TAVOITTEENA TOHTORIN HATTU KÄYTÄNNÖN OHJEITA JA NEUVOJA VALMISTUVALLE JATKO-OPISKELIJALLE

TAVOITTEENA TOHTORIN HATTU KÄYTÄNNÖN OHJEITA JA NEUVOJA VALMISTUVALLE JATKO-OPISKELIJALLE

TAVOITTEENA TOHTORINHATTU SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 4 ENNEN VÄITÖSTÄ... 4 Lyhyesti väitöskirjasta... 4 Väitöskirjan jättäminen tarkastettavaksi... 4 Vieraskielisen väitöskirjan kieliasun tarkastus... 5 Väittelyluvan myöntäminen... 5 Väitöstilaisuuden yleiset järjestelyt... 6 Väitöksestä tiedottaminen... 7 Väitöskirjan esilläolo ja jakelu... 7 Kustannukset kuka maksaa?... 8 Väitöskirjaprosessiin osallistuneiden kiittäminen... 8 VÄITÖS... 9 Tärkeät henkilöt väittelijä, vastaväittäjä ja kustos... 9 Pukeutuminen... 10 Väitöstilaisuuden kieli... 10 Valmistautuminen... 10 Siirtyminen väitöstilaan... 11 Väitöstilaisuuden kulku... 11 Tilaisuuden jälkeen... 13 VÄITÖKSEN JÄLKEEN KARONKKA... 13 Karonkan merkitys... 13 Karonkan suunnittelu... 13 Karonkkakutsu... 14 Pukeutuminen... 14 Pöytäjärjestys... 15 Ruoka... 15 2

Käytännön ohjeita ja neuvoja Puheet... 15 Karonkan jälkeen jälkikaronkka?... 15 TOHTORIN TUTKINTO... 16 Arvostelu... 16 Muutoksen haku... 16 Todistuksen saaminen... 16 Tohtorinhattu ja -miekka... 17 Tohtorinhatun hankinta... 17 VÄITÖSPROSESSISSA TARVITAAN KÄRSIVÄLLISYYTTÄ... 19 Käsikirjoituksen esitarkastus... 19 Julkaisuluvan jälkeen... 19 Valmis julkaisu... 19 Väitöstilaisuus... 19 Arvosana... 19 Tutkintotodistus... 19 3

TAVOITTEENA TOHTORINHATTU ALKUSANAT Hattu akateemisuuden symbolina on peräisin jo keskiajalta ja se symbolisoi oppineisuuden hyveitä ja vapautta harjoittaa tiedettä. Tohtorin hattu on muuttanut muotoaan ajan ja kulttuurin mukaan ja usein se on ollut vain osa virallista vaatetusta. Nykyinen tohtorinhattu on selvästi sukua silinterille, joka yleistyi 1700-luvun lopussa Ranskan vallankumouksen jälkeen. Silinterityyppinen tohtorinhattu on otettu Suomessa käyttöön 1800-luvun alussa kun yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Tänä päivänä tuo tohtorin hattu on kovan ponnistuksen takana, mutta silti yhä useampi maisteri tavoittelee sitä. Ponnistukset huipentuvat julkiseen väittelytilaisuuteen ja jälkeenpäin vastaväittäjän kunniaksi järjestettävään karonkkaan. Väitös- ja karonkkaohjeet siirtyvät pitkälti perimätietona eli aikaisemmin väitelleet opastavat uusia väittelijöitä. Kaikki väittelevät eivät kuitenkaan ole päätoimisesti tiedeyhteisön jäseniä ja siksi heidän on vaikeampi hankkia tätä perimätietoa. Näihin tarpeisiin syntyivät nämä ohjeet. Lukijan tulee huomioida, että akateeminen traditio elää ja muuttuu niin kuin hattukin on muuttunut ajan ja vallitsevan kulttuurin mukaan. Toisin sanoen näitäkin ohjeita voidaan noudattaa kuhunkin tilanteeseen sopivalla tavalla. ENNEN VÄITÖSTÄ LYHYESTI VÄITÖSKIRJASTA Väitöskirjan tulee olla itsenäinen tieteellinen tutkimus, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa. Väitöskirjaksi voidaan monografia-tyyppisen väitöskirjan lisäksi hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat kriteerit täyttävä työ (artikkelimuotoinen väitöskirja). Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän osuus on niissä selvästi osoitettavissa. (Asetus kauppatieteellisistä tutkinnoista, Kauppatieteellisen alan tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset.) Väitöskirja on suomen- tai englanninkielinen. Muusta kielestä on sovittava erikseen ohjaavan professorin kanssa. Suomenkieliseen väitöskirjaan tulee liittää englanninkielinen tiivistelmäsivu. Vaasan yliopiston Acta Wasaensia sarjassa julkaistavan väitöskirjan tulee ulkoasultaan noudattaa Vaasan yliopiston yleisiä kirjoitus/julkaisuohjeita. Ohjeet löytyvät verkosta osoitteesta: http://www.uwasa.fi/julkaisuohjeet/. Ne voi pyytää myös julkaisusihteeriltä. VÄITÖSKIRJAN JÄTTÄMINEN TARKASTETTAVAKSI Väittelijällä on väitöskirjan käsikirjoitusta jättäessään oltava jatko-opinto-oikeus Vaasan yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Mikäli väittelijä etenee suoraan maisterin tutkinnosta tohtorin tutkintoon, tulee kaikkien tohtorin tutkintoa varten vaadittavien opintojen olla suoritettuna ennen tutkintotodistuksen saamista. Väitöskirjaksi aiottua teosta jätetään kolme täydellistä kappaletta tiedekunnalle. Yksikkö esittää tutkimukselle kaksi tieteellisesti ansioitunutta esitarkastajaa, joiden tulee olla 4

