Vaihtoehtoja sairauslomille

Samankaltaiset tiedostot
hyvästä Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!

Hyvinvointia työstä KP Martimo: Kipu, mieli, työkyvyttömyys. Työterveyslaitos

Työterveyshuollon tehtävät työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemisessa

Hyvinvointia työstä.

Hyvinvointia työstä 2/1/15 0. Työterveyslaitos

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Aktiivisen tuen avaimet

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

TULE -asiakkaan arviointiprosessi työterveyshuollossa. Katja Ryynänen LT, työterveyshuollon ja fysiatrian el Attendo Medone 9.6.

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Hyvinvointia työstä.

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Sairauspoissaolotarpeen arviointi

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Korvaava työ kemian aloilla

Hyvinvointia työstä. HTTHK ja työssä jatkaminen.

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: TTH johtamisen tukena.

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Sairaspoissaolot kuriin LVI-Päivät

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

VARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

MITEN TYÖNTEKIJÖIDEN SAIRAUSTIETOJA ON KÄSITELTÄVÄ TYÖPAIKALLA SEL TIMO KOSKINEN PÄÄLAKIMIES SAK RY

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut

Henkilöstön toimintaohje sairastumistilanteessa on liitteenä 4. (Henkilöstöpäällikkö Paula Alatalo, )

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

Mukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä. Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Sisältö. 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille. 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan tehdä. ylläpitämiseksi

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Webinaari: osasairauspäiväraha

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa?

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Sosiaaliturvan selvittäminen

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ. Iris Schiewek ja Taru Reinikainen

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset Yhdessä työkyvyn tukena

Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

Transkriptio:

Vaihtoehtoja sairauslomille Kari-Pekka Martimo, LT Työterveyshuollon ja työlääket. erik.lääk. Asiantuntijalääkäri 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 1

Esityksen eteneminen Sairauslomatarve ja siihen vaikuttaminen Liikuntaelinvaivat ja mielenterveysongelmat työkyvyn uhkina Sairauslomien vaihtoehdot ja niiden hyödyntäminen Varhaisen tuen malli ja sairauspoissaolojen seuraaminen Esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista ehkäistä sairauspoissaoloja Mitä työpaikoilla voi tehdä? 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 2

Korvatut sairauspäivärahapäivät sairausryhmittäin Depressio 65% Selkä- ja hartiakivut 56% 25% 33% Kelan sairausvakuutustilasto 2014 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 3

Liikuntaelinvaivat ovat yleisiä Edellisen kuukauden aikana eri kehon osissa kipua kokeneiden osuus kaikista vastaajista 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 4

Yksilöiden lukumäärä Mielenterveysongelmien jatkumo MIELEN TERVEYS HENKINEN PAHOINVOINTI MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Oireiden vakavuus Mykletun 2010 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 5

Sairauspoissaolot eri henkilöstöryhmillä 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 6

Sairauspoissaoloprosessi TYÖ- KUORMA TYÖPAIKKA TASAPAINO Työjärjestelyt - työjärjestelyt Työkykyongelmat Työhönpaluu Poissaolo TEKIJÄ TOIMINTA- KYKY Työhönpaluukynnys Poissaolokynnys Yksilölliset tekijät Työpaikkakohtaiset tekijät Yhteiskunnalliset tekijät European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 7

Lääkärin toteamien sairauslomien (>3pv) ikävakioitu todennäköisyys verrattuna heihin, joilla riskitekijää ei esiinny Riskitekijä Elämäntapatekijät -Ylipaino (BMI 25-30) -Lihavuus (BMI >30) -Entinen tupakoitsija -Nykyinen tupakoitsija -Runsas alkoholinkäyttö -Liikunnan puute Työelämän laatutekijät -Työ yksipuolista -Huonot vaikutusmahdollisuudet -Huonot osallistumismahdollisuudet -Huono työtoverituki -Ristiriitoja esimiehen kanssa Miehet (n=1490) 1,27 1,79 1,13 1,61 1,47 1,48 1,79 2,08 2,50 2,01 1,82 Naiset (n=4952) 1,39 1,75 1,19 1,45 1,02 1,18 1,61 1,57 1,65 1,52 1,30 Vahtera et al. 1999 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 8

