LEDARE Tillsammans rider vi ut stormen Jakobstad har,som en stad med 357 år på nacken, haft flera både upp och nedgångar i sin historia. Just nu befinner vi oss mitt i en av de större ekonomiska vågdalarna i vår historia. Vi är i Jakobstad långt ifrån ensamma. Många orter har drabbats betydligt hårdare. Världsekonomin har inte sett något motstycke på över 60 år. Det brukar heta att efter regn kommer sol. Vi Jakobstadsbor är ett segt släkte. Vi har kommit igen tidigare och vi kommer att komma igen nu också. Mitt i denna lågkonjunktur har vi samtidigt en av de största byggnadsaktiviteterna i Jakobstads historia. Nu byggs Campus, statens nya ämbetshus och Strengbergs. Denna lista kommer i en nära framtid att kompletteras med affärsprojekt. Detta bådar gott för framtiden. Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen Nu gäller det att rida ut stormen. Den kommunala ekonomin i hela landet, och Jakobstad utgör inget undantag, har ett par mycket svåra år framför sig. I detta läge gäller det att se längre än sin egen näsa. Det krävs med andra ord praktisk solidaritet. Stadens både politiska- och tjänstemannaledning har sagt att fast anställd personal inte skall sägas upp. Det står vi fast vid. Men för att kunna hålla fast vid denna fina målsättning krävs lite uppoffringar av alla ifråga om personalarrangemang. Då kan vi behålla vår duktiga personal och stå väl rustade inför nästa uppgång. Som ett led i att få en slagkraftig struktur inför morgondagen påbörjar den nya värdkommunen inom social- och hälsovården sitt arbete efter årsskiftet. Jag tillönskar alla nya medarbetare hjärtligt välkomna med i stadens arbetsgemenskap! I svåra tider är det viktigt att bry sig om sina medmänniskor. Stöd dina arbetskamrater och tveka inte heller att be om hjälp när du själv behöver det. Tillsammans skall vi rida ut stormen! Slutligen vill jag tillönska alla stadens anställda, förtroendevalda och pensionärer med familjer en riktigt God Jul och ett Framgångsrikt Nytt År. PÄÄKIRJOITUS Yhdessä selviydymme myrskystä Pietarsaari on kokenut 357-vuotisen historiansa aikana lukuisia nousuja ja laskuja. Par hail laan olemme eräässä historiamme syvimmistä aallonpohjista. Pietarsaari ei suin kaan ole yk sin. Monet paikkakunnat ovat kärsineet huomattavasti pahemmin. Maail mantalous ei ole ol lut vastaavassa tilassa yli 60 vuoteen. Sanotaan, että sateen jälkeen paistaa aurinko. Me pietarsaarelaiset olemme sitkeää lajia. Olem me nousseet aikaisemmin ja nousemme tälläkin kertaa. Matalasuhdanteen keskellä on meneillään eräs Pietarsaaren historian vilkkaimmista rakennuskausista. Parhaillaan ra ken netaan kam pus ta, valtion uutta virastotaloa ja Strengbergin kiinteistöä. Lä hi tu le vai suu des sa luettelo täy dentyy liike-elämän hankkeilla. Tämä enteilee hyvää tulevaisuuden kannal ta. Nyt on selviydyttävä myrskystä. Koko maan kuntataloudella on edessään muutama erittäin vai kea vuosi, eikä Pietarsaari muodosta poikkeusta. Tässä tilanteessa on nähtävä ne nään sä pidemmälle. Toisin sanoen vaaditaan käytännön solidaarisuutta. Kaupungin po liit ti nen johto ja virkamiesjohto ovat luvanneet, että vakinaisia työntekijöitä ei irtisanota. Siitä pi dämme kiinni. Tuon hienon tavoitteen pitäminen vaatii kuitenkin kaikilta hieman uhrauk sia hen ki lös töjärjestelyissä. Siten voimme säilyttää osaavan henkilöstömme ja olla hyvin va rus tau tu neita seuraavaan nousukauteen. Osana huomispäivään tähtäävien tehokkaiden rakenteiden luomista aloittaa sosiaali- ja ter veydenhuollon uusi isäntäkunta työnsä vuodenvaihteen jälkeen. Toivotan kaikki uudet työn tekijät sydämellisesti tervetulleiksi kaupungin työyhteisöön! Vaikeina aikoina on tärkeää huolehtia lähimmäisistään. Ole työtoveriesi tukena äläkä epä röi avun pyytämistä sitä itse tarvitessasi. Selviydymme myrskystä yhdessä! Lopuksi haluan toivottaa kaikille kaupungin työntekijöille, luottamushenkilöille ja elä ke läi sil le sekä heidän perheilleen oikein hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta. Mikael Jakobsson Stadsdirektör Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI 2/2009 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Pärm/Kansi: Pirjo Salonen, Ben Griep Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Ben Griep, Mikael Ström Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Ben Griep, Marjo Luokkala Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs - 2 -
AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA FÖRÄNDRINGEN 1.1.2010 Vid inkommande årsskifte fördubblas staden Jakobstads antal anställda i och med att all social- och hälsovård inom Larsmo, Nykarleby, Pedersöre och Jakobstad överförs att handhas av Jakobstad. På våren 2009 inleddes förhandlingar med fackliga representanter som representerade staden Jakobstads anställda samt de personalgrupper som kommer att överföras till staden. Staden representerades av personalsektionens ordförande och viceordförande samt personalchefen. Vi har nu träffats fyra gånger och fört grundförhandlingar inför den stora förändringen 1.1.2010. Vi har kommit överens om nytt samarbetsavtal i vilket även ingår arbetarskyddet. Själva beslutsprocessen sker under senhösten. Vi har också överenskommit angående antalet arbetarskyddsfullmäktige och befrielse från arbetet för att sköta uppgifterna. Vid senaste möte 5.11.2009 kom parterna överens angående antalet huvudförtroendemän och förtroendemän. De anställda kommer i fortsättningen att representeras av 9 huvudförtroendemän och sammanlagt 33 förtroendemän. Nästa steg i processen är att fackavdelningarna väljer huvudförtroendemän och förtroendemän och att parterna överenskommer angående tidsanvändningen för dessa. Rune Wiik MUUTOS 1.1.2010 Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden määrä kaksinkertaistuu ensi vuodenvaihteessa Luodon, Uu den kaarlepyyn, Pedersören ja Pietarsaaren koko sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä Pie tarsaaren alai suuteen. Keväällä 2009 aloitettiin neuvottelut Pietarsaaren kaupungin työntekijöitä sekä kau pun gil le siirtyviä henkilöstöryhmiä edustavien am mattijärjestöjen edustajien kanssa. Kau pun kia edustivat henkilöstöjaoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä henkilöstöpäällikkö. Olem me nyt tavanneet neljä kertaa ja käyneet pohjaneuvotteluja 1.1.2010 toteutettavaa suurta muu to sta var ten. Olemme sopineet uudesta yhteistoimintasopimuksesta, joka käsittää myös työ suo jelun. Var si nai nen päätöksentekoprosessi käydään loppusyksystä. Lisäksi olemme sopineet työ suo je lu val tuu tet tu jen määrästä ja työstä myönnettävästä vapautuksesta tehtävien hoitoa varten. Viimeisimmässä ko ko uk sessa 5.11.2009 osapuolet sopivat pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten määrästä. Vas tai suu dessa työntekijöitä edustaa 9 pääluottamusmiestä ja yhteensä 33 luottamusmiestä. Pro ses sin seu raa vana askeleena ammattiosastot valitsevat pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet ja osa puolet so pivat heidän ajankäytöstään. Rune Wiik Jakobstad KSSR Pietarsaari Paras Huvudavtalsorganisationsvis ca antal medlemmar Pääsopijajärjestöt n. jäsenmäärä UNIONI 870 FOSU JUKO 575 TEHY 550 SUPER 291 KTN FKT 51 452 360 550 291 51 Akta, Kvtes JHL 50 JHL 619 Akta, Kvtes Ts FOSU/JUKO OAJ Ukta, Ovtes 115 FOSU/JUKO LÄK Läkta TEHY Akta, Kvtes SUPER Akta, Kvtes 168 Tim JHL 30 100 FOSU/JUKO Övriga Akta Ts 270 JYTY Akta, Kvtes Ts Huvudförtroendeman, Pääluottamusmies Förtroendeman, Luottamusmies - 3 -
AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA Sekä edustuksellista yhteistoimintaa että työsuojeluun ja TYHYtoimintaan liittyvää yh teis toi min taa tullaan koordinoimaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Sopimus on parhaillaan lau - suntokierroksella ja hyväksytään toivottavasti siten, että se tulee voimaan 1.1.2010. So pimus sisältää tietoja siitä, mitkä asiat kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin, missä nii tä käsitellään jne. Säännöllisten työpaikkakokousten merkitystä korostetaan samoin kuin alai sen ja esimiehen välitöntä yhteistoimintaa. On hyvä tutustua sopimuksen sisältöön. Se jul kais taan intra netissä ja lähetetään työpaikoille. TYKY TYHY (= työhyvinvointi) Vuodenvaihde tuo mukanaan muutoksia tyky-toiminnassa kaikille isäntäkunnan työn te ki jöil le. En sinnäkin nimi muuttuu, Tykyn sijasta nykyään puhutaan TYHY-toiminnasta. Nimen muutos tu lee voimaan vuodenvaihteessa sen jälkeen on kolmen vuoden siirtymäaika, jonka ai ka na eri toimintamuodot pyritään sovittamaan yhteen. Li sätietoja ajankohtaisesta TYHY-toiminnasta annetaan TYHYtiedotteissa, jotka lähetetään kai kille työpaikoille ja julkaistaan lisäksi intranetissä. Vuodenvaihteessa toimintansa aloittava uu - si TYHY-ryhmä ottaa mielellään vastaan ehdotuksia ja toiveita, jotta toimintaa voitaisiin pa rantaa jatkuvasti. TYHY-setelit Eri liikuntamuotojen tukeminen muuttuu vuodenvaihteessa. Isäntäkunta ottaa käyttöönsä omat TY HY-etusetelit, joita voi käyttää kaikenlaiseen kuntoliikuntaan isäntäkunnan alu eella, ei pel käs tään kuntosaleilla, vaan myös eri kuntokursseille ja -tapahtumiin osallistuttaessa. Työn te ki j ät voivat käyttää yhden setelin/ tilaisuus tai enintään kymmenen se teliä kymmenen kerran kortin tai kuukausikortin ostamiseen tai kuukauden kanta-asiakaskortin maksamiseen. Se telit ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa luovuttaa muille. Työntekijän on kir joi tettava seteliin ni men sä ja työpaikkansa selvästi, jotta seteli hyväksytään. Kevätkaudella 2010 voi jokainen työn tekijä saa da enintään 30 seteliä. (Samat perusteet kuin muuhun tyhy-toimintaan osal lis tut ta essa). Lisätietoja etuseteleistä, kuntokursseista ym. saa työpaikoille vuodenvaihteessa lähetettävästä TY HY-tiedotteesta. TYÖSUOJELU Pietarsaaren kaupungilla/isäntäkunnalla ei ole erityistä työsuojelutoimikuntaa, vaan yh teis toi min taa toteutetaan edellä mainitun sopimuksen mukaisesti yhteistoimintaryhmässä, ke hit tä mis ryhmissä, työpaikkakokouksissa sekä esimiehen ja alaisen välisenä välittömänä yh teis toi min ta na. Parhaillaan on meneillään viiden uuden työsuojeluvaltuutetun sekä heidän sijaistensa valinta. Eri tyi seksi tämän valinnan tekee mm. se, että haemme nyt kokopäivätoimista työ suo je lu val tuutettua, jon ka työkenttänä on koko isäntäkunta. Työpaikoille lähetetään tietoa valinnan tu lok sesta. Myös kotisivulle tulee tietoja työsuojeluvaltuutetuista. Minä jatkan työsuojelupäällikkönä, Leif Karlströmistä tulee apulaistyösuojelupäällikkö ja hän käyt tää tehtävään 40 % työajastaan. TYÖTERVEYS HENKILÖKUNNAN TERVEYDENHUOL- TO - TYÖTERVEYS HUOL TO Rakkaalla lapsella on monta nimeä on ehdotettu, että tästä lähtien puhutaan työ ter veys huol losta. Työterveyshuoltoa annetaan vuonna 2010 samassa paikassa kuin aikaisemmin. Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn entisille työntekijöille vuodenvaihde tuo mukanaan pienen muu toksen työterveyshuolto sisältää tästä lähin myös yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Muu tos toteutetaan asteittain. Hyvää uutta vuotta! Birgitta Blomqvist Kaupungin palkkaerittelyt sähköpostissa Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto on päättänyt ryhtyä lähettämään työntekijöiden palk kaerittelyt ja päättäjien palkkioerittelyt sähköpostissa. Muutos toteutetaan asteittain siten, että se koskee ensi sijassa henkilöitä, joilla on käytössään kaupungin säh kö pos ti osoi te. Eri ttelyt voidaan lähettää myös yksityiseen sähköpostiosoitteeseen, joka on siinä ta pauksessa il moi tet ta va palk ka osastolle. Ellei sähköpostiosoitetta ole tai se ei ole työn an ta jan tiedossa, lä he te tään erittelyt entiseen tapaan paperimuotoisina. Stadens lönespecifikationer på e-post Stadsstyrelsens personalsektion har beslutat övergå till e- postförmedling av lönespecifikationer till anställda och på samma sätt specifikationer av arvoden till beslutsfattare. Förändringen kommer att ske stegvis så att personer som har e- postadress via staden kommer att beröras i första hand. Specifikationerna kan också skickas till de berörda personernas privata e-postadresser. Sådana e-postadresser bör meddelas till löneavdelningen. Så länge e-postadress inte finns eller för arbetsgivaren är oklar sändes specifikationerna enligt tidigare system på papper. - 4 -
AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA SAMARBETET PÅ ARBETSPLATSERNA Såväl det representativa samarbetet som samarbetet inom arbetarskyddet och TYHY-verksamheten kommer att koordineras i enlighet med den Överenskommelse om samarbete som nu är på utlåtanderunda och som förhoppningsvis kommer att godkännas så att den kan träda i kraft 1.1.2010. Överenskommelsen innehåller uppgifter om vilka ärenden som berörs av samarbetsförfarandet, var de skall behandlas osv. Betydelsen av regelbundna arbetsplatsmöten betonas, även det direkta samarbetet mellan anställd och chef. Bekanta dig gärna med överenskommelsen. Den kommer att sättas på intranet men sänds också ut till arbetsplatserna. TYKY TYHY (= työhyvinvointi, välbefinnande i arbetet) För alla anställda inom värdkommunen kommer årsskiftet att innebära en del förändringar inom tyky-verksamheten. För det första en namnändring, vi talar härefter om TYHY- verksamhet istället för Tyky. Namnändringen träder i kraft från årsskiftet sen har vi en övergångstid på tre år för att försöka sammanjämka våra olika verksamhetsformer. Närmare uppgifter om aktuell TYHY-verksamhet kommer att ges genom de infobrev, TYHY-infon, som skickas ut till alla arbetsplatser och som också kommer att finnas på intranet. Den nya TYHY-gruppen som tillträder från årsskiftet tar gärna emot förslag och önskemål för att ständigt förbättra verksamheten. TYHY-kuponger Från årsskiftet ändras subventioneringen av olika motionsformer. Värdkommunen tar i bruk egna TYHY - förmånskuponger som kan användas vid deltagande i all motionsverksamhet inom värdkommunens område, inte bara vid gym utan även vid deltagande i olika motionskurser och -evenemang. De anställda kan använda en kupong/tillfälle eller högst tio kuponger vid köp av 10ggr:s eller månadskort eller för betalning av en månads stamkundskort. Kupongerna är individuella och får inte ges vidare. För att kupongerna skall vara giltiga måste den anställda tydligt skriva sitt namn och sin arbetsplats på kupongen. Under våren 2010 kan varje anställd få högst 30 kuponger. (Samma kriterier som vid deltagande i övrig tyhy-verksamhet) Närmare information angående förmånskupongerna, motionskurser mm i det TYHY-info som skickas till arbetsplatserna vid årsskiftet. ARBETARSKYDDET Staden Jakobstad/värdkommunen har ingen skild arbetarskyddskommission utan samarbetet sker enligt den ovannämna överenskommelsen i samarbetsgruppen, i utvecklingsgrupperna, på arbetsplatsmötena och som direkt samarbete mellan förman och anställd. Som bäst pågår val av 5 nya arbetarskyddsfullmäktige samt ersättare för var och en av dem. Speciellt med det här valet är t.ex. det att vi nu söker en heltids arbetarskyddsfullmäktig som kommer att ha hela värdkommunen som sitt arbetsfält. Information om utgången av valet skickas arbetsplatserna så snart valet är klart. Uppgifter om arbetarskyddsfullmäktige sätts även på hemsidan. Undertecknad fortsätter som arbetarskyddschef, Leif Karlström kommer att vara biträdande arbetarskyddschef, 40 % av arbetstiden. ARBETSHÄLSAN PERSONALHÄLSOVÅRDEN - FÖRE- TAGSHÄLSOVÅRDEN Kärt barn har många namn förslag finns att vi alla härefter skall tala om företagshälsovård. Företagshälsovård kommer under 2010 att ges på samma plats som tidigare. För dem som tidigare varit anställda i Larsmo, Pedersöre eller Nykarleby innebär årsskiftet en liten förändring företagshälsovården innefattar härefter även sjukvård på allmänläkarnivå. Förändringen sker successivt. Gott Nytt År Birgitta Blomqvist Sairauskassa Ebba Kassan jäseneksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö. Jäsenyyttä on haettava 6 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle,jonka sairauden tai raskauden ja synnytyksen vuoksi on hakeudettava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Lisää tietoa saat Pietarsaaren kaupungin intranet sivuilta tai Ann-Mari Hotta puh 785 1331.Sairauskassa. ebba@pietarsaari.fi Sjukkassa Ebba Person, som hör till kassans verksamhetsområde, har rätt att ansluta sig som medlem i kassan. Ansökan om medlemskap bör göras inom 6 månader efter att anställningen har börjat. Kassan ersätter kostnader för nödvändig vård åt en medlem som p.g.a. sjukdom eller graviditet måste uppsöka läkare eller annan person med behörig yrkesutbildning för vård. Närmare uppgifter får du på staden Jakobstads intranet-sidor eller av Ann-Mari Hotta, tel. 785 1331. Sjukkassa.ebba@jakobstad.fi - 5 -
Social- och hälsovårdverkets organisation Sosiaali- ja terveysviraston organisaatio - 6 -
