Kvantitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Kvantitatiivinen vs. kvalitatiivinen? tutkimuksen lähtökohtana ovat joko tiedostetut tai tiedostamattomat taustaoletukset (tieteenfilosofiset valinnat: ontologia, epistemologia) em. pohjalta on valittavissa erilaisia käsityksiä tutkimuskohteesta ja ko. kohteen tutkimiseen soveltuvista menetelmistä viimeaikaisessa menetelmäkeskustelussa on pyritty pääsemään irti tästä kahtiajakoisuudesta ja pyritty painottamaan em. menetelmien toisiaan tukevaa roolia kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät tulisikin nähdä jatkumona, jossa sijoittumisen suhteen kussakin tutkimuksessa tehdään valintoja (huom. tutkimusongelman täsmennys) 2 1
Kvantitatiivinen (luonnontieteellisen ideaalin) mukainen tutkimus johtopäätökset aiemmista tutkimuksista usein lähtökohtana aiemmat teoriat (linkitys) hypoteesien esittäminen käsitteiden määrittely koejärjestelyn/muun aineiston keruun suunnittelu siten, että havaintoaineisto soveltuu määrälliseen, numeeriseen mittaamiseen tutkimuskysymykset muotoa mitä, kuinka paljon, miksi? tutkimuskohteiden valinta (perusjoukko, otos) muuttujien muodostaminen ja esittäminen taulukkomuodossa ja aineiston saattaminen tilastollisesti käsiteltävään muotoon päätelmien teko tilastollisen analyysin avulla mittalukujen ja niiden välisten tilastollisten yhteyksien avulla tapahtuva argumentointi muuttujien välisten tilastollisten yhteyksien etsiminen 3 Kvantitatiiviset analyysimenetelmät pyrkimyksenä aineiston saattaminen määrälliseen / numeeriseen muotoon ja kyseistä aineistoa koskevien johtopäätösten tekeminen soveltuvien tilastollisten menetelmien perusteella Tyyppejä: yhden muuttujan menetelmät (graafinen esitys, keski- ja hajontaluvut) kahden muuttujan menetelmät monimuuttujamenetelmät Soveltuvat menetelmät / kausaalioletus selitettävä muuttuja (nominaali/ordinaali vs. intervalli/suhde) selittävä muuttuja (nominaali/ordinaali vs. intervalli/suhde) 4 2
Hypoteesien testaus 1. Hypoteesien valinta (nollahypoteesi, vastahypoteesi) 2. Tilastollisen testin valinta 3. Merkitsevyystason valinta (p<0,05; p<0,01) 4. Testin suorittaminen 5. Päätös nollahypoteesin hylkäämisestä tai hyväksymisestä 5 Tilastollinen tutkimuksen eteneminen (1) Suunnitteluvaihe tutkimusongelman hahmotus havaintosuunnitelma (havaintoyksiköiden määrittely, havainnon kohteena olevat muuttujat, muuttujien arvojen määräytyminen) Kokonaistutkimus vs. otantaan perustuva tutkimus kokonaistutkimus (koko perusjoukko tutkitaan) otantaan perustuva tutkimus (perusjoukon osa tutkitaan) otantapopulaatio on tutkimuksen kohde (äärellinen joukko) analyyttinen otantatutkimus (otantapopulaation tulokset pyritään y leistämään kohdepopulaatiota koskevaksi) havainnointitutkimus (kvasikokeelliset asetelmat, kausaalinen selitysmalli, mutta muuttujat eivät tutkijan kontrolloitavissa) kokeellinen tutkimus (kausaalinen selitysmalli, selittävät muuttujat tutkijan kontrolloitavissa) Poikittais- vs. pitkittäistutkimus (aikasarjat) erilaiset aineistotyypit tilastollisessa tutkimuksessa 6 3
