9 Kurranummen leikkipuisto täytti 10 vuotta sivu 8 2012 Sinä päätät rakennetaanko lentoasemalle sivu 5 Apostolin kyydillä kirkolta kirkolle sivu 4 kuva Hannu Vapaavuori PUKINMÄEN APTEEKKI KEHÄ I VARRELLA - ASEMAN VIERESSÄ Säterintie 2, 00720 HELSINKI p. 35057210 ma-pe 8-19, la 8-15 SYYSKUUN TARJOUS -15% 12,40 Rela Tabs 30 tablettia (norm. 14,58 )
2 9 2012 Pientalotonttien neliöhinnat nousivat kasvukeskuksissa Epävarmuus kiinteistömarkkinoilla jatkuu Maanmittauslaitos julkisti kiinteistöjen kauppahintatilaston alkuvuodelta 2012. Tilastosta ilmenee, että kiinteistökauppojen määrä laski tammi-kesäkuussa 5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kiinteistökauppaan käytetty rahamäärä oli 3,7 miljardia euroa, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 nousuun lähtenyt kaupanteko näyttää jälleen tasaantuneen, kertoo kiinteistöarvioinnin asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta. Vuoden 2012 alkupuoliskolla tehtiin 30.800 kiinteistökauppaa. Omakotitonttien kauppa hiljeni - talojen hinnat pysyivät korkeina roa kerrosneliömetriltä. Helsingissä hinnannousua oli 0,6 prosenttia, Espoossa ja Vantaalla 7 prosenttia. Pientalokauppoja tehtiin vuoden 2012 alkupuoliskolla yhteensä 7600 kappaletta. Kauppojen määrä laski 2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Hinnat ovat nousseet tänä vuonna kaava-alueilla keskimäärin 2 prosenttia ja haja-asutusalueilla 6 prosenttia. Omakotitalon mediaanihinta kaavaalueilla oli Espoossa 441.750 euroa, mikä tarkoittaa 5 prosentin nousua viime vuoden alkuun verrattuna. Helsingissä omakotitalon hinta oli 393.500 (-4 %), Vantaalla 320.000 (+2 %), Turussa 220.000 (-1 %) ja Tampereella 255.000 (+2 %). Pientalotontteja myytiin tammi-kesäkuussa 2012 koko maassa 3300 kappaletta, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2011 vastaavana aikana. Omakotitonttien kaupankäynti on vähentynyt nyt kaksi vuotta peräkkäin, Väänänen sanoo. Yksityishenkilöiden myymien pientalotonttien neliöhinnat nousivat kasvukeskuksissa. Yksityisten myymien kaavatonttien keskimmäinen hinta eli mediaanihinta oli Helsingissä 1018, Espoossa 854 ja Vantaalla 638 eu- Kesämökkien hinnat yhä nousussa Loma-asumista palvelevia kiinteistökauppoja tehtiin alkuvuonna yhteensä 5700, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rantaan rajoittuvan lomamökin hinta nousi vuoden aikana kaava-alueella 5 prosenttia mediaanihinnan ollessa 147.000 euroa. Kaava-alueen ulkopuolella hintataso oli 105.000 euroa, joten hinnannousu oli niin ikään 5 prosent- Letterbox Mediat Puh. 09-260 0107, info@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Pekka Särkisilta puh. 050 555 3252 pekka.sarkisilta@letterbox.fi Aineistojen toimitusaika Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään maanantaina klo 16. Riippumaton kaupunginosalehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Toimitus Puh. 045 865 3130 Jakelu Letterbox p. 050 408 2082 tia. Ilman omaa rantaa olevien kuivan maan mökkien keskimääräinen hintataso oli 48.000 euroa, joten nousua viime vuoden tasoon oli 2 prosenttia. Kesämökkien hinnat näyttävät olevan yhä nousussa. Kalleinta oli Varsinais-Suomessa, jossa kaava-alueella sijaitsevat rantamökit maksoivat keskimäärin 194.000 euroa, Väänänen kertoo. Haja-alueen rantamökki maksoi Uudellamaalla 198.000 euroa. Rantatonteista kaava-alueella maksettiin koko maassa keskimäärin 38.000 euroa (nousua 6%). Haja-alueella olevan rantatontin sai 30.000 eurolla (laskua 12%). Pelto- ja metsämaakauppa tasaista Pellon hinta laski koko maassa 4 prosenttia verrattuna viime vuoden alkuun. Koko maan keskihinta alkuvuonna oli 7 300 euroa hehtaarilta. Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomen maakunnassa: 11.600 euroa hehtaarilta. Metsämaan keskihinta alkuvuonna oli koko maassa 2400 euroa hehtaarilta (nousua 2 %). Kalleinta metsämaa oli Uudellamaalla ja halvinta Lapissa, Väänänen toteaa. Uudenmaan maakunnassa hehtaari maksoi 4800 euroa, kun taas Lapissa vain 1000 euroa. Tilasto koottu kiinteistöjen kauppahintarekisteristä.