Pyysimme uutta PARAS-henkilöstöä esittäytymään vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Vi bad de KSSR-nyanställda presentera sig genom att svara på följande frågor: 1. Nimi? 2. Uusi virkanimike? 3. Entinen nimike ( + lyhyt työhistoria)? 4. Asuinpaikka? 5. Syntymävuosi ja -paikka? 6. Tärkein vapaa-ajan harrastus? 7. Motto/lempilainaus tai -lause? 1. Namn? 2. Ny tjänstebenämning? 3. Den gamla titeln ( + kort jobbhistoria)? 4. Boningsort? 5. Födelseår och plats? 6. Främsta fritidssysselsättning/hobby? 7. Motto/favoritcitat eller liknande? 1. Pehr Löv 2. Sosiaali- ja terveysjohtaja 3. Pietarsaaren seudun terveyskeskuksen johtava lääkäri vuoteen 1995 saakka 4. Pietarsaari 5. 26.4.47, Purmo 6. Terveysliikunta, lukeminen, mökkielämä saaristossa 7. Vuorisaarnasta: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille... 1. Pehr Löv 2. Social- och hälsovårdsdirektör 3. Chefläkare vid Jakobstadsnejdens hvc till 1995 4. Jakobstad 5. 26.04.47 Purmo 6. Hälsomotion, läsning, skärgårdsliv 7. Något slitet, men bergspredikan: Allt vad i viljen... 1. Anita Eriksson 2. PARAS-kansliasihteeri 11.8.2008 lukien 3. Toimistonhoitaja MTHA:lla/entisessä Pietarsaaren sairaalassa/malmin sairaalassa 18 vuoden ajan, kans lianhoitaja Pietarsaaren energialaitoksella 15 vuoden ajan 4. Pietarsaari 5. 1951, Pedersöre 6. Kuorolaulu, sekakuoro Sångens Vänner i Jakobstad rf:n sopraano ja puheenjohtaja 7. Us kaltaminen on jalansijan kadottamista hetkeksi, uskalluksen puute on itsensä kadottamista (mot to joka on seurannut ja seuraa minua halki elämän sekä työssä että yksityiselämässä) 1. Anita Eriksson 2. KSSR-kanslisekreterare sedan 11.8.2008 3. Byråföreståndare på MHSO/tidigare Jakobstads sjukhus/malmska sjukhuset i 18 år, kansliföreståndare på Jakobstads Energiverk i 15 år 4. Jakobstad 5. 1951 i Pedersöre 6. Körsång, sångare i sopranstämman och ordförande i blandade kören Sångens Vänner i Jakobstad rf. 7. Att våga är att förlora fotfästet för en liten stund, att inte våga är att förlora sig själv (ett motto som följt mig och följer mig i livet både i jobbet och privat) 1. Anette Granberg 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen talouspäällikkö. 3. Talouspäällikkö, vastuualueena Pietarsaaren sosiaalikeskus. Työs kennellyt 21 vuotta Pietarsaaren kaupungin palveluksessa, viimeisimmät 10 vuotta sosiaalikeskuksen pal veluksessa (hallintopäällikkö, vuodesta 2005 kaupunginkamreerin alainen talouspäällikkö). 4. Pietarsaari 5. 1965, Pietarsaari 6. Tanssi. Harjoittelen seuratanssia ja kilpatanssia 2-3 kertaa viikossa. 7. Puhu vähemmän, tee enemmän 1. Anette Granberg 2. Ekonomichef för samarbetsområdet för social- och hälsovården. 3. Ekonomichef, med socialcentralen i Jakobstad som ansvarsområde. Jobbat 21 år för staden Jakobstad, senaste 10 åren för socialcentralen (förvaltningschef, fr.o.m. 2005 ekonomichef underställd stadskamreren). 4. Jakobstad 5. 1965, Jakobstad 6. Dans. Tränar sällskapsdans och tävlingsdans 2-3 ggr/vecka. 7. Tala mindre Gör mer Foto/kuvat: Ben Griep - 7 -
1. Stefan Näse 2. Kansliapäällikkö 3. Pedersören kunnan sosiaalijohtaja vuodesta 1977 4. Pännäinen, Pedersöre 5. 1953, Kokkola 6. Valokuvaus ja automatkat pohjoiseen (sinne saakka, missä meri tulee vastaan) 7. Älä lakkaa ihmettelemästä! (Vuosien saatossa on käynyt yhä tärkeämmäksi muistuttaa siitä itselleen) 1. Stefan Näse 2. kanslichef 3. Socialdirektör i Pedersöre sedan 1977 4. Bennäs, Pedersöre 5. 1953, Gamlakarleby 6. Foto, och bilresor norrut (tills havet kommer emot) 7. Sluta aldrig förundras! (Det har blivit allt viktigare med åren att påmin na sig om det) 1. Päivi Stenman 2. Henkilöstöpäällikkö 3. Ylihoitaja Pietarsaaren sairaalassa/mtha:lla vuodesta 2000 En nen sitä osastonhoitajana ja apulaisosastonhoitajana sekä Malmilla että Östanlidissa. Li säksi työskennellyt usean vuoden ajan sairaanhoitajana Ruotsissa. 4. Pietarsaari 5. Joulukuu 1954, Tornio 6. Koirat (kaksi tiibetinspanielia) ja koiranäyttelyt 7. Elämä on täynnä haasteita 1. Päivi Stenman 2. Personalchef 3. Överskötare sedan 2000 vid Jakobstad sjukhus/mhso. Före det avdelningsskötare och bitr. avdelningsskötare både på Malmska och Östanlid. Även arbetat som sjukskötare under många års tid i Sverige. 4. Jakobstad 5. Dec 1954, Torneå 6. Hundar (två tibetanska spaniel) och hundutställningar 7. Livet är fullt av utmaningar 1. Maija Räsänen 2. Johtava lääkäri 3. MTHA:n johtava lääkäri, MTHA:n vt. johtaja vuodesta 2007. Lääkäri mm. Östanlidin sairaalassa, Pietarsaaren sairaalassa ja Pietarsaaren seudun terveyskeskuksessa 4. Pietarsaari 5. 1961, Iisalmi 6. Sauvakävely, teatteri & elokuvat 7. Kyllä siitä hyvä tulee! 1. Maija Räsänen 2. Chefsläkare 3. Chefläkare på Malmska, tf. direktör för Malmska sedan 2007. Läkare bl.a. på Östanlid sjukhus, Jakobstads sjukhus och Jakobstadsnejdens HVC 4. Jakobstad 5. 1961 i Iidensalmi 6. Stavgång, teater & film 7. Det blir nog bra! 1. Carola Lindén 2. Sosiaalihuollon päällikkö 3. Uudenkaarlepyyn sosiaalijohtaja vuodesta 2002, ennen sitä yli 10 vuoden ajan sosiaalityöntekijänä las ten suo jelun ja aikuisten sosiaalityön parissa Pietarsaaressa. 4. Uusikaarlepyy 5. 1964, syntymäkunta Maksamaa, mutta kasvanut Uudessakaarlepyyssä 6. Liikunta; liikun ulkoilmassa voidakseni hyvin ja jaksaakseni työssä. 7. PARAS-organisaation roolini vuoksi haluan tähdentää seuraavan moton tärkeyttä: Joh tajuus on asema, johtaminen on suhde. 1. Carola Lindén 2. Chef för socialomsorgen 3. Socialdirektör i Nykarleby sedan år 2002, före det drygt 10 år som socialarbetare med barnskydd och vuxensocialarbete i Jakobstad. 4. Nykarleby 5. 1964 Födelsekommun: Maxmo, men är uppvuxen i Nykarleby 6. Motion; att vara ute och röra på mig för att må bra och för att orka jobba. 7. Med anledning av min roll i KSSR-organisationen vill jag betona vikten av mottot: Att vara chef är en position, att vara ledare är en relation. - 8 -
1. Eivor Back 2. Vanhushuollon päällikkö 3. 22 vuotta Luodon sosiaalipäällikkönä 4. Sandsund, Pedersöre 5. 1962, Pännäinen 6. Kiinnostunut puutarhanhoidosta 7. Kaikella on aikansa 1. Eivor Back 2. Chef för äldreomsorgen 3. 22 år som socialchef i Larsmo 4. Sandsund, Pedersöre 5. 1962, Bennäs 6. Intresserad av trädgårdsskötsel 7. Allt har sin tid 1. Leif Karlström 2. Vt. ympäistöterveydenhuollon päällikkö 3. Helmikuusta 1976 lukien terveystarkastajana silloisessa Pietarsaaren seudun kansanterveystyön kun tain lii tossa 4. Pietarsaari (opiskeluaikana Ruotsin Sundsvall, Helsinki ja Vaasa) 5. 1952, Pietarsaari 6. Henkeen ja vereen yhdistysihminen, aktiivinen useissa seudun yhdistyksissä, mm. kaupungin johtavassa maratonseurassa Hop-Hab teamissa 7. Olen aina valmis osallistumaan, jos katson että minulla on jotain annettavaa 1. Leif Karlström 2. Tf. chef för miljöhälsovården 3. Hälsoinspektör sedan februari 1976 i dåvarande Kommunalförbundet för folkhälsoarbetet i Jakobstadsnejden 4. Jakobstad (under studietiden Sverige Sundsvall, Helsingfors och Vasa) 5. 1952 Jakobstad 6. En utpräglad föreningsmänniska aktiv i ett flertal föreningar i nejden, bl.a. stadens ledande maratonförening Hop-Hab team 7. Ställer alltid upp om jag anser mig ha något att tillföra 1. Lis-Marie Vikman 2. Hoitotyön päällikkö 3.MTHA:n henkilöstöpäällikkö vuodesta 2006, syksystä 1999 lukien vakinainen johtava ylihoitaja silloisessa Pietarsaaren sairaalassa, vuodesta 2005 MTHA:n erikoissairaanhoidossa. 1988-1999 vakinainen osastonhoitaja, Östanlidin sairaala/malmin yksikkö Pietarsaaren sairaalassa. Ennen sitä sairaanhoitajana ja erikoissairaanhoitajana mm. Helsingissä ja Östanlidissa. 4. Pietarsaari vuodesta 1985 5. Olen syntynyt joulukuussa 1960 ja kasvanut Pedersören Pännäisten kylässä, jossa vanhempani asuvat edelleen. 6. Kuntoilu 2-3 kertaa viikossa. Kesäisin mökki Lepplaxissa (puuhailen mielelläni kaikkea käytännöllistä mö killä ja puutarhassa). 7. Pohjimmiltani olen ihminen, joka suunnittelee ja miettii asioita mielellään etukäteen, mutta elämä on opet ta nut ottamaan päivän kerrallaan. Kaikessa suunnittelutyössä saattaa olla hyväksi laatia sekä pitkän että ly hy en aikavälin suunnitelmat. Kaikki ei aina suju kaavailujen mukaan, mutta lopputulos voi silti olla hyvä! 1. Lis-Marie Vikman 2. Chef för vårdarbete 3. Personalchef vid MHSO sedan 2006, sedan hösten 1999 ordinarie ledande överskötare inom dåvarande Jakobstads sjukhus, 2005 för specialsjukvården inom MHSO. 1988-1999 ordinarie avdelningsskötare, Östanlid sjukhus/malmska enheten vid Jakobstads sjukhus. Före det sjukskötare och specialsjukskötare bl.a. i Helsingfors och vid Östanlid.. 4. Jakobstad, sedan 1985 5. Född december 1960 och uppvuxen i Pedersöre, Bennäs by, där mina föräldrar fortfarande bor. 6. Motionerar 2-3 gånger per vecka. På sommaren villan i Lepplax (pysslar gärna med praktiska saker på stugan och i trädgården). 7. I grunden är jag en person som gärna planerar och tänker framåt, men livet har lärt mig att ta en dag i taget. Det kan vara bra i allt planeringsarbete att ha både ett långt och kort perspektiv på det man sysslar med. Allt blir inte som man tänkt sig och planerat - men det kan bli bra ändå! - 9 -
