1,7 7,7 0,1 3,9 Rajupusu Leader ry 31,0 30,7 6,6 24,2 0,3 24,2 23,9 6,6 17,3 0,3 6,8 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry 13,7 13,6 4,8 8,8 0,1 14,6 14,5 4,8 9,7 0,1 0,9 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 9,4 9,3 2,8 6,5 0,1 6,4 6,3 2,4 3,9 0,1 3,0 Vaara-Karjalan LEADER ry 24,9 24,8 3,5 21,3 0,2 19,4 19,3 3,1 16,3 0,1 5,5 Pomoottori ry 14,2 14,1 3,8 10,4 0,1 11,2 11,2 3,2 8,0 0,0 3,0 Kantri ry 0,7 0,6 0,2 0,4 0,1 0,6 0,6 0,2 0,4 0,0 0,1 Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry 16,1 15,9 4,6 11,4 0,1 12,1 12,0 4,9 7,1 0,1 4,0 Karhuseutu ry 2,2 2,1 0,9 1,2 0,1 1,6 1,5 0,8 0,8 0,1 0,6 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 11,4 11,3 6,8 4,5 0,1 9,7 9,7 6,6 3,1 0,0 1,7 I samma båt - Samassa veneessä rf 10,0 8,8 3,5 5,3 1,3 7,2 6,7 3,5 3,2 0,5 2,8 Etelä-Karjalan Kärki- LEADER ry 5,1 5,0 1,2 3,8 0,1 6,8 6,8 1,0 5,8 0,0 1,7 Kehittämisyhdistys Sepra ry 3,1 3,0 1,0 2,0 0,1 2,2 2,2 0,9 1,3 0,1 0,9 Päijänne-Leader ry 12,6 12,4 2,2 10,2 0,1 11,6 11,5 1,7 9,8 0,1 1,0 Pomoväst rf 3,5 3,5 1,4 2,1 0,1 2,6 2,6 1,2 1,4 0,1 0,9 LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 6,8 6,7 2,3 4,3 0,1 5,0 5,0 1,8 3,1 0,1 1,8 Koko maan tiedot 3,7 3,7 1,3 2,4 0,1 2,8 2,7 1,0 1,7 0,0 0,9 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli 20 000 asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan.

20 (202) 2.5 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset LEADER+-ohjelmaan Toimintaympäristön muutokset eivät aiheuttaneet Suomen LEADER+-ohjelma-asiakirjaan muutoksia. Koko varsinainen ohjelmakauden toteutusaika eteni talouskasvun ja työllisyyden paranemisen siivittämänä eikä yhdenkään LEADER-ryhmän alueella tapahtunut vuosina 2000 2006 äkillisiä työllisyyden tai talouden muutoksia.

21 (202) 3 OHJELMAN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN LEADER+-ohjelmasta sai myönteisen rahoituspäätöksen 4 612 hankkeiden ja yritystuen toteuttajaa. Ohjelmakauden aikana määrällisiä indikaattoritietoja ilmoitti 3 968 hanketta ja yritystukea, laadullisia indikaattoritietoja 4 251 toimea. Koko ohjelmakauden ajan LEADER+-indikaattoritietojen luotettavuuteen kiinnitettiin huomiota. Uusiin ja uudistettuihin työpaikkoihin sekä uusiin perustettaviin yrityksiin liittyvien indikaattorien luotettavuutta pyrittiin parantamaan. Kun hankkeen toteuttaja kertoi hankkeen tuloksista, pyydettiin indikaattorilomakkeessa kertomaan uuden perustetun yrityksen nimi, työntekijän työllistävän työnantajan nimi ja yhteystiedot. Näin raportoidut uusien yrityksien sekä uusien ja säilytettyjen työpaikkojen määrät olivat huomattavasti luotettavampia kuin aikaisemmin. Lisäksi yrityksiltä ja muilta työantajilta voitiin tarvittaessa pyytää lisätietoja. Indikaattoritietojen luotettavuuteen liittyy edelleen kaksi kriittistä kohtaa: ymmärsikö tuensaaja oikein indikaattorilomakkeessa kysytyt asiat ja onko indikaattoritiedot syötetty oikein seurantajärjestelmään. Toimintaryhmät informoivat ja neuvovat tuensaajia lomakkeiden täyttämisessä. Indikaattoritietojen epäkohdista keskusteltiin ohjelmakauden aikana koulutuksissa ja seurantakomiteassa sekä niitä arviointiin väliarvioinnin yhteydessä. TE-keskuksissa indikaattoritietojen syöttämistä Hanke2000-seurantajärjestelmään vaikeutti indikaattorilomakkeiden ja järjestelmän erilainen järjestys. Vuosina 2004, 2005 ja 2007 sekä sulkemisen yhteydessä vuosina 2009 ja 2010 keskushallinto kävi kaikki indikaattoritiedot läpi. Epärealistisilta vaikuttavista indikaattoreista tiedusteltiin TE-keskuksilta ja LEADER+-ryhmiltä niiden paikkansa pitävyyttä. Lisäksi kaikki hankkeiden ja yritystukien indikaattoritiedot lähetettiin vuosina 2005, 2007 ja 2010 niitä rahoittaneille LEADER+-ryhmille ja TEkeskuksille tarkastettavaksi. Osa ryhmistä ja TE-keskuksista teki vuosien 2005 ja 2007 aikana tarkistuksia ja korjauksia indikaattoreihin. Osa toimintaryhmistä tarkasti itse aktiivisesti TE-keskukselta saamiensa hankelistojen pohjalta indikaattoritietoja läpi ohjelmakauden. Lisäksi indikaattorilomakkeiden ohjeistusta hieman parannettiin. Indikaattoritietojen tarkistuksista ja paremmasta informaatiosta huolimatta tietojen oikeellisuuteen liittyy inhimillisten virheiden ja väärinymmärrysten aiheuttamia ongelmia. Vaikka indikaattoritietojen luotettavuuteen suhtautuisikin kriittisyydellä, kertonevat ne kuitenkin tulokset suuntaa antavasti. Tiedot ovat täysin vertailukelpoisia muihin maaseudun kehittämisohjelmiin ja EU-ohjelmiin nähden. Toinen indikaattoreihin liittyvä näkökohta on se, kuinka realistiset ohjelman alkuperäiset tavoitteet olivat. LEADER+-ohjelma-asiakirjan kaikki muut tavoitteet saavutettiin ja suurin osa tavoitteista jopa ylitettiin moninkertaisesti, uusien työpaikkojen (kokopäivätoimiseksi muutettuna) määrää lukuun ottamatta. Työpaikkoihin liittyvät tavoitteet tiedettiin jo ohjelmaa kirjoittaessa kunnianhimoisiksi, mutta ratkaisu tavoitteesta oli tietoinen. Tavoitteella ajateltiin olevan myös toimintaa ohjaava vaikutus. Ohjelmakauden aikana ohjelman tavoitteita ei muutettu, vaikka nähtiinkin osan tavoitteista ylittyvän. Myös tämä oli tietoinen toimintaa ohjaava ratkaisu. Liitteisiin 5 ja 6 on koottu LEADER+-ohjelman määrällisten ja laadullisten indikaattorien lopulliset ja tarkistetut tiedot.