Sairausloman kriteerit Lääkärin käsikirjan mukaan Sairauslomatodistuksen kirjoittaminen edellyttää, että lääkäri on tutkimuksessaan todennut työkykyyn vaikuttavan sairauden, joka estää oman tai siihen verrattavan työn tekemisen esim. vakava infektio pahenee, jos henkilö jatkaa työssään eikä vaihtoehtoista työtä ole tarjolla esim. työperäiset sairaudet ei ole hoidettavissa ilman työstä poissaoloa esim. sairaalahoitoa vaativat tilat 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 9

Sairauslomatarve Vain osittain sairauden aiheuttama, suurelta osin psyykkinen, sosiaalinen ja perinteistä johtuva Perustuu osin työntekijän omaan arvioon työssä selviytymisestään ja siitä, miten hänen vaivaansa työpaikalla suhtaudutaan Lääkäri kirjoittaa todistuksen, ettei kykene (kaikkeen) työhönsä; työpaikalla tulkitaan, ettei saa tehdä työtä Jäljellä olevan työkyvyn arviointia voidaan tehdä vain työhön paluun/työssä jatkamisen esteet tunnistamalla ja niitä vähentämällä Sairauslomatarpeeseen ja sen kokemiseen voidaan vaikuttaa - jos halutaan 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 10

Työsopimuslaki 55/2001 Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 11

Työhönpaluun todennäköisyys sairausloman jälkeen selkävaivoissa Lähde: Viikari-Juntura/TTL, Lötters ja Burdorf 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 12

Sairauslomalta työhön paluuta tukevien toimenpiteiden vaikuttavuus Vahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen näyttö kustannushyödystä Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä Mahdollisuus muokattuun työhön Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja kustannushyödystä Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään Ergonominen työpaikkakäynti Franche et al, J Occup Rehab 2005 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 13

Työpaikan malli sairauspoissaolojen hallintaan Tavoitteet Sairauspoissaolojen vähentäminen, kun samalla työtä ja työympäristöä parannetaan tehtyjen ehdotusten pohjalta Mallin keskeiset kohdat: välitön ilmoitus puhelimitse esimiehelle sairauslomasta (+ omailmoituskäytäntö) sairauspoissaolotodistusten kulku todistuksessa oleva tieto oleellista esimiestyön kannalta todistuksen hyväksyttävyys varmistettava työelämän tietosuojalain mukaista yhteydenpito sairausloman aikana työhönpaluukeskustelu yli kahden viikon tai esim. neljän sairausloman jälkeen (puolen vuoden aikana) työterveyshuollon sairauspoissaoloseuranta 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 14

Korvaava/kevennetty/kuntouttava työ/tilapäiset työjärjestelyt Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen aika voidaan hyödyntää myös työntekijän koulutukseen. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa. 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 15

Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Työterveyshuollon sisällöstä: Toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta. 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 16

Korvaavan työn muodot Työntekijän itse tai esimiehen kanssa tehdyt muutokset Työn tekemisen tapa ja työnjako Työaika ja tauotus Työmäärä ja tavoitteet Työterveyshuollon suosituksesta tehtävät tilapäiset muutokset työntekijän omassa työssä Tilapäiset korvaavat työtehtävät, jotka poikkeavat työntekijän normaaleista töistä Osasairauspäiväraha (Kela) Työkokeilu (eläkevakuutusyhtiö) Valmennus/koulutus sopivampiin tehtäviin Uudelleensijoitus 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 17

Onko työtä mahdollista muokata? Apuvälineet Työtehtävien rajaaminen Työtahdin muuttaminen Töiden järjesteleminen uudelleen Aikataulutuksen muutos Työnjako muutetaan Toinen työpiste Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen Etätyö 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 18

Korvaavien/kevennettyjen/muokattujen työtehtävien suunnittelu Sopivat työtehtävät valitaan liikuntaelinoireiden ja työntekijän tuntemusten mukaan Selkäkipuinen työssä ei taakan nostelua eikä kiertyneitä työasentoja jatkuvasti Käsikipuiselle (kyynärpää, ranne, sormet) työ ei edellytä toistuvia liikkeitä eikä puristelua jatkuvasti Olkapääkivut työskentely mahdollista hartiatason alapuolelle jatkuvasti Alaraajaongelmat mahdollista työskennellä valinnaisesti istuen/seisten jatkuvasti Vaihtoehtoina myös oman ammattitaidon kehittäminen, perehtyminen, perehdyttäminen tai työtapaturman selvitys ja korjaavien toimenpiteiden etsiminen 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 19

Korvaava työ käytännössä Sairaus tai tapaturma Käynti työterveyshuollossa. Lääkäri soittaa henkilön suostumuksella esimiehelle ja keskustelee korvaavan työn mahdollisuudesta. Lääkäri kirjoittaa määräaikaisen lausunnon, jossa kuvattu työn rajoite, ei diagnoosia. Lausunto esimiehelle, jonka kanssa sovitaan korvaava työtehtävä toimipaikalla käsiteltyjen raamien mukaisesti Henkilöllä mahdollisuus työterveyshuollon kanssa keskusteluun Esimies toimittaa lausunnon paikalliselle HR:lle Korvaavan työtehtävän tekeminen toipumisen ajan 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 20

Työkyvyttömyysriskeihin vaikuttaminen työterveyshuollossa Vaivan alkuvaiheessa Jos potilaalla on työhön liittyviä ongelmia, yhteys esimieheen, arvioidaan korvaavan työn mahdollisuus, arvioidaan työnantajalta saatava tuki, sovitaan aika tarkempaan arvioon myöhemmin Työkyvyttömyyden alkuvaiheessa (>2 viikkoa) Alustava lista työhön liittyvistä ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista sekä sovitaan työpaikkakäynti Työkyvyttömyys pitkittyy (>3-4 viikkoa) ja merkittäviä työhön liittyviä ongelmia aikaisemmissa vaiheissa Räätälöidään työn muokkaukset todettujen työn asettamien vaatimusten, työympäristön ja esimiehen sekä työkavereiden tuen perusteella Tarvittaessa työkykyneuvottelu 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 21

Työn muokkausmahdollisuuksien arviointi Mitä töitä ja tehtäviä työntekijälle kuuluu? Mistä hän suoriutuu ongelmitta? Mikä aiheuttaa ongelmia, kuinka usein ja kuinka vakavia? Onko esimies samaa mieltä tehtävistä ja niissä suoriutumisesta? Yhteistyössä ehdotusten kehittäminen yleisimpiin ja vakavimpiin työssä selviytymisen ongelmiin Ratkaisujen valinta, vastuut ja aikataulutus Seuranta 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 22

Osasairauspäiväraha (Sairausvakuutuslaki 1224/2004) Sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa (1.1.2010) maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Osasairauspäiväraha on tarkoitettu tukemaan työkyvyttömän 16 67-vuotiaan vakuutetun pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön; oikeuden edellytyksenä on, että vakuutettu pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 23

Kelan osasairauspäiväraha Edellytyksenä on, että Työntekijä pystyy työterveyslääkärin arvioinnin perusteella hoitamaan osan työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. Työaika on ennen osasairauspäivärahakautta ollut kokoaikatyön mukainen. Työntekijä jatkaa omassa työssään. Voidaan käyttää heti sairausloman jälkeen (vähintään 1+9 pv) tai 30 päivän sisällä työhön paluusta (kun kyseessä sama sairaus) Työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy 40-60 % aiemmasta (koskee myös yrittäjiä) Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 24

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset ( 30/60/90 ) 1.6.2012 alkaen 30: Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden (30) ajan, ellei työntekijä ole erikseen kieltänyt yksittäisen todistuksen tai lausunnon luovuttamista 60: Sairauspäiväraha on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta (aikaisemmin 4 kk) 90: Sairauspäivärahan maksamisen edellytykseksi asetetaan työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen. 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 25

Työnjako Työterveyshuollon tulee arvioida työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Kun selvitetään mahdollisuuksia palata töihin, ei ole tarpeellista käsitellä terveydentilatietojen työnantajan kanssa. Työpaikalla keskitytään siihen, millaisin käytännön toimin voidaan tukea työntekijän työkykyä sekä muokata työtehtäviä ja työjärjestelyjä työntekijän työkykyä vastaaviksi. Työterveyslääkäri kykenee asiantuntemuksellaan arvioimaan, laatiiko hän lausunnon jo selkeästi aikaisemmin kuin 90 sairauspäivärahapäivän täyttyessä Työntekijän jäljellä olevan työkyvyn arviointi ja työhönpaluun mahdollisuuksien arviointi ei yleensä ole tavoitteena kannalta koskaan liian aikaista. 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 26

Kuntoutus Perustuu lääketieteelliseen arvioon Lähtökohtana aina kuntoutussuunnitelma Tavoitteena onnistunut muutosprosessi, jonka tuloksena paranee Työ- ja toimintakyky Elämänhallinta Toiminnassa moniammatillinen ja monitieteinen tuki sekä asiakaskeskeisyys 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 27

Ammatillisen kuntoutuksen prosessi Edellytys, että pysyvän työkyvyttömyyden uhkaan voidaan vaikuttaa toisenlaiseen työhön siirtymällä ja että henkilö itse on motivoitunut Kuntoutuksen muodot Työkokeilu (asteittainen paluu omaan/kevennettyyn työhön, uusi työ) Työhön valmennus (opiskellaan uusi ammatti, usein liittyy myös kurssitusta, voi seurata työkokeilua) Uudelleenkoulutus (esim. oppisopimuskoulutus, ammatti- tai erikoisammattitutkinto, AMK, perustutkinto) Elinkeinotuki Työeläkevakuutusyhtiöstä saatavissa puhelimitse neuvontaa 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 28

Sairauspoissaoloihin voi vaikuttaa! Työpaikalla Varhaisen tuen malli (ml. omailmoituskäytäntö, esimiestuki ja yhteydenpito sairausloman aikana) Yhdessä sovittu korvaavan työn/tilapäisten työjärjestelyiden malli Työssä jatkaminen osittain työkykyisenä vähintään yhtä kannattavaksi kuin sairausloma myös työnantajalle Työterveyshuollossa Osasairauspäivärahan ja ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikainen hyödyntäminen (osa-aikaratkaisut jo omavastuuajalla) Jäljellä olevan työkyvyn arviointi työkyvyttömyyden määrittämisen sijaan ( fit note ja 90 päivän sääntö) Pois työkyvyttömyyden liiallisesta medikalisoinnista Sairaus työkyvyttömyys jos työkykyä on jäljellä, pitää voida/kannattaa olla töissä 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 29

Yhteenvetona Sairaus (etenkään liikuntaelinvaiva tai mielenterveysongelma) ei ole ehdoton este työssä jatkamiselle Sairauslomatarpeeseen vaikuttaa oleellisesti työntekijän mahdollisuudet (ei kyky) jatkaa töissä Esimiehen ja työyhteisön suhtautumisella oleellinen merkitys työntekijän haluun ja mahdollisuuteen jatkaa töissä Sopiva työ kuntouttaa ja nopeuttaa entisiin töihin palaamista Työkyvyn palauttamisessa terveyden edistämisen lisäksi mietittävä ammatillisen kehittymisen mahdollisuutta 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 30

KIITOS! kari-pekka.martimo@elo.fi Twitter: @elotyoelake Instagram: @unelmatelossa 4.11.2016 Vaihtoehtoja sairauslomille KPMartimo Julkinen 31