Barnens bästa i fokus Carita Blomström är en av fem socialarbetare inom barnskyddet i Jakobstad. Hon har två års erfarenhet av socialarbetet, men före det hann hon jobba tjugo år inom dagvården i staden innan hon tog ledigt för att studera och förkovra sig i fem år. - Jag trivdes väldigt bra med det jag gjorde och med mina arbetskamrater, men kände ändå att jag ville komma vidare jag hade alltid velat pröva på att jobba som socialarbetare. Nu märker jag att jag har stor nytta av mina erfarenheter från daghemmets barn- och föräldrakontakter, för att inte tala om min egen livserfarenhet, konstaterar Carita Blomström glatt. Ny barnskyddslag I den nya barnskyddslagen, som officiellt trädde i kraft för nästan två år sedan, poängteras barnens och föräldrarnas delaktighet i kontakten med sociala myndigheter. - Jag fick direkt börja jobba med den nya lagen, vilket jag är glad över, säger Carita och tillägger: - Målsättningen med den nya barnskyddslagen är att tröskeln för att göra en barnskyddsanmälan ska vara lägre om man är orolig för ett barn. Vi vill också ta tag i problemen i ett tidigare skede. Syftet är att stöda familjer för att undvika ett omhändertagande så långt det är möjligt genom att använda öppna vårdens stödåtgärder, till exempel familjearbetare från Fantti, dagvård, rådgivning, stödpersoner och stödfamiljer. De flesta föräldrar gör så gott det går, men om ingenting annat hjälper kommer ett omhändertagande in i bilden. Respekt viktigt i förhållandet mellan klient och socialarbetare Carita utbildade sig till socionom inom yrkeshögskolans vuxenutbildningsprogram, samtidigt läste hon socialpolitik vid Åbo Akademi. Sin pro gradu-avhandling skrev hon tillsammans med Tommy Björklund om förhållandet mellan socialarbetaren och klienten med titeln: Klientarbetet ur ett maktperspektiv en studie av föräldrar till omhändertagna barn. I avhandlingen konstaterar de bland annat: Ett gott bemötande har en stor betydelse för klienterna. De faktorer som påverkar klienternas tillfredsställelse med socialvården är om familjen upplever sig ha fått den hjälp de är i behov av och om de har tilldelats makt och inflytande i egna ärenden - Respekt i bemötandet är a och o. Det är klart att lagen styr jobbet, men det oaktat har alla rätt till ett gott bemötande. Förutom att både barnet och föräldrarna hörs före ett möjligt omhändertagande, är det nya i lagen att barnet alltid har rätt att ha kontakt med sin släkt och familj. Det kan handla om övervakade träffar eller besök över veckoslut, beroende på omständigheterna, berättar Carita. Tid och samvaro stor hjälp Vanligaste orsaken till omhändertagande är föräldrarnas alkohol- och drogproblem. En brådskande placering kan komma i frågan om båda föräldrarna är påverkade eller till exempel vid dödsfall. I första hand anlitas släkt men också stöd- eller fosterfamiljer. Finns inte de möjligheterna kommer familjehem i bilden, som till exempel Wiljagård i Bennäs. Foto/Kuva: P. Salonen - Stöd- och fosterfamiljer är guld värda, de är så viktiga. En fosterfamilj kan ha ett barn boende hos sig i flera år, medan en stödfamilj till exempel har barnet vartannat veckoslut. Ett barn med till exempel en psykiskt sjuk förälder kan behöva ha någon som hjälper med läxläsning eller som deltar i en hobby, då kan också en stödperson räcka, konstaterar Carita. På svenska sidan är situationen rätt bra, eftersom socialcentralen ordnade en kurs för stöd- och fosterfamiljer senaste höst, där elva familjer deltog. - Flera familjer och stödpersoner behövs alltid, både svensk- och finskspråkiga. Det vi vill ha är vanliga familjer med normala vardagsrutiner som kan erbjuda tid och samvaro med barnen, också ensamförsörjarfamiljer går bra, poängterar Carita. Om man känner sig manad så här i jultider att hjälpa barn som har det svårt, kan man vända sig till Carita eller de andra socialarbetarna inom barnskyddet för att anmäla sitt intresse att fungera som stödfamilj eller -person. Ulla Linder 2006 2007 2008 Barn och unga inom öppen vård 237 328 370 Placerade barn och unga 43 49 46 År 2009 har åtta barn/unga omhändertagits i Jakobstad År 2009 anlitar Socialcentralen i Jakobstad: 20 stycken stödfamiljer/stödpersoner som är aktiva. 18 stycken fosterfamiljer (23 barn är i fosterfamilj) 15 stycken yrkesmässiga familjehem. - 10 -
Lasten paras etusijalla Carita Blomström on yksi Pietarsaaren viidestä lastensuojelun parissa työskentelevästä so siaalityöntekijästä. Hänellä on kahden vuoden kokemus sosiaalityöstä, mutta sitä ennen hän ehti työskennellä kaksikymmentä vuotta kaupungin päivähoidossa, kunnes otti va paa ta kehittääkseen itseään opiskelemalla viiden vuoden ajan. - Viihdyin erittäin hyvin työssäni ja työtovereiden parissa, mutta kuitenkin tuntui siltä, et tä halusin päästä eteenpäin olin aina halunnut kokeilla sosiaalityöntekijän työtä. Nyt huomaan, että kontakteista päiväkotilasten ja heidän vanhempiensa kanssa on mi nulle paljon hyötyä, puhumattakaan omasta elämänkokemuksestani, toteaa Carita Blomström iloisena. Uusi lastensuojelulaki Uudessa lastensuojelulaissa, joka tuli virallisesti voimaan lähes kaksi vuotta sitten, täh den netään lasten ja vanhempien osallisuutta yhteyksissä sosiaaliviranomaisiin. - Sain alkaa heti työskennellä uuden lain mukaisesti, mistä olen iloinen, sanoo Carita ja lisää: - Uuden lastensuojelulain tavoitteena on, että kynnys lastensuojeluilmoituksen te ke mi seen on entistä matalampi silloin kun lapsesta ollaan huolissaan. Haluamme myös tart tu a ongelmiin aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa. Tarkoituksena on tukea per heitä huostaanoton välttämiseksi niin pitkälti kuin se on mahdollista käyt tä mäl lä avo huollon tukitoimia, kuten esimerkiksi Fantin perhetyöntekijää, päivähoitoa, neu vo laa, tukihenkilöitä ja tuki per hei tä. Useimmat vanhemmat tekevät parhaansa, mut ta ellei muu auta, tulee huos taan otto mukaan kuvaan. Kunnioitus tärkeää asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisessä suhteessa Carita kouluttautui sosionomiksi ammattikorkeakoulun aikuiskoulutusohjelmassa ja opis keli samanaikaisesti sosiaalipolitiikkaa Åbo Akademissa. Hän kirjoitti pro gradu -tut kielmansa yhdessä Tommy Björklundin kanssa ja aiheena oli sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välinen suhde. Tutkielmassaan Klientarbetet ur ett maktperspektiv en studie av föräldrar till omhändertagna barn he toteavat muun muassa seu raa vaa: Hyvällä kohtelulla on suuri merkitys asiakkaille. Asiakkaiden tyy ty väi syy teen so si aa l ihuoltoa kohtaan vaikuttaa se, kokeeko perhe saaneensa tar vit se man sa avun ja on ko sille annettu valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia itseään kos ke vis sa asioissa. taas tukiperhe pitää lasta esimerkiksi joka toi nen viikonloppu. Esimerkiksi psyykkisesti sairaan vanhemman lapsi saattaa tar vit a jonkun avuksi läksyjen lukuun tai mukaan johonkin harrastukseen. Silloin tu ki hen ki lökin saat taa riittää, Carita toteaa. Ruotsinkielisellä taholla tilanne on varsin hyvä, koska sosiaalikeskus järjesti viime syk sy nä tuki- ja sijaisperhekurssin, jolle osallistui yksitoista perhettä. - Lisää perheitä ja tukihenkilöitä tarvitaan aina, sekä suomenettä ruotsinkielisiä. Ha lu amme tavallisia perheitä, joilla on tavalliset arkirutiinit ja jotka voivat tarjota lap sil le ai kaa ja yhdessäoloa. Yksinhuoltajaperheetkin käyvät hyvin, Carita tähdentää. Jos näin joulun alla tuntee halua auttaa lapsia joilla on vaikeaa, voi kääntyä Caritan tai mui den lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden puoleen ja ilmoittaa kiinnostuksensa tuki per heenä tai -henkilönä toimimiseen. Ulla Linder 2006 2007 2008 Lapsia ja nuoria avohuollossa 237 328 370 Sijoitetut lapset ja nuoret 43 49 46 Vuonna 2009 on Pietarsaaressa otettu huostaan kahdeksan lasta/nuorta Vuonna 2009 Pietarsaaren sosiaalikeskuksella on apunaan: 20 aktiivista tukiperhettä/tukihenkilöä. 18 sijaisperhettä (23 lasta on sijaisperheissä) 15 ammattimaista perhekotia. Foto/Kuva: P. Salonen - Kunnioittava kohtelu on ensiarvoisen tärkeää. On selvää, että työtä ohjaa lain sää dän tö, mutta kaikilla on kuitenkin oikeus hyvään kohteluun. Sen lisäksi, että se kä las ta että vanhempia kuullaan ennen mahdollista huostaanottoa, on lain uu tuu tena se, että lapsella on aina oikeus pitää yhteyttä sukuunsa ja perheeseensä. Ky see seen voivat tulla valvotut tapaamiset tai viikonloppuvierailut olosuhteista riip pu en, ker too Carita. Aika ja yhdessäolo suureksi avuksi Yleisimpiä huostaanoton syitä ovat vanhempien alkoholi- ja huumeongelmat. Kii reel linen sijoitus saattaa tulla kyseeseen molempien vanhempien ollessa päih ty nee nä tai esimerkiksi kuolemantapauksen yhteydessä. Ensisijaisesti turvaudutaan su ku laisiin, mutta myös tuki- tai sijaisperheisin. Ellei niihin ole mahdollisuutta, tulee ky see seen perhekoti, kuten esimerkiksi Pännäisissä sijaitseva Wiljagård. - Tuki- ja sijaisperheet ovat kullanarvoisia, niin tärkeitä ne ovat. Sijaisperhe voi pitää las ta luonaan usean vuoden ajan, kun - 11 -