Käytännön ohjeita ja neuvoja tiedekunnan ulkopuolelta. Tiedekuntaneuvosto määrää esitarkastajat yksikön kirjallisen esityksen pohjalta. Opiskelijalle varataan tilaisuus lausua esitarkastajien valinnasta ennen tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa esitarkastajista päätetään. Esitarkastajia pyydetään antamaan lausuntonsa siitä, katsovatko he tutkimuksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että voidaan antaa lupa sen julkaisemiseen väitöskirjana. Esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kolmen kuukauden kuluessa virallisen lausuntopyynnön saapumisesta. VIERASKIELISEN VÄITÖSKIRJAN KIELIASUN TARKASTUS Väitöskirja on mahdollista tehdä muullakin kielellä kuin omalla äidinkielellä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että väitöskirja tehdään englanninkielellä. Muusta kielestä on sovittava erikseen. Mikäli väitöskirja tehdään muulla kuin äidinkielellä, on hyvä suorittaa kielentarkastus ennen väitöskirjan tarkastettavaksi jättämistä. Kielentarkastuksesta on sovittava hyvissä ajoin ohjaavan professorin kanssa (sekä tarvittaessa yksikön johtajan kanssa). Hän antaa tarkemmat ohjeet siitä, miten tarkastus suoritetaan ja kuinka siitä aiheutuvat kustannukset katetaan. Kielentarkastukseen voidaan hakea apurahoja. Väitöskirjan esitarkastus Väitöskirjan esitarkastuksessa tarkastajien tehtävänä on julkaisuluvan esittämisen lisäksi todeta käsikirjoituksen ansiot ja esittää tekijälle korjauksia ja parannusehdotuksia. Käytännössä esitarkastajat menettelevät jollakin seuraavista tavoista: 1) tarkastajat esittävät suoraan julkaisulupaa ilman korjausehdotuksia, 2) tarkastajat esittävät julkaisulupaa, mutta toimittavat samalla korjaus- ja parannusehdotuksia, joiden toteuttaminen jää väittelijän harkintaan esitarkastajat saattavat haluta korjatun version käsikirjoituksesta ennen kuin esittävät julkaisulupaa, 3) väitöskirjalle ei esitetä julkaisulupaa. Artikkelimuotoisen väitöskirjan osalta esitarkastajat arvioivat, muodostavatko artikkelit ja yhteenveto kokonaisuuden, jota voidaan julkisesti puolustaa väitöskirjana. Artikkelit arvioidaan myös sisällöllisesti, vaikka ne olisivat aikaisemmin ilmestyneet arviointimenettelyä noudattavissa tieteellisissä julkaisuissa. VÄITTELYLUVAN MYÖNTÄMINEN Esitarkastajien tulee antaa perusteltu lausunto tiedekuntaneuvostolle siitä, katsovatko he tutkimuksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että sitä on pidettävä väitöskirjaksi mahdollisena. Lausunnosta on käytävä selkeästi ilmi kannanotto väittelyluvan myöntämiseen, ts. lausunto ei voi olla ehdollinen. Esitarkastajien lausunnot väittelyluvan myöntämistä varten toimitetaan myös väitöskirjan tekijälle ja hänelle varataan tilaisuus vastineen antamiseen. Mikäli väitöskirjan tekijä katsoo, että hänellä ei ole aihetta vastineen antamiseen on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti. esim. 5

TAVOITTEENA TOHTORINHATTU Olen perehtynyt esitarkastajina toimineiden sen ja sen antamiin lausuntoihin. Katson ettei minulla ole huomauttamista annetuista lausunnoista/ Katson ettei minulla ole aihetta vastineen antamiseksi. Tiedekuntaneuvosto myöntää väittelyluvan esitarkastajien lausuntojen perusteella. Väitöskirja voidaan julkaista Vaasan yliopiston omassa julkaisusarjassa Acta Wasaensia, muussa tieteellisessä sarjassa, kaupallisen kustantajan julkaisemana tai omakustanteena. Mikäli väitöskirja julkaistaan muualla kuin yliopiston omassa sarjassa, on huolehdittava siitä, että yliopistolle luovutettavat kappaleet ovat ns. väitöskirja-asuisia eli kirjan väliin on liitettävä nimiölehti, josta käy ilmi väitöstilaisuuden aika, paikka ja tieto siitä, että kyseessä on tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksytty akateeminen väitöskirja. Kirja on julkistettava viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta (ks. esilläolo ja jakelu). Vaasan yliopiston Acta Wasaensia -sarjassa julkaistaessa väittelijän on täytettävä julkaisupyyntölomake ja toimitettava se julkaisujen toimittajalle. Lomake löytyy yliopiston kotivisuilta osiosta Julkaisuohjeet, tai sitä voi pyytää julkaisusihteeriltä. Julkaisutoimikunta päättää väitöskirjan julkaisemisesta yliopiston sarjassa. Julkaisutoimikunta kokoontuu yleensä kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Väitöskirjan viimeistelyprosessi julkaisemista varten voidaan käytännössä aloittaa jo ennen julkaisutoimikunnan kokousta. Huom! Painovalmiille väitöskirjakäsikirjoitukselle on varattava vähintään kuusi viikkoa painoprosessia varten ja sen jälkeen kymmenen päivää esilläoloa varten. VÄITÖSTILAISUUDEN YLEISET JÄRJESTELYT Kun julkaisulupa on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää yksikön esityksestä yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan ja jonkun tiedekunnan oman professorin kustokseksi väitöstilaisuuteen (yleensä samassa tiedekuntaneuvoston kokouksessa). Tämän jälkeen väittelijän on hyvä keskustella vastaväittäjän ja kustoksen kanssa väitöstilaisuuden ajankohdasta. Väittelijän tulee olla aktiivisesti mukana väitöstilaisuuteen liittyvissä järjestelyissä. Amanuenssi sekä tiedekunnan hallintohenkilökunta auttavat tarvittaessa. amanuenssi varaa väitössalin tarvittaessa tiedekunnan matkasihteeri varaa vastaväittäjän matkat ja majoituksen hallintosihteeri huolehtii salin virvokkeista kahvitilaisuuden sekä karonkkatilaisuuden tilavarauksesta huolehtii väittelijä itse. Tilakysymys on hyvä ottaa huomioon jo aikataulua sovittaessa, sillä yliopiston auditoriot ovat kysyttyjä. Vaasan yliopistossa on kaksi väitöstilaisuuden järjestämiseen hyvin soveltuvaa salia eli Auditorio Kurtén (n. 100 henkilöä, päärakennus Tervahovi) ja Auditorio Nissi (n. 90 henkilöä, kirjastorakennus Tritonia). Suurempaan yleisömäärään soveltuu Auditorio Wolff (250 henkilöä, päärakennus Tervahovi). Mahdolliseen kahvitilaisuuteen soveltuvat esim. opiskelijaravintola Mathildan alataso, henkilökunnan ravintola Alma tai kirjastorakennuksen aula. Väittelijä vastaa pääsääntöisesti 6

