YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

Transkriptio

1 YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT Informaatiotutkimus pääaineena voidaan suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto (A 245/94). Filosofian tohtorin tutkinto (A 1279/91) TUTKINTOJEN SUORITTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET lukien 1 Valintaperusteet Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon ja jolla on haetun jatkotutkinnon pääaineessa syventävät opinnot tai niihin rinnastettavat opinnot. Oppiaineen syventävien opintojen korvaamisesta tai rinnastamisesta muilla opinnoilla päättää oppiaineen professori. Lisäksi hakijan on esitettävä toteuttamiskelpoinen opinto- ja tutkimussuunnitelma jatko-opintoja varten. Tiedekunta voi rajoittaa informaatiotutkimukseen otettavien uusien jatko-opiskelijoiden lukumäärää opintojen ohjaukseen käytettävissä olevien voimavarojen riittämättömyyden perusteella. 2 Hakeminen Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisoikeutta on haettava kirjallisesti tiedekunnalta. Hakemus laaditaan tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle. Hakemuksessa on mainittava tutkinnon pääaine ja siihen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös valintaperusteissa mainitusta tutkintotodistuksesta sekä ehdotus opinto- ja tutkimussuunnitelmaksi. Ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden tulee liittää anomukseen pro gradu tutkielmaa vastaava kirjallinen työ ja selvitys tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista. Lisäksi ulkomaalaisen hakijan on annettava luotettava selvitys kielitaidostaan. Hakuajat ja hakemusten käsittely Informaatiotutkimus pääaineena suoritettaviin jatkotutkintoihin ei ole erityistä hakuaikaa. Hakemuksista pyydetään informaatiotutkimuksen laitoksen johtajan lausunto. 3 Ilmoittautuminen Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain voidakseen käyttää opiskeluoikeuttaan. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa. Vanhoille jatkotutkinto-opiskelijoille lähetetään toukokuussa ilmoittautumislomake ja ylioppilaskunnan tilisiirtolomake sekä ote opintosuoritusrekisteristä. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on jatkotutkinto-opiskelijalle vapaaehtoista. Ylioppilaskunnan jäseneksi liittyvä ilmoittautuu läsnäolevaksi maksamalla pankkiin ylioppilaskunnan jäsenmaksun tilisiirron omaa viitenumeroa käyttäen ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä. 158

2 Ei-jäseneksi ilmoittautuvan on tehtävä joko läsnä- tai poissaoloilmoitus aktuaarinkansliaan ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä. Sen voi tehdä toimittamalla aktuaarinkansliaan ilmoittautumislomake henkilökohtaisesti, postitse tai käyttäen faksia (03) Ilmoittautumisen voi tehdä myös sähköpostitse tai puhelimitse (03) Jatkotutkinto-opiskelija, joka ei ilmoittaudu määräaikaan mennessä, menettää tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos jatkotutkinto-opiskelija on poistettu yliopiston opiskelijaluettelosta siitä syystä, että hän ei ole tehnyt vuosittaista ilmoittautumista, hänet otetaan uudelleen opiskelijaksi ilmoittautumisen perusteella ilman hakemusta. Apurahojen jaossa kiinnitetään huomiota siihen, että asianomainen on ilmoittautunut Tampereen yliopiston jatkotutkinto-opiskelijaksi. 4 Opiskeluoikeus yliopiston opintoihin Tiedekuntaan jatkotutkinnon suorittamisoikeuden saanut ja läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi osallistua myös muissa tiedekunnissa annettavaan opetukseen. Oikeus perustuu Tampereen yliopiston yleisen tutkintosäännön 13 :ään, joka kuuluu seuraavasti: "Tiedekunnissa järjestettävät opinnot ovat sivuaine- tai vapaasti valittavina opintoina avoimia myös yliopiston muiden tiedekuntien tutkinto-opiskelijoille. Jos erityisen painavista syistä opiskelijoiden määrää joudutaan rajoittamaan, tiedekuntaneuvosto antaa tarkemmat määräykset opintoihin otettavien etusijajärjestyksestä." Opintoja toisessa tiedekunnassa harjoitettaessa noudatetaan ko. tiedekunnan opetussuunnitelmaa ja muita määräyksiä. 5 LISENSIAATIN TUTKINTO Vaadittavat opintosuoritukset Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan 1. noin 40 opintoviikon laajuiset, tutkimustyötä tai ammatillista kelpoisuutta tukevat jatko-opinnot. Opinnot koostuvat tutkimustyön menetelmällisistä perusteista, pääainetta ja omaa tutkimusalaa syventävistä opinnoista sekä opinto-ohjelmaan soveltuvista muista opinnoista. Jatkotutkintoon voi sisältyä kunkin oppiaineen opetussuunnitelmassa erikseen määriteltävällä tavalla orientoivia ja valmentavia sekä muita opintoja, jotka suoritetaan tiedekunnan yhteisillä jatkokoulutuskursseilla. Tutkintoon voidaan sisällyttää myös tiedekunnan hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot. Opetussuunnitelmassa annetaan tarkemmat määräykset opintojen laajuudesta, sisällöstä ja suoritustavoista; ja 2. lisensiaatintutkimus, jonka tiedekunta hyväksyy. Lisensiaatintutkimuksen ohjeellinen laajuus on 60 opintoviikkoa. Kohdassa 1 tarkoitettuihin opintoihin voidaan sisällyttää opetussuunnitelmassa ja opiskelijan henkilökohtaisessa opinto-ohjelmassa tarkemmin määrättävällä tavalla sivuaineen tutkielma ja muut syventävät opinnot (laudatur -arvosana) ja maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä tutkimustyötä tukevia opintoja sekä alan valtakunnallisissa 159