Foto/kuva: Pietarsaaren näyttämö Harri muuntautuu iltaisin satamatyöläiseksi Pietarsaaren Näyttämön Aateliskalenterin ensi-ilta on ohi lehden ilmestymisaikoihin, mutta aika sitä ennen on näyttelijöille kiivasta harjoittelua. Parhaimmillaan roolisuorituksia harjoitellaan neljänä iltana viikossa. Vapaa-ajanhuolia näyttämöläisillä ei siis ole. Etelänummen koulun, Työväenopiston ja Viktorian päiväkodin kiinteistönhoitaja Harri Kaltiala on kiinteä osa näyttämön porukkaa ja muuntatuu syysiltaisin rooliinsa satamatyöntekijäksi. Kiinteistönhoitajan työ on harrastusta ajatellen sopiva ammatti. Työ on suurimmalta osin yksinäistä puurtamista, joten rooliaan voi opetella työtä tehdessä. Haravan varressa on hyvä harjoitella, hän sanoo nauraen. Ensi-illan lähestyessä harjoitustahti kiihtyy. Ei siinä ehdi juuri kotona olla eikä muuta harrastaa. Mutta ensi-illan tuoma huuma on niin mahtava tunne, että raskaat harjoitusillat siinä vaiheessa unohtuvat tyystin, hän sanoo. Näytelmäharrastuksen paras puoli onkin ensi-illassa. Koko syksy on harjoiteltu näytätöjä varten ja ensi-illan koittaessa mieli on korkealla. Kun esitys on ohi, on aika huohahtaa ja toivoa, että yleisö piti näkemästään. Aasin etupää oli ensimmäinen rooli Harri Kaltialalla oli pitkä paussi näyttelemisessä. Lapsena hän oli näyttämöllä mukana muutaman vuoden ja palasi takaisin viitisen vuotta sitten. Jäi tyhjä aukko, kun lopetin Innon toiminnassa mukana olemisen. Tiesin, että miesnäyttelijöistä on pulaa, joten menin toimintaan mukaan, hän sanoo. Elämänsä ensimmäisen roolin hän teki pikkupoikana näytelmässä Kolme iloista rosvoa. Siinä hänen roolinsa oli olla aasin etupää. Puheroolia ei ollut, mutta ei sillä ollut väliä. Näytelmässähän jokaisen osa on tärkeä. Hyvä teatteri koostuu pienistä palasista, joista jokaisella on paikkansa. Jos jokin ontuu, koko näytelmä kärsii siitä Fyysinen kunto eduksi näyttämölläkin Näytteleminen on harrastuksena raskasta. Luulisi, että roolisuorituksen opetteleminen on helppoa, mutta se on keskittymistä vaativaa henkistä työtä, jossa päätavoite on oppia sanat, (silloin kun on puherooli). Raskaaksi harrastuksen tekee tiivis tahti. Jotta esityksestä saadaan kunnon kokonaisuus, vaatii se sitoutumista, jossa lähes kaikki arki-illat on varattu osasuoritusten työstämisiin. Fyysinen kunto on eduksi. Kun on hyvässä kunnossa, jaksaa heti töitten jälkeen lähteä harjoituksiin. Ja kyllä siellä harjoituksissakin fyysisestä kunnosta on hyötyä. Huonokuntoisena on esimerkiksi hyvin vaikea tanssia ja laulaa tai puhua pitkiä pätkiä yhteen menoon hengästymättä, hän tietää. Huonoja puolia harrastuksestaan Harri ei löydä. Heikkoutena voi toki pitää sitä, että se vie aikaa perheeltä ja muille harrastuksille ei kiivaimpaan harjoitteluaikaan juurikaan jää tilaa. Parasta on ensi-illan huuman lisäksi yhteisö, jossa toimitaan. Mukana on eri-ikäisiä ihmisiä ja kaikilla on yksi yhteinen tavoite: saada kokoon esitys, jota voi ylpeänä esittää. Lisäksi teatteriharrastus antaa itsevarmuutta ja on hyvä itsetunnon kohottaja. Näyttämön tavoitteena on tarjota yleisölle kaksi teatteriesitystä vuodessa. Syysnäytäntöjen jälkeen, yleensä vuodenvaihteesta eteenpäin, on muutama kuukausi vapaata ja silloin Harri voi syventyä toiseen rakkaaseen harrastukseensa, hiihtoon. Marjo Luokkala - 12 -
Foto/kuva: Pietarsaaren näyttämö Foto/kuva: Pietarsaaren näyttämö Foto/kuva: Marjo Luokkala På kvällen förvandlas Harri till hamnarbetare När den här tidningen utkommer har Pietarsaaren Näyttämös pjäs Aateliskalenteri (Adelskalendern) redan haft premiär, men tiden fram till premiären är fylld av repetitioner för skådespelarna. När det är som intensivast repeterar man rollprestationerna fyra kvällar i veckan, så några fritidsproblem har skådespelarna inte. Fastighetsskötaren på Etelänummi skola, finska Arbis och Viktoria daghem, Harri Kaltiala, hör till inventarierna i näyttämögänget, och på höstkvällarna går han in i sin roll som hamnarbetare. Att vara fastighetsskötare är ett lämpligt yrke för en amatörskådespelare. I arbetet knogar jag huvudsakligen på för mig själv, så jag kan öva på min roll medan jag arbetar. Det går bra att repetera medan man räfsar, skrattar han. När premiären närmar sig ökar repetitionstakten. Då hinner man knappt vara hemma, för att inte tala om andra fritidssysselsättningar. Men den hänförelse man känner under premiären är så stark att man totalt glömmer alla tunga repetitionskvällar, säger han. Det bästa med att vara amatörskådespelare är just premiären. Hela hösten har man övat för föreställningarna, och när premiären kommer är stämningen uppskruvad. När föreställningen är över, då är det tid att pusta ut och hoppas att publiken tyckte om vad den såg. Framdelen på en åsna var första rollen Harri Kaltiala hade en lång paus i skådespelandet. Som barn var han med på scenen några år och återvände för ca fem år sedan. Det blev ett tomrum när jag slutade vara med i Intos verksamhet. Jag visste att det är brist på manliga skådespelare, så jag gick med i verksamheten, säger han. Sitt livs första roll spelade han som liten pojke i pjäsen Kolme iloista rosvoa (Rövarna i Kamomilla stad). Där uppträdde han som framdelen på en åsna. Han hade inga repliker, men det gjorde ingenting. I en föreställning är ju alla roller viktiga. God teater består av små bitar, som alla har sin plats. Om det klickar någonstans, drabbar det hela föreställningen. God kondition en fördel också på scenen Att vara skådespelare är en tung fritidssysselsättning. Man kunde tro att det är lätt att lära sig en roll, men det är tankearbete som fordrar koncentration och där det viktigaste målet är att lära sig orden (när det är frågan om en talroll). Det som gör den här sysselsättningen tung är den intensiva takten. För att föreställningen ska bli en ordentlig helhet, krävs det att skådespelarna ställer upp, för nästan alla vardagskvällar går åt till att bearbeta olika delprestationer. En god kondition är en fördel. När man har bra kondition orkar man med repetitioner direkt efter jobbet. Och nog har man nytta av en god kondition på repetitionerna också. Om man har dålig kondition är det t.ex. mycket svårt att dansa och sjunga eller tala långa stycken i ett sträck utan att bli andfådd, vet han berätta. Harri ser inga nackdelar med sitt fritidsintresse. En negativ sak är förstås att det tar tid av familjen och att det inte blir tid över för andra intressen under den intensivaste repetitionsperioden. Det bästa är förutom hänförelsen på premiären gemenskapen som man är en del av. Mänskor i olika åldrar arbetar tillsammans för ett gemensamt mål: att få ihop en föreställning som man med stolthet kan visa. Dessutom ger teaterintresset självsäkerhet och höjer självkänslan. Pietarsaaren näyttämö har som mål att erbjuda publiken två teaterföreställningar per år. Efter höstens föreställningar, i allmänhet från årsskiftet framåt, har man några lediga månader, och då kan Harri ägna sig åt ett annat kärt intresse, nämligen skidåkning. Marjo Luokkala - 13 -
