KANSAINVÄLISYYS OPINNOISSA

Mari Paajanen KANSAINVÄLISYYS OPINNOISSA Ajatuksia vaihto-opiskelun kehittämisestä Nikkarilassa Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Marraskuu 2008

KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 19.11.2008 Tekijä Mari Paajanen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsä- ja puutalouden markkinointi Kansainvälisyys opinnoissa Ajatuksia vaihto-opiskelun kehittämisestä Nikkarilassa Tiivistelmä Ulkomailla opiskelu on hieno kokemus, mutta saavutetaanko sillä jotain hyötyä työelämään? Työn tavoite on selvittää vaihto-opiskeluun liittyviä mielikuvia sekä hyöty- että haittanäkökulmia niin työnantajilta kuin myös vaihdossa olleilta Nikkarilan opiskelijoilta. Mitä asioita vaihdon aikana kannattaisi tehdä, jotta siitä saisi mahdollisimman suuren hyödyn tulevaa elämää ajatellen. Asiaa selvitettiin työnantajilta ja vaihto-opiskelijoilta kyselyillä. Työnantajille kysymykset lähtivät Webropol-nettikyselyohjelmalla, vaihto-opiskelijoille tavallisella sähköpostilla. Nikkarilalla on pitkät perinteet kansainvälisyydessä ja vaihtotoiminnassa. Työnantajien kommenttien ja vaihtoopiskelijoiden kokemusten perusteella työssä pohditaan erilaisia vaihto-opiskelun kehittämismahdollisuuksia. Päättäjien mielestä kansainvälisyyteen tähtäävää opetusta on lisättävä myös metsäalalla, ja englanniksi tapahtuvan opetuksen määrän halutaan kasvavan. Työnantajien mielestäkin kansainvälisyyttä ja vaihto-opiskelua voisi suosia enemmän, mutta siitä ei saisi tehdä opintojen pakollista osaa. Opiskelijoiden mielestä vaihto on kaikin puolin kasvattava ja avartava kokemus. Kielitaitoa pidetään tärkeimpänä konkreettisena vaihdolla saavutettuna asiana. Metsällinen osaaminen on vain pienessä osassa vaihto kokemuksia, eikä sitä kannattaisi liikaa painottaa vaihdon aikana. Koulussa kannattaa ja pitääkin käydä, mutta kokemuksia kannattaa hankkia matkustelemalla, ottamalla osaa monenlaiseen toimintaan sekä tutustumalla paikalliseen kulttuuriin ja tapoihin. Vaihtotoimintaan löytyi muutamia kehitettäviä asioita. Vaihtokohteiden mielekkyyttä tulisi miettiä sekä kehittää yhteydenpitoa vaihdossa oleviin opiskelijoihin. Kansainvälisyyttä harjoitetaan tulevaisuudessa monimuotoisemmin kuin pelkällä muutaman opiskelijan vuosittaisella vaihdolla. Nikkarilassa, metsätalouden laitoksella on vireillä erilaisia yhteistyöhankkeita ulkomaisten oppilaitosten kanssa ja niiden kautta yhä useammat opiskelijat pääsevät osallistumaan kansainvälisiin hankkeisiin ja projekteihin. Kansainvälinen kokemus on työnantajien sekä vaihto-opiskelijoiden mielestä positiivinen asia. Vaihdon aikana opiskelijasta kehittyy avarakatseinen ja kielitaitoinen tulevaisuuden metsäammattilainen. Asiasanat (avainsanat) kansainvälisyys, opiskelu ulkomailla, henkilövaihto, työelämä, haastattelut Sivumäärä Kieli URN 56s + liitteet 16s Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn200824769 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Erkki Tillikainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin Ammattikorkeakoulu

DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 19.11.2008 Author Mari Paajanen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme of Forestry Forest Product Marketing Exchange studies Thoughts how to improve exchange studies in Nikkarila Abstract Studying abroad is a great experience. That is a fact, but are there some concrete issues/things which gives you benefit when you are working? In this study I wanted to figure out different opinions and point of views concerning exchange studies. I asked these opinions from forestry employers and Nikkarila s exchange students. The main idea in my work is to gather things together, based on what the interviewees consider important to do while you are abroad, and to clarify how you could benefit from exchange studies as much as possible if we are thinking about the whole life, not just work. Nikkarila has long traditions with internationality and student exchange. Based on opinions of employers and exchange students I wanted to figure out some development points in exchange customs. Decision-makers are saying that the amount of international studies has to increase in the future. They also want to add more studies in English in curriculums. Employers think that internationality and exchange studies could be more favoured in studies but it shouldn t be mandatory. Student thinks that exchange is very good and opening experience. Language skills are the most important things what you achieve during your time abroad. Forestry knowledge has smaller role when you are doing your exchange. It is important that you go to the school, but it s also important that you participate as much as you can. You should travel, make new friends and get to know the local habits and people. There were some things to be improved. We should think the destination countries because employers said that Nordic countries and Europe are best areas if we suppose to get benefits for work life. Other thing was how to have enough contact with student who is abroad. In future internationality gets new forms. More students can take part in international studies in new ways. Internet is in important role in future in forestry studies too. International experience is positive thing. During exchange time you grow as a person. You get more open minded and your language skills are improved. Subject headings, (keywords) Internationality, studying abroad, student exchange, work life, interviews. Pages Language URN 56p + app. 16p Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn200824769 Remarks, notes on appendices Tutor Erkki Tillikainen Bachelor s thesis assigned by Mikkeli University of Applied Sciences

SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO... 1 2 KANSAINVÄLISYYS... 2 2.1 Vaihto-opiskelun historiaa... 2 2.2 Kansainvälisyys Mikkelin Ammattikorkeakoulussa... 3 2.3 Kansainvälisyyden kehitys Nikkarilassa... 5 2.4 Kansainvälisyys Nikkarilan opinnoissa... 7 2.5 Vaihto-opiskelun tutkimus... 10 2.6 Kansainvälisyyden tutkimus metsäalan koulutuksessa... 12 2.7 Kulttuurishokkeja mennen tullen... 14 3 MITEN VAIHTOON... 16 3.1 Vaihto-ohjelman kautta vai omatoimisesti... 16 3.2 Kustannukset... 18 3.3 Erilaiset koulut ja kurssit... 19 3.4 ETCS -järjestelmä... 20 3.5 Erasmus... 21 3.6 Nordplus... 21 3.7 North-South-South... 22 3.8 ISEP... 23 3.9 Alfa... 23 3.10 Koulujen omat vaihtosopimukset... 24 3.11 CIMO:n kautta harjoittelemaan... 24 3.12 Omatoimisesti harjoittelemaan... 25 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 26 4.1 Tavoitteet... 26 4.2 Tutkimuksen toteutus... 26 4.3 Tutkimuksen luotettavuus... 28 5 TULOKSET... 28 5.1 Työnantajien tulokset... 28 5.3 Vaihto-opiskelijoiden tulokset... 34

6 POHDINTA... 41 6.1 Positiivinen kokemus... 41 6.2 Vaihto ei ratkaise työnhaussa... 42 6.3 Vaihdosta hyötyä myös työelämään... 44 6.4 Opetusministeriö ja työnantajat eri linjoilla vaihtoasioissa... 45 6.5 Pohjoismaista ja Euroopasta työelämähyötyä... 46 6.6 Puhtia yhteydenpitoon... 47 6.7 Harjoittelua opiskelun rinnalle... 48 6.8 elearning osana kansainvälistymistä... 49 6.9 Jatkotutkimustarpeet ja tulevaisuus... 50 LÄHTEET... 53 LIITTEET... 57 LIITE 1 Yhteistyökoulut... 57 LIITE 2 Kansainvälisyysosaaminen... 60 LIITE 3 Opintotuki Pohjoismaissa... 62 LIITE 4 Karin harjoittelu... 63 LIITE 5 Webropol-kysely... 63 LIITE 6 Nikkarilan vaihto-opiskelijat 1998-2006... 68 LIITE 7 Vaihto-opiskelijoiden kysymykset... 69