3 jatkokoulutusohjelmissa ja ulkomailla suoritettuja opintoja, artikkeleita ja muita julkaisuja, konferensseissa pidettyjä esitelmiä ja muuta tieteellistä toimintaa. Tutkimustyön ohjaaja ja tutkimussuunnitelma Puoltaessaan jatkotutkintoa hakevan opiskelijan hakemusta laitoksen johtaja nimeää opiskelijalle ohjaajan. Opiskelija ja tutkimustyötä ohjaava opettaja laativat opiskelijalle opinto-ohjelman kohdassa 1 mainittujen opintojen sisällöstä ja suoritustavoista. Lisäksi opiskelijan on laadittava yksilöity tutkimussuunnitelma, joka käsitellään jatkokoulutusseminaarissa. Tutkimustyön ohjaajaksi määrätty opettaja hyväksyy opintosuunnitelman opiskelijan hakemuksesta. Tieto opinto-ohjelman hyväksymisestä merkitään opintosuoritusrekisteriin. Lisensiaatintutkimus 1. Tutkimussuunnitelma Lisensiaatin tutkintoa suorittavan tulee laatia tutkimussuunnitelma, joka käsitellään jatkokoulutusseminaarissa. 2. Yhtenäinen käsikirjoitus ja artikkelitutkimus Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa teoreettista perehtyneisyyttä asianomaiseen tieteenalaan sekä kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa alan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografia) myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus (artikkelitutkimus). Yhteenvedossa on esitettävä lisensiaatintutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Mikäli tekijöiden erilliset osuudet eivät ilmene julkaisusta, tutkimuksen tekijän on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään tarkastettavaksi. Opiskelijan hakemuksesta painatusluvan saanut väitöskirjan käsikirjoitus voidaan hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi. 3. Tarkastus Lisensiaatintutkimus jätetään tiedekunnan kansliaan neljänä kappaleena, joista kolme sidottuina tai kansioituina. Tutkimukseen tulee liittää erillinen tiivistelmä. Yhden kappaleen tulee olla lävistämätön, koska se toimitetaan työn hyväksymisen jälkeen yliopiston kirjastoon sidottavaksi ja säilytettäväksi. Ennen työn jättämistä opiskelijan tulee varmistaa oppiaineen professorilta, että tutkimus on tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Tämä on siinäkin mielessä tärkeää, että ehdotuksen työn tarkastajiksi tekee pääsääntöisesti oppiaineen professori. Tutkimukselle määrätään vähintään kaksi tarkastajaa. Ennen tarkastajien valintaa opiskelijalle varataan tilaisuus huomauttaa tarkastajaksi esitettävien mahdollisesta esteellisyydestä. Tarkastajien tulee antaa tutkimuksesta perusteltu kirjallinen lausunto. Tutkimus käsitellään jatkokoulutusseminaarissa. 160