En liten byrå med stora frågor Miljövårdsbyrån är en ovanlig byrå den består av endast tre män. - Det är en allvarlig brist med bara karlar på avdelningen, säger miljövårdschefen Curt Nyman och skrattar. Förutom honom är Bertil Hällis biträdande chef och Esa Koskela miljöplanerare. För tillfället finns deras utrymmen i källarvåningen av stadshuset, men de hoppas få flytta till de gamla men nyrenoverade - utrymmena några våningar upp vid årsskiftet. Chef är Curt Nyman sedan ett drygt år tillbaka, men med miljövårdsfrågor har han jobbat länge. - Egentligen hade jag tänkt bli vattenforskare, men blev byråkrat. Jag har tidigare jobbat i tolv år som miljövårdschef i Jakobstad, men var borta i tio år. Under den tiden jobbade jag som chef för naturskyddet vid Västra Finlands miljöcentral, var en tid miljövårdschef i Sibbo kommun och provade också på att vara föredragande på miljötillståndsverket i Helsingfors. Vad sysslar miljövårdsbyrån med? - Det är lättare att säga vad vi inte gör. Vi funderar både på globalt jättestora klimatfrågor men handhar också till exempel granntvister om sopor i diken. Vi övervakat att lagar följs, ger miljötillstånd åt olika typs industrier, ger beslut om bulleranmälningar, behandlar anmälningar om små muddringar, tar initiativ till miljövård, ger akt på miljösituationen och befrämjar miljövård. I år gav vi ut publikationen Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008, berättar miljövårdschefen. Samarbetet är intensivt med många avdelningar, bland annat med byggnadsinspektionen. Miljövårdsbyrån har också nära kontakter med kolleger i grannkommunerna, inte minst genom samarbetet i Ekorosk, som staden delvis äger och vars område sträcker sig från Karleby i norr till Alahärmä i syd. - Avfallshanteringen här är i rikstopp tack vare Ekorosk. Det körde igång 1995, som en följd av att avstjälpningsplatsen var full och i dåligt skick. Man var tvungen att tänka i nya banor och det är mycket tack vare alla kommuningenjörer som Ekorosk skapades. En av de drivande krafterna var Henry Nygård, då kommuningenjör i Pedersöre, senare VD för företaget. Det handlade om mycket nytänkande och också idéer från Sverige. I höst pågick energisparveckan i början av oktober. Miljövårdsbyrån arrangerade då tillsammans med Concordia och arbetarinstituten ett par diskussionstillfällen, samt skötte om att skolorna fick ett infopaket kring energifrågor. Som bäst jobbar Curt med uppgörandet av en klimatstrategi för nejden. Målsättningen är att den ska vara klar inom detta år och kopplas till Concordias allmänna utvecklingsstrategi. - Det handlar bland annat om att sätta mål för hur man ska minska koldioxidutsläppen, hur man kan påverka uppvärmningen av fastigheter och utveckla trafiken. Vår andel är ju en droppe i havet, men det är ändå viktigt att alla drar sitt strå till stacken. Vi håller koll på vad som händer på riksnivå och jag väntar också på att få höra resultaten från klimatkonferensen i Köpenhamn i december, berättar miljövårdschef Curt Nyman. Foto/kuva: Pirjo Salonen Ulla Linder Miljövårdsbyrå ger också sakkunnigutlåtanden i miljöärenden bland annat till stadsstyrelsen, nu senast ett förslag till en regional avfallsplan. Allmänt kan man säga att det för närvarande inte finns allvarliga problem med miljön i Jakobstad. - Cellulosaindustrins påverkan har minskat. Vattnen har också blivit renare. Det som hänt är att kraftigt förorenade områden försvunnit, medan lindrigt påverkade blivit större, vilket beror på diffusa utsläpp. I fråga om djurliv gjordes en omfattande inventering för några år sedan om bland annat flygekorrar och mindre hackspett. Silltruten har en stark stam i Jakobstad och har till och med ökat, medan den minskar på andra håll. - Fladdermöss borde vi veta mera om, de har samma juridiska status som flygekorrar, påpekar Curt Nyman som också är ordförande för en arbetsgrupp som jobbar med stadens miljöbokslut. - Då beräknas kostnader och inkomster av miljövården. Det första gjordes i år, vi ska försöka göra ett varje år, men bokslutet söker ännu sina former. Samarbete om miljöfrågor Esa Koskela, Bertil Hällis, Curt Nyman - 14 -
Suuria asioita pienessä toimistossa Ympäristönsuojelutoimisto on toimistoksi epätavallinen henkilökunta koostuu pelkästään kol mesta miehestä. - Se on vakava puute, että osastolla on vain miehiä, nauraa ympä ris tön suo je lu pääl lik kö Curt Nyman. Hänen lisäkseen toimistossa työskentelevät apulaispäällikkö Bertil Hällis ja ympäristösuunnittelija Esa Koskela. Nykyään heidän työtilansa si jait se vat kaupungintalon kellarikerroksessa, mutta he toivovat pääsevänsä muut ta maan vuo denvaihteessa muutamaa kerrosta ylemmäksi entisiin, juuri kun nos tet tui hin ti loihinsa. Curt Nyman on työskennellyt päällikkönä hieman yli vuoden, mutta ympä ris tön suo je lu asi oi den pa rissa hän on työskennellyt jo kauan. - Oikeastaan minusta piti tulla vesistötutkija, mutta tulikin byrokraatti. Olen työs ken nel lyt aikaisemmin Pietarsaaren ympäristönsuojelupäällikkönä kaksitoista vuotta, mut ta sen jälkeen olin poissa täältä kymmenen vuotta. Tuona aikana työskentelin Län si-suo men ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkönä, olin jonkin aikaa Si poon kun nan ympäristönsuojelupäällikkönä ja kokeilin myös ympäristölupaviraston esit telijän teh täviä Helsingissä. Mitä ympäristönsuojelutoimisto tekee? - On helpompaa sanoa, mitä emme tee. Pohdimme laajoja globaalisia il mas toasioita, mut ta hoidamme myös esimerkiksi naapurusten kiistoja ojien jätteistä. Val vom me la kien noudattamista, myönnämme ympäristölupia eri tyyppisille teol li suus laitoksille, annamme päätöksiä meluilmoituksista, käsittelemme pie nimuotoista ruop pausta koskevia ilmoituksia, teemme ympäristönsuojelua kos ke via aloitteita, tark kailemme ympäristötilannetta ja edistämme ympäristönsuojelua. Tänä vuon na julkaisimme selvityksen nimeltä Pietarsaaren ympäristön tila 2008, kertoo ym pä ris tön suo je lu pääl likkö. Lisäksi ympäristönsuojelutoimisto antaa asiantuntijalausuntoja ympäristöasioista muun muas sa kaupunginhallitukselle. Viimeisin niistä on ehdotus alueelliseksi jät e huol to suun nitelmaksi. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Pietarsaaressa ei ole tällä hetkellä va kavia ympäristöongelmia. - Selluloosateollisuuden vaikutus on vähentynyt. Myös vesistöt ovat puhdistuneet. Voi mak kaasti saastuneet alueet ovat kadonneet, mutta lievästi saastuneet alueet ovat laa jentuneet, mikä johtuu hajapäästöistä. Muutama vuosi sitten laadittiin mittava inventointi muun muassa liito-oravasta ja pik ku ti kasta. Pie tarsaaressa on vahva selkälokkikanta, joka on jopa lisääntynyt, vaikka muual la se vähenee. - Lepakosta täytyisi saada enemmän tietoa. Sillä on sama juridinen status kuin liito-ora val la, huo mauttaa Curt Nyman, joka on myös kaupungin ympäristötilinpäätöksen laa ti van työryhmän puheenjohtaja. - Siinä arvioidaan ympäristönsuojelun kustannukset ja tulot. Ensimmäinen ym pä ris tö ti lin päätös tehtiin viime vuonna. Pyrimme laatimaan tilinpäätöksen joka vuosi, mutta se ha kee vielä muotoaan. Foto/kuva: Pirjo Salonen Yhteistyötä ympäristöasioissa Ympäristönsuojelutoimisto tekee tiivistä yhteistyötä useiden osastojen, muun muassa ra ken nusvalvonnan, kanssa. Lisäksi ympäristönsuojelutoimistolla on tiiviit yhteydet naa pu ri kun tien kollegoihin etenkin Ekoroskiin liittyvän yhteistyön kautta. Kaupunki omistaa osan Eko roskista, jonka toimialue ulottuu Kokkolasta Alahärmään. - Ekoroskin ansiosta jätteiden käsittely on täällä valtakunnan huippua. Toi min ta aloi tet tiin vuon na 1995, koska kaatopaikka oli täynnä ja huonossa kunnossa. Oli pak ko miet tiä uusia ratkaisuja ja Ekoroskin perustaminen on pitkälti kun nan in si nöö rien ansio ta. Eräs kan tavista voimista oli Henry Nygård, Pedersören silloinen kun nan in si nöö ri ja sit tem min yrityksen toimitusjohtaja. Yrityksen perustamisessa oli mu ka na pal jon uusia ajattelutapoja ja myös Ruotsista saatuja ideoita. Lokakuun alussa vietettiin energiansäästöviikkoa. Ympäristönsuojelutoimisto järjesti yh des sä Concordian ja työväenopistojen kanssa muutaman keskustelutilaisuuden ja huolehti sii tä, että koulut saivat energia-asioihin liittyvät tietopaketit. Parhaillaan Curtia työllistää alueellisen ilmastostrategian laatiminen. Tavoitteena on, että se val mistuu tämän vuoden aikana ja liitetään Concordian yleiseen kehittämisstrategiaan. - Strategiassa muun muassa asetetaan tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vä he n tä mi sek si, kiin teistöjen lämmitykseen vaikuttamiseksi ja liikenteen kehittämiseksi. Mei dän osuu temmehan on vain pisara meressä, mutta on kuitenkin tärkeää, että kaikki kan ta vat kortensa kekoon. Seuraamme, mitä valtakunnan tasolla tapahtuu ja odo tan saavani kuulla myös Kööpenhaminassa joulukuussa järjestettävän il mas to kon fe renssin tu lok sia, kertoo ympäristönsuojelupäällikkö Curt Nyman. Ulla Linder - 15 -