1 1 JOHDANTO Maailma avartuu ja muuttuu koko ajan globaalimmaksi. Kansainvälisyys näkyy nykyään suomalaisessa työelämässä lähes joka alalla. Suomalaisten on mahdollista lähteä työskentelemään maailmalle ja muualta tulee työvoimaa tänne. Suomalaiset metsäalan yritykset ovat kansainvälistyneet ostamalla ja rakentamalla tehtaita ympäri maailmaa. Metsätalous ja -teollisuus kansainvälistyvät siinä missä muutkin alat, eikä metsätalous enää ole kotimaisen työvoiman ja markkinoiden varassa olevaa kaupankäyntiä, se on maailman laajuista ja monikansallista liiketoimintaa. Opiskelijavaihto on helppo tapa kansainvälistyä. Vaihdon aikana löytyy uusia näkökulmia opintoihin ja voit syventää koulutusalasi tuntemusta. Kielitaito paranee ja opit asioita uusista ihmisistä ja kulttuureista. Kaikesta tästä on myöhemmin hyötyä kun sijoitut työelämään. Matkailu avartaa ja kasvattaa! On hyvä käydä maailmalla katsomassa erilaisuutta, niin löytää uutta perspektiiviä omaan elämäänsä. Vuosittain Suomesta maailmalle lähtee useita tuhansia vaihto-opiskelijoita. Vuonna 2007 heitä oli 8232 henkilöä ja samana vuonna ammattikorkeakoulut tekivät yhteistyötä lähes sadan eri maan korkeakoulujen kanssa ympäri maapallon. (Korkala 2008.) Vaihtoehtoja siis opiskelijoille riittää. Nikkarilasta, Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitokseltakin lähtee vuosittain muutama opiskelija ulkomaille vaihtoon. Vaihdon pituus opiskelijoilla vaihtelee kolmesta kuukaudesta vuoteen, ja vaihdon kohdealue Euroopasta Etelä-Amerikkaan. Jokaisella vaihtoon lähtijällä on henkilökohtainen motivaatio ja odotukset vaihtoajalleen. Opinnäytteessä vaihdossa olleet nikkarilalaiset kertovat omista kokemuksistaan vaihdon aikana ja sen jälkeen; oliko vaihto hyödyllinen kokemus ja kannustavatko he uusia opiskelijoita lähtemään tutustumaan maailman menoon Suomen rajojen ulkopuolelle? Samalla myös selviää mitä työnantajat ajattelevat vaihdosta ja sen hyödyistä käytännön työelämän kannalta. Antaako kansainvälinen kokemus lisäarvoa työtä haettaessa ja onko vieraan kulttuurin tuntemisella ja kielen osaamisella muukin arvo kuin pelkkä omakohtainen avartava ja hieno kokemus?

2 Opinnäytteen tavoite on antaa ideoita ja ajatuksia Nikkarilan vaihtotoiminnan kehittämiseen. Samalla työssä käydään läpi syitä, joiden takia maailmalle kannattaa opiskeluaikana lähteä. Mukana on aikaisempien vaihto-opiskelijoiden kokemuksia ja kommentteja siitä mikä toimi ja mikä ei, miten kannattaa valmistautua ja mitä olisi huomioitava ennen kohdekouluun siirtymistä, ja miksi vaihtoon ylipäänsä kannattaisi lähteä. Suomi tuntuu muualla käynnin jälkeen tosi hyvälle ja helpolle paikalle asua, eli kannattaa hakea perspektiiviä muualta. Ei se varmasti ole hukkaan heitettyä aikaa ja eikä sinä aikana varmasti tyhmene. 2 KANSAINVÄLISYYS 2.1 Vaihto-opiskelun historiaa Ulkomaille opiskelemaan lähdöllä on pitkät perinteet Suomessa. Vuonna 1536 Mikael Agricola suoritti maisterin tutkintoaan Saksalaisessa Wittenbergin yliopistossa Martti Lutherin ja Erasmus Rotterdamilaisen opissa. Hän ei ollut ensimmäinen, eikä viimeinen maailmalle lähtenyt Suomalainen. (Iivari 2007, 34.) Keskiajalla Suomalaiset matkasivat Pariisiin saakka hankkimaan koulutusta, koska siihen aikaan Suomessa ei vielä ollut korkeakouluja (Myllykoski 1997, 12). Ensimmäiset vaihto-oppilaat, joita kutsuttiin termillä vaihto-oppilas, olivat Saksalaisia nuoria, jotka lähtivät toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltoihin, pois sodan pirstomasta kotimaastaan. Nämä sodan lapset kutsuttiin Yhdysvaltoihin enemmän kauniina eleenä ja esimerkkinä maailman rauhasta kuin itse opiskelutarkoituksessa. (Vehkaoja 1997, 5.) Suomesta tuli EU:n jäsen vuonna 1995. Samana vuonna Euroopan Komissio perusti oman osaston kulttuurin ja koulutuksen edistämiseksi. (Euroopan Komissio 2008.) Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat olleet aktiivisesti mukana EU:n vaihto-ohjelmissa 1990-luvulta saakka. Suomalaista korkeakoulutusta kansainvälistetään niin koulujen omissa kehitysstrategioissa kuin valtioneuvoston koulutus- ja tutkimusasiakirjoissa. (Söderqvist 2007, 135.)

3 Suomen virallinen Erasmus-yksikkö perustettiin vuonna 1991 Helsingin yliopiston yhteyteen, josta se kuitenkin muutaman kuukauden kuluttua muutti pois ja liittyi osaksi CIMO:a (Kansainvälisen Henkilövaihdon Keskus). Erasmus-yksikkö hoiti alkuvaiheessa vain opiskelijoiden apuraha-asioita, mutta jo aikaisessa vaiheessa yksikkö siirtyi korkeakoulukohtaisiin sopimuksiin, jotka toivat joustavuutta vaihtotoimintaan ja antoivat kouluille mahdollisuuden Erasmus-ohjelman joustavaan soveltamiseen. (Ketolainen 2007, 100.) Kaikki vaan harjoitteluun tai opiskelijavaihtoon rohkeasti. Jos epäröi omaa pärjäämistään, on hyvä muistaa, että muutkin ovat pärjänneet hyvin. Opiskelija voi lähteä vaihtoon aikaisintaan toisena opiskeluvuotenaan ja yleensä vaihto kestää yhden lukukauden tai lukuvuoden. Oma ja vastaanottava oppilaitos auttavat käytännön asioiden järjestelyissä, lukukausimaksuja ei yleensä ole, mutta opiskelumateriaaleista ja oppilaitosten palveluista joutuu yleensä vastaamaan itse. Vaihtoon lähtijälle on tarjolla erilaisia vaihto-ohjelmia, joista yleisimmät ovat eurooppalainen Erasmus, pohjoismainen Nordplus sekä ISEP (International Student Exchange Programs) jonka suuntautuu lähinnä Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. (Timonen-Verma 2002, 38.) Viime 2007 vietettiin Euroopan unionin Erasmus-vaihto-ohjelman 20-vuotisjuhlia. Samalla juhlittiin Suomen 15-vuotiasta jäsenyyttä tässä ohjelmassa. (Ekberg 2007, 6.) 2.2 Kansainvälisyys Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Mikkelin Ammattikorkeakoulun (MAMK) yhtenä vahvuutena on alusta saakka pidetty kansainvälisyyttä. Ammattikorkeakoulussa on pyritty kehittymään kansainvälisyyden saralla, ja se onkin saanut tunnustusta laitoksen ulkopuolelta, mm. opetusministeriö on myöntänyt koululle neljästi tuloksellisuuspalkinnon kansainvälisyyden perusteella. (Tarjamo 2002, 81.) Tehdään tällä hetkellä yhteistyötä ja tutkimusta yhdessä Brasilian merkittävimpien asiantuntijoiden kanssa. Niin kuin huomaat, olen saanut vaihdosta kokemusta, joka on ajankohtaisempi kuin koskaan. Mikkelin Ammattikorkeakoulukin on mukana useissa vaihto-ohjelmissa. Suurimmaksi osaksi vaihto-ohjelmat ja -sopimukset vievät opiskelijoita toisiin Euroopan maihin, mutta esim. Etelä-Amerikkaan tai Australiaan vaihtoon lähtökin onnistuu. (Tarjamo

