Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Samankaltaiset tiedostot
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii:

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

III Perinnöllisyystieteen perusteita

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op)

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)

Maaperäeliöt viljelijän tukena

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Arvioinnin dokumentointi

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI. Alakoulun tehtävät

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA

Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Biologia ylioppilaskoe

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

Mitä (biologinen) evoluutio on?

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa

Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Tunnista lajit ja logot

VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa

VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018

VÄESTÖKATSAUS kesäkuu 2018

VÄESTÖKATSAUS marraskuu 2018

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

VÄESTÖKATSAUS joulukuu 2018

Kunnan väestöennustemalli

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Arvioinnin yleisperiaatteet

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

Lineaarikuvausten. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksia. Ydin. Matriisin ydin. aiheita. Aiheet. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksen matriisi

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Avainsanojen poimiminen Eeva Ahonen

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Hiilidioksidipitoisuuden tutkiminen

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, Pasi Hellstén

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista

Miten väestöennuste toteutettiin?

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

3Eksponentiaalinen malli

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Vieraslajit hallintaan

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

lukukontrollia kertoo?

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto

alleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019

BIODIVERSITEETTI. Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017

Luottamusvälit. Normaalijakauma johnkin kohtaan

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019

VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019

Transkriptio:

Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä aikana elävien saman lajin yksilöiden joukkoa. Yksilöt kykenevät ainakin periaatteessa valitsemaan lisääntymiskumppaninsa. Yleensä yksilöt liikkuvat populaatiosta toiseen.

Populaatiokoon määrittäminen 1/2 Tutkittava populaatio rajataan tutkimuksen helpottamiseksi. Tutkimuksissa selvitetään usein: populaation tiheys ja sen vaihtelu levintätyyppi ikärakenne sukupuolijakauma

Populaatiokoon määrittäminen 2/2 Lajista riippuen käytetään erilaisia menetelmiä: paikallaan pysyvät lajit, kuten kasvit tai merirokot: näyteruutuja, joiden yksilötiheys selvitetään lasketaan koko alueen yksilöiden määrä liikkuvat lajit, kuten hyönteiset: pyynti-merkintä-uudelleenpyyntimenetelmä Muita laskentatapoja: yksilöiden merkintä lentolaskenta pesien laskenta pyydystäminen suhteellinen populaatiokoko

Yksilöiden jakautuminen ympäristöönsä Yksilöiden levintätyyppi eli jakautuminen elinympäristöönsä on harvoin satunnaista. Eliöpopulaatioiden jakauma on yleensä lähellä säännöllistä. Eliöt elävät usein myös ryhmissä, tällöin jakauma on ryhmittynyt.

Ikä- ja sukupuolijakauma Jakaumaa voidaan kuvata ikäpyramideilla. Yleensä ikäryhmät jaetaan: nuoriin lisääntymisikäisiin lisääntymisiän ohittaneisiin.

Populaatiokokoon vaikuttavia tekijöitä Kaava: Syntyvyys kuolleisuus + tulomuutto lähtömuutto Tutkimusten avulla saadaan selville miten tietyn lajin kannat vaihtelevat alueittain ja eri aikoina.

Populaation kasvumallit Eliöpopulaatiolla on teoreettisesti mahdollisuus kasvaa rajattomasti eli eksponentiaalisesti. Ympäristön vastus hidastaa kasvua: tila ja ravinto loppuvat taudit yleistyvät pedot ja muut viholliset lisääntyvät Populaatiokoko tasoittuu tai asettuu tietyn yksilömäärän ympärille. Tätä populaatiokokoa kutsutaan ympäristön kantokyvyksi.

Elinkiertostrategiat Osa lajeista luottaa jälkeläisten määrään, osa laatuun. R-strategian laji tuottaa suuren määrän jälkeläisiä, eikä huolehdi niistä. K-strategian laji tuottaa vähän jälkeläisiä huolehtien niistä.

Populaatiokoon säätely Populaatiokokoa säätelevät: tiheydestä riippumattomat tekijät (esim. pakkanen) tiheydestä riippuvat tekijät (esim. loiset)

Käsitteen määrittely Käytä kokonaisia lauseita ja sisällytä käsite määritelmääsi. Selitä lyhyesti mitä, kuinka ja miksi. Määrittele käsite yleisellä tasolla, älä vain kuvaile esimerkkitilanteen avulla. Lopussa voi olla jokin lyhyt, havainnollistava esimerkki.

Esimerkki käsitteen määrittelystä Mikä seuraavista esimerkeistä on paras ja miksi? Määrittele hajottajat lyhyesti mutta kattavasti. 1. Hajottajat ovat pieneliöitä, kuten sieniä ja mikrobeja, jotka syövät ja hajottavat kuolleita eliöitä, jolloin niiden ravinteet palaavat kiertoon muiden eliöiden käytettäväksi. 2. Hajottavat kuolleita eläimiä. 3. Hajottajat, esim. kun lehti tippuu maahan, siitä tulee seuraavaan kesään mennessä multaa kun hajottajat hajottavat sen. Kultainen sääntö: Vastauksen lukemalla tietää, mikä oli kysymys.