Anne Hepomäki Halu tehdä kaunista ei ole hiipunut Ihmiset ovat aina halunneet tai ainakin joutuneet tekemään käsillään töitä. Sata vuotta sitten käsityö oli useimmiten pakollinen taito, joten neulontaa, ompelua tai kudontaa ei pidetty vapaaajanharrastuksena, vaan oleellisena osana arjen työntekoa. Käyttövaatteita oli entisaikaan halvempi tehdä itse kuin ostaa. Kun kauppoja ei ollut joka kulmassa, vaatteita osattiin myös kierrättää ja stailata. Kun äidin juhlamekosta aika jätti, päätyi se kiertoon tyttären arkimekoksi tai kun isän kalsareissa oli enemmän reikiä kuin kangasta, saatiin siitä riepuja siivoukseen. Puserot, housut ja rikkinäiset lakanat päätyivät matonkutimiksi. Nämä kierrättämisen mestaritaidot opittiin jo kehdossa. Pietarsaaren Työväenopiston 100-vuotisjuhlanäyttely pidettiin lokakuussa ja pääosassa olivat kädentaidot. Ihan sadan vuoden takaisia mestarinäytteitä ei ollut saatavilla, sillä aika on ne jo syönyt. Sen sijaan näyttely antoi selkeän kuvan siitä, että vuosikymmenien saatossa halu tehdä kaunista ja käyttökelpoista ei ole hiipunut. Materiaalit ovat muuttuneet, mutta tekniikka ja työvälineet pysyneet samoina, sanoo tekstiilityönopettaja Anne Hepomäki. Nyt halutaan nyplätä ja huovuttaa Työväenopisto oli ja on edelleenkin paikka, jonne saa tulla tekemään työtä sellaisilla välineillä, joihin ei itsellä ole varaa tai jotka eivät omaan kotiin mahdu. Kangaspuut ja kirjontaompelukone ovat välineitä, joita joka tuvassa ei ole, mutta joiden puuttuminen ei estä esimerkiksi mattojen kutomista. Kangaspuilla saa tulla kutomaan seitsemänä päivänä viikossa aamusta iltaan. Mattojen kutominen onkin yksi vaihtoehto vuorotyötä tekeville, Hepomäki sanoo. Juhlanäyttelyn vanhinta antia tekstiilitöiden osalta olivat pitsinnypläykset ja fransut. Fransukurssia ei Pietarsaaressa tällä hetkellä ole, mutta pitsinnypläys on noussut uuteen suosioon. Ryijyissä näkyy selvästi materiaalin muutos. Perinteisten ryijyjen tilalle ovat tulleet valoryijyt. Kansallispukukurssia ei muutamaan vuoteen ole ollut, mutta tuota vaativaa pukua on ollut mahdollista tehdä virkkaus- ja neulontakurssilla. Hepomäki kertoo, että ompelutyökursseilla pääpaino on nykyään juhlavaatteilla ja kodin sisustukseen liittyvillä töillä. Käyttövaatteet ovat niin halpoja, että niitä ei juurikaan kannata tehdä, hän huomauttaa. Huovutus on yksi kurssitarjonnan suosituin aihe. Huovuttamalla saa hattuja, pöytäliinoja, tossuja, mattoja, käsineitä vain mielikuvitus on rajana. Huovuttamalla saadaan nopeasti valmista. Ja koska huovuttamisessa villasta lähtevä haju on melko voimakasta, sitä tehdään mieluummin vieraissa tiloissa, kuin omassa kodissa. Hepomäki tietää. Turkis- ja nahkakurssi on yksi Pietarsaaren erikoisuus. Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun turkisalan toimipisteen sijainti paikkakunnalla mahdollistaa kurssien pidon. Toiveittesi tekstiilit -nimeä kantava kurssi sisältää sekatekniikkaa. Kurssilla on mahdollista tehdä tilkkutöitä, aurinkovärjäystä, silkkimaalausta, kankaanpainantaa. Varsinkin tilkkutyöt ovat kovasti suosittuja. Käsityöt ovat mielen hyvinvointia Anne Hepomäki uskoo, että omin käsin tehty työ, olipa se sitten tekstiilityötä, kuvataidetta, veistoa, keramiikkaa tai puutyötä, on arvokasta osaamista, joka tänä päivänä kuuluu enemmänkin henkiseen pääomaan kuin arjen rutiineihin. Käsityöt ovat mielen hyvinvointia. Tulee hyvä mieli, kun näkee mitä itse saa aikaan. Käsitöissä pelkkä työn valmistuminen ei ole pääsaavutus, vaan koko prosessi. Tekeminen itsessään on palkitsevaa, Hepomäki sanoo. Hepomäki huomauttaa, että nykyajan kiireisessä elämänrytmissä käsitöiden perustehtävänä on myös pitkäjännitteisyyden kehittäminen. Kaikki mulle heti nyt -ajattelu ei käsitöihin sovi. Käsitöiden kohdalla, kuten myös muissa työväenopiston kurssitarjonnassa, sosiaalinen puoli on vahva tekijä. Ihmisen on mukavampi harrastaa, kun ei tarvitse harrastaa yksin. Marjo Luokkala - 16 -
Intresset för att göra någonting vackert har inte falnat Mänskor har alltid tyckt om eller ibland varit tvungna att arbeta med sina händer. För hundra år sedan var handarbete för det mesta en obligatorisk färdighet. Att sticka, sy eller väva ansågs inte som en fritidssysselsättning, utan som en väsentlig del av vardagsarbetet. Förr i tiden var det billigare att göra vardagskläder själv än att köpa dem. Då det inte fanns en affär i varje hörn, kunde man också återanvända och styla kläder. När mammas festklänning hade tjänat ut, kunde den göras om till en vardagsklänning åt dottern eller när det fanns mer hål än tyg i pappas kalsonger, fick man trasor för städningen av dem. Blusar, byxor och trasiga lakan dög bra till mattrasor. Man lärde sig att bli en mästare på återanvändning redan i vaggan. Det finskspråkiga arbetarinstitutet i Jakobstad höll sin 100-års jubileumsutställning i oktober med handarbete i centrum. Några hundra år gamla mästarprov fanns inte att tillgå, de är utnötta vid det här laget. Däremot gav utställningen en klar bild av att intresset för att göra någonting vackert och användbart inte har falnat under årtiondenas lopp. Vi använder andra material idag, men tekniken och arbetsredskapen är desamma, säger textillärare Anne Hepomäki. Nu vill man knyppla och tova Arbetarinstitutet var och är fortsättningsvis en plats dit man får komma för att arbeta med sådana redskap som man inte själv har råd med eller som inte ryms hemma. Vävstolar och broderisymaskiner är redskap som inte finns i alla hem, men det hindrar inte att man t.ex. kan väva mattor. Vävstolarna får man använda sju dagar i veckan från morgon till kväll. Att väva mattor är ett bra alternativ för dem som arbetar i skift, säger Hepomäki. De äldsta föremålen på jubileumsutställningen när det gäller textilarbeten var knypplade spetsar och franslakan. Någon kurs i franslakan har vi för närvarande inte i Jakobstad, men spetsknyppling har blivit populärt igen. I fråga om ryor ser man tydligt att nya material har kommit till. I stället för de traditionella ryorna gör man nu ljusryor. Någon folkdräktskurs har vi inte haft de senaste åren, men det har varit möjligt att tillverka den här krävande dräkten på kurser i virkning och stickning. Hepomäki berättar att på sömnadskurserna ligger betoningen numera på festkläder och olika heminredningsföremål. Vardagskläder är så billiga att köpa att det inte riktigt lönar sig att sy dem själv, påpekar hon. Kurserna i tovning hör till de populäraste. Genom tovning kan man tillverka hattar, borddukar, tofflor, mattor, vantar - den enda begränsningen är din egen fantasi. Då man tovar ser man snabbt resultat. Eftersom den lukt, som ullen avger när man tovar, är ganska stark, tovar man hellre i främmande utrymmen än hemma, berättar Hepomäki. En kurs i päls- och lädersömnad är en specialitet för Jakobstad. Det är möjligt att hålla den här kursen tack vare att Mellersta Österbottens yrkeshögskola har utbildning inom pälsbranschen i Jakobstad. Dina önsketextiler heter en kurs där man får pröva på olika tekniker. På kursen är det möjligt att syssla med lappteknik, solfärgning, silkesmålning, tygtryck. Speciellt arbeten i lappteknik har varit mycket omtyckta. Handarbete är terapi för själen Anne Hepomäki tror att allt handarbete är värdefullt, om det så är fråga om textilarbete, bildkonst, keramik eller träslöjd. Det här är kunnande som idag mer hör till det andliga kapitalet än till vardagsrutinerna. Handarbete är terapi för själen. Man blir på bra humör, när man ser vad man själv kan få till stånd. När man handarbetar är det viktigaste inte att få arbetet färdigt, utan hela processen är viktig. Arbetet i sig ger tillfredsställelse, säger Hepomäki. Hepomäki påpekar att i vår stressiga livsrytm är handarbetets grunduppgift också att lära oss uthållighet. Jag-vill-ha-allt-genast-nu-tänkandet passar inte ihop med handarbete. När det gäller handarbete och hantverk är den sociala sidan en viktig faktor, det här gäller förstås också arbetarinstitutets övriga kursutbud. Det är roligare att handarbeta när man får göra det tillsammans. Marjo Luokkala Foto/kuvat: Pirjo Salonen - 17 -