4 2002, 86.) Vuonna 2007 Mikkelin Ammattikorkeakoululla oli yli 200 yhteistyökoulua ympäri maailmaa (MAMK 2003). Viime vuonna (2007) vaihtoon MAMK:sta lähti 73 opiskelijaa (Vuosikirja 2007). Viime vuoden loppuun päättyi MAMK:n kansainvälisen toiminnan strategia 2003 2007. Strategian tavoitteena oli ammattikorkeakoulun kansainvälistyminen, vieraskielisen koulutuksen lisääminen, suhteiden kehittäminen yhteistyökorkeakouluihin, kansainvälisten projektien lisääminen, liikkuvuuden kehittäminen sekä yritysten ja yhteisöjen kansainvälisyyden edistäminen. Strategiassa haluttiin erityisesti keskittyä EU-maiden, Pohjoismaiden ja Luoteis-Venäjän väliseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Myös uusien EU-jäsenmaiden korkeakouluihin haluttiin luoda yhteyksiä. (MAMK 2008a, 9.) Strategian tuloksena MAMK tarkastaa joka kolmas vuosi suhteitaan yhteistyökouluihin. Samalla tehdään aina jatkosuunnitelma suhteiden hoidosta. Tavoitteena on järjestää ainakin yksi kansainvälinen konferenssi tai seminaari joka vuosi. Toinen näkyvä tavoite on kasvattaa vaihtoon lähtevien opiskelijoiden ja opettajien määrää 10 % vuosittain. (MAMK 2008a, 3.) Merkittävä osa MAMK:n kansainvälisyyttä on kansainvälinen kesälukukausi, Eastern Finland International Summer Term (EFIST), joka järjestetään neljän itäsuomalaisen AMK:n yhteistyössä. MAMK:n lisäksi mukana ovat Savonia AMK, Etelä-Karjalan AMK ja Kymenlaakson AMK. Kesälukukausi koostuu muutaman viikon opintojaksoista joiden opetuskielenä on englanti. Luennoinnista vastaavat pääasiassa ulkomaiset professorit sekä asiantuntijat. Opiskelijoita tämä kesäinen lukukausi tuo Mikkeliin noin 160. Kesälukukauden aikana tehdään ryhmätöitä ja opiskellaan, mutta olennaisena osana siihen kuuluu myös vapaa-ajan vietto. Tarkoitus on luoda kansainvälinen ympäristö niin muualta tulleille kuin kotimaisille opiskelijoillekin. (MAMK 2008b) Kansainvälinen kesälukukausi palvelee myös osana kotikansainvälistymistä. Kotikansainvälistymisellä tarkoitetaan mahdollisuutta tutustua vieraisiin kulttuureihin kotimaassa. Tämä auttaa suomalaisopiskelijoita kansainvälistymisen tiellä, jos heillä ei ole mahdollisuutta lähteä ulkomaille vaihtoon. Kotikansainvälistymistä palvelevat myös kansainväliset projektit, tapahtumat sekä vierailevat ulkomaiset luennoitsijat. Ajatuksena

5 onkin ollut, että tällainen kotimaassa tapahtuva kansainvälistyminen saataisi laajennettua koskemaan kaikkia MAMK:n koulutusaloja. (Tarjamo 2002, 88.) mutta kannattaisiko ensin vaikka työntää joku vaihtari sen kämppään asumaan puoleksi vuotta ja kysyä sitten uudestaan? Eli ajatukseen vaivihkaa sopeuttaminen saattaa toimia 2.3 Kansainvälisyyden kehitys Nikkarilassa Ennen 1990-lukua ulkomailla ei juurikaan opiskeltu, vaan opiskelijat tekivät opintomatkoja itse valitsemiinsa paikkoihin omakustanteisesti. Satunnaisesti joku opiskelija saattoi lähteä maailmalle harjoittelemaan. Jos opiskelija kuitenkin lähti ulkomaille opiskelemaan, se oli enemmänkin rangaistus, kuin positiivinen asia, koska opiskelija jäi automaattisesti luokalleen. Nykyisin ulkomaille lähtöön kannustetaan ja vaihdon aikana suoritetut kurssit voidaan pitkälti hyväksyä osaksi tutkintoa, jolloin opiskelija saa ne esimerkiksi valinnaisiin kursseihin, eikä opiskeluaika välttämättä pitene lainkaan.(tillikainen 2008b.) Vaihto ei oikeastaan mitenkään vaikuttanut, tuollaisen puolen vuoden/ yhden lukukauden session sai helposti toteutettua loppukevään, kesän ja alkusyksyn aikaan niin ettei kursseja juuri jäänyt väliin. Kun muut lähtivät harjoitteluun/töihin, minä lähdin vaihtoon. Nikkarilasta on tehty retkiä ja opintomatkoja opiskelijoiden toimesta ulkomaille jo 1960-luvulta saakka. Opiskelijat kustansivat retket itse. He tekivät erilaisia metsänhoitotöitä heinimisestä istutuksiin ja puutarhojen rakentamiseen hankkiessa rahaa luokan matkakassaan. 1980-luvulla matkat ulottuivat kauemmas ja kokemuksia haettiin niin Afrikkaan, Aasiaan kun Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan suuntautuvilta ekskursioilta. (Nummela 2005, 162) Nikkarilan säännöllisistä kontakteista ensimmäiset suuntautuivat Viroon 1990-luvun alussa. Aluksi opiskelijaryhmät kävivät Sagadi Metsakoolituskeskuksessa opintomatkoilla ja myöhemmin siellä oli myös pari harjoittelijaa Nikkarilasta. Yhteistyö on hiipunut 2000-luvulla muiden alueiden kiinnostuksen myötä, mutta Viroon on edelleen mahdollista päästä jos halukkuutta löytyy. (Pakkala 2008.)

6 Yksi pisimmistä yhteistyökumppaneista on Espanja. Kontaktien luominen Espanjan suuntaan tapahtui vuonna 1993. Kontakti oli Erkki Tillikaisen henkilökohtainen yhteydenotto Helsingin yliopiston opiskeluaikaiseen tuttavuuteen, Ohto Nuottamoon, joka antoi Madridilaisen yliopiston yhteystiedot ja näin alkoi edelleen jatkuva yhteistyö UPM de Madridin kanssa (Universidad Politécnica de Madrid). Ensimmäiset espanjalaiset koulun edustajat vierailivat Nikkarilassa syyskuussa 1993 ja siitä eteenpäin joka vuosi on Nikkarilassa ollut espanjalaisia opiskelijoita. (Tillikainen 2008b.) Uusia yhteistyökouluja hankittaessa opettajien vierailut kohteisiin ovat tärkeitä. Näin varmistetaan asioiden toimivuus opiskelijoiden saapuessa kohde kouluunsa. Myös vastaanottavissa kouluissa oltiin perillä vaihtoon liittyvistä byrokratian koukeroista ja niistä selviämisessä autettiin. On ensiarvoisen tärkeää että kohdemaassa selkeästi yksi vastuuhenkilö, jonka puoleen voi kääntyä lupa-asioissa, asumisjärjestelyissä jne. niin etteivät vaikeudet iske vasten kasvoja heti ensimmäisen viikon aikana kun muutenkin on sopeutumisvaihe kesken. Tällä hetkellä Nikkarilalla on melko kattava vaihtokoulujen verkosto Euroopassa, muutamia yhteistyökumppaneita on myös Afrikassa, Latinalaisen Amerikan maissa ja Pohjois-Amerikassa. Yhteistyökouluja (liite 1) on Skotlannissa, Irlannissa, Saksassa, Tshekissä, Romanissa, Ranskassa, Espanjassa, Norjassa, Yhdysvalloissa, Etelä-Afrikassa, Namibiassa ja useammassa Latinalaisen Amerikan maassa sekä Venäjällä. (Tillikainen 2008a.) Koulujen välillä on kilpailua myös kansainvälisyyteen liittyen ja uusien kontaktien luominen on nykyisin vaikeampaa. Vaihtokohteiden runsauden sijaan nyt ollaankin keskittymässä nykyisten mahdollisuuksien kehittämiseen ja hyvien suhteiden ylläpitämiseen. Joillekin alueille kuitenkin olisi mielenkiintoa saada uusia yhteistyökouluja, kuten esim. Hollantiin, Belgiaan, Sveitsiin, Itävaltaan, Kiinaan tai Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. (Tillikainen 2008.b)