Tilastollinen tutkimuksen eteneminen (2) Aineiston keruuvaihe aineiston kokoaminen koodaus tarkistukset Aineiston suodattaminen graafiset kuvaajat, tunnusluvut, jakaumat (ns. kuvailevan tilastotieteen menetelmät) Tilastollisten mallien muodostaminen todennäköisyysteoriaan perustuvien tilastollisten mallien sovittaminen havaintoaineistoon (analyyttinen tilastotiede) tilastollinen päättely: estimointi (piste- ja väliestimointi eli jonkin tilastollisen mallin parametrien kuten tn-jakauman odotusarvon ja keskihajonnan määritys) tilastollinen merkitsevyystesti (havaintoaineiston ja tietyn tilastollista mallia koskevan väittämän eli hypoteesin välinen yhteensopivuus) Raportointi tulosten ja johtopäätösten esittäminen tutkimusongelman ratkaisemiseksi 7 Otos ja otantamenetelmät perusjoukko eli kaikkien havaintoyksiköiden muodostama kokonaisuus otos on perusjoukon osajoukko, johon kaikilla havaintoyksiköillä on tiedossa oleva nollaa suurempi todennäköisyys tulla valituksi näyte on perusjoukon osajoukko, joka perustuu harkinnanvaraiseen valintaan havaintoyksikön valinta (yksilö, yksikkö, yritys tms.) otos (edustavuus vs. harhaisuus) otantamenetelmän valinta otoksen koko (tietojen tarkkuusvaatimus, tarkasteltavien tekijöiden lkm, mittauksen tarkkuusvaatimus, tutkijan käytettävissä olevat resurssit) otoksen ajallinen ulottuvuus (poikittais/pitkittäisleikkaus) kadon eli poisputoaman arviointi (määrä / osuus eri osaryhmissä) 8 4
Mittaaminen ja tilastolliset menetelmät mittaaminen on havaintoyksikön jonkin piirteen eli muuttujan numeerisesti ilmaistavissa olevan arvon määrittämistä mittauksen taso määrittelee vertailumahdollisuudet ja edelleen analyysimahdollisuudet (tunnusluvut, vaikutusten selvittäminen) Mittauksen validiteetti ja reliabiliteetti operationalisointi: käsitteen yleinen hahmottaminen ja määrittäminen käsitteen osa-alueiden määritteleminen siirtyminen teoreettisesta kielestä konkreettiseen arkikieleen ja indikaattoreihin operationalisoinnin tarkka kuvaaminen operationalisoinnin onnistumisen kriteeri on mittarin validiteetti (pätevyys eli hyvyys mitata juuri sitä, mitä mittarin on tarkoitus mitata tarpeeksi kattavasti ja tehokkaasti) mittarin reliabiliteetti eli luotettavuus, ei-sattumanvaraisuus stabiliteetti eli mittarin pysyvyys ajassa konsistenssi eli yhtenäisyys (useista väittämistä koostuva mittari) 9 Kausaalinen selittäminen kausaliteetti kahden muuttujan välillä tarkoittaa sitä, että jokin muuttuja (X) saa aikaan /tuottaa jotakin muuta (muuttuja Y) kausaalisuus on voimassa vain tietyissä olosuhteissa (ehdollisuus) kausaalisuus voi olla deterministinen / probabilistinen kausaaliset suhteet ovat empiirisiä riippuvuussuhteita (vrt. loogiset/ matemaattiset totuuslauseet, käsitteelliset totuudet) syy-seuraussuhteen olemassaolon todentaminen muuttujien X ja Y välillä edellyttää seuraavien ehtojen täyttymistä: 1) syyn ja seurauksen arvojen tulee varioida yhdessä 2) syyn tulee ajallisesti edetä seurausta 3) syyn ja seurauksen välinen yhteys ei johdu mistään kolmannesta tekijästä (väliintulevat muuttujat, taustamuuttujat) 4) kausaalisen yhteyden selittävän mekanismin/prosessin identifiointi (usein laadullinen tutkimus tarpeen) 10 5
Arviointikriteerit Kvantitatiivisen tutkimuksen kokonaisluotettavuus = sisäinen luotettavuus + ulkoinen luotettavuus sisäinen luotettavuus (mittauksen reliabiliteetti ja mittauksen validiteetti) ulkoinen luotettavuus (tutkitun aineiston edustavuus eli otoksen suhde perusjoukkoon / tilastollinen yleistettävyys: populaatio, aika, olosuhteet) arviointikriteerien mukainen tarkastelu on osa kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmäkuvausta 11 6