Käytännön ohjeita ja neuvoja kahvitilaisuuden tarjoilusta ja sen järjestämisestä. Tarjoiluna voi olla esim. kahvi ja (täyte)kakku. VÄITÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Väitöskirjaan liitetään erillinen nimiölehti, josta käy ilmi väitöstilaisuuden aika ja paikka sekä se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan suostumuksella. Väitöstilaisuuden aika ilmoitetaan akateemisen käytännön mukaisesti ilman nollia eli esim. klo 12. Näin ilmoitettuna aika tarkoittaa sitä, että tilaisuus alkaa 12.15 (ks. malli aikaisemmasta väitöskirjasta). Yleensä tiedekunnan väitöstilaisuudet pidetään perjantaisin ja lauantaisin alkaen klo 12. Julkaisusihteeri vastaa nimiölehden laatimisesta mikäli väitöskirja julkaistaan Acta Wasaensia sarjassa. Tiedekunta ilmoittaa yliopiston viestintä-yksikölle tulevasta väitöksestä. Saatuaan tiedon väitöksestä yliopiston viestintä ottaa yhteyttä tulevaan väittelijään. Yliopiston tiedotusta varten väittelijä toimittaa yliopiston viestinnälle viimeistään 14 päivää ennen väitöstilaisuutta, viestinta(at)uwasa.fi, tiivistelmätekstin, henkilötiedot, sekä mielellään mustavalkoisen valokuvan sanomalehtiä varten. Viestintäyksikkö lähettää väitöstiedotteen valtakunnalliseen mediajakeluun. Lisäksi väittelijän kanssa sovitaan erikseen muista ammattitai paikallislehdistä. Tarkemmat ohjeet väitöstiedotukseen liittyen löytyvät yliopiston tiedotuksen verkkosivuilta. VÄITÖSKIRJAN ESILLÄOLO JA JAKELU Väitöskirjan esillepano eli naulaus tapahtuu vähintään 10 päivää ennen tarkastustilaisuutta. Naulauksen ajankohdasta tulee sopia hyvissä ajoin amanuenssin kanssa. Naulausta varten väittelijän on toimitettava yksi kappale väitöskirjaansa ylivirastomestarille. Pyydettäessä tiedekunnan hallintosihteeri voi toimia valokuvaajana naulaustilaisuudessa. Kuvassa professori Pirjo Laaksonen ja KTM Henna Jyrinki 7

TAVOITTEENA TOHTORINHATTU Ennen julkista tarkastusta väittelijä luovuttaa tiedekunnalle 75 kappaletta väitöskirjaansa tai kun väitöskirja koostuu erillisistä julkaisuista - yhteenvetoa. Erillisistä julkaisuista koostuvan väitöskirjan osalta tiedekuntaneuvosto määrää erikseen kuinka monta kappaletta täydellistä, kaikki julkaisut sisältävää, väitöskirjaa on tiedekunnalle annettava. Väittelijän on vähintään 10 päivää ennen tarkastustilaisuutta toimitettava väitöskirjansa yliopiston rehtorille henkilökohtaisesti, esitarkastajille, vastaväittäjälle, eri tiedekuntien dekaaneille ja oman tiedekunnan eli kauppatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston tohtorijäsenille sekä tiedekunnan hallintopäällikölle. Tiedekuntahallinto ylläpitää väitöskirjan jakelulistaa. Muusta jakelusta väittelijän on hyvä sopia työn ohjaajan kanssa. Tiedekunnalle luovutettavat kappaleet eivät pidä sisällään sukulaisille ja ystäville jaettavia kappaleita eikä ns. omia kappaleita, joita kannattaa varata tulevaisuuden varalle (esim. viranhakuihin). Väittelijä voi painattaa väitöskirjastaan lisäkappaleita ns. omakustannushintaan. KUSTANNUKSET KUKA MAKSAA? Esitarkastajien lausunnot Kielentarkastus Painatus yliopiston sarjassa (Acta Wasaensia) kaupallisena kustanteena omakustanteena Tilavuokrat Vastaväittäjän/väittäjien matkat ja majoitus Asuvuokrat (tarvittaessa) väittelijä vastaväittäjä Väitöstilaisuuden juomat (vesi/virvoitusjuoma) Kahvitarjoilu väitöstilaisuuden jälkeen Karonkka (kaikki karonkkaan liittyvä) tiedekunta sovittava erikseen yliopisto sovittava erikseen sovittava erikseen (yliopiston tiloista ei peritä vuokraa) tiedekunta väittelijä sovittava erikseen tiedekunta väittelijä väittelijä VÄITÖSKIRJAPROSESSIIN OSALLISTUNEIDEN KIITTÄMINEN Hyvien tapojen mukaisesti väittelijä kiittää kaikkia niitä henkilöitä ja tahoja, jotka ovat jollain tavoin osallistuneet väitöskirjaprosessiin ja tehneet sen mahdolliseksi. Käytännössä tämä tapahtuu väitöskirjan esipuheessa. Yleensä ensimmäisenä kiitetään työn ohjaajaa, seuraavaksi on hyvä mainita esitarkastajat ja heidän jälkeensä ne työyhteisön jäsenet, jotka ovat kannustaneet ja tukeneet väittelijää väitöskirjaprosessissa. Kiitos kuuluu myös tutkimuksen kohteena olleille henkilöille ja tahoille, tutkimusapulaisille, kielenkääntäjille ja -tarkastajille sekä mahdollisten apurahojen myöntäjille. Lopuksi kiitetään ystäviä ja sukulaisia ja erityisesti lähimpiä perheenjäseniä. Vastaväittäjää ei esipuheessa tule kiittää, koska hänen työnsä tapahtuu vasta julkaisemisen jälkeen. Kiitokset vastaväittäjälle lausutaan väitöstilaisuuden jälkeen pidettävässä karonkassa. 8