9 2012 3 Kummikoulut kasvattavat kestävään kulutukseen Yhdeksän pääkaupunkiseudun koulua aloittaa tänä lukuvuonna Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kummikouluina. Koulujen kanssa toteutetaan maksuton ympäristökasvatukseen keskittyvä opetuspaketti. HSY rahoittaa toiminnan, ja käytännön toteutuksesta vastaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polku. Kummikouluohjelmassa mukana ovat Helsingistä Herttoniemenrannan ala-aste, Pelimannin ala-aste ja Pihlajiston ala-aste. Vantaalta mukana ovat Kartanonkosken koulu, Koivukylän koulu ja Vantaankosken koulu. Espoosta valitut kummikoulut ovat Hansakallion koulu, Jousenkaaren koulu ja Taavinkylän koulu. Kummikouluiksi on ollut vuosittain jopa kymmeniä halukkaita kouluja. Valinnassa huomioitiin erityisesti huolellisesti laaditut ja hyvin perustellut syyt hakea kummikouluksi, sitoutuneisuus kummikouluohjelman toteuttamiseen sekä kuntakohtainen tasapuolisuus. Kummikouluvuoden teemoja ovat jätteen vähentäminen ja kestävä kulutus. Kummikouluohjelmassa kartoitetaan aluksi koulussa syntyvän jätteen määrää, lajitteluosaamista ja kulutustottumuksia. Tietojen pohjalta kullekin koululle suunnitellaan oma lukuvuoden kestävä ohjelma. Tavoitteena on innostaa oppilaita ja henkilökuntaa toimimaan ympäristön puolesta sekä auttaa kouluja vähentämään syntyvän jätteen määrää. Kummikoulujen opettajille tarjotaan koulutusta sekä valmiita oppitunteja ja -materiaaleja. Vaikka ohjelma on vuoden mittainen, koulu voi helposti hyödyntää kummikouluvuoden aikana toteutettuja oppitunteja useampana vuonna. Päämääränä on, että kouluille juurtuvat kummivuoden aikana toimintatavat, joiden ansiosta jätemäärät vähenevät ja kierrätys lisääntyy. Kummikouluohjelma järjestetään vuosittain. Sitä kehitetään Euroopan aluekehitysrahaston ja valtion tuella. Syysistutukset ja puutarhajätteet ympäristöystävällisesti Syksy on kukkasipulien ja -mukuloiden sekä astiataimien istutusaikaa. Paperiset kukkasipulipussit lajitellaan keräyskartongin joukkoon tai energiajätteeseen. Muoviset kukkasipulipussit ja astiataimien muoviset taimiruukut kuuluvat energiajätteeseen. Sinne kuuluvat myös tyhjät muoviset syyslannoite-, kalkki-, nurmikko-, multa- ja turvesäkit, Edupolin ympäristöosaamispalveluiden päällikkö Johanna Krabbe kertoo. Keraamiset kukkaruukut käytetään uudelleen. Rikkinäiset ruukut voi hajottaa salaojituksen pohjamateriaaliksi. Puiden ja pensaiden syysleikkauksessa syntyvät oksat haketetaan ja käytetään omalla tontilla kateaineena tai kompostorin seosaineena. Puutarhajätteen vieminen yleisille puistoalueille on paitsi kiellettyä, myös rumentaa maisemaa. Lisäksi puutarhajätteen läjittämisestä voi seurata vieraiden kasvilajien leviämistä ympäristöön. Mikäli oksia ja lehtiä on yli oman pihan tarpeen, niille tilataan vaihtolava tai ne kuljetetaan puutarhajätteen vastaanottopisteeseen. Ostamme kultaa ja hopeaa Olemme palvelleet Suomessa jo yli 110 000 tyytyväistä asiakasta! Tervetuloa Tikkurilan ostopisteeseen! Tikkuraitti 18 Vantaa,Tikkurila Ma-Pe klo 10-17 Näistä esineistä maksoimme: 684 Ostamme kaikenlaiset kulta- ja hopeaesineet, myös rikkinäiset, parittomat ja kuluneet! Rahat tilille tai suoraan käteen! -ota tilinumerosi mukaan!