Magnus Brännbacka & Stefan Järndahl Gatusanering i Östermalm Nu grävs det i stadsdelen Östermalm efter att gatusaneringen i Västermalm blev klar. Gatorna grundförbättras och asfalteras, trafiksäkerheten förbättras. Gatumiljön blir också bättre tack vare planteringar och gräs. Projektet startade i april 2008 med ett infomöte för alla intressenter. -Tidtabellen lever hela tiden eftersom överraskningar alltid dyker upp. I Västermalm höll vi på i över tio år, nu har det också visat sig att det finns museala värden i Kråkholmens norra del att ta hänsyn till. Nyligen fick vi veta att till exempel stenmurar och träd ska sparas. Det är också osäkert om vi kan asfaltera alla gator, berättar den ansvarige planeraren Johan Enlund på kommunaltekniska avdelningen. Värdefulla miljöer i Östermalm finns bland annat på Sandvägen och i delar av Tallmogatan och Kråkholmsvägen. A och O i Östermalm är ändå trafiksäkerheten. Småningom skall en cykelväg finnas längs med hela Bottenviksvägen och korsningen vid Ahlströmsgatan skall göras tryggare. - Det har också funnits ett problem med tung genomfartstrafik, men det skall åtgärdas genom avsmalningar, farthinder och eventuellt nya refuger. Lite nytänkande har vi också Jakobstads Vatten i samarbete med kommunaltekniska planeringen har försökt få yt- och dagvattnet att rinna ut i grönområden, vilka ska fungera som bassänger så att vattnet inte belastar dagvattensystemet, förklarar Johan och fortsätter: - Saneringen är ett samprojekt mellan Jakobstads Vatten, Tekniska verket, Jakobstads Energiverk och Jakobstadsnejdens telefon. Redan i över tio år har vi har haft som kutym att samarbeta. Vi håller kontinuerliga planeringsmötet samt arbetsplatsmötet för projektet. Magnus Brännbacka på kommunaltekniska planeringen fungerar som huvudplanerare för projektet. Totalt arbetar sex gatuarbetare och en del privata företagare med Östermalms sanering, med Frank Bäcksholm som arbetsledare. Klart år 2013 Målsättningen är att Östermalms gatusanering skall blir klar på sex år, det vill säga stå klar år 2013. - Sparivern kan förstås sätta käppar i hjulet för den tilltänkta tidtabellen, men vi försöker att hålla den så långt det går, säger Johan. Efter Östermalm står stadsdelen London i tur. Området är äldre än Östermalm och där kan också finnas överraskningar. - Dem kan ofta gatubyggarna lösa - de har många idéer, vilket är jag tacksam över. De som arbetar på utsidan gör det största jobbet, påpekar Johan Enlund och ger en eloge till dem. Johan Enlund Ulla Linder - 18 -
Itänummen katusaneeraus Länsinummen katusaneerauksen valmistuttua ovat nyt vuorossa Itänummen kau pun gin osan kaivutyöt. Kaduille tehdään perusparannus ja ne asfaltoidaan ja lii ken ne turvallisuutta pa rannetaan. Lisäksi katuympäristö kohentuu istutusten ja nurmikkojen ansiosta. Hanke aloitettiin huhtikuussa 2008 kaikille sidosryhmille järjestetyllä tiedotustilaisuudella. - Aikataulu elää jatkuvasti, koska yllätyksiä ilmenee aina. Länsinummella töitä tehtiin yli kym menen vuotta. Lisäksi nyt on käynyt ilmi, että Kråkholman pohjoisosassa on otet tava huomioon myös museaalisia arvoja. Saimme hiljattain tietää, että esimer kik si kiviaidat ja puut on säästettävä. Lisäksi on epävarmaa, voimmeko asfaltoida kaik ki kadut, kertoo vastaava suunnittelija Johan Enlund kunnallistekniikan osas tol ta. Arvokkaita ympäristöjä Itänummella on muun muassa Hiekkatiellä sekä osassa Män ty kan kaan katua ja Kråk hol mantietä. Tärkeintä Itänummella on kuitenkin liikenneturvallisuus. Ajan mittaan koko Poh janlahdentien varrelle rakennetaan pyörätie ja Ahlströminkadun ris te ys tehdään turvallisemmaksi. - Lisäksi ongelmana on ollut raskas läpikulkuliikenne, mutta se korjataan kadun ka ven nuksilla, ajohidasteilla ja mahdollisesti uusilla suojakorokkeilla. Hieman uu tta ajat teluakin on mukana suunnitelmissa. Pietarsaaren Vesi on pyrkinyt yhteistyössä kunnallisteknisen suunnittelun kans sa saamaan pinta- ja hulevedet valumaan viher alu eille, joiden on määrä toimia al taina siten, että vedet eivät kuormita hu le ve si jär jes telmää, selittää Johan ja jatkaa: - Saneeraus on Pietarsaaren Veden, teknisen viraston, Pietarsaaren ener gia lai tok sen ja Pietarsaaren seudun puhelimen yhteishanke. Jo kymmenen vuoden ajan meil lä on ollut käytäntönä teh dä yhteistyötä. Pidämme säännöllisiä suun nit te lu ko kouk sia ja työpaikkakokouksia hankkeen tiimoilta. Hankkeen pääsuunnittelijana toi mii Magnus Brännbacka kunnallistekniikan suunnitteluosastolta. Itänummen saneeraushankkeessa työskentelee yhteensä kuusi katutyöntekijää ja muu ta mia yksityisyrittäjiä. Työn joh ta jana on Frank Bäcksholm. Valmista vuonna 2013 Foto/kuva: Pirjo Salonen Tavoitteena on, että Itänummen katusaneeraus valmistuu kuudessa vuodessa ja on siis val mis vuonna 2013. - Säästökuuri saattaa tietenkin heittää kapuloita rattaisiin kaavaillun aikataulun suh teen, mut ta pyrimme noudattamaan sitä mahdollisimman pitkälti, Johan sanoo. Itänummen jälkeen vuorossa on Lontoon kaupunginosa. Alue on Itänummea vanhempi ja sielläkin saattaa ilmetä yllätyksiä. - Kadunrakentajilla on yleensä ratkaisu ongelmiin. Heillä on paljon ideoita, mistä olen kii tol linen. Ulkotöissä olevat tekevät suurimman työn, huomauttaa Johan En lund ja an taa heille tunnustusta. Ulla Linder - 19 -
Pieni kaupunki, isot nimet (2) Edellisessä lehdessä aloitimme sarjan artikkeleita, joissa esittelemme kaupunkimme rakennuksia uudessa valossa. Emme käsittele kohteita niinkään osana Pietarsaarta, vaan osana nimekkään arkkitehdin laajaa elämäntyötä. Jatkamme sarjaa Erkki Huttusen vanhalla Sokoksella, eli Pedersöre Handelslag:illa. En liten stad med stora namn (2) I föregående tidning inledde vi en artikelserie, som presenterar bekanta byggnader i vår stad ur en ny synvinkel. Vi betraktar dem inte ur Jakobstadsperspektiv, utan som delar av kända arkitekters livsverk. Vi fortsätter här serien med Erkki Huttunens Gamla Sokos, dvs. Pedersöre Handelslag. Foto/kuva: Pietarsaaren kaupunginmuseo / Jakobstads museum, Ingolf Friman Alavudella syntynyt Erkki Juhani Huttunen (1901-1956) opiskeli arkkitehdiksi vuosina 1921-1927, jolloin vallitseva tyyli-ihanne Pohjoismaissa oli juhlallinen klassisismi. Funktionalismin aatteet ja estetiikka rantautuivat kuitenkin 1920-luvun lopussa konkreettisesti Suomeen, ja Erkki Huttunen nousi pian Suomen yhdeksi merkittävimmäksi 1930-luvun funktionalismin edustajaksi. Funktionalistinen suunnittelu korosti nykyaikaisuutta, tarkoituksenmukaisuutta, terveellisyyttä ja tehokkuutta. Rakennukset olivat vaaleita ja linjakkaita. Ikkunapinnat tehtiin mahdollisimman suuriksi koska auringonvalon saantia pidettiin tärkeänä. Kehittynyt rakennustekniikka mahdollisti jatkuvien ikkunarivien, ns. nauhaikkunoiden rakentamisen. Lennokkaat katokset ja pyöristetyt kulmat olivat suosittuja funkisaiheita. Huttunen kiinnitettiin vuonna 1928 Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) rakennusosastolle, ja sai siellä pian vahvan aseman. Uusi funktionalistinen tyyli näkyi ensimmäisen kerran SOK:n Rauman konttori- ja varastorakennuksessa (1931) ja Viipurin myllyssä (1932). Vastaavia konttoreita, varastoja ja myllyjä nousi myöhemmin 1930-luvulla mm. Kotkaan, Joensuuhun, Nokialle, Ouluun, ja Vaasaan. Viime mainittu kompleksi, nykyinen Vaasan Opistotalo maasillan kupeessa, valmistui 1938. Erkki Juhani Huttunen (1901-1956) kom ursprungligen från Alavo och studerade till arkitekt under åren 1921-1927, då den högtidliga klassicistiska stilen dominerade i nordisk byggnadskonst. Den funktionalistiska ideologin och estetiken slog igenom i Finland i slutet av 1920-talet, och Erkki Huttunen blev snabbt en av de mest betydande profilerna inom 1930-talets inhemska funktionalism. Den funktionalistiska planeringen betonade nymodighet, ändamålsenlighet, sundhet och effektivitet. Byggnaderna var ljusa, med rena linjer. Fönsterytorna gjordes så stora som möjligt, eftersom tillgången på solljus ansågs viktig. Tack vare framsteg i byggnadstekniken kunde man bygga sammanhängande fönsterrader, så kallade bandfönster. Lätta, svävande ingångstak och rundade hörn var populära funkismotiv. Huttunen anställdes år 1928 på byggnadsavdelningen vid Centrallaget för Handelslagen i Finland (SOK) och fick snabbt stort inflytande. Första gångerna man kunde märka den nya funktionalistiska stilen var i SOK:s kontors- och lagerbyggnad i Raumo (1931) och i kvarnen i Viborg (1932). Motsvarande kontor, lagerbyggnader och kvarnar byggdes senare under 1930-talet bl.a. i Kotka, Joensuu, Nokia, Uleåborg och Vasa. Sistnämnda bygg- - 20 -