Käytännön ohjeita ja neuvoja VÄITÖS Väitöstilaisuus on julkinen eli kaikki halukkaat voivat osallistua väitöstilaisuuden seuraamiseen. Rajallinen määrä väitöskirjoja on saatavissa yliopiston päärakennuksen infosta 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. TÄRKEÄT HENKILÖT VÄITTELIJÄ, VASTAVÄITTÄJÄ JA KUSTOS Väitöstilaisuudessa on kolme tärkeää henkilöä eli väittelijä, vastaväittäjä ja kustos. Väittelijä (respodentti, eng. respondent) on väitöskirjaansa julkisesti puolustava, jatkokoulutuskelpoisuuden omaava henkilö. Vastaväittäjä (opponentti, eng. opponent) puolestaan 9

TAVOITTEENA TOHTORINHATTU on yliopiston ulkopuolinen, tieteellisesti ansioitunut henkilö (yleensä professori), jolla on erityisasiantuntemusta väitöskirjan alalta. Vastaväittäjä on yleensä toinen väitöskirjan esitarkastajista. Kustos eli väitöstilaisuuden valvoja (eng. custos) on oman yliopiston professori: yleensä väitöskirjaa ohjannut professori. PUKEUTUMINEN Väitöstilaisuuteen pukeutumisesta on hyvä keskustella vastaväittäjän ja kustoksen kanssa. Perinteisesti miesten akateeminen juhlapuku on frakki ja naisten nilkkapituinen musta leninki. Väittelevän naisen pukeutuminen väitöstilaisuuteen poikkeaa tästä käytännöstä siten, että käytännön syistä nainen pukeutuu mustaan/ tummaan aamupäiväpukuun eli ns. polvipituiseen pukuun. Puvun kanssa voi käyttää pieniä koruja. Väittelevän miehen puku on ensisijaisesti frakki mustin liivein ilman kunnia-/ ansiomerkkejä. Rintataskuliinaa ei myöskään käytetä. Kengät ovat mustat nahkakengät, kiiltonahkakenkiä käytetään vasta klo 18 jälkeen. Viime vuosina väitöstilaisuuksissa on pukeuduttu myös tummaan pukuun. Kaikkien väitöstilaisuuteen osallistuvien miesten (koskee väittelijää, kustosta ja vastaväittelijää) asun on oltava yhtenäinen. Ainoastaan ulkomaalaisen vastaväittäjän kohdalla voidaan poiketa koodista, mikäli hän haluaa pukeutua omaan akateemiseen juhla-asuun. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hatun kädessään mennessään sisään saliin ja salista poistuessaan. Väitöstilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra yleisöön päin. Kustoksena tai vastaväittäjänä toimivan naisen puku noudattaa yleistä linjaa siten, että sovittaessa asuksi juhlapuku nainen käyttää mustaa/tummaa nilkkapituista pukua ja sovittaessa asuksi tumma puku nainen käyttää mustaa polvipituista vierailupukua. Hallitsevia koruja ei käytetä. Väitöstilaisuutta seuraavien pukeutumista ei ole määritelty tarkemmin, mutta olisi suotavaa, että yleisö pukeutumisellaan korostaisi tilaisuuden arvoa ja saavutuksen merkittävyyttä. VÄITÖSTILAISUUDEN KIELI Väittelijän tulee sopia kustoksen kanssa väitöstilaisuudessa käytettävästä kielestä mikäli väitöskirja on kirjoitettu muulla kielellä kuin väittelijän äidinkielellä, tai mikäli vastaväittäjän äidinkieli on eri kuin väittelijän. Käytännössä väitöskieli on suomi, ruotsi tai englanti. Jossain tapauksissa väitöstilaisuudessa voidaan käyttää kahta eri kieltä, mutta siitä on sovittava erikseen osapuolten kesken. Pääasia kielen valinnassa on se, että väittelijä ja vastaväittäjä pystyvät ilmaisemaan itseään mahdollisimman selkeästi ja ymmärtämään toisiaan. Väitöstilaisuudessa käytettävä kieli on syytä harkita tarkoin suhteessa väittelijän omaan kielitaitoon. VALMISTAUTUMINEN Väittelijän ja kustoksen on hyvä käydä etukäteen läpi väitöstilaisuuden kulku. Väittelijä voi tarvittaessa laatia itselleen käsikirjoituksen tilaisuuden virallisista osuuksista. 10

Käytännön ohjeita ja neuvoja Väitöstilaisuus on väittelijälle tärkeä ja jännittävä tilaisuus, yleensä jännitys kuitenkin helpottaa kun lectio praecursoria eli alkajaisesitelmä on pidetty. SIIRTYMINEN VÄITÖSTILAAN Väitössalissa on yleisön oltava paikalla hyvissä ajoin 15 minuuttia ennen tilaisuuden alkamista. Vanhan käytännön mukaan akateemisella vartilla tarkoitetaan 15 minuutin rauhoittumis-, hiljentymis- ja keskittymisaikaa ennen akateemista tilaisuutta. Liikkumista saliin tai salista tulee välttää ainakin väittelijän alkupuheenvuoron ja vastaväittäjän alkulausunnon aikana. Käytännön mukaan väitöstilaisuuteen ei voisi enää tulla tilaisuuden alettua. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä(t). Sisään tultaessa väitöstilaisuutta seuraamaan tulleet nousevat seisomaan kunnioittaen sisään tulijoita. VÄITÖSTILAISUUDEN KULKU Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: "Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi". "As the Custos appointed by the Board of the Faculty of Business Studies of the University of Vaasa, I declare the proceedings open." Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa (alkajaisesitelmänsä), joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: Herra/Rouva Kustos, Herra(t)/Rouva(t) vastaväittäjä(t), Arvoisat kuulijat... Mr/Mrs Custos, Mr/Mrs Opponent, Ladies and Gentlemen Alkajaisesitelmän eli lection päätyttyä väittelijä lausuu: "Pyydän Teitä, Herra(t)/Rouva(t) Professori(t), Tohtori(t) jne. X (ja X) Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan määräämänä(inä) vastaväittäjänä(inä) esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Mr/Mrs, Professor, Doctor X would You as the Opponent appointed by the Board of the Faculty of Business Studies of the University of Vaasa present the comments and critique on my dissertation. Vastaväittäjä esittää seisaaltaan (väittelijä kuuntelee seisaaltaan) lyhyen lausunnon, jossa hän tarkastelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. samantapaisia 11

TAVOITTEENA TOHTORINHATTU yleisluonteisia kysymyksiä. Mikäli vastaväittäjiä on kaksi, sopivat he keskinäisesti työnjaosta. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä kohdistaa yleensä ensin huomion metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohdittainen tarkastus. Väittelijän on pyrittävä puolustamaan väitöskirjaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Vastaväittäjä ottaa lausunnossaan huomioon väittelijän kyvyn puolustaa väitöskirjaansa, joten puolustus ei ole vain muodollisuus. Sekä väittelijä että vastaväittäjä voivat käyttää esityksessään teknisiä apuvälineitä kuten esimerkiksi videotykkiä tai piirtoheitintä. (esim. väitöskirjan keskeisistä taulukoista ja kuvista voi tehdä PowerPoint -esityksen tai ottaa kalvot ennen väitöstilaisuutta). Väitöstilaisuuden aikana väittelijän tulee ottaa huomioon hyvä akateeminen käytäntö ja Teititellä kohteliaasti sekä vastaväittäjää että kustosta. Tilaisuuden alussa väittelijän on hyvä aloittaa puheenvuoronsa Arvoisa vastaväittäjä Myöhemmässä vaiheessa tästä voi luopua. Vastauspuheenvuorojen tulee kuitenkin noudattaa kohteliasta sävyä. Väittelijä voi tarvittaessa pyytää lisäselvennystä tai tarkennusta, mikäli hän ei täysin ymmärrä vastaväittäjän esittämää kysymystä. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka kustos ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaaltaan esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan. Väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle esimerkiksi seuraavasti: Kiitän teitä professori(t)/tohtori(t) x arvokkaista kommenteista koskien tutkimustani/väitöskirjaani. Thank You Mr/Mrs opponent for the valuable and constructive comments related to my study. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: "Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoron Herra/Rouva Kustokselta." Would those of you among this distinguished audience who have questions or comments to make on my dissertation kindly request the Custos leave to speak. Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa siirrytä syrjään asiasta. Kustos päättää seisaaltaan väitöstilaisuuden, joka saa kestää enintään kuusi tuntia, lausuen: "Väitöstilaisuus on päättynyt." 12

