VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TEKNILLISTIETEELLISEN ALAN JATKOKOULUTUSOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TEKNILLISTIETEELLISEN ALAN JATKOKOULUTUSOPAS"

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TEKNILLISTIETEELLISEN ALAN JATKOKOULUTUSOPAS 1

2 Teknillistieteellisen alan jatkokoulutusopas SISÄLTÖ I II III Jatko-opintojen aloittaminen Jatko-opintokelpoisuus ja valintaperusteet Opinto-oikeuden hakeminen Opinto-oikeuden myöntäminen ja ilmoittautuminen Jatko-opintojen ohjaus ja ohjaussuunnitelma Hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimuksen etiikka Tohtorifoorumi Jatko-opintojen rahoittaminen Vaasan tiedekirjasto Tritonia Opiskelu ulkomailla Tekniikan lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Lisensiaatintutkinto Väitöskirja; monografia tai artikkeliväitöskirja Väitöskirjan esitarkastus Väitöskirjan julkaisu Väitöskirjan tarkastaminen; vastaväittäjä(t), kustos ja arvosanalautakunta Väitöstilaisuuden järjestelyt Väittely prosessina Tutkintotodistus Jatkotutkintojen opetussuunnitelmat Automaatiotekniikka Energiatekniikka Sähkötekniikka Tietoliikennetekniikka Tietotekniikka Tuotantotalous Liite Väitöstilaisuutta koskevat ohjeet 2

3 I Jatko-opinnot teknillistieteellisellä alalla Keskeiset tieteellistä jatkokoulutusta koskevat säädökset ovat yliopistolaki 558/2009, laki yliopistolain voimaanpanosta 559/2009 sekä valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004. Jatko-opintoja koskevia määräyksiä on lisäksi Vaasan yliopiston johtosäännössä sekä tutkintosäännössä (LINKKI). Teknillisessä tiedekunnassa voi suorittaa teknillistieteellisen alan ja kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja. Kauppatieteellisen alan jatkotutkinnot esitellään omassa oppaassa (www-linkki). Teknillistieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa tieteellisinä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot. Teknillisessä tiedekunnassa voi suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinnon. Teknillistieteellisellä alalla voi jatkotutkintoja voidaan suorittaa seuraavilla tieteenaloilla: 1) automaatiotekniikka 2) energiatekniikka 3) sähkötekniikka 4) tietoliikennetekniikka 5) tietotekniikka 6) tuotantotalous Filosofian tohtorin tutkinnon voi suorittaa myös muissa tiedekunnan oppiaineissa, jos opiskelija on jatko-opintokelpoinen ko. oppiaineessa ja hänelle pystytään tarjoamaan asiantunteva ja riittävä ohjaus. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, 21) Tekniikan tohtorin tutkinto koostuu väitöskirjasta ja tieteellisistä jatko-opinnoista. Tieteelliseen jatkokoulutukseen hyväksytty opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon ennen tohtorin tutkintoa. Tekniikan lisensiaatin tutkinto koostuu lisensiaatintutkimuksesta sekä tieteellisistä jatko-opinnoista. Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeus on yleisen jatko-opintokelpoisuuden omaavilla henkilöillä, joilla on riittävät pääaineen tiedot. Tällöin edetään suoraan tohtorin tutkintoon. FT-tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan tieteelliset jatko-opinnot sekä väitöskirja. Tieteelliset jatko-opinnot (yhteensä 60 op) koostuvat oman tutkimusalan ja tutkimusalaa tukevan alan opinnoista sekä yleistieteellisistä opinnoista. Tohtorin tutkinnon rakenne on sama sekä tekniikan tohtorin tutkintoa että filosofian tohtorin tutkintoa suorittaville. Jatko-opintojen laajuudesta, rakenteesta sekä sisällöstä annetaan tarkemmat määräykset op- 3