4 9 2012 Apostolin kyydillä kirkolta kirkolle Malmin seurakuntalaisia kirkkovaelluksella Reitti: Viikki Pihlajamäki Malmi Jakomäki Puistola Tapanila Syyskuun ensimmäisenä lauantaina Malmin seurakunnan kirkkovaeltajat aloittivat taipaleensa Viikin kirkolta. Tuoksi päiväksi oli lupailtu sadetta, mutta pilvet armahtivat patikoijia melkein Malmin kirkolle saakka. Sitkeä joukkio eteni läpi sateen ja viiman, viivähti hetken jokaisen kirkon tunnelmassa ja lauloi sydämensä kyllyydestä. Määränpäässä Tapanilan kirkolla viluisia vaeltajia odotti lämmin keitto ja hyvä mieli. Vaeltaminen avartaa, kiteytti joku mukanaolleista. Kävelevästä kuorosta kirkkovaellukseen Viikin kirkon leppeästä rauhasta vaeltajat katosivat pimeään tunneliin, jonka päässä kajasti valoa ja Malmin hautausmaa. Kuolemakokemus, joku keksi. Tosiasiassa 16 kilometrin taivallus oli vasta aluillaan ja viisi kotialueen kirkkoa odotti vielä tutustumistaan. Yksi vaeltajista oli Tapanilan kamarikuoron basso, kirkkohistorian tutkija Mikko Malkavaara, joka patikoi reippaaseen tahtiin sauvojen avittamana. Suurin osa retkueesta eteni perinteisellä apostolin kyydillä, muutama oli hypännyt polkupyörän selkään ja pari oikoi etappeja autolla Amerikan malliin. Tyyli oli siis jotakuinkin vapaa. Kirkkovaellus on Mikon ja hänen vaimonsa, kirjailija Kaisa Raittilan, keksintöä. Myös Raittila kytkeytyy Tapanilan kamarikuoroon kuoron vanhana laulajana. Kaikki lähti ajatuksesta, että kuorotoiminta voisi olla muutakin kuin yhdessä paikassa harjoittelemista ja samassa, tai mahdollisesti jopa toisessa, paikassa esiintymistä. Ideamme oli viedä kuorotoimintaa enemmän performanssin suuntaan, Malkavaara valotti. Ensin ajattelimme Kaisan kanssa, että kuoro voisi kävellä lähialueella jonkin reitin ja laulaa, mutta pian ymmärsim- me avata ovet kaikille halukkaille ja tehdä tapahtumasta julkisen. Ja ovet todellakin avautuivat. Tänä syksynä mukana patikoimassa oli Malmin seurakuntalaisten lisäksi niin itä- kuin länsihelsinkiläisiäkin. Malmin seurakunta on Suomen suurin ja kätkee sisälleen monta kirkkoa, joiden välinen vuorovaikutus on olematonta. Saman seurakunnan kirkot ovat kuin omia seurakuntiaan, toisistaan eristyksissä olevia kuplia, Malkavaara pohjusti ja eteni johtoajatukseen: Vaeltamalla kotiseurakunnan kirkkotilojen läpi voimme toimia yhteydenrakentajina näiden erillisten saarekkeiden välillä. Parhaassa tapauksessa lisäämme kotialueen kirkkojen välistä vuorovaikutusta. Ja kuorosta kun on kyse, on selvää, mikä toimii parhaiten erillisyyden silloittajana: musiikki ja laulu. Ja turha tässä on yhtään vähätellä sitäkään tosiasiaa, että käveleminen on yksinkertaisesti kivaa, lisäsi Malkavaara ja sivakoi ylämäkeen. Pientä ja maallistunutta pyhiinvaellusta Vaelluksen pisimmällä, noin tunnin kestäneellä etapilla Malmin kirkolta Jakomäkeen Malkavaara ja Raittila pysäyttivät seurueen ja kaivoivat repuistaan esille hanaviinipakkaukset ja muovimukit. Pörinästä päätellen oltiin jossain Malmin lentokentän läheisyydessä. Janoisille virvoitusta, Raittila ilmoitti. Näinhän sitä tehdään Compostelan