7 2.4 Kansainvälisyys Nikkarilan opinnoissa Metsätalousinsinöörikoulutus siirtyi osaksi Mikkelin Ammattikorkeakoulua vuonna 1996. Aluksi oli vuoden mittainen väliaikainen ammattikorkeakoulukokeilu, joka vakinaistettiin syksyllä 1997. Nikkarilan tullessa osaksi ammattikorkeakoulua myös opetussuunnitelmat muuttuivat. Tuli mahdollisuus valita kymmenen opintopisteen laajuinen kokonaisuus kansainvälisyyden opintoja. Tähän kymmeneen opintoviikkoon voitiin sisällyttää vaihdon aikana hankittuja opintopisteitä esim. kielistä ja kulttuuriopinnoista. Viimeisin muutos opetussuunnitelmiin tuli vuonna 2005 ja tämän muutoksen mukana opintojen valinnaisuus lisääntyi entisestään. (Nummela 2005, 183.) Nyt opiskelijat valitsevat pakollisten opintojen lisäksi kaksi vaihtoehtoista opintokokonaisuutta. Yksi näistä kokonaisuuksista on International Forestry (MAMK 2008c). Vuoteen 2006 mennessä Nikkarilasta oli lähdetty kaiken kaikkiaan vaihtoon 31 henkilön voimin 33 kertaa. (Kuvio 1). Saksa ja Espanja olivat suosituimmat vaihtokohteet Euroopassa. Etelä-Amerikka on vetänyt väkeä kymmenen opiskelijan verran. Vaihtojen pituus oli yleensä ollut 3 4 kk (liite 6).

8 Saksa Espanja Chile Tsekki Brasilia Venezuela Romania Namibia Skotlanti Irlanti USA Argentiina Sveitsi Meksiko Bolivia Henkilöä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 KUVIO 1. Nikkarilan vaihto-opiskelijoiden jakautuminen 1998 2006. Pietarin Metsäakatemia (St Petersburg State Forest-Tehnical Academy) on Nikkarilan tuoreimpia yhteistyökouluja. Yhteistyö on vasta alkutaipaleella, se alkoi Pietarin Metsäakatemian yhteydenotolla ja tähän mennessä projektin tiimoilta on järjestetty kaksi tapaamista, toinen Helsingissä ja toinen Pietarissa. Koulujen yhteistyö on osa Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kehittämisohjelmaa, jolle on myönnetty rahoitusta ulkoasiainministeriön koordinoimista lähialueyhteistyövaroista. (Itkonen 2008.) Venäjän yhteistyössä on mukana myös toinen Venäläinen koulu, Pietarin Teknillinen Yliopisto (St Petersburg Technical University). Tällä hetkellä projektissa suunnitellaan opetussuunnitelmaa joka tähtää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Projektin tavoitteena on lisätä koulujen välistä yhteistyötä metsätalouden ja -teollisuuden sekä

9 liiketalouden yhdistelmällä. Opintokokonaisuus olisi toteutuessaan kokonaan englanninkielinen ja sen sisällä olisi vaihtotoimintaa opettajille ja opiskelijoille. Projektin seuraava vaihe on työelämätarpeiden kartoitus eli selvitetään opiskelijoiden ja työelämän näkemyksiä ja tarpeita, joita voidaan hyödyntää hankkeen kehittämisessä. (Itkonen 2008.) Tšekin Brnossa sijaitsevan yhteistyökoulun kanssa Nikkarilalla on menossa aivan uudenlainen yhteistyö. Kyseessä on MAMK:n laajin verkossa toimiva kansainvälinen projekti, jonka toimivuutta on tarkastettu myös tietohallinnon puolelta Mari Jokiniemen toimesta niin Nikkarilassa kuin Brnossakin. Projektin tarkoitus on monipuolistaa metsäalan opetusta ja tarjota opiskelijoille ja opettajille uusia oppimismahdollisuuksia. Projektilla on oma elearning project Nikkarila and Brno blogi Studentin nettisivuilla (http://blogit.mikkeliamk.fi/nila08/), josta projektia voi seurata. (Jokiniemi 2008.) Nikkarila Brno -projekti on kolmevaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa Timo Leinonen Nikkarilasta ja Karel Janák Brnosta pitävät luentoja Adobe Connect Pro -ohjelman välityksellä sahatukkien erilaisista mittaustavoista, jotka ovat yleisiä kummankin kotimaassa. Toisessa vaiheessa opiskelijat pääsevät tekemään kansainvälistä ryhmätyötä saman ohjelman välityksellä. Kolmas vaihe olisi opiskelijoiden ja opettajien yhteinen viikon mittainen seminaari joko Suomessa tai Tšekissä. Kokemuksen kasvaessa tällaisesta opetusmuodosta yhteistyötä olisi mahdollista laajentaa uusiin aiheisiin, esim. dendrologiasta voisi saada mielenkiintoisen kokonaisuuden. Ajan kuluessa ja ohjelman käytön selventyessä mukaan voi myös liittyä muita metsäalankouluja uusista maista ja myös uusista maanosista. (Leinonen 2008.) Tällä hetkellä Nikkarilan opiskelijat tekevät itselleen kansainvälistymissuunnitelman osana kansainvälisyysosaamisen opintojaan (liite 2). Opintojakso on yhteinen ja pakollinen kaikille MAMK:n opiskelijoille ja sen laajuus on 5 opintopistettä. Vaikka opintokokonaisuus on MAMK:n yhteinen, niin Nikkarilassa kansainvälistymistä tarkastellaan metsäalan näkökulmasta. Opintojakson tarkoitus on siis selvittää Suomen asema globaalissa ympäristössä ja antaa opiskelijalle riittävästi tietoja lähialueiden ja EU:n toiminnoista, jotka vaikuttavat metsäalan kansainväliseen toimintaan. Kurssin aikana opiskelijat osallistuvat tilaisuuksiin, joissa kerrotaan kokemuksia ja esimerkkejä kansainvä-

10 lisestä toiminnasta. Merkittävä osa kurssista suoritetaan verkko-opintoina. Kurssin jälkeen opiskelijoiden tulisi hallita monikulttuurisuuden periaatteet ja osata toimia kansainvälisessä työyhteisössä. (MAMK 2008c.) Tavallisesta elämästä tuli vaihdon jälkeen esim. elämänarvojen suhteen vähemmän tavallinen. Elämässä yleensä huomasin olevan paljon muutakin kuin ennen vaihtoa. Ihmisenä muutuin paljon avarakatseisemmaksi. 2.5 Vaihto-opiskelun tutkimus Ulkomailla opiskelevia suomalaisia on tutkittu vähän, heitä on tutkittu lähinnä yliopistojen omissa tutkimuksissa. Valtion opintotukikeskuksen toimeksiannosta ensimmäinen tutkimus ulkomailla korkeakouluissa opiskelevista suomalaisista valmistui 1970-luvun lopulla. 1980 ja -90 -luvuilla tutkimus keskittyi yliopistoihin ja niiden opiskelijoihin. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO julkaisi vuonna 1995 ensimmäisen korkeakoulujen kansainvälisen koulutusyhteistyön tavoitteita koskevan selvityksen. Kulttuurien välistä sekä kulttuurista viestintää opiskelu- ja arkipäiväisissä tilanteissa, sekä suomalaisten asenteita muita kulttuureja kohtaa on myös tutkittu Jyväskylän yliopistossa. (Taajamo 1999, 15.) Näki vähän maailmaa. Tutustui mielenkiintoiseen kulttuuriin. Rohkaistui avoimempaan kanssakäymiseen ihmisten kanssa. Rohkaistui käyttämään kieliä. Ulkomailla opiskelua ja opiskelijavaihtoa on tutkittu huomattavasti enemmän muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tutkimukset ovat suurimmaksi osaksi keskittyneet ulkomailla opiskelun vaikutuksiin ja opiskelijavirtoihin. Euroopassa tutkimuksilla on koetettu saada myös todisteita kansainvälisten kokemusten hyödyistä käytännön työelämän kannalta. (Taajamo 1999, 15.) Työskentelin heti valmistumiseni jälkeen Metsähallituksen luontopalveluissa ja jo työhaastattelussa tuli selvästi esille, että on hyvä jos on näkemystä muualta kuin pelkästään suomesta. Kokonaisuudessaan ulkomailla opiskelu on hyvin yleissivistävä kokemus. Kielitaidon lisäksi siinä kehittyvät vuorovaikutustaidot, itseluottamus ja luottamus omiin kykyihinsä vieraassa ympäristössä. Kansainvälisestä koulutuksesta oletetaan olevan hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle siinä vaiheessa, kun ulkomailta on saatu sellaista oppia,

