Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: KEHITYSTÄ ei ole ilman ELINKEINOELÄMÄÄ 9.2.2010 MALe työseminaari Karnaisten ABC, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudellamaalla rakentaminen niin taajamiin kuin niiden ulkopuolellekin on vilkasta. - Miten ohjaukselle ja vapaudenviehätykselle löydetään tasapaino, jossa kysyntä kohtaa tarjonnan yhdessä kunnallistaloudellisen ja ekologisen tasapainon kanssa? Elinkeinopohjan näkyväksi tekeminen ja kehittäminen sekä positiivisen maahanmuuton vahvistaminen ovat maa- ja asuntopoliittisten ohjelmien kivijalat.
MAL -työn tavoite on kasvattaa perinnöksi jäävää omaisuutta! Filosofi Pekka Himasta lainatakseni: Elämäämme voi verrata syömiseen hienossa ravintolassa: Pöytäseurue nauttii ruuasta, tilaa yhä uusia ruokalajeja, shamppanjaa, jälkiruokia, cappucinoa. - tunnelma on korkealla Jossain vaiheessa tarjoilija tulee ja kysyy, - kuka tämän tarjoilun maksaa? Seurue osoittaa 8-vuotiasta lasta! Otamme velkaa lapsiltamme!, sanoo Himanen. Ja ravintolalasku lienee jo ilmastonmuutoksen suuruinen
Lähtökohta: Metropolialueen II:lla kasvurenkaalla aktiivista
Liikennejärjestelmä voimakkaassa kehityksessä - mitä tuo, mitä vie? >>> <<< maankäyttö E18 -tien vaikutukset voimistumassa Kehityskohteet ja hankkeet: Lännentiet: Kirkkonummelta Hankoon junavuorojen, asemien ja paikallisliikenteen kehittäminen, uusien asemien avaaminen Länsirata: Espoo Kirkkonummi Vihti Lohja, uusien asemien ympäristöjen kehittäminen Kaukoliikennerata: Espoo Lohja Salo: Lempolan aseman new town Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen KehäV(vt25): logistiikan laatukäytävä metropolialueen kasvurenkaalla Hangosta Porvooseen Vt 2: Helsinki Vihti Karkkila Forssa Pori: yrityselämän väylä Satakuntaan (myös ratavisio)
MAL yhteistyön lähtökohtia Pallo on kunnilla. Meneekö pallotteluksi vai osuuko yhteiseen maaliin? Pääkaupunkiseudun kasvurenkaalla tapahtuu mm: 1. Kuntaliitokset 2. E18 tie tuo ja vie 3. Raideliikenne myötätuulessa 4. Uusien asemien ja asemanseutujen kehityskohteet 5. Pendelöintikuntien kasvuongelmat ja investoinnit 6. Haja-asumisen kustannukset ja pirstoutuminen 7. Kakkosasumiseen on varaa yhä useammalla 8. Kaupan suuryksikköjä pendeliliikenteen solmukohtiin Kilpailua elinvoimakakusta Länsi-Uudellamaalla ja Uudellamaalla havaittavissa Sivistyneenä tavoitteena Win-win tasapaino!
Mitä ollaan tekemässä?
Mitä hyötyä? Yhteinen näkemys ja tavoitteet lisäävät Länsi-Uudenmaan näkyvyyttä ja elinvoimaa
Kuka tekee? >>> projektiohjaus AKO KOKO ohjausryhmä AKO / KOKO toimintaryhmä (OHRY, TORY) n. 3 kertaa vuodessa Länsi-Uudenmaan MAL -työryhmä: UL (pj. Murto-Laitinen ja siht. Rinkinen) Kuntien edustajat (9) AKO / KOKO Erja Vaarala n. 4 kertaa vuodessa MAL pienryhmä: Raaseporin ja Lohja/Hiiden alueen edustus (3: Lindhom, Puistosalo, Iso-Markku) MAL koordinaattori M. Vuorenpää n. 6 kertaa vuodessa
. 1. MAL-koordinaattori ym.: Selvitykset, analyysit, seminaarit 2. Kunta-asiantuntijayhteistyö: ydinkysymysten seulonta ja vaikutustarkastelut 3. Kuntayhteistyö: yhteiset tavoitteet, suunnan ja keinojen valinta 2009-2010 2009 2010
Yhteistyö on yhdessä tekemistä! Yhteistyö ei synny ilman, että tehdään paljon yhdessä! Muutoksen vastustaminen ja kyseenalaistaminen kuuluvat muutokseen ja auttaa löytämään oikeat perustelut. Moottorina ovat into ja sitoutuminen ajelehtivan laivan ohjaamiseen - mutta miten moottori käynnistetään?