tielläkin, sanoi vuosaarelainen vaeltaja Esa Soukka, pysähdytään virkistäytymään. Viittaus pyhiinvaellukseen oli osuva, sillä kirkkovaellus liittyy ikivanhan pyhiinvaellusperinteen elpymiseen luterilaisen kirkon sisällä katolisessa ja ortodoksisessa perinteessähän pyhiinvaelluksia on tehty kaiken aikaa. Kyse on elämyksellisyyden uudesta korostumisesta luterilaisen kirkon sisällä. Hengellisyyttä voi harjoittaa monin muinkin tavoin kuin vain pönöttämällä paikoillaan. Voi esimerkiksi liikkua ja mietiskellä, Malkavaara valotti. Keskiajan tunnetuimmilla pyhiivaellusreiteillä Roomaan, Jerusalemiin ja Santiago de Compostelan katedraaliin riitti tungosta, sillä reiteillä luvattiin kaikki synnit anteeksi. Nykyajan kaupunkimaisemia halkovat vaellusreitit ovat usein huomattavasti lyhyempiä ja päämäärätkin melkolailla vaatimattomampia: saada mukavaa rupatteluseuraa, raitista ilmaa ja liikuntaa. Jo yhden päivän vaellus virkistää ja antaa sisältöä, kunhan vain vauhti pysyy tarpeeksi rauhallisena, sanoi Malkavaara ja viittasi Pyhän Laurin vaellukseen, jossa osallistujat jakautuivat urheiluhenkisiin nopeisiin ja omaa rauhallista vauhtiaan edenneisiin hitaisiin. Muistan edellisinä vuosina Malmin kirkkovaellukseen liittyneen hiljaisuuden retriitin ajatuksen. Vaeltaja sai jokaiselle etapille Kaisa Raittilan kirjoittaman pienen kirjeen, jossa luki kullekin oma mietiskelyaihe, kuten vaikkapa mieti viittä hyvää asiaa mitä elämässäsi on tapahtunut. Tänä vuonna hiljaisen mietiskelyn korvasi vapaa jutustelu. Yhdellä oli mukana askelmittari, toinen räpläsi navigaattoriaan. Maallistunutta pyhiinvaellusta, voisi sanoa. Levähtämisiä tutuilla ja tuntemattomilla kirkoilla Vettyneet vaeltajat saapuivat kiitollisina pyhiin määränpäihinsä, joiden joukossa saattoi olla patikoijille ennestään täysin tuntemattomia kirkkoja. Kussakin määränpäässä vaeltajia odotti pappi, joka esitteli seurueelle kirkkoaan. Esimerkiksi Pihlajamäen kirkossa, jossa korostuu voimakkaasti diakoniatyö ja seurakunnan pitkän pöydän ateriayhteys, vaeltajat saivat nauttia kappalainen Jukka Holopaisen laittamasta huikopalasta. Lohitahnalla huolellisesti koukeroidut ruisnapit katosivat nopeaan tahtiin, samoin kirkkoherran hautausmaalta poimimat mehevät omenat ja päärynät. Pihlajamäen kirkon alttari Ovat kypsyneet hyvin lannoitetussa maassa, vitsaili kappalainen. Yksinkertainen välipala oli mieluinen ja kertoi Pihlajamäen kirkon hengestä enemmän kuin mikään historiikki tai toimintakertomus olisi voinut ilmaista. Vielä on liian aikaista sanoa, tuleeko kirkkovaellus lisäämään Malmin seurakunnan kirkkojen välistä yhteistyötä, mutta ainakin omaa lähialueen tuntemustani se lisäsi. En esimerkiksi tiennyt, että Kristian Gullichsenin suunnitteleman Malmin kirkon kaikki 400 000 tiiltä on muurattu käsin tai että kirkkosalin pyöreän tiiliholvin rakentamiseen on liittynyt äärimmäisen haasteellisia vaiheita. Jakomäen kirkosta en tiennyt oikeastaan mitään, kuten vaikkapa sitä, että kirkon seinää koristaa Göran Augustssonin poptaiteellinen alttariteos. Tapanilan kamarikuoro pääsi tutustumaan kirkkojen