Käytännön ohjeita ja neuvoja "The discussion is closed." Väitöstilaisuuden jälkeen asianosaiset poistuvat salista käänteisessä järjestyksessä eli ensin vastaväittäjä, sitten kustos ja väittelijä. Yleisö poistuu viimeisenä. TILAISUUDEN JÄLKEEN Väitöstilaisuuden jälkeen on mahdollista järjestää kahvitilaisuus (mikäli sitä ei ole pidetty väitöstilaisuuden aikana). Kahvitilaisuudessa on mahdollisuus onnitella väittelijää. VÄITÖKSEN JÄLKEEN KARONKKA Seuraavaan on koottu joitakin ohjeita akateemisen perinteen mukaisen karonkan järjestämiseen. Nämä ohjeet ovat kuitenkin vain esimerkinomaisia ja kukin väittelijä voi karonkkaa järjestäessään käyttää omaa harkintaansa. KARONKAN MERKITYS Väitöskaronkka pidetään väitöspäivän iltana alkaen klo 18-20 riippuen väittelijän ja vastaväittelijän aikataulusta. Karonkka järjestetään vastaväittäjän kunniaksi eli hän on kunniavieras. Karonkan isäntänä/emäntänä toimii väittelijä. Karonkka ei ole varsinaisesti perhe- tai sukujuhla; sukulaisille ja ystäville voi järjestää rennomman tilaisuuden erikseen tai sitten voidaan järjestää ns. jälkikaronkka, johon sukulaiset ja ystävät ovat tervetulleita (ks. Karonkan jälkeen jälkikaronkka?). Minimissään karonkka voidaan järjestää vain väittelijän, vastaväittäjän ja kustoksen kesken. Karonkka järjestetään usein ravintolassa, mutta myös muut juhlatilat ovat mahdollisia. Karonkka voidaan järjestää myös väittelijän kotona. Tilaa suunnitellessa ja varattaessa tulee ottaa huomioon, että karonkka on illallistilaisuus, johon ihmiset pukeutuvat iltapukuun. KARONKAN SUUNNITTELU Karonkan suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Suunnitteluvaiheessa kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat: karonkkapaikan varaaminen (huom! kutsuttavien lukumäärä) karonkkakutsujen painatus (huom! kieli) karonkan ohjelma karonkan menu (alkudrinkki, alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka, juomat) istumajärjestys pöytäkortit karonkkapuheet (väittelijän puheessa kiitettävät huomioi samalla vastauspuheet) karonkan isännöinnin/emännöinnin vaatimat kuviot karonkka alkaa aina tasalta, ei vartin yli alkudrinkkejä ei tarjoilla ennen kuin kustos on saapunut (ja kustos saapuu tavan mukaan viimeisenä). 13

TAVOITTEENA TOHTORINHATTU KARONKKAKUTSU Koska nykyisin ei juurikaan ole epävarmuutta väitöskirjan hyväksymisestä ja koska karonkkajärjestelyt vaativat paljon aikaa ja suunnittelua, on valmisteluihin syytä ryhtyä hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta. Hyviin tapoihin kuuluu, että väittelijä tiedustelee kohteliaasti vastaväittelijältä, voiko hän aloittaa karonkkavalmistelut. Karonkkaan kutsutaan henkilöt, jotka ovat olleet vaikuttamassa väitöskirjan tekemiseen ja valmistumiseen. Tämän seikan arvioi väittelijä. Itseoikeutettuina kutsuttuina ovat vastaväittäjä, jonka kunniaksi tilaisuus järjestetään, sekä kustos. Hyvään tapaan kuuluu kutsua työn ohjaaja, esitarkastajat, tiedekunnan dekaani ja oman tieteenalan/ yksikön professorit. Usein väittelijä kutsuu karonkkaan puolisonsa tai avopuolisonsa ja muutamia muita lähiomaisia sekä lähimpiä ystäviä ja työtovereita. Karonkkakutsussa on mainittava paikan ja ajan lisäksi pukeutumiskoodi eli esim. juhlapuku/frakki tai tumma puku. Pukeutumiskoodilla on erityinen merkitys ulkomaalaisia vieraita kutsuttaessa. Esimerkki karonkkakutsun tekstistä: Olette sydämellisesti tervetullut väitöskaronkkaani ravintola Approbatur: iin perjantaina 11.10.20xx klo 19.00 Kaisa Kauppatieteilijä v.p. 4.10. mennessä, puh. 000-111 222 Frakki tai tumma puku PUKEUTUMINEN Väitöskaronkassa asuna on perinteen mukaisesti aina juhlapuku, ellei toisin mainita. Miehen akateeminen juhlapuku on frakki valkoisin liivein ja valkoisella rintataskuliinalla. Mikäli karonkkatilaisuuteen osallistuu vain miehiä, käytetään frakin kanssa mustia liivejä. Kengät ovat tavalliset mustat nahkakengät tai kiiltonahkakengät. Naispuolisella väittelijällä asuna on pitkä, joko musta tai muun (hillityn) värinen pitkä asu. Myös juhlapukuisen miehen daami pukeutuu pitkään asuun. Tohtoritutkinnon suorittaneet vieraat ottavat hatun mukaan. Juhlan ajaksi hattu sijoitetaan tarkoitukseen varatulle pöydälle. 14