11 jota kotimaasta ei voi saada. Samalla oletetaan että kansojen välinen vuorovaikutus lisääntyy ja monipuolistuu. (Taajamo 1999, 15 16.) Tapa ajatella muuttuu. Oppii laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen, mutta helposti myös kyseenalaistaa tuttuja asioita. Tunnen muuttuneeni, mutta olen saanut elämääni paljon rikastuttavia asioita. Espanjan kieli on avannut uusia ovia ja tällä hetkellä Salossa, jossa asun, olen päivittäin tekemisissä espanjaa puhuvien ihmisten kanssa. Vuonna 2005 CIMO ja HELIA (Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu) tutkivat yhdessä opiskelijoiden kansainvälisyyttä ja työnantajien näkemyksiä kansainvälisyydestä tutkimuksessa Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ja työelämä. Työnantajien näkemyksiä ulkomailla opiskelun ja harjoittelun merkityksestä. Tutkimus tehtiin kyselynä ja kysymykset lähetettiin 2 000 kotimaiseen yritykseen tai julkishallinnon toimipaikkaan. Tutkimuksen tarkoitus oli vastata mm. kysymyksiin; onko ulkomaan kokemus hyödyllinen työelämän kannalta, kuinka suomalaiset työnantajat suhtautuvat ulkomailla opiskeluun tai harjoitteluun ja missä määrin kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus palvelee työelämän tarpeita? (Garam 2005.) Vaihdosta oli pelkästään hyötyä. Kielitaito parani sekä näkemys elämästä yleensä avartui. Kyselyyn saatiin 716 vastausta. Vastausprosentti oli 36 %. Raportissa todetaan, että kyselyyn vastanneet yritykset ovat keskivertoa kansainvälisempiä ja ne kokevat kansainvälisyyteen liittyvät asiat tärkeäksi toiminnassaan. Ulkomailla opiskelua pidettiin työnantajien keskuudessa yleisesti positiivisena asiana. Raportin mukaan lähes puolet työnantajista huomioi kansainvälisen kokemuksen jotenkin rekrytoinnissa, vaikka siitä ei suoranaisesti lisäpisteitä annetakaan. Rekrytointitilanteessa pidettiin tärkeänä, että hakija osaa perustella vaihtonsa; miksi on ollut vaihdossa siellä missä on ollut, mitä siellä on tehnyt ja miten hän ajattelee sen palvelevan tulevaa työtä. (Garam 2005.) Työnantajat suhtautuvat kiinnostuneesti ja pitävät vaihdossa oloa hyvänä asiana. Ei ole varsinaisesti vaikuttanut minun työuraan. Garamin (2005) tutkimuksen lopputulos oli, että ulkomailla opitaan ennen kaikkea yleisiä työelämävalmiuksia ja kansainvälisiä valmiuksia. Vastaajien mielipiteet jaettiin kolmeen raportin lopussa. Yleisin mielipide oli, että vaihdossa kävijä on aktiivinen, rohkea ja hän on ennakkoluuloton. Toisen mielipiteen mukaan vaihdossa ollut henkilö hakeu-

12 tuu kansainvälisiin tehtäviin ja hänellä on kyky toimia eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa. Vaihto kertoi heidän mielestään myös matkustusvalmiudesta. Kolmannen mielipiteen mukaan, joka esiintyi parissa vastauksessa, runsas ja repaleinen kansainvälinen kokemus kertoi henkilön levottomuudesta ja kyvyttömyydestä asettua paikoilleen. (Garam 2005.) Stereotypia on kai, että vaihtareita pidetään tuuliviireinä ja ei siksi pidetä sitoutuvina, mutta mielestäni se on kiinni niin paljon persoonasta. Ei voi yleistää. 2.6 Kansainvälisyyden tutkimus metsäalan koulutuksessa Opetusministeriö asetti maaliskuussa 2001 työryhmän valmistelemaan selvitystä metsäja puutalouden koulutuksen tuottamista kansainvälisistä valmiuksista. Työryhmä jätti lopulta puutalouden kokonaan selvityksen ulkopuolelle ja keskittyi pelkästään metsäalaan. Valmis selvitys luovutettiin opetusministerille elokuun lopussa vuonna 2003, vuoden lisäajan jälkeen. Työryhmään kuului kahdeksan eri metsäsektorin vaikuttajaa ja he kuulivat metsäalanasiantuntijoita, joiden mukana oli mm. Helsingin yliopisto, Koneyrittäjien liitto, Metsäntutkimuslaitos ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Tämän luvun kaikki tiedot perustuvat tähän opetushallituksen Metsäalan koulutuksen tuottamat kansainväliset valmiudet raporttiin vuodelta 2004. Selvityksen taustalla oli valtioneuvoston 1999 vahvistama kansallinen metsäohjelma (KMO), jonka yhtenä tavoitteena on Suomen pysyminen metsäosaamisen kansainvälisessä kärjessä. Metsäala on kansainvälistynyt vauhdilla 2000-luvulla, mikä on tuonut uusia haasteita metsäalalle. Toisesta maailmansodasta saakka Suomen metsäteollisuus on luottanut tuotteiden kasvavaan kysyntään, edulliseen energiaan, raaka-aineen runsauteen, edistyneeseen tuotantotekniikkaan ja koneistoon sekä metsätalouden ja - teollisuuden erikoisasemaan yhteiskunnassa ja talouspolitiikassa. Monet tekijät näistä ovat muuttuneet ja teollisuus on onnistunut käyttämään uusinta tekniikkaa kilpailukykynsä säilyttämiseksi. Metsäteollisuuden arvo maamme viennistä on edelleen lähes kolmannes, ja metsäsektori työllistää noin 95 000 ihmistä. Suomen metsäteollisuuden pysyminen kansainvälisessä kärjessä edellyttää metsäalan koulutuksen kansainvälistymistä sekä sen määrän että laadun parantamista. Osaamisen

13 ja teknologian kasvu muilla aloilla tukee metsäsektorin kehittymistä, ja sitä kautta on mahdollista löytää uusia kytköksiä metsä- ja muiden klustereiden välille. Selvityksen mukaan metsäalan koulutuksen tavoitteena tulee olla korkeatasoinen koulutus sekä koko metsäsektorin kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Koulutuksen tavoitteena on myös mahdollistaa Suomen aktiivinen osallistuminen kansainväliseen metsäpolitiikkaan. Suomalaista metsäopetusta täytyy kehittää selvityksen mukaan kansainvälisempään suuntaan ja sitä pitää tehdä tunnetuksi kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Kansainvälinen metsäalan koulutus lisääntyy tulevaisuudessa ja suomalaisen metsäalan tulee selvittää ne alueet, joilla se voi tarjota vahvaa metsäalan koulutusta kansainvälisesti. Selvityksen mukaan kaikkiin suomalaisiin ammatti- ja erikoistumisopintoihin pitäisi yhdistää pakollinen opiskelu- tai harjoittelujakso ulkomailla. Opiskelijoiden liikkuvuuden tavoitteena tulisi olla vaihto-opiskelun ja harjoittelun paketoiminen kansainvälisiä taitoja ja kokemuksia monipuolisesti yhdistäväksi kokonaisuudeksi. Englanninkielisen opetuksen määrää tulisi lisätä ammattikorkeakouluissa. Tällöin suomalaiset opiskelijat joutuisivat käyttämään kieltä enemmän ja toisesta näkökulmasta katsottuna kansainvälisillä opiskelijoilla olisi paremmat mahdollisuudet hakeutua Suomeen opiskelemaan. Tutkintojen toteutuksen pitäisi olla nykyistä enemmän verkostomaista ja oppilaitosten tulisi ottaa kehitystyöohjelmiin osallistuminen osaksi kansainvälistä toimintaansa. Selvitys myös painottaa, että metsäalan oppilaitosten on oltava jatkuvasti mukana kehittämässä ECTS-järjestelmää paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi, jolloin ulkomailla suoritetut opinnot ja harjoittelut saadaan siirrettyä täysipainoisesti osaksi kotimaista tutkintoa. Opiskelijavaihdon lisäksi opettajien ja asiantuntijoiden liikkuvuutta tulisi parantaa ja koulutusohjelmien muuttamista monikansallisiksi tulisi myös miettiä. Tällöin tutkinto koostuisi eri maissa verkostona toimivien oppilaitosten opetusmoduuleista ja opiskelija saisi kansainvälistä kokemista kouluaikana useammasta paikasta. Kotimaassa ammattikorkeakoulujen tulisi myös tiivistää yhteistyötään, jolloin yhteisten hankkeiden alulle saattaminen helpottuisi ja opetustarjonta monipuolistuisi.