luonteisiin myös aivan erityisellä, sisäisellä, tavalla, sillä kuoro lauloi muutaman kappaleen jokaisessa kirkossa ainakin Lähde ja Toivioretkellä kajahtivat kanttori Merja Wirkkalan johdolla jokaisessa salissa. Kirkolta kirkolle kuoron kanssa kulkenut yleisö vahvisti, että tilat soivat hyvin, hyvin eri tavoin. Entä kirkkovaelluksen tulevaisuus? Saa nähdä, järjestetäänkö kirkkovaellusta enää ensi vuonna vai kehittelemmekö jotain ihan muuta. Ihan näin toteutettuna tuskin enää mennään. Yksi idea olisi viedä vaellusta takaisin hiljaisuuden ja hengellisyyden suuntaan. Niin tai näin, ajatus kuorosta aktiivisena, liikkuvana performanssina elää, hymyili Mikko Malkavaara ja läksi Tapanilan kirkolta soppalautasen ääreltä päivän viimeiselle etapille parin korttelin päähän kotiin. kuvat Hannu Vapaavuori
9 2012 5 Malmin lentoasema ja kuntavaalit Reilun kuukauden päästä olevat kuntavaalit nostavat yleiseen keskusteluun kotikaupunkiamme koskevia kysymyksiä. Helsingin kaupunki on käynnistämässä jälleen uuden yleiskaavan valmistelun. Siinä vaiheessa varmasti myös kysymys Malmin lentoaseman tulevaisuudesta nousee esille. Tällä hetkellä vallassa olevat päättäjät olisivat valmiita kaavoittamaan alueen asuntokäyttöön. Mutta onko näin tulevaisuudessa? Malmin kenttäalueelle on aiemmin kaavailtu noin 10.000 hengen asuinaluetta. Kyseessä olisi erittäin mittava hanke, joka luonnollisesti kiinnostaa monia rakennuttajia. Rakentaminen olisi tosin varsin kallista, koska pohjavesirikas savimaa vaatisi mittavaa paaluttamista ja vedenpoistoa. Kun alue olisi valmis, helsinkiläisillä olisi uusia asuntoja noin parin vuoden kasvutarpeisiin. Samalla olisi kuitenkin peruttamattomasti menetetty suomalaisen yleis- ja ammatti-ilmailun tärkein koulutuskeskus, ainutlaatuinen historiallinen miljöö sekä arvokas luonto- ja harrastekohde. Myös koko Pohjois-Helsinki olisi luopunut osasta paikallisesta identiteettiään. Tunnetaanhan Malmi maailmalla juuri lentokentästään. Olisiko uhraus sen arvoinen? Tätä kysyvät varsinkin ilmailua harrastavat, jotka lentomatkoillaan hämmästelevät Helsingin ympärillä aukeavaa autiutta. Ilmasta huomaa parhaiten, miten väljää Helsingin ahtaiden rajojen ulkopuolella on. Ei tarvitse mennä kuin pari kilometriä Vantaan ja Sipoon puolelle, niin maisema on pelkkää metsää. Uudet luottamushenkilöt tulevat tärkeällä tavalla vaikuttamaan Helsingin kaavoituspolitiikkaan. Malmin kentän kohtalo on yksi asia, johon heidän tulee ottaa valtuustokauden aikana kantaa. Äänestäjien onkin hyvä tietää, millaisia näkemyksiä ehdokkaat edustavat. Malmin lentoaseman ystävät ry. tulee jälleen lähestymään kaikkia helsinkiläisiä kuntavaaliehdokkaita ja kysymään heiltä yksinkertaisen kysymyksen. Tiedustelemme kuinka moni ehdokas haluaa, että Malmin lentoaseman alue voisi jatkossakin toimia ilmailukäytössä. Saadut vastaukset tullaan kokoamaan ennen vaaleja ja julkaisemaan Malmi-lehdessä, sekä yhdistyksen kotisivulla www.pelastamalmi.org. Raine Haikarainen, puheenjohtaja Malmin lentoaseman ystävät ry. Pukinmäen K-Kauppias kuuntelee asiakkaitaan herkällä korvalla