4 Työn tarkastajien määräämisen jälkeen asianomainen laitos sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa tarkastustilaisuuden ajankohdasta ja muista tarkastukseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Tarkastajien lausunnot toimitetaan opiskelijalle viimeistään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää tutkimuksen arvostelun siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Lisensiaatintutkimuksen arvostelee ja siitä annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto tarkastajien lausuntojen perusteella. Tarkastajat voivat esittää käsityksensä lisensiaatintutkimuksesta annettavasta arvolauseesta. Lisensiaatintutkimuksen tekijä voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön lisensiaatintutkimuksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Mikäli tarkastusprosessin kuluessa työhön tehdään korjauksia, on korjatut sivut toimitettava tiedekunnan kansliaan ennen kuin lisensiaatintutkimus viedään tiedekuntaneuvostoon arvosteltavaksi. Tiedekunnan kanslia vastaa tutkimuksen tarkastamisen aikataulua koskeviin kysymyksiin. Lisensiaatintutkimusta (60 opintoviikkoa) arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. 6 TOHTORIN TUTKINTO Vaadittavat opintosuoritukset Yhteiskuntatieteiden ja filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan 1. lisensiaatin tutkinto tai lisensiaatin tutkinnon vaatimuksista kohta 1 (40 opintoviikkoa) ja 2. väitöskirja, jonka tiedekunta julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy. Väitöskirjan ohjeellinen laajuus on 120 opintoviikkoa. Tutkimustyön ohjaaja ja tutkimussuunnitelma Puoltaessaan jatkotutkintoa hakevan opiskelijan hakemusta laitoksen johtaja nimeää opiskelijalle ohjaajan. Opiskelija ja tutkimustyötä ohjaava opettaja laativat opiskelijalle opinto-ohjelman kohdassa 1 mainittujen opintojen sisällöstä ja suoritustavoista. Lisäksi opiskelijan on laadittava yksilöity tutkimussuunnitelma, joka käsitellään jatkokoulutusseminaarissa. Tutkimustyön ohjaajaksi määrätty opettaja hyväksyy opintosuunnitelman opiskelijan hakemuksesta. Tieto opinto-ohjelman hyväksymisestä merkitään opintosuoritusrekisteriin. Väitöskirja 1. Yhtenäinen käsikirjoitus ja artikkeliväitöskirja Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä 1) yhtenäinen käsikirjoitus (monografia) tai 2) useita yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä 161

5 käsikirjoituksia sekä niihin liittyvä yhteenveto (artikkeliväitöskirja). Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, mikäli väitöskirjan tekijällä on ollut niissä itsenäinen ja osoitettavissa oleva osuus. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuihin samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi. Mikäli väitöskirja muodostuu useista yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista, mikään näistä ei saa olla pelkästään referoiva, vaan jokaisen julkaisun tulee erikseenkin tarkasteltuna sisältää uusia tuloksia tai näkökohtia. Yhtenäistä väitöskirjaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sovelletaan myös tässä tarkoitettujen julkaisujen ja yhteenvedon yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen. 2. Väitöskirjan kirjoituskieli Väitöskirja kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi taikka tiedekunnan suostumuksella muulla kielellä. Käsikirjoituskielen tulee olla sama kuin väitöskirjan. Väitöskirjan tekijän tulee huolehtia siitä, että käsikirjoituksen kieliasu on moitteeton. 3. Sähköinen ja painettu väitöskirja Väitöskirja jätetään tarkastettavaksi joko a) sähköisessä muodossa tai b) painettuna. 4. Esitarkastus Väitöskirjaksi aiotun tutkimuksen käsikirjoitus on väittelyluvan saamista varten jätettävä tiedekunnan kansliaan kolmena täydellisenä kappaleena. Ennen käsikirjoituksen jättämistä opiskelijan tulee varmistaa tutkimustyönsä ohjaajalta, että työ on tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Ehdotuksen käsikirjoituksen esitarkastajiksi tekee pääsääntöisesti oppiaineen professori. Käsikirjoituksen jättämiseen liittyviä aikataulukysymyksiä voi tiedustella tiedekunnan kansliasta. Tutkimukselle määrätään vähintään kaksi esitarkastajaa. Ennen esitarkastajien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa esitarkastajiksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä. Esitarkastajia pyydetään antamaan lausuntonsa siitä, katsovatko he käsikirjoituksella olevan sellaisen tieteellisen arvon, että voidaan antaa väittelylupa. Artikkeliväitöskirjasta annettavassa esitarkastuslausunnossa on selvitettävä, muodostavatko julkaisuissa käsitellyt asiat yhtenäisen ongelmaryhmän. Esitarkastajien lausunnossa voidaan esittää väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä, mutta ei ehdollista päätöstä. 5. Väittelylupa Esitarkastajien lausunnot väittelyluvan myöntämistä varten lähetetään väitöskirjan tekijälle viimeistään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää väittelylupaa koskevan päätöksen siirtoa tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen. 162

6 6. Kustos ja vastaväittäjä sekä väitöstilaisuuden ajankohta Kun väittelylupa on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen ja yhden tai useampia vastaväittäjiä. Ennen vastaväittäjän valintaa väittelijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäksi esitettävän mahdollisesta esteellisyydestä. Dekaani määrää väitöstilaisuuden ajankohdan. Ajankohdan määräämistä varten väittelijä ottaa yhteyden kustokseen, vastaväittäjään ja tiedekunnan kansliaan sekä huolehtii salivarauksesta. 7. Väitöskirjakappaleet ja väitöskirjan julkaiseminen Ennen julkista tarkastusta väittelijä luovuttaa tiedekunnalle väitöskirjansa yliopiston kirjaston antamien ohjeiden mukaisesti valmistettuna levykkeellä ja 20 kappaletta monistettuna paperille tai julkaisuina. Samassa yhteydessä väittelijä antaa yliopiston kirjastolle luvan julkaista väitöskirjansa tai väitöskirjan tiivistelmän sähköisessä muodossa tietoverkossa. Yliopiston kirjasto julkaisee väitöskirjan tai väitöskirjan tiivistelmän sähköisessä muodossa tietoverkossa kokoelmassa Tampereen yliopiston väitöskirjat. Sähköisen väitöskirjan ja siitä laadittavan tiivistelmän kirjoitusohjeita voi pyytää tiedekunnan kansliasta ja yliopiston kirjastosta. Väitöskirjaan liitettävästä irtolehdestä on käytävä ilmi väitöstilaisuuden aika ja paikka sekä se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi informaatiotieteiden tiedekunnan suostumuksella. Väitöskirjan sisältävä levyke ja 20 väitöskirjamonistetta tai väitöskirjan tiivistelmän sisältävä levyke ja 20 julkaistua väitöskirjaa on toimitettava viimeistään 14 päivää ennen väitöstilaisuutta tiedekunnan kansliaan. Kun väitöskirja koostuu useista julkaisuista, vain yhteenveto voidaan toimittaa levykkeellä. Luettelo artikkeleista on liitettävä yhteenvetoosaan. Paperiversiona artikkeliväitöskirja jätetään 20 täydellisenä kappaleena. Väitöskirjan tiivistelmäosa kirjoitetaan kirjaston antamien ohjeiden mukaista alustaa käyttäen. Väittelijän tulee toimittaa väitöskirjan luovuttamisen yhteydessä myös englanninkielinen lyhyt tiivistelmä väitöskirjastaan kansainvälistä Dissertation Abstracts International (DAI)-julkaisua varten. Ohjeita ja kaavakkeita saa tiedekunnan kansliasta. 8. Väitöskirjan julkisuus ja tiedottaminen Ennen väitöstilaisuutta väitöskirja on luettavissa yliopiston www-sivuilla ja nähtävissä tiedekunnan kansliassa. Tiedot väitöstilaisuudesta sekä väitöskirjan saatavuudesta ja nähtävillä olosta ilmoitetaan viimeistään 14 päivää ennen väitöstilaisuutta tiedekunnan ilmoitustauluilla sekä yliopiston ylläpitämillä www-sivuilla. 9. Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjan arvostelu Tiedekunnan määräämän vastaväittäjän kirjallinen tarkastuslausunto väitöskirjasta toimitetaan väitöskirjan tekijälle viimeistään neljä (4) päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan lausunnosta. Vastineen antamista varten väitöskirjan tekijällä on oikeus pyytää väitöskirjan arvostelun siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Oppiaineen professorilla ja vastaväittäjällä on läsnäolo- ja puheoikeus väitöskirjan arvostelua koskevissa asioissa tiedekuntaneuvostossa, vaikka he eivät olisikaan tiedekuntaneuvoston jäseniä. Ennen väitöskirjan arvostelua esittää kustos arvionsa väittelijän puolustautumisesta. 163