KITKAA: Hallintokulttuuriin kehittyneet toimintamallit eivät tue avointa keskustelua! Johtajuuden haasteet: Visionäärinen johtaja luo ohjelman tulevaisuudelle, Taitaa oikean ajoituksen Luo draivia ja innostusta asiaan Taannuttavat voimat ei pidä pelästyä: Muutos on uhka turvallisuuden tunteelle uuden vastustus Näennäinen ja liiallinen verkosto / tiimityöskentely voi tahmauttaa prosessin Joku ottaa kunnian ja johtajuuden, syntyy epäluottamusta ja kaunaisuutta Näennäisen yhteistyön vaarat: Konsultit oppivat, virkamiesten välille ei synnyt todellista yhteistyötä Hallinnollisesti hyvännäköinen yhteistyö Poliitikot mukana liian aikaisin ja väärissä kysymyksissä, turhautuvat STRATEGISEN TASON SUUNNITTELUN KONKREETTINEN UHKA: Kasvava kiire konkreettisten töiden t kanssa + paljon projekteja ja verkostoja käynnissk ynnissä + resurssien sääs äästäminen + tehtävien ulkoistaminen eivät t tue strategisen tason suunnittelua, pitkäjänteist nteistä yhteistyötä eikä yhteisiä oppimisprosesseja!
Tähän kaaviokuva osatehtävistä
Ensin mato koukkuun. Poliitikot mukaan
Seuraa etenemistä ja selvityksiä MAL -yhteistyön nettisivu AKO Länsi - Uudenmaan sivuilla www.luako.fi >> MAL -yhteistyö Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä eli YKR-ruutuaineisto on hankittu MAL-työn ja kuntien paikkatietoanalyysien käyttöön vuodeksi 2010 Tulossa: Länsipaikka paikkatietopohjainen teemakarttapalvelu - myös kuntien omaan käyttöön kaavoituksen vuorovaikutuskanavaksi
Tavoitteena on nähdä yhdessä - ajoissa ja kauas! Tulevaisuus syntyy konkreettisista valinnoista Mikä suunta valitaan? Mihin voidaan vaikuttaa? Mitoitus Skenaariot Joustot Visiot - ideat Valintakysymykset Strategiat Toimenpiteet Yhteistyökohteet Yhteinen strategia ei synny helposti! Seutuyhteistyö on kykyä nähdä kokonaisuuksia ja sopia yhdessä kokonaisuuden edun mukaisista, olennaisista toimenpiteistä. SUUNTAUS VALINTA ROHKEUS - USKALLUS
Skenaarioita? Eläkeläisten onnelat PKS:n pendelöintilähiöt Väki pakenee Lohjalle, rannikko autioituu Työn siirtyminen nettiin vetää työtä ja asukkaita Länsi-Uudellemaalle Raideliikenne sysää kasvuun yhdessä.
Useita selvityksiä käynnissä - luonnokset netissä Teemaselvitykset: 1. Väestö ja muuttoliike 2. Maahanmuutto 3. Asuntokanta ja rakentaminen 4. Elinkeinot 5. Palvelut, kaupan kehitys ja saavutettavuus 6. Haja-asumisen kehittyminen ja ohjauskeinot 7. Kuntaprofiilit 8. Muuttaneiden profiili-ikkunat Teemakartat: kaavatilanne ja palvelutarjonta alueprofiilit ja potentiaalit ikärakenne, rakennuskanta, rakentaminen, pendelöinti, muuttoliike Valmisteilla: Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja odotukset kyselytutkimus 5-vuoden aikana taajaman ulkopuolisille alueille muuttaneille (Laurea, kevät 2010 opinnäytetyö avustaa) Saavutettavuusanalyysit: palveluverkot, työpaikat jne. CO 2 päästövähennys- ja infrastruktuurihyödyt raideliikenteen maksimiskenaariossa
Haasteet ovat yleiset mutta ratkaisut ovat paikalliset 1. Maahanmuuttoon varautuminen 2. Elinkeinopohjan laajentaminen ja uudistaminen 3. Ikääntyvän väestön asumispreferenssit, palvelutarpeet ja liikkumisympäristöt 4. Kilpailukykyinen, kaupunkimainen kerrostalorakentaminen (mm. asemanseudut). 5. Maaseutuasumisen ja haja-rakentamisen suosion voittavat taajamarakentamisen mallit ja ohjauskeinot 6. Mistä käyttäjät joukkoliikenteeseen? Raideliikenne tarvitsee massoja, mutta jos me ei aiota käyttää sitä mistä massat? 7. Ilmastonmuutoksen torjunta: tahtotila, jonka toteuttaminen vaatii yhteistyötä ja rohkeita valintoja. Myös kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden tavoitteet ovat relevantteja ilman ilmastonmuutostakin.