Lähikulmat tutuiksi Pukinmäen K-kaupan käytävillä häärii monille jo tutuksikin tullut lähikauppias Matti Marttila. Toimin aiemmin kauppiaana Vantaalla, sitten Keskolta soiteltiin ja kysyttiin olisiko kiinnostusta lähteä Pukinmäkeen ja kiinnostustahan minulla oli, kertoo Matti selkeästi tyytyväisen oloisena, - olin halunnut kauppiaaksi nimenomaan Helsinkiin. Kymmenen vuotta yrittäjänä toiminut Matti viihtyy Pukinmäessä Olen viihtynyt Pukinmäessä oikein hyvin, asiakaskunta on oikein mukavaa. Myymälän asiakaskuntaan kuuluu nuoria ja vähän vanhempia ja se on mielestäni hyvä yhdistelmä. Meillä on myymälässämme mukava ja iloinen, ammattitaitoinen henkilökunta, joka on aina valmis auttamaan. Paikallisia asiakkaitamme palvelemme myös palvelutiskillämme. Tiskillä on grilli ja paistopiste josta saa lounasruokaa, salaattia, grilliherkkuja ja ns. omapaistotuotteita. Otimme juuri käyttöön lounaspassin, jossa joka kymmenes lounas on ilmainen. Tuoretuote-valikoimiin panostetaan paljon, etenkin hedelmä- ja vihannes-, eli ammattilaistermein hevi-valikoima ja leipätarjonta ovat pääpainopistealueita. Meillä myös asiakasta kuunnellaan herkällä korvalla ja pyrimmekin toteuttamaan kaikki asiakkaitten toiveet. Yrittäjäuran vastapainoksi urheilua ja perhe-elämää Siviilipuolella Järvenpäässä asustavan, 48-vuotiaan Matin perheeseen kuuluu kaksi poikaa ja tyttö. Harrastuksina kauppiaalla on lenkkeily, hiihto ja jalkapallo. Myös omien poikien jalkapalloharrastuksissa Matti on mukana kentänlaidalla niin paljon kun ehtii. Palvelutiskin luona sopii siis vastaisuudessa vaihtaa myös jalkapallokuulumisia.
6 9 2012 Nyt saat tavallisesta kiuassaunasta myös infrapunasaunan Alkuaan infrapunasauna on ollut pieni 1 tai 2 hengen koppi, jossa istuminen on tuonut infrapunalämmön terveelliset vaikutukset saunojille. Näitä kiinalais- tai eestiläisvalmisteisia syvälämpöhuoneita on jo usealla tuhannella suomalaisella, jotka saunovat sähköä säästäen. Koska Suomessa on viimeisimmän tiedon mukaan jo 3,2 miljoonaa valmista saunaa, on syytä tiedostaa, että niistä voisi käytännössä kaikista saada myös infrapunasaunan. Tämä käy kätevästi lisäämällä saunan seinille riittävä määrä infrapunalämmittimiä. Niitä on nykyään saatavissa saunaan hyvin istuvina panelipintaisina lämmittiminä. Infralämmittimet ovat kotimaista tuotantoa ja niiden käyttö on turvallista. Suosituimmat puupintaiset lämmittimet ovat tervaleppää ja niissä on lämpökäsitellystä haapapuusta tehdyt selkänojat. Lämmittimiä asennetaan yleensä selän taakse, penkin päihin ja jalkojen taakse sekä kattoon. Ohjauskeskus, jolla säädetään saunomisaika ja -lämpötila, asennetaan kuivalle puolel- le saunan ulkopuolelle. Asennuksiin on syytä käyttää luvat omaavaa sähköliikettä. Uudesta kiuassaunasta yhdistelmäsauna Kun rakennetaan uutta saunaa tai tehdään vanhaan saunaan täyssaneeraus, niin että myös paneelit uusitaan, kannatta harkita infrapunalämmittimien asentamista 12 mm paneeleitten alle. Tällöin saadaan omasta saunasta hyvännäköinen infrapunasauna ilman että lämmittimet ovat näkösällä. Infrapunalämpö tulee tasaisesti