Käytännön ohjeita ja neuvoja PÖYTÄJÄRJESTYS Kunniapaikalla eli väittelijän oikealla puolella istuu vastaväittäjä (väittelijä ei koskaan istu pöydän päässä vaan keskellä). Kustos istuu väittelijän vasemmalla puolella. Muiden paikka määräytyy väittelijän mukaan. Apuna hän voi käyttää esim. ikää tai virka-asemaa. Istumapaikat on hyvä merkitä pienillä pöytäkorteilla. Mikäli väittelijä on mies ja hänellä on puoliso mukana karonkassa, on järjestys sama kuin edellä, mutta puoliso on yleensä sijoitettuna miespuolisen vastaväittäjän viereen, hänen daamikseen. Muissa tapauksissa puoliso sijoitetaan yleensä omaisten joukkoon eli suhteellisen kauas väittelijästä. Mikäli väittelijä on nainen ja hänellä on puoliso mukana, sijoitetaan puoliso naispuolisen vastaväittäjän viereen, muussa tapauksessa puoliso sijoitetaan niin ikään omaisten joukkoon. RUOKA Karonkkamenu sisältää yleensä alkuruoan, pääruoan, jälkiruoan sekä kahvin. Ruokia valitessa on hyvä huomioida erilaiset erityisruokavaliot (esim. lihaton ja maidoton vaihtoehto). Karonkka alkaa alkudrinkillä, joka voi olla kuohuviini, jokin muu viini tai cocktail. Alkoholiton vaihtoehto on myös hyvä varata. Ruoan kanssa juodaan valko- ja punaviiniä tai jäävettä. Aterian yhteyteen voidaan valita ruokaryyppy sitä haluaville. Kahvin yhteydessä tarjotaan konjakkia ja likööriä. PUHEET Ensimmäisen puheen pitää väittelijä paistin jälkeen. Puheessaan väittelijä kiittää vastaväittäjää ja sen jälkeen kustosta. Näiden kiitosten jälkeen väittelijä kiittää tärkeysjärjestyksessä niitä henkilöitä, jotka ovat myötävaikuttaneet hänen väitöskirjatyötänsä. Viimeisenä kiitetään henkilökohtaisessa suhteessa läheisempiä eli puolisoa kiitetään aina viimeisenä. Väittelijän puheeseen vastaa välittömästi vastaväittäjä ja tämän jälkeen kustos, jonka tehtävänä on kohdistaa onnittelunsa väittelijälle ja kiittää häntä illan kulinaristisista nautinnoista. Kustoksen jälkeen muut läsnäolijat voivat pitää puheen siinä järjestyksessä kun väittelijä mainitsi heidän omassa puheessaan. Koska karonkassa saattaa olla runsaasti vieraita, olisi hyvä sopia ennakolta, että yksi ryhmästä kiittäisi kaikkien puolesta. Perinteen mukaan puoliso tai muut sukulaiset eivät vastaa väittelijän kiitospuheeseen. He voivat halutessaan pitää puheen esim. jälkikaronkassa. Puheille ei myöskään ole tapana taputtaa. Mikäli väittelijälle ojennetaan väitöksen johdosta lahjoja, kiittää hän muutamalla sanalla. Puheiden jälkeen tunnelma voi muuttua rennommaksi ja ohjelmassa voi olla esim. musiikkiesityksiä tai muuta ohjelmaa. KARONKAN JÄLKEEN JÄLKIKARONKKA? Väittelijä voi niin halutessaan järjestää varsinaisen karonkan jälkeen laajemmalle osallistujajoukolle tarkoitetun jälkikaronkan tai varjokaronkan, johon osallistuu varsinaiseen karonkkaan osallistuneiden lisäksi joukko muita väittelijän ystäviä, tuttavia ja 15

TAVOITTEENA TOHTORINHATTU sukulaisia. Tunnelma jälkikaronkassa voi olla hilpeä ja ohjelma rennompaa kuin varsinaisessa karonkassa. Pukeutumisenkaan ei tarvitse noudattaa varsinaisen karonkan pukeutumiskoodia. Tarjolla voi olla juotavaa ja pientä iltapalaa. TOHTORIN TUTKINTO ARVOSTELU Vaasan yliopiston johtosäännön, sekä kauppatieteellisen tiedekunnan tutkintoja ja opiskelua koskevien määräysten mukaan tiedekuntaneuvosto asettaa arvosanalautakunnan, jonka tehtävänä on tehdä dekaanille esitys väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta. Arvosanalautakuntaan nimetään vastaväittäjä(t) sekä kustos ja tiedekunnan edustaja. Lisäksi arvosanalautakuntaan voidaan nimetä 1-2 ulkopuolista jäsentä, joilla tulee olla riittävä tieteellinen asiantuntemus väitöskirjan alalta. Arvosanalautakunnan tekemän esityksen tulee sisältää perusteltu arvostelu väitöskirjan tieteellisestä arvosta ja siitä vastaako se tarkoitustaan sekä vielä puolustuksesta. Väittelijälle varataan niin ikään neljän viikon kuluessa mahdollisuus antaa vastineensa arvosanalautakunnan lausunnosta. Mikäli väittelijä ei anna vastinetta, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti (ks. väittelyluvan myöntäminen). Dekaani päättää arvosanalautakunnan esityksen pohjalta väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä annettavasta arvolauseesta. Vaasan yliopistossa väitöskirjat arvostellaan seuraavasti (korkein arvosana ylimpänä): laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur non sine laude approbatur lubenter approbatur approbatur MUUTOKSEN HAKU Arvosteluun tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisupyynnön Vaasan yliopiston tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisupyyntö on perusteltava. TODISTUKSEN SAAMINEN Tiedekunta antaa opiskelijalle todistuksen hänen suorittamastaan tutkinnosta. Tohtorin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan opiskelijan aikaisempi korkeakoulututkinto, väitöskirjan nimi sekä siitä annettu arvolause ja tieteenala, johon väitöskirja kuuluu. Jos tohtorin tutkinto suoritetaan suoraan maisterintutkinnon jälkeen, mainitaan lisäksi pääaineen arvosana. Vaasan yliopistossa järjestetään julkisia todistustenjakotilaisuuksia, publiikkeja, noin 2 kertaa lukuvuodessa (1 kerta syyslukukaudella ja 1 kerta kevätlukukaudella). Todistuspyyntölomake on jätettävä tiedekunnan opintopäällikölle täytettynä kaksi viikkoa ennen 16