14 Suomessa metsäalan opiskelijoiden vaihtoinnostus oli kasvussa 1990-luvun puolivälistä vuosituhannen vaihteeseen saakka, mutta viime vuosina kiinnostus vaihto-opiskelua kohtaan on hieman laskenut. Kiinnostuksen vähenemiseen syinä ovat olleet opiskeluajan pidentymisen pelko, opintotuen seurannan kiristyminen sekä hyvä kotimainen harjoittelutilanne. Harjoittelujen aikana opiskelijoilla on hyvä mahdollisuus saada jalkaa oven väliin tulevaa työpaikkaa ajatellen ja siksi se kiinnostaa ulkomaille lähtöä enemmän. Metsäalalla opiskelevat ovat hakeutuneet aina vaihtoon lähinnä Euroopan maihin, joitain opiskelijoita on myös lähtenyt kauemmas esim. Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan. Kansainvälinen harjoittelijavaihto on ollut metsäalalla paljon vähäisempää kuin opiskelijavaihto. Harjoittelun järjestäminen ulkomaille on hankalaa ja sopivan paikan (ainakin Suomeen työllistymisen kannalta) löytyminen on haastavaa. 2.7 Kulttuurishokkeja mennen tullen Fyysiset puitteet eivät olleet kovin hyvät. Lämmin vesi suihkusta puuttui yli 2kk. Kouluruokailussa ruoka oli hieman yksipuoleista. Kulttuurishokkia ei ole se, ettet pidä kohdemaan ruoasta tai liikenneruuhkat ovat raivostuttavia. Se on kokonaisvaltainen tila, jolloin juuri mikään ei näytä kohdemaassa positiiviselle. Ihmiset, tavat ja koko elämänmeno ärsyttävät. Usein ajatukset pyörivät kotimaan ympärillä, ja silloin kaikki tuntuu olevan siellä paremmin. Pahassa kulttuurishokissa voi ilmetä vihantunteita paikallisia asukkaita kohtaan, ja henkilö saattaa eristäytyä täydellisesti kaikesta. (Kookas 2008.) Kulttuurishokki oli ajankäytön kanssa aika suuri. Ne eivät osaa katsoa kelloa eikä varmaan haluakaan. Tunnit sentään olivat ajallaan. Tapaamisia oli vaikea järjestää kun opettajia ei saanut kiinni mistään. Paikkoja ei esitelty liiemmin. Ei tiennyt mihin kuului. Kulttuurishokki kohtaa jossain vaiheessa lähes kaikkia vieraaseen maahan muuttaneita henkilöitä. Kulttuurishokista on tunnistettavissa eri vaiheet; Aluksi kaikki kiinnostaa ja uusien asioiden kohtaaminen on innostavaa. Seuraavaksi vieraan kielen käyttö ja pientenkin asioiden teko voi alkaa tuntua rasittavalle. Tässä vaiheessa tajuaa, ettei itseään pääse pakoon ja kavereita tulee ikävä. Tästä selvittyä alkaa varsinainen sopeutuminen uuteen kulttuuriin, jolloin asiat otetaan niin kuin ne ovat. (Myllykoski 1997, 20.) Kielitaito todellakin parani, mutta eritoten uskaliaisuuden suhteen, eli enää ei jännitä

15 puhua vierasta kieltä vaikka ei sitä osaisikaan täydellisesti. Sain matkalta/vaihtoajalta mm. tällä hetkellä ykkösharrastukseni ja lähes rajattomasti elämäniloa. Ystäviä matkan jälkeen osaan arvostaa täällä suomessa paremmin ja lähimmäiset ihmiset ovat nykyään tärkeämpiä kuin aiemmin. Kotiin palatessa matkaajaa voi kohdata paluushokki, joka saattaa olla paljon rajumpi kuin vieraassa maassa koettu kulttuurishokki. Entiseen elämään uudelleen sopeutuminen voi tuntua hankalalle, koska ulkomailla ollessa on tullut paljon uusia kokemuksia ja todennäköisesti itse on kasvanut ja muuttunut enemmän kuin kotimaassa olleet kaverit ja perhe. Oman paikan löytäminen vanhassa ympäristössä voi viedä jonkin aikaa, mutta siihen voi varautua miettimällä, mikä kotona mahtaa odottaa. (Turun yliopisto 2006.) Tavalliseen elämiseen sopeutumiseen meni reissun jälkeen melkein vuosi. Tämmöistäkö tämä nyt sitten oikeasti Suomessa? Maailmalle mennessä ja kotiin palatessa iskevään shokkiin voi varautua etukäteen. Jo pelkkä asian tiedostaminen auttaa ja tilannetta voi helpottaa etsimällä mahdollisimman paljon ennakkotietoa kohdemaasta ja sen kulttuurista. Kaikille kulttuurishokkia ei tule lainkaan ja kertaalleen siihen törmännyt osaa kohdata sen paremmin seuraavalla kerralla. (Myllykoski 1997, 20 21.) Haittana sopeutumisongelmat Suomeen ja matkanjälkeinen kulttuurishokki. Jokaisen vaihtoon lähtijän on tiedostettava se, että jokin uusi on alkamassa vanhan jäädessä taakse. Pirkko-Liisa Heinonen on tutkinut ulkomailla opiskelevia suomalaisia. Tutkimuksen mukaan suurimmat ongelmat ulkomailla asumisessa liittyivät rahoitukseen, asumiseen ja paperisotaan, eivät niinkään suuriin kokonaisuuksiin, jotka mielletään yleisesti kulttuuriksi. Pienetkin häiritsevät asiat rasittavat pitemmän päälle ja vaikeuttavat sopeutumista, tai ainakin hidastavat sitä. (Myllykoski 1997, 20.) Alkuun ongelmia malarialääkkeiden kanssa, ensimmäiset 6 viikkoa nukuin noin 2h/yö, joten se kävi rasittamaan! Ulkomaille ja uuteen kulttuuriin opiskelemaan menevä kohtaa matkallaan monia uusia ongelmia, joihin kotimaassa ei törmää. Kotimaan ulkopuolella asuessa perheen ja kavereiden verkostot ovat kauempana, eikä apua ja tukea saa joka tilanteessa. Kaikista selvitettävistä asioista on huolehdittava itse, ja ne on hoidettava vieraalla kielellä. Ulko-