esim. 12 mm leppäpaneeleitten läpi ja antaa syvälämmön, jossa saunoja hikoilee jopa 3 5 kertaa enemmän kuin kiuassaunassa. Kotimaisia lämmittimiä on saatavissa Suomen Saunakeskukselta, joka on erikoistunut infrasaunojen toteuttamiseen avaimet käteen periaatteella. Infralämmöllä varustettuun saunaan on hyvä asentaa mm. lukuvalot, sillä saunassa viivytään normaalia pitempään eli noin puoli tuntia kerrallaan, jopa päivittäin. Lisävarusteina on saatavissa mm. sauna Tv, radio/cdsoitin kaiuttimineen, väriterapiavalot, saunavalot, kiukaat, lauteet ja infrasaunapaneelit. Lämmityskalvot asennetaan lauteitten taakse, jonne tulee yleensä noin 180 cm korkeat kalvot. Lauteitten päihin on saatavissa 90 cm korkeat kalvot, jotta lauteitten kiinnitys niiden alle on helppoa. Kun halutaan 300 400 W tehoa per m3 on hyvä laskea kalvoja riittävä määrä sekä seinille että mahdollisesti kattoon. Kalvot asentaa luvat omaava sähköliike, joka asentaa myös niiden lämpötilan ohjaamiseen tarvittavan säätökeskuksen saunan ulkopuolelle. Lisätietoa: www.saunakeskus.fi EHDOKKAANA VAALEISSA? 1. Kustannustehokasta näkyvyyttä omassa paikallislehdessäsi 2. Ehdokasesitteesi jakelut kotitalouksiin 3. Kampanjasuunnittelu Ohjeet tuloksekkaaseen kampanjointiin: www.letterbox.fi myynti@letterbox.fi P. 09-2600107
9 2012 7 Myymässä ja ostamassa asuntoa?? Asuntojen kuntotarkastukset ja kosteusmittaus gsm 0405 726537 juha.puustinen@kotiportti.fi www.ktjp.fi
8 9 2012 Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa... Kurranummen leikkipuisto 10 vuotta Kurranummen leikkipuiston ensimmäistä tasakymmenjuhlaa vietettiin torstaina 30.8. loppukesän suloisessa auringonpaisteessa. Tieto juhlasta oli tavoittanut niin puiston vakituiset kävijät kuin satunnaiset vierailijatkin, sillä puisto täyttyi juhlaväestä.synttäreiden kohokohdasta ei jäänyt kenellekään epäselvyyttä: Poliisikunnan soittajien Nallekopla! Rokkaavat poliisit, Kurranummen henkilökunta, Krista Salmenoja-Tümmers, Mika Pursiainen sekä Jorma Jukko eivät jättäneet syntymäpäivän viettoa pelkän mehuhetken ja vapaan leikin varaan, vaan olivat toden teolla panostaneet ohjelmaan. Viehkeäksi linnanneidoksi pukeutunut Salmenoja-Tümmers otti pihalla vieraita vastaan ja piti kauniisti koristellussa telttakatoksessa satutuokion. Oli piirustuskilpailu, tarinointia Kurranummen kymmenvuotisesta toiminnasta ja tietenkin myös se mehuhetki. Juhlan ehdoton vetonaula oli kuitenkin virka-asuihin sonnustautunut poliisiyhtye Nallekopla, joka kaarsi puiston pihalle isolla keikka-autolla. Missä on roistot? ihmetteli hölmistynyt poika kolmipyöräisen selästä. Maltti ja Valtti!, huusi toinen. Puhallinsektiolla ryyditetty kuusihenkinen Nallekopla pääsi onnittelulaulun jälkeen vauhtiin. On kivaa olla poliisi, kun saa työaikana soittaa ja laulaa, kiteytti koplan laulaja, virallisen poliisin perikuva Lasse Pousi. Kun kopla polkaisi käyntiin kappaleen On jäätelö hyvää kun yksin syö ja pitkänhuiskea Pousi heittyi rokkaamaan, oli Kurranummen amfionteatteri ratketa liitoksistaan. Vielä hetki sitten poliiseja varautuneina silmäilleet taaperot suorastaan vyöryivät pomppimaan lavalle Pousin ympärille. Jos jollekin juhlijalle oli jäänyt aamusta känkkäränkkää, pyyhkäisi Nallekoplan rokki sen takuuvarmasti mennessään. Nallekoplan tasokas soitto ja niin pikkuisia kuin isompiakin naurattaneet välijutustelut olivat linjassa Kurranummen leikkipuistolle tunnusomaisen välittämisen ilmapiirin kanssa: tärkeintä ovat lapset. Puiston isähahmo Ilmapiiriä ei synny ilman ilmanpiirin luojia tai luojaa. Kurranummella käyville lapsille ja aikuisille on selvää, kuka on lämminhenkisen puiston sielu: ohjaaja Jorma Jukko. Jukkoa tapaa puiston pihalta harvoin yksin, sillä vanhemmat jakavat usein hänen kanssaan kasvatushuoliaan tai - ilojaan. Viisaan ja vaatimattoman Jorman kanssa jakaminen käy helposti ja luontevasti. Tällaista se on: lapsen paras tarkoittaa usein vanhemman kuuntelemista, ja Jukko jos kuka tietää tämän. Tieto siitä, että Jukko on ollut mukana puiston toiminnassa aivan alusta asti ei itse asiassa hämmästytä lainkaan niin tiiviisti Jorma ja Kurranummen henki ovat kietoutuneet yhteen. Mä olen tällainen originaali, hekottelee Jukko kakkukahvin äärellä. Kun tulin tänne ensimmäistä kertaa elokuussa 2002 täällä ei ollut vielä pihaa eikä leikkipaikkoja, oli ainoastaan tämä rakennus, joka seisoi upouutena paikoillaan. Jukko on yli 20-vuotisen uransa aikana ehtinyt olla perustamassa kolmea eri leikkipuistoa Helsingin alueella. Kuitenkin juuri Kurranummen leikkipuisto on hänelle kaikkein rakkain ja mieluisin. Kurranummen leikkipuisto on jo fyysiseltä sijainniltaan ainutlaatuinen, Jukko sanoo. Leikkipuisto on täällä osana laajempaa puistoaluetta, mikä tekee leikkipuiston avaraksi, vehreäksi ja ilmavaksi. Aika useinhan leikkipuistot on ujutettu asuinrakennusten keskelle ja tilaa ei juurikaan ole, hän jatkaa. Ja vaikka ihmiset ovat Jokan mukaan olleet ihania jokaisessa kolmessa puistossa, ovat ne Kurranummen puistossa aivan erityisen ihania. Leikkipuiston ohjaajan työ on kasvatustyötä ja vanhemmuuden tukemista, ja parhain palkinto tulee tyytyväisiltä lapsilta ja vanhemmilta, jotka tulevat vuosienkin jälkeen tervehtimään ja juttelemaan. Jukko on tyytyväinen myös siitä, että on päässyt tekemään tärkeiksi katsomiaan asioita, kuten ohjaamaan 2-5-vuotiaiden lasten päiväkerhoja ja koululaisten iltapäivätoimintaa sekä vetämään Jorman jumppana tunnetuksi tullutta elämyksellistä liikuntahetkeä perheiden pienimmille. Juuri tällaiset tehtävät antavat työlleni sisältöä ja syvyyttä, Jukko toteaa. Jumpan ja kerhojen yhtenä tarkoituksena on sitouttaa lapsia ja perheitä tähän puistoon ja luoda jatkuvuutta siten että lapsella on myöhemmin koululaisena helppo palata tänne tuttuun ja turvalliseen paikkaan. Raikas tuuli puhaltaa aukealta nummelta. Katson Jorma Jukkoa ja hänen takanaan avautuvaa puistoa ja tunnen iloa ja ylpeyttä siitä, että omalla kotialueellani on lapsuuden puolesta vahvasti seisova linnake. Kun yhteiskunnalliset rakenteet pyrkivät eri tavoin lyhentämään lapsuutta, vetävät Jorma, Krista ja Mika köydestä juuri siihen toiseen, ja oikeaan, suuntaan. Paljon onnea, Kurranummi!