Käytännön ohjeita ja neuvoja todistustenjakopäivää. Todistus on mahdollista saada myös postitse kirjattuna kirjeenä tai sen voi hakea henkilökohtaisesti tiedekunnan opintohallinnosta. TOHTORINHATTU JA -MIEKKA Tohtorin tutkinnon suorittaneella on oikeus käyttää tohtorin tunnusmerkkiä; tohtorinhattua. Promootiossa tohtori voi lisäksi saada oikeuden käyttää tohtorinmiekkaa. Tohtorinhatun väritys ja tohtorinhattumerkki eli lyyra kertovat tieteenalasta ja yliopistosta, jossa tohtori on väitellyt. Vaasan yliopissa hattu on musta ja lyyra yhteinen kaikille tiedekunnille. Vaasan yliopiston lyyrassa hopeisen yläosastaan avoimen laakerinlehtisen voitonseppeleen päällikkeenä on kultainen vase; rynnäkkörisukimppu, jonka yläosasta nousee kolmikärkinen liekki. Lyyran on suunnitellut graafikko, taiteilija Juhani Vepsäläinen. Ensimmäisen kerran tohtorinhatun merkki oli käytössä Vaasan yliopiston toisessa promootiossa promovoitujen tohtorien ja kunniatohtorien hatuissa vuonna 1998. Tohtorinmiekka on hengen aseen vertauskuva, jota tiedemies tarvitsee taistelussa sen puolesta, minkä hän on tutkinut todeksi, oikeaksi ja hyväksi. Suomessa voidaan käyttää juhlallisissa promootioissa itsenäisen Suomen virallisesti vahvistettua siviilimiekkaa. Promootio on juhlallinen tilaisuus, jossa erityisillä menoilla vihitään tohtoreita ja kunniatohtoreita. Useimmat yliopistot vihkivät myös maistereita. Promootioon on mahdollista osallistua myös poissaolevana. Seuraava promootio järjestetään keväällä 2011. TOHTORINHATUN HANKINTA E. R. Wahlmanin hattuliike Helsingissä on ainoa liike Suomessa, joka tekee tohtorin hatut vanhalla menetelmällä eli alusta loppuun täysin käsityönä. Käsityönä tehdyn hatun hinta Wahlmanilla on 625 euroa (huhtikuussa 2010). Hinta sisältää hatun, lyyran ja säilytyslaatikon. Helsingistä löytyy lisäksi muutama muu liike joka valmistaa tohtorin hattuja mittojen mukaan. Hinnat vaihtelevat 500 eurosta ylöspäin. Ateljee Lyolène Melanders Hattfabrik Hattuateljee Memmu Lankila Lyyra ja säilytyslaatikko eivät välttämättä sisälly hintaan, joten se kannattaa tiedustella erikseen. Koneellisesti tehtyjä tohtorin hattuja saa edullisemmin esim. Baltian maista. Niihin on lyyra useimmiten hankittava erikseen. Hattua ja siihen kuuluvaa lyyraa tilatessa tulee ilmoittaa hatun valmistajalle yliopisto, jossa tutkinto on suoritettu. * * * 17

TAVOITTEENA TOHTORINHATTU LISÄTIETOJA väitösprosessiin ja väitöstilaisuuksiin liittyen antavat väitöskirjojen ohjaajina toimivat professorit ja kauppatieteellisen tiedekunnan hallintohenkilökunta. Vaasan yliopisto Kauppatieteellinen tiedekunta PL 700 65101 VAASA puh. (06) 3248 111 (keskus) www.uwasa.fi/kauppatieteet/ amanuenssi Leena Larimo Puh. (06) 324 8250 etunimi.sukunimi(at)uwasa.fi hallintopäällikkö Kaisu Piirainen Puh. (06) 324 8147 etunimi.sukunimi(at)uwasa.fi hallintosihteeri Mia Hietikko Puh. (06) 324 8165 etunimi.sukunimi@uwasa.fi 18

Käytännön ohjeita ja neuvoja Liite 1. VÄITÖSPROSESSISSA TARVITAAN KÄRSIVÄLLISYYTTÄ Väitöskirjatutkimuksen saattaminen käsikirjoituksesta valmiiksi, julkaistuksi ja tarkastetuksi teokseksi on pitkä ja kärsivällisyyttä vaativa prosessi. Seuraavassa ohjeellisia aikoja. KÄSIKIRJOITUKSEN ESITARKASTUS Väitöskirjan esitarkastajat määrätään tiedekuntaneuvoston kokouksessa, joita järjestetään noin kerran kuussa tai tarpeen mukaan. Esitarkastajille varataan 3 kuukautta aikaa antaa lausuntonsa, jonka jälkeen tiedekuntaneuvosto päättää julkaisuluvan myöntämisestä. JULKAISULUVAN JÄLKEEN Julkaisuluvan myöntämisen jälkeen väittelijän on hyvä varata aikaa mahdollisten korjausten ja parannusten tekemiseen tarkastajien ohjeiden/suositusten mukaisesti ennen painettavaksi viemistä. Painoprosessiin on varattava 6 viikkoa. Aikataulusta on hyvä neuvotella etukäteen painon kanssa. Tässä vaiheessa viimeistään on hyvä aloittaa väitöstilaisuuden valmistelut. VALMIS JULKAISU Painovalmiin väitöskirjan on oltava esillä 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. VÄITÖSTILAISUUS Väitöstilaisuus voidaan järjestää aikaisintaan 10 päivän kuluttua naulauksesta. Väitöstilaisuuden ajankohtaa määrittävät vastaväittäjän ja kustoksen aikataulut. ARVOSANA Arvosanalautakunnalle varataan 4 viikkoa väitöstilaisuudesta lausunnon kirjoittamiseen. Dekaani päättää arvosanasta arvosanalautakunnan esityksen perusteella. TUTKINTOTODISTUS Väittelijällä on mahdollisuus saada todistus suoritetusta tohtorin tutkinnosta kun tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, väitöskirja hyväksytty ja arvosteltu. Todistuksia jaetaan kerran kuussa. Todistuspyyntö on jätettävä 2 viikkoa aikaisemmin. 19