16 mailla opiskelijaa kohdellaan ulkomaalaisena. Hän joutuu asioimaan useammin viranomaisten kanssa, todistamaan mm. opiskelu- ja maassaolo-oikeutensa. (Myllykoski 1997, 20) Vaihdon aikana silmäni aukenivat ja tajusin että elämäni oli menossa suuntaan josta en loppujen lopuksi niin kovasti välittänyt. Otin uudet nuotit, itsenäistyin (jälleen kerran) ja muistin että opiskelu on elämässä aivan tolkuttoman tärkeää. Maailmalla kohtasin ihania uudenlaisia ihmisiä. 3 MITEN VAIHTOON 3.1 Vaihto-ohjelman kautta vai omatoimisesti Nykyisin ulkomaille haluavalla opiskelijalla on vaihtoehtoja. Hän voi suorittaa tutkinnon ulkomaisessa oppilaitoksessa tai hän voi suorittaa osan kotimaisesta tutkinnosta jossain ulkomailla. Opiskelija voi halutessaan suorittaa osa suomalaisesta tutkinnosta ulkomailla, minkä hän voi tehdä omatoimisesti tai vaihto-ohjelmassa. (Myllykoski 1997, 12.) Tutkinnon osan suorittamisen edellytyksenä ulkomailla on, että opiskelija on kirjoilla suomalaisessa korkeakoulussa eli opiskelee oppilaitoksessa jo ennen ulkomaan opintoja ja jatkaa niitä palattuaan Suomeen. Vaihto-ohjelmiin osallistuminen vaatii yleensä oman oppilaitoksen kuulumisen johonkin vaihto-ohjelmaan tai oman koulun ja ulkomaisen yhteistyökumppanin välisen vaihtosopimuksen olemassaoloa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kaikilla korkeakouluilla on valmiit yhteistyökumppanit joiden kanssa vaihtotoiminnasta on sovittu etukäteen. Tämä taas vähentää opiskelijan paperisotaa ja nopeuttaa hänen toimintaansa vaihtopaikkaa etsiessä, koska tällöin hänen ei tarvitse itse valita opiskelupaikkaa tai hakea sinne opiskelemaan. (Myllykoski 2007, 13.) Vaihto-ohjelmien kautta liikkuvien opiskelijoiden ei tarvitse maksaa koreakoulujen lukukausimaksuja, joten senkin takia niiden kautta maailmalle meno on edullinen ratkaisu. Vaihto-opiskelijat saavat suomalaisen opintotuen lisäksi yleensä pienen stipendin koulultaan. Opiskelijavaihdon idea on, että kaikki ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään osaksi kotimaista tutkintoa. Vaihto-ohjelmista kiinnostuneet ottavat yleensä

17 yhteyttä oman koulunsa tai laitoksensa kansainvälisten asioiden yksikköön tai koordinaattoriin. Näin he saavat tietoa yhteistyöoppilaitoksista joihin olisi mahdollisista mennä opiskelemaan ja milloin niihin täytyisi hakea. (Myllykoski 2007, 13.) Omatoimisesti ulkomaille vaihto-opiskelijaksi hakeutuva joutuu huolehtimaan kaikesta itse. Oppilaitos voi tietenkin aina auttaa, mutta itse on tehtävä enemmän työtä. On hankittava tietoa mm. oppilaitoksista, opiskelupaikan hakemisesta ja asunnon järjestämisestä. Itsenäisesti maailmalle vaihtoon lähtevältä opiskelijalta voidaan periä lukukausimaksuja. Heille maksetaan kaikki normaalit Suomen opintoetuudet, mutta stipendien ja apurahojen saaminen on harvinaisempaa. Ulkomailla vaihto-ohjelmien ulkopuolella suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta on sovittava oman oppilaitoksen kanssa, mieluummin jo ennen vaihtoon lähtöä. (Myllykoski 1997, 14.) Myös kohdemaassa asiat järjestyivät hyvin. Minulle laadittiin lukujärjestys toiveideni mukaan, autettiin asunnon hankkimisessa jne. Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla on haastavampaa kuin osan suorittaminen, koska silloin opiskelija joutuu itse todellakin huolehtimaan kaikesta alusta alkaen. Ensin on löydettävä sopiva korkeakoulu, josta on hankittava opiskelupaikka ja asunto sekä huolehdittava rahoituksesta ja vakuutuksista. Mahdollisten lukukausimaksujen vuoksi itsenäisesti ulkomailla opiskeleminen voi olla myös hyvin kallista. Oma-aloitteisuuden myönteinen puoli on se, että kohdemaan ja korkeakoulun saa valita aivan vapaasti, omia mieltymyksiä noudattaen. (Myllykoski 1997, 16.) Kohdekoulu ei juuri korvaa lotkauttanut. Korkeakoulujen ja yliopistojen joukko maailmalla on hyvin kirjava. Joukkoon mahtuu todella hyviä oppilaitoksia, mutta mukana on myös huonoja. Koulujen omat esitteet eivät aina kerro koko totuutta, vaan tietoa kannattaa hankkia myös erilaisista oppaista ja kokoomateoksista. Tasokkaat koulut ovat yleensä pienempiä, suurissa oppilaitoksissa opiskelijoita voi olla liikaa oppilaitoksen resursseihin nähden. On myös muistettava, että jos opinnot haluaa rahoittaa suomalaisella opintotuella, oppilaitoksen on oltava valtiollinen tai valtion hyväksymä. (Myllykoski 1997, 18 19.) Olin ainut vaihtoopiskelija koko koulussa ensimmäiset 4 kk. Koulusta ei saanut mitään ohjausta mihin-

18 kään. Kohteen kannattaisi tehdä paikallisesti enemmän yhteistyötä muun yliopiston kanssa, koska muilla oli paljonkin pelkkiä vaihtari kursseja ja toimintaa. 3.2 Kustannukset Vaihto-ohjelmissa ulkomaille menevät eivät joudu maksamaan lukukausimaksuja. Omatoimisesti ulkomaille opiskelemaan menevän on ennen ulkomaille lähtöä selvitettävä tarvitseeko kyseisessä oppilaitoksessa maksaa lukukausimaksua, ja jos tarvitsee, niin kuinka suuri se on. Lukukausimaksujen lisäksi kohdekoulussa saattaa joutua maksamaan muita maksuja. Esimerkiksi tenteissä käynti voi maksaa jotain ja paikalliseen opiskelijajärjestöön kuuluminen saattaa olla pakollista ja maksullista. Opiskelijajärjestöön kuuluminen tuo mukanaan kuitenkin etuja, jotka lopulta tuottavat säästöä opiskeluiden aikana, esim. ilmainen opiskelijaterveydenhuolto. (Myllykoski 1997, 51-52.) Esimerkiksi Fachhochschule Eberswaldessa kaikki vaihto-opiskelijat maksavat AStA:lle (paikalliselle opiskelijajärjestölle/oppilaskunnalle, Allgemeiner Studentischer Ausschuss) opiskelijakortista, semesterticketistä, saman verran kuin paikalliset opiskelijat, eli noin 80 /lukukausi. Lisäksi tulee muutaman kympin maksu muusta opiskelijakuntaan kuulumisesta. Semesterticket:llä vaihto-opiskelijat saavat kaikki paikalliset opiskelija-alennukset esim. museoissa ja joissain elokuvateattereissa. Lippua näyttämällä saa myös matkustaa kaikilla busseilla ja junilla (muutamia IC-junia lukuun ottamatta) vapaasti Brandenburgin ja Berliinin osavaltioiden alueilla. Kortti käy myös metrolippuna Berliinissä. Kortin hinta tulee takaisin nopeasti, koska meno-paluulippu Berliiniin maksaa reilun 10 ja halvin metroloppukin euron. Myös kaikkiin juhliin kannatta osallistua, koska ne ovat vaihdon suola Varsinaisten opiskelumenojen lisäksi rahaa kuluu normaaleihin elinkustannuksiin, kuten ruokaan, asumiseen, terveydenhuoltoon, vapaa-ajan toimintaan, matkustamiseen ja erilaisiin vakuutuksiin. (Myllykoski 1997, 54.) Matkustelua kannattaa harjoittaa mielestäni niin paljon kun on varaa. Oma vaihto-oppilasaikani oli antoisa sen vuoksi, että pääsin kiertämään lukuisia paikkoja Etelä-Amerikassa. Näin ja koin sellaista mitä en enää ehkä pääse koskaan kokemaan. Sillä aika on nykyään niin rajallista. Kannattaa siis matkustaa ja reissata paljon!