TAUSTAILMIÖ 1: Liikkumismahdollisuudet ovat rikkoneet asumisen ja työpaikkojen välisen suhteen Elinkeinojen synergiaympäristöjen houkuttelevuus ja sijoittumisen hinta muuttoliike Vastapendelöinti elinkeinot työpaikat asukkaat Asuinympäristön houkuttelevuus ja asumisen hinta Korkeastikoulutettujen pendelöintipakko : Kuntasektorin rationalisointi vähentää korkeasti koulutettuja työpaikkoja pienissä kunnissa entisestään. Isot yritykset metropolihakuisia. Pendelöinti Työssäkäynti, yrittäminen seniorit Perheen markkinatalousvaluutat: Aika Asumisen hinta Asuinneliöt, piha ym. Liikkumisen hinta Lapsiperheiden palveluketjujen sujuvuus Länsi-Uudenmaan MAL-yhteistyö / M.Vuorenpää 30.10.09
Lkm 4500 Työmatkojen keskipituuden muutos: Lohja 2000 ja 2005 YKR-Hertta / SYKE 4000 3500 3000 2500 2000 2000 2005 1500 1000 500 0 0 < 0,1 < 2 < 5 < 20 < 50 < 80 < 200 Km
1400 Työmatkojen pituudenmuutos Siuntiosta 2000 ja 2005 YKR-Hertta / SYKE 1200 1000 800 600 2000 2005 400 200 0 < 0.1 < 2 < 5 < 20 < 50 < 80 < 200 Km
TAUSTAILMIÖ 2: Perusväestön vanheneminen ja väheneminen Työvoimapula ja palvelutarpeen kasvu - Mistä muuttajat? ASUKAS- JA TYÖNTEKIJÄPOHJAN KEHITYS Työvoimapula: MUUTTOLIIKE PKS:laisten muutto pendelirenkaalle Terveys- ja ja hyvinvointipalvelukysynnän kasvu Muuttoliike keskustoihin tai tai kotiseudulle Kesämökkeilyn ympärivuotisuus ja ja 2-asuminen Hallinnossa vuodesta 2010 2010 lähtien voimakas eläkkeelle jääminen, jo jo nyt nyt havaittavissa Miesvaltaisilla aloilla teollisuudessa Maatalouden matalapalkkatyö Hoiva-ala ja ja sen sen lisääntyvä palvelutarve? Samaan aikaan rakenteellista työttömyyttä (perustyö siirtymässä halvempiin maihin) ja syrjäytymistä kantaväestössä: konfliktipintaa VÄESTÖRA- KENTEEN IKÄÄNTYMINEN Muun Suomen valuminen Etelä- Suomen elinkeinoihin Työperäinen maahanmuutto Länsi-Uudenmaan MAL-yhteistyö / M.Vuorenpää 30.10.09
Kuinka paljon muualta Suomesta riittäisi muuttajia?