7 Vastaväittäjä voi esittää käsityksensä väitöskirjasta annettavasta arvolauseesta. Väitöskirjan hyväksymisestä ja annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto. Väitöskirjan tekijä voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön väitöskirjan arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. 7 Todistukset Todistusta lisensiaatin tai tohtorin tutkinnosta on haettava kirjallisesti. Tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle laadittu hakemus toimitetaan täytettynä tiedekunnan kansliaan. Todistusanomusta jätettäessä opintosuoritusrekisterissä tai opintokirjassa on oltava tiedot suoritetuista opinnoista. Lisensiaatin tutkinnosta annettavaan todistukseen kirjoitetaan tutkinnon pääaine, lisensiaatintutkimuksesta annettu arvolause tai mainesana ja lyhyt selvitys tutkintoon sisältyvistä muista opintosuorituksista. Tohtorin tutkintotodistukseen kirjoitetaan mahdollisesti suoritettu lisensiaatin tutkinto, väitöskirjan nimi ja väitöskirjasta annettu arvolause sekä tieteenala, johon väitöskirja aiheeltaan kuuluu. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani on päättänyt, että järjestetyn tohtoripromootion jälkeen informaatiotutkimus pääaineenaan väitteleville myönnetään tohtorin tutkinnosta annettavan todistuksen yhteydessä aina myös tohtorin arvo ilman juhlallista vihkimistä. Tieto tohtorin arvosta merkitään tutkintotodistukseen. Ilman juhlallista vihkimistä tohtorin arvon saanut voi halutessaan myöhemmin osallistua tohtoripromootioon. 8 Määräysten voimaantulo Määräykset astuvat voimaan Opiskelija, jonka henkilökohtainen opintosuunnitelma on hyväksytty ennen näiden määräysten voimaantuloa, voi suorittaa opintonsa loppuun hyväksytyn opintosuunnitelman mukaisesti. OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUODELLE INFORMAATIOTUTKIMUS Lisensiaatin tutkimuksen tai väitöskirjan lisäksi tutkimustyötä tukevat jatko-opinnot (40 ov). 1. Perehtyminen omaan tutkimusalaan (35 ov) Tavoitteena on oman tutkimushankkeen jäsentely sekä kattava perehtyminen omaan tutkimustyöhön liittyvän ongelma-alueen lähestymistapoihin, teorioihin ja metodeihin siten, että osaa suhteuttaa oman tutkimuksensa osaksi tutkimusalansa sekä 164

8 informaatiotutkimuksen traditiota. Opintosuoritusten sisältö ja suoritustavat täsmennetään jatko-opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Oppimäärä voidaan suorittaa vaihtoehtoisesti kirjallisina töinä, kirjallisuustentteinä, osallistumalla sovittaviin jatkokoulutustilaisuuksiin tai tutkijankoulutukseen ulkomailla tai projektityöskentelynä tai muulla tutkimustyön ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Osallistumista alan kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun painotetaan opintosuorituksena. Tutkimustyötä tukevat sivuaineen opinnot, kuten tutkielma, voidaan hyväksyä opintosuoritukseksi. Suoritusten tulee sisältää aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin, jonka yhteydessä esitetään tutkimussuunnitelma. Tutkimuksen etenemisestä raportoidaan seminaarissa tai projektiryhmässä. Informaatiotutkimuksen laitoksen tarjoama opetus: Jatkokoulutusseminaari Tutkimusalakohtaiset erikoisryhmät (mm. tiedonhaun, tiedonhankinnan ja tietohallinnon tutkijaryhmät) Jatkokoulutus- ja syventävien opintojen kursseja työn ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla 2. Tieteenteoria ja metodologia (5 ov) Opintojen tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja tieteenteoriasta ja metodologiasta oman tutkimusalan kannalta. Opinnot voi suorittaa luentoina, kirjallisina töinä, seminaareina, kirjatentteinä tai muulla ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Suoritetaan seuraavat kurssit, jotka sisältyvät yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutuksen (Tamcess) tarjontaan: Tieteenteoria (1 ov) Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät (1 3 ov) Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (1 3 ov) Lisätietoa jatkokoulutuksesta antavat laitoksen professorit. 165