19 Opiskelijalle voidaan myöntää opintotukea ulkomaan jaksolle, jos opiskelu tai harjoittelu voidaan lukea hyväksi Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Ulkomaan jaksoa koskevaan hakemukseen tulee liittää kotimaan oppilaitoksen todistus opinnoista tai harjoittelusta ulkomailla. Todistuksesta pitää ilmetä opintojen tai harjoittelun kuuluminen osana kotimaista tutkintoa sekä ulkomaan jakson tarkka ajankohta. (Kela 2004.) Tällä hetkellä ulkomaan asumislisä on eräitä alhaisen vuokratason maita (liite 3) lukuun ottamatta 210 /kk. Opintolainan valtiontakaus on ulkomaisissa opinnoissa korkeakouluopiskelijoilla 440 /kk. (Kela 2007.) Jos kela antaisi rahaa auliimmin ja vähemmällä byrokratialla, olisi mukavampaa ja antoisampaa olla reissussa. 3.3 Erilaiset koulut ja kurssit Useimmissa maissa yliopistot ja ammattikorkeakoulut erotellaan toisistaan kuten meilläkin; Saksassa AMK on Fachhochschule, Ruotsissa Högskola ja Hollannissa HBOinstituut. Kaikissa näissä opiskelu kestää 3 4 vuotta, mutta täydellistä vastaavuutta tutkinnoissa ei näidenkään koulujen välillä ole. (Myllykoski 1997, 28 29.) Useat korkeakoulut järjestävät kursseja ja opintokokonaisuuksia vain ulkomaisia opiskelijoita varten. Nämä kurssit ovat pääasiassa englanniksi, toisin kuin muut koulujen tarjoamat opintokokonaisuudet. Tällaiset tutkinnot eivät sellaisenaan yleensä johda mihinkään tutkintoon vaan kestävät yhden lukukauden tai -vuoden. Vaihto-opiskelijat opiskelevat usein juuri näissä opintokokonaisuuksissa ja ilman vaihto-ohjelmaa kurssille haluavat joutuvat yleensä maksamaan korkeat osallistumismaksut. (Myllykoski 1997, 49.) Olisin kaivannut tutoria, jonka kanssa keskustella englanniksi ainakin alkuun, koska en osannut espanjaa. Kursseja ja tunteja oli välillä peruttu. Olisin kaivannut myös espanjan kielen kurssia ainakin alkuun, koska kielen opiskelu oli aivan oman aktiivisuuden varassa. Ulkomailla opiskelussa on monia eri käytänteitä kun Suomessa. Monissa oppilaitoksissa opetus on huomattavasti koulumaisempaa, eikä akateemista vapautta tunneta samassa mittakaavassa kuin Suomessa. Esseitä ja tutkielmia joutuu todennäköisesti tekemään enemmän ja keskusteluja sekä suullista esiintymistä arvostetaan enemmän kuin kotimaisissa korkeakouluissa. Lukukaudet alkavat syksyllä myöhemmin kuin Suomessa, ja

20 vastaavasti sitten kevätlukukausi jatkuu useissa maissa heinä-elokuulle saakka. (Myllykoski 1997, 24.) Eka kuukausi oli niin sekavaa ettei ikinä! Järjestetään, ei järjestetä, järjestetään mutta eri aikaan Lisäksi informaatio esim. perutuista tunneista tuntui liikkuvan telepaattisesti, koska mitään ilmoituksia ei ollut ja silti kaikki vaan tiesivät. 3.4 ETCS -järjestelmä ETCS (European Credit Transfer System) on Euroopassa toimiva järjestelmä, jolla helpotetaan vaihto-opiskeluiden aikana hankittujen arvosanojen ja opintosuoritusten tunnustamista opiskelijan omassa oppilaitoksessa. Järjestelmä parantaa opiskelijoiden liikkumista maasta toiseen, helpottaa opiskelijoiden keskinäistä vertailua ja tekee opetussuunnitelmista ja opintosuorituksista läpinäkyvämpiä. Järjestelmän vuoksi kurssien vertailu on helpompaa ja se auttaa korkeakouluja muokkaamaan opintokokonaisuuksia samansuuntaisiksi. ECTS-järjestelmä pyrkii tekemään Eurooppalaisesta korkeakoulutuksesta houkuttelevan vaihtoehdon muualta tuleville opiskelijoille. (Euroopan Komissio 2006.) ECTS-järjestelmä syntyi vuonna 1989 osana Erasmus-ohjelmaa ja myöhemmin siitä tuli osa Socrates-ohjelmaa. ECTS on vieläkin ainoa toimiva ja käytössä oleva opintosuoritusten seurantajärjestelmä Euroopassa. Järjestelmän alkuperäinen tehtävä oli toimia erilaisten opintopistejärjestelmien välillä arvosanojen muuntajana, mutta nykyisin lähes koko Eurooppa käyttää samaa arviointijärjestelmää, joka perustuu tähän järjestelmään. ECTS-järjestelmän syntyä pidetään Bolognan julistuksen (v.1999) yhtenä merkittävimpänä saavutuksena. (Euroopan Komissio 2006.) Bolognan julistuksessa Euroopan opetusministerit allekirjoittivat sopimuksen eurooppalaisen korkeakoulualueen luomisesta. Julistuksen tavoitteena oli parantaa koulutuksen laatua ja kilpailukykyä maailmalla sekä lisätä opiskelijoiden, opettajien ja työvoiman liikkuvuutta. (Opetushallitus 2006.) Kielitaito tietysti parani, vaikkei se noin lyhyessä ajassa ehtinyt täysin sujuvaksi tullakaan. Ainakin uskallus ryhtyä puhumaan englantia ja ottaa kontaktia vierasta kieltä puhuviin ihmisiin koheni. Sain myös itseluottamusta, kun huomasin, että ihan yksin pärjäsin suuressa maailmassa. Minua vaihtoon lähtö nimittäin hirvitti melkoisesti, koska en ollut aiemmin hirveästi reissannut.

21 3.5 Erasmus Erasmus eli European Community Action Scheme for the Mobility of University Students (Tinsley 2004, 21) on Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu vaihto-ohjelma. Erasmus ohjelma on perustettu jo vuonna 1987, ja nykyisin se on osa Euroopan Unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (Lifelong Learning Programme, LLP 2007 2013), joka alkoi viime vuonna ja kestää vuoteen 2013 saakka. (CIMO 2008a.) Elinikäisen oppimisen ohjelma jatkaa kahdeksanosaisen Sokrates ohjelman jalanjäljissä, joka päättyi vuonna 2006 (CIMO 2007b.) Ohjelman tavoite on lisätä liikkuvuuden määrää ja parantaa sen laatua, edistää korkeakoulujen keskinäistä ja työelämään suuntautuvaa yhteistyötä sekä edesauttaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toteutumista. Ohjelma myös pyrkii edistämään innovaatioiden syntymistä, parantamaan ulkomailla suoritettujen tutkintojen pätevyyttä ja läpinäkyvyyttä sekä arvosanojen että opintosuoritusten parempaa tunnustamista. Erasmus-ohjelmaan voivat osallistua ammattikorkeakoulut ja yliopistot, korkeakoulujen opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta. Myös työelämän organisaatioilla ja yrityksillä on mahdollisuus osallistua joihinkin Erasmustoimintoihin. (CIMO 2008a.) Vaihdossa saa kokemuksia ja tuttavuuksia, joita Suomessa ei voi koskaan saada. Lisäksi vaihdossa oppii paljon omasta itsestään. Vaihtoon lähdössä oppii hoitamaan monia välttämättömiä käytännön asioita. Vaihtoopiskelun kautta oppii myös ymmärtämään paremmin Suomessa olevia ulkomaalaisia, koska on kokenut ainakin jossain määrin miltä tuntuu olla vähemmistössä. 3.6 Nordplus Nordplus (Nordiskt Programm för Lärare, Utbildningssökande och Studerande) on stipendijärjestelmä pohjoismaiseen yhteistyön sekä korkeakouluopiskelijoiden ja - opettajien liikkuvuuden lisäämiseksi (Turun Yliopisto 2007). Nordplus-ohjelmissa tuetaan verkostoja, hankkeita ja henkilöiden liikkuvuutta, ja se on avoin kaikille oppilaitoksille, organisaatioille ja muille koulutuksen toimijoille. Nordplus-ohjelmiin osallistuvat kaikki pohjoismaat sekä Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua. Ohjelmalla on neljä keskeistä tavoitetta (CIMO 2007a): - edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismaisbalttialaista kielellistä ja kulttuurista ymmärrystä