4 piainekohtaisissa opetussuunnitelmissa (s. X). Opintojen suoritustavoista sovitaan ohjaajan kanssa. Yleinen tavoite on, että tohtorin tutkinto voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa neljässä vuodessa. Tieteellinen jatkotutkinto antaa erinomaiset valmiudet toimia sekä akateemisissa opetus- ja tutkimustehtävissä että vaativissa asiantuntijatehtävissä ja tutkimustyössä. Luettelo hyväksytyistä teknillisen tiedekunnan väitöskirjoista on nähtävillä osoitteessa: Väitöskirjat ovat myös esillä Fabriikin 3. kerroksen aulassa. Jatko-opintojen aloittaminen Jatko-opintokelpoisuus ja valintaperusteet Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1. soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; 2. soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka 3. soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Jatkokoulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla tiedekunta toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. (Yliopistolaki 558/2009, 37) Valintaperusteet Tekniikan lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut teknillistieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon tai muun vastaavantasoisen tutkinnon ja jolla tiedekunta toteaa olevan riittävät valmiudet teknillistieteelliseen jatkokoulutukseen. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää muun koulutuksen osalta, että tiedekunta toteaa sen antavan riittävät valmiudet teknillistieteelliseen jatkokoulutukseen. Ylempi korkeakoulututkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden pääaineen/suunnan syventävien opintojen alalla. Jatko-opinto-oikeus voidaan myöntää myös muun kuin perustutkinnon pääaineen alalla. Tällöin edellytetään, että opiskelija täydentää pääaineen opintojaan syventävien opintojen tasolle oppiaineesta vastaavan professorin määräämällä tavalla. Täydentävät opinnot sisällytetään jatko-opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan siten, ettei tutkinnon kokonaislaajuus kasva merkittävästi. Opinnot voidaan liittää jatko-opintosuunnitelmaan sivuaineen asemesta. Pääaineen yksikkövastaavan antamassa jatko-opintokelpoisuutta koskevassa lausunnossa esitetään alustava suunnitelma vaadittavien pääainetta täydentävien opintojen laajuudesta ja sisällöstä. Pääaineen yksikkövastaava hyväksyy opiskelijan tekemän esityksen perusteella henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman, joka sisältää esityksen täydennysopinnoista. 4

5 Jatko-opintokelpoisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvän opinnäytetyön (diplomityön) arvosanaan, pääaineen opintomenestykseen, tutkimusaihepiirin soveltuvuuteen suhteessa käytettävissä oleviin ohjausresursseihin, tutkimus- ja opintosuunnitelmiin sekä muihin tutkimusvalmiutta osoittaviin seikkoihin. Jatko-opiskelijaksi hyväksytyt saavat opiskeluoikeuden tohtorin tutkintoon. Jatkokoulutukseen tekniikan tohtorin tutkintoa suorittamaan hyväksytty voi suorittaa tekniikan lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut lisensiaatin tutkintoon kuuluvat opinnot sekä laatinut hyväksytyn lisensiaattitutkimuksen. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneet hakijat Jatko-opintojen pääaineen esitietoina vaaditaan teknillistieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon syventävät opintosuoritukset vähintään hyvin tiedoin tai muutoin hankitut vastaavat tiedot. Elleivät em. esitietovaatimukset täyty, on niitä mahdollisuus täydentää (esimerkiksi tenttimällä perustutkintoon kuuluvia kursseja tai korottamalla arvosanoja). Oppiaineen syventävien opintojen täydentämisestä tai korvaamisesta muilla opinnoilla tai rinnastamisesta muihin opintoihin päättää oppiaineesta vastaava professori. Täydentävät opinnot kirjataan jatko-opintosuunnitelmaan. Täydentävät opinnot tulee suorittaa jatkoopintojen alkuvaiheessa. Täydentävät opinnot eivät ole osa tohtorin tutkintoa vaan ne tehdään tutkintovaatimusten lisäksi. Muun kuin diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneet hakijat Muun kuin teknillistieteellisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakeutua jatko-opiskelijaksi joko filosofian tohtorin tutkintoon tai tekniikan tohtorin tutkintoon. Mikäli muun kuin teknillistieteellisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut hakija haluaa kuitenkin suorittaa tekniikan tohtorin tutkinnon, tulee hänen täydentää opintojaan matematiikassa, fysiikassa ja muissa teknillistieteellisissä perusaineissa sekä jatko-tutkinnon pääaineessa, jos hakijalla ei ole siinä syventävien opintojen tasoisia opintoja. Teknillistieteellisten täydennysopintojen laajuus tulee olla vähintään 35 opintopistettä siten, että niihin sisältyy opintoja matematiikasta, fysiikasta, tietotekniikasta ja muissa teknillistieteellisissä perusaineista. Vaadittavat opintojaksot suunnitellaan siten, että ne mahdollisimman hyvin tukevat myös jatko-opintojen tutkimusaihetta. Pääaineen yksikkövastaavan antamassa jatko-opintokelpoisuutta koskevassa lausunnossa esitetään alustava suunnitelma pääainetta täydentävien opintojen laajuudesta, mikäli hakijalla ei ole syventävien opintojen tasoisia opintoja haetussa pääaineessa. Lausunnossa otetaan kantaa myös hakijalta edellytettäviin täydennysopintoihin. Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeus on yleisen jatko-opintokelpoisuuden omaavilla henkilöillