Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä Minna Kaila, professori, terveydenhuollon hallinto & Oppialavastuuhenkilö, suun terveydenhuolto, HY LTDK Lastenallergologian ja terveydenhuollon erikoislääkäri etunimi.sukunimi@helsinki.fi Lääketieteen koulutuksen yhdistys pj Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, valtuuskunta pj SLL erikoislääkärien johtamiskoulutus, ohjelmajohtaja

Sidonnaisuudet /kaupallinen yritys (ky) & muu /3v Sidonnaisuuden laatu Yritykset Saanut ky:lta apurahan - Omistaa ky:n osakkeita - Saanut ky:lta palkkaa/palkkion Suunnitellut koulutustilaisuuden ja saanut ky:lta palkkion Osallistunut kongressiin ky:n osittain tai kokonaan maksamana Osallistunut ky:n hallintoelinten toimintaan Osallistunut terveydenhuollossa vaikuttavan järjestön hallintoelinten toimintaan Luentopalkkioita (Pfizer, Professio) - - - Duodecim Käypä hoito johtoryhmän pj 2011-13 European Health Management Assn Board 2012-15 Vastaanottanut muuta tukea -

Tavoite ymmärtää *terveydenhuoltojärjestelmän rakenne ja hallinto *järjestelmän kehittymistä

Väestö Yksilö Akuutti Krooninen

15.11.2011

Source: Barnett et al. Lancet 2012

Palvelujen tuotanto Service delivery Terveystyövoima Health workforce Tieto Information Terveysteknologiat Medical technologies Rahoitus Financing Johtaminen/ ohjaus Leadership /governance Terveyttä tasapuolisesti! Improved health (level & equity) Reagointikykyä! Responsiveness Taloudellista suojaa! Financial risk protection Tehokkuutta! Improved efficiency WHO 2007: Everybody's Business. Strengthening health systems to improve health outcomes

Perustuslaki "Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä..." Suomen perustuslaki (731/99), 19 3. momentti

Perustuslaki: kaikille riittävät Sisältölait Terveydenhuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Järjestämislaki

Perusterveydenhuolto

Perusterveydenhuolto: (kunnan järjestämää) väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, suun terveydenhuoltoa, lääkinnällistä kuntoutusta, työterveyshuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa sekä päivystystä, avosairaanhoitoa, kotisairaanhoitoa, kotisairaala- ja sairaalahoitoa, mielenterveystyötä ja päihdetyötä siltä osin kun niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoito, työterveyshuolto ja ympäristöterveydenhuolto tukevat ja täydentävät perusterveydenhuollon toimintaa. Näiden lisäksi kunnan sosiaalipalvelut, yksityiset terveyspalvelut ja kolmannen sektorin toimijat (esimerkiksi kansanterveysjärjestöt) ovat käytännössä tärkeimmät perusterveydenhuollon yhteistyökumppanit.

Erikoissairaanhoito

20 sairaanhoitopiiriä 5 ERVA *erikoissairaanhoito Julkinen / Yksityinen Noin 150 terveyskeskusta *perusterveydenhuolto Julkinen / Yksityinen L Työterveyshuolto Rovaniemi LP Kemi PP Oulu KAI Kokkola KP Kajaani Vaasa V EP PS PK Seinäjoki KS Kuopio Joensuu S P Jyväskylä ES IS Savonlinna Pori VS Tampere KH PH Lahti Mikkeli KYM EK Lappeenranta Keskussairaaloiden sijaintikunnat Turku Maarianhamina Ahvenanmaan maakunta HUS Helsinki Kotka KL/JAH 30.12.2009 Kuntarajat: Tilastokeskus

Terveyspalvelualan Liitto *200 jäsentä *300 paikkakunnalla *kuntoutuslaitokset ja terveyskylpylät *yksityiset sairaalat *yksityiset lääkäriasemat *erityislaitokset, kuten SPR ja Työterveyslaitos *terveydenhuollolliset vanhainkodit *muut yksityisen terveyspalvelualan toimijat Attendo Terveystalo Mehiläinen Lääkäripalveluyritykset ry *80 jäsentä *lääkäripalveluja tuottavien yritysten elinkeinopolittiinen edunvalvontajärjestö. *yksityisiä lääkäri-, hammaslääkäri-, sairaala-, laboratorio- ja kuvantamispalvelutoimintaa harjoittavia yrityksiä. *Hallitus koostuu jäsenyritystemme edustajista. *Suomen Yrittäjien toimialajärjestö.

VALTIO KUNNAT Normittaa (lait & asetukset) Järjestää Valvira Valvoo Lähete Erikoissairaanhoito Kela Väestö (sosiaali-) vakuuttaa Hoitopa laute Maksaa *veroja * out of pocket Perusterveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto Työterveyshuolto Apteekit

Kuntaliitto 2014

Uudistus

Uudistusten tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten hyvinvointija terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on: toteuttaa maa-kuntien itsehallintoon perustuva palveluja hallintojärjestelmä. toteuttaa järjestelmä, jolla vastataan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelu-tarpeisiin. vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Maakuntauudistuksen tavoitteena on: sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto. luoda tarkoituksenmukainen työnjako valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välille.

Sote- ja maakuntauudistus Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakas-keskeisiksi kokonaisuuksiksi Julkiset, yksityiset ja järjestötuottajat > Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut > Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 Valinnan-vapaus Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelun tarjoajista Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan Maakuntauudistus Uudet monialaiset maakunnat

Järjestämislaki Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asiakkaiden lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuolto Laki koskee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä, ohjausta ja valvontaa. Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Maakunta vasta siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asiakkaiden tarpeen mukaisia. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan ja palvelulaitos vastaa maakunnan omasta tuotannosta. Lisäksi palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palveluja hoitoketjut. Maakunta laatii palvelustrategian ja antaa palvelulupauksen. Kunnat eivät enää järjestää tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä.

Valinnanvapaustuottajat Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Laajan valinnanvapauden raja Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Palveluseteli & henkilökoht. budjetti Lähete Palvelujen käyttö Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Lähete Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan palvelulaitoksen soteyhtiöt - Ei julkisen vallan käyttöä Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talousja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Hankinta Palveluseteli henk.koht. budjetti Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Palvelulaitoksen yhtiöt Maakunnan oma tuotanto Asiakkaat

Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Sote-uudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016, esitys eduskunnalle 12/2016 Maakuntauudistuksen hallituksen esitys keväällä 2017 Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset lausunnolle 11/2016 ja esitys eduskunnalle 2/2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä 1.7.2017 alkaen Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019 Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika.

2000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkäreitä 15 905 20 306 20 734 21 106 21 404 21 714 21 980 Asukkaita/ lääkäri 325 264 260 257 254 252 249 Hammaslääkär eitä 4 794 4 699 4 878 4 983 5 069 4 976 5 000 Sairaanhoitajia 59 053 69 817 71 170 72 483 73 664 74 793 77 459 Lähihoitajia 36 363 87 006 93 946 101 384 108 663 116 815 124 257 Proviisoreita 1 902 2 473 2 532 2 593 2 647 2 707 2 747 Farmaseutteja 5 758 6 588 6 684 6 811 6 908 7 012 7 511 Tilastokeskus 6/2016

Kuntien terveys ja sosiaalipalvelujen henkilöstön lukumäärät 160 000 140 000 120 000 100 000 129 900 121 100 105 300 103 400 137 800 137 000 136 900 125 400 124 000 115 800 111 700 113 200 80 000 60 000 40 000 20 000 0 5 300 4 600 0 0 0 0 1990 1995 2000 2005 2010 2012 Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan hallinto 30.9.2013 THL

Rahoitusjärjestelmiä Vakuutuspohjainen (Bismark) Yksityinen tai julkinen Sidottu työsuhteeseen Vahva keskusjohto? Niukka varojen uudelleenjako? Keski-Eurooppa, USA Veropohjainen (Beveridge) Paikallinen, alueellinen tai kansallinen Jokaisen oikeus Desentralisoitu, enemmän poliittista kontrollia? Varojen uudelleenjako? Tehokkaampi? Pohjoismaat, UK

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Rahoituslähde KENELTÄ RAHAT KERÄTÄÄN Rahoitustapa MITEN RAHAT KERÄTÄÄN Institutionaalinen rahoittaja KUKA KERÄÄ RAHAT Rahoituksen käyttö MIHIN RAHAT KÄYTETÄÄN Kotitaloudet Kuluttajat Työntekijät Valtion verotus Valtio Julkinen terveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto Kunnallisverotus Kunnat Julkinen vanhustenhuolto Yritykset Työnantajat Pakolliset vakuutusmaksut Yksityinen vanhustenhuolto Vakuutetut Kansan-eläkelaitos Lääkehuolto Työnantajat Kuntoutus Vapaaehtoiset vakuutusmaksut Vammaispalvelut Vakuutetut Työnantajat Yksityiset vakuutusyhtiöt Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Työnantajien maksut Työnantajat Muut sosiaalipalvelut Asiakasmaksut ja omavastuut Kotitaloudet 2.11.2016 Markku Pekurinen 40 Markku Pekurinen

Euroja per asukas per vuosi?

Terveydenhuoltomenojen rahoitus vuosina 1995 2012 % 100 Työnantajat 90 80 70 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet 60 Yksityinen vakuutus 50 40 Avustuskassat 30 Kela 20 10 Kunnat 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Valtio Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2012 3.4.2013

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics on physicians and the health care system 2014

Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2012 vuoden 2012 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 Terveydenhuollon bruttoinvestoinnit Matkat Terveydenhuollon hallintomenot Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kestokulutustavarat Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat Muu terveydenhuolto 8 000 Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Vanhusten laitoshoito 6 000 4 000 Työterveys- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto 2 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Perusterveydenhuolto (pl. työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto) Erikoissairaanhoito Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2012 3.4.2013

Ohjaus

Governance ensuring that strategic policy frameworks exist and are combined with effective oversight, coalitionbuilding, the provision of appropriate regulations and incentives, attention to system-design, and accountability (WHO 2007) Health systems

Normiohjaus Taloudellinen ohjaus Tieto-ohjaus (vuorovaikutusohjaus) Laki Kuntien valtionosuus Laatusuositus, viranomaisohje, opas, Kuntainfo Vn asetus Eritysvaltionosuus (EVO) - Koulutus - Tutkimus Näytöllä ohjaaminen: Käypä hoito -suositus, muu hoitosuositus, HTA-raportti STM asetus Kehittämishankkeiden valtionavustukset - KASTE, SADe Vertailukehittäminen: vertailutietokannat, laaturekisterit, Viranomaismääräys Yhteiskehittäminen

Elinajanodote: Kuinka kauan 35-vuotias todennäköisesti elää? 35-vuotiaan todennäköinen elinaika eri tuloluokissa Suurituloisimmat naiset elävät keskimäärin 6,8 vuotta kauemmin kuin pienituloisimmat naiset Suurituloisimmat miehet elävät keskimäärin 12,5 vuotta kauemmin kuin pienituloisimmat miehet 24.3.2015 (Tarkiainen ym. 2012: Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988 2007)

Satisfaction in GP services in EU countries in 2007 Proportion of population that considers the quality of GP/ family doctor services as good. > 90 % 85-90 % 80-85 % 75-80 % 70-75 % < 70 % Source: 2007 Special Eurobarometer 283 Health system outcomes

Satisfaction in hospital services in EU countries in 2007 Proportion of population that considers the quality of hospital services as good. > 85 % 75 84 % 65-74 % 55-64 % < 55 % Source: 2007 Special Eurobarometer 283 Health system outcomes

Vaikuttavuus Tuotettu terveyshyöty tai toimintakyky pärjääminen Parantaa lievittää lohduttaa

Sosiaalihuoltolaki Sosiaalipalvelut: kunnallisia sosiaalipalveluja ja niihin sisältyviä tukipalveluja muita toimia, joilla sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö edistää ja ylläpitää yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta

Sosiaalihuoltolaki 3. luku 11 Tuen tarpeet Sosiaalipalveluja on järjestettävä: 1) jokapäiväisestä elämästä selviytyminen 2) asumiseen liittyvään tuen tarve 3) taloudellisen tuen tarve 4) sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ja osallisuuden edistäminen 5) lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuva tuen tarve 6) äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvä tuen tarve 7) lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen 8) päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuva tuen tarve 9) muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvä tuen tarve 10) tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukeminen

Sosiaalipalvelut (14 ) 1) sosiaalityö 2) sosiaaliohjaus 3) sosiaalinen kuntoutus 4) perhetyö 5) kotipalvelu 6) kotihoito 7) asumispalvelut 8) laitospalvelut 9) liikkumista tukevia palvelut 10) päihdetyö 11) mielenterveystyö 12) kasvatus- ja perheneuvonta 13) lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta 14) muita 11 :n mukaisiin tarpeisiin vastaavia asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä sosiaalipalveluja.

Kunnallisina sosiaalipalveluina kehitysvammaisten erityishuolto vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet toimeentulotuen antaminen kunnassa oleskelevalle henkilölle sosiaalinen luotto kuntouttava työtoiminta päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvat palvelut omaishoidon tuki lasten ja nuorten huolto lastensuojelun ottolapsineuvonta perheasioiden sovittelu lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia päätöksiä ja tehtäviä isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvät tehtävät opiskeluhuollon järjestäminen