HAASTE 1: Maahanmuuttoon varautuminen humanitaarinen, hakeutuva ja houkuteltu kehitys on arvoitus Onko Suomessa 6 miljoonaa asukasta v. 2042?! vai enemmän? Tilastokeskuksen 30.9.09 julkaistu koko Suomen väestön 5-vuoden TRENDILASKELMA eli trendiennuste antaa tämän tuloksen. Oletuksena on, että maahanmuutto jatkuu 15 000 as. / vuosi! Eli Suomen väestv estönkasvu ja väestv estömäärän n ylläpito perustuu täysint maahanmuuttoon. MITÄ HALUTAAN JA MIHIN VOIDAAN VAIKUTTAA MAAHANMUUTOSSA: Miten maahanmuuton tasoon ja rakenteeseen voidaan vaikuttaa, vai voidaanko? Mitkä ulkoiset tekijät vaikuttavat maahanmuuttoon voimakkaasti? Mitä merkitsee elinkeinoissa, palveluissa, asumisessa? Parhaat varautujat ovat voittajia? Ruotsin varoittava esimerkki voidaan välttää? Yhteiset keinot? LU-MAL-alueen väestönkasvu (max + 67 000 asukasta) on enenevässä määrin myös ulkomaalaistaustaista, uudet työpaikat vielä enemmän? Aktiivinen kansainvälistymispolitiikka ja kuntien yhteistyö
HAASTE 2: Elinkeinopohjan laajentaminen ja uudet yrittäjät Pendelöintilähiöitä vai aktiivisia kaupunkeja? Ilman elinkeinopohjaa uusien asemanseutujen kehittäminen perustuisi raideliikenteen mahdollistamaan pendelöintiin ja eläkeläisiin! Siis mitä 10 000-24 000 uutta työpaikkaa voisivat olla? 1. Tarvitaan rohkeita kehityshankkeita! Elinkeinoelämällä voi olla aktiivinen aloitteentekijän rooli tulevaisuuden koerakentamishankkeissa: esim. asemanseutujen mielenkiintoa herättäviä (energiatehokkuus, palvelut, arkkitehtuuri, puurakentaminen) kehittämiskohteita Energiatehokkuusteknologia, tuuli- ja aurinkoenergia 2. Saadaanko ulkomaalaisia yrittäjiä ja työvoimatarjontaa? Alueen näkyväksi tekeminen ja markkinointi ulkomailla Kilpailuvaltteja ovat mm. ulkomaisten yritysten sisäänajopalvelut ja työntekijöiden peruspalvelut Olennaista asuin- ja kaupunkiympäristöjen houkuttelevuuden lisääminen myös hyvin toimeentulevien ulkomaalaisten näkökulmasta
Elinkeinopolitiikan painopisteet KOKO -ohjelmassa Osa painopisteistä on jo nyt osaavasta työvoimasta kärsivillä ja ulkomailta rekrytoivilla aloilla miten tulevaisuus?
Elinkeinopohjahaasteita Lohjan näkökulmasta: Elinkeino-omavaraisuus uhattuna Kiinan ym. alkavat itse tuottaa korkeaa teknologiaa Pendelöivät asukkaat muuttaisivat mielellään lähemmäksi työpaikka Huonot urakehitysmahdollisuudet Korkeaa koulutusta vaativien työpaikkojen määrä on vähäinen Työpaikka tarvitaan molemmille puolisoille Tuotekehitykseen ei panosteta tarpeeksi + ajoissa Länsi-Uudellamaalla tuotekehitykseen panostetaan vähiten maassamme Ulkomaiset alihankintayritykset kilpailevat jo pienten teknologiayritysten kanssa Uuden kehittäminen silloin, kun yritys on jo vaikeuksissa, on myöhäistä Otaniemen läheisyys on pelastava (?) potentiaali Yhteisyöverkostot ovat avainasemassa Yhteistyö yli kuntarajojen Kansainvälistyminen Kotimaisen työvoiman puute estää yritysten kehittymistä Rakenteellisesta työttömyydestä huolimatta juuri Länsi-Uudenmaan veturialat: teknologiateollisuus, matkailu ja hoiva-ala kohtaavat pahimmin työvoimapulaa jo tänään Kansainvälistyminen on luonteva yhteistyökohde: markkinointi, palvelut Kotouttaminen ei riitä, korkean profiilin osaajat eivät ole objekteja Mitä alueella on tarjota asuinympäristönä ulkomaiselle yrittäjälle tai insinöörille?
Haaste 3: Ikääntyminen ja ympäristö Millaista muuttokiertoa syntyy? Miten palveluketjut, rakennukset ja ympäristö toimii? Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee 17%:sta 27% v. 2040. Ilman maahanmuuttoa osuus olisi 30%. Uudellamaalla työikäisen väestön osuus on noin 5% enemmän kuin koko Suomessa ja LU-MAL alueella noin 3% vähemmän. LU-MAL alueella kehitys tarkoittaa 18 000 (+100%) uutta senioria väkiluvun trendilaskelmassa v. 2040. Trendilaskelman (2007) + 19 000 as. v. 2040 vähentää työllistä työvoimaa noin 1000 asukkaalla. Palvelut, esteettömyys, saneerauskohteet jne. Löytyykö uusia maksajia? Kuka meitä hoitaa? Kuka nostaa perunat?
HAASTE 4: Kilpailukykyinen kerrostalorakentaminen - 30 vuodessa rakennetaan toinen Länsi-Uusimaa! Asumisen kaavavaranto 2008: 2,8 milj.k-m 2 (~50% kannasta) Keskimääräisen asumisväljyyden on oletettu kasvavan vuoteen 2040 vielä 20% (52 > 62 k- m 2 / as.) Asumisväljyys ja trendiennusteen +15 000 uutta asukasta tarvitsee 2,1 milj. k-mk 2 eli kaavavaranto riittää mutta se sijaitsee osin vääv äärissä kunnissa ja paikoissa Liikennehankkeiden + 67 000 asukasta (+ 52 000 lisää ed.) tarvitsee lisää 3,2 milj. k-m 2 Teoreettinen lisäkaavoitustarve = 2,5 milj. k-m 2 = 50% rakennuskannasta, jos kaikki kaavavaranto käytetään ensin Liikennehankkeiden* tuottama max rakennuskannan lisäys = 5,3 milj. k-mk 2 eli ~nykyinen asuntorakennuskanta! LU-MAL alueella myös kakkosasuntokanta ja tyhjilleen jäävä asuntokanta on paikoin huomattava (Hanko, Pohja, Tammisaari?) Tulossa kaavavarannon käyttöönoton ja kaavoitustarpeen vaiheittainrakentamistarkastelu aluetyypeittäin ja kunnittain * (Lännentiet ja Länsirata)
HAASTE 5: Tarvitaan tiiviin rakentamisen malleja, jotka ovat kilpailukykyisiä haja-asumisen kanssa.
HAASTE 6: Mistä matkustajat raideliikenteeseen? Kaikkien raideliikennehankkeiden väestö- ja työpaikkapohja Liikennehankkeiden, Lännentiet ja Länsirata, mahdollistama / edellyttämä kasvu vuoteen 2040: Asukkaita: + 67 000 (+ 64%) Mikä osuus voi olla kotimaan muuttoa? PKS:n muuttoliike: pendelöijät, yrittäjät, luovaluokka Hgin kantakaupungin läpiajoliikenteen rasittamien kaupunginosien asukkaita on n. 50 000 Eläkeläiset (?) Keitä ovat työntekijät? Työperäinen maahanmuutto? Mitä positiivinen avautuminen edellyttää? Työpaikkoja: + 24 000 (+ 60%) Mitä nämä työpaikat ovat??!! Mitä jos LU:n 10 000 teollisuustyöpaikkaa lopettavat? Yhteiskunnan palvelusektoria ei voida merkittävästi kasvattaa? Suomen alueiden työpaikkakehitys ei voi perustua kaupan työpaikkojen lisääntymiseen Kaupan orastavat, uudet muodot voivat romahduttaa kaupan työpaikat?
HAASTE 7: energiatehokkuus >>> <<< ilmastotalkoot Onko raideliikenteen kehittäminen mahdollista ilman massoja? Kuinka paljon energian hintakehitys, matkaketjut ja liikennepolitiikka voivat lisätä,, jo nyt: Entä 1. raideliikenteen kannattavuutta ilman massoja? 2. tiiviin asumisen suosiota? 3. lähipalvelujen kannattavuutta? Millaista asuntorakentamista, peruskorjausta? Millaista elämäntapaa ja työssäkäyntiä? Millaista yritystoimintaa? vapaaehtoiset valinnat ja asenteet?
Siis kuka täällä asuu, kuka yrittää eli kenelle Länsi-Uuttamaata rakennetaan?
YHTEENVETO: työpajojen ja kuntien pähkinät Yhteisten asunto- ja maapoliittisten ohjelmien sekä rakennemallin työstäminen tarvitsevat näkemyksen: Miten asumisen tulisi kehittyä tulevaisuudessa? Millaista on vastuullinen vetovoima? Mistä uudet asukkaat tulevat ja miten ne houkutellaan? Millaisessa ympäristössä tulevaisuuden yritys haluaa työskennellä? - Ja mitä L-U:lla voisi olla tarjottavana? Mitä työtä täällä tehdään ja mihin uudet yritykset ja työpaikat saadaan syntymään? Kuinka asuin- ja palvelualueilla voidaan tukea uuden yritystoiminnan toimintaympäristöä ja sijoittumista? Kuinka alueet profiloituvat? Toimenpiteet, yhteistyökohteet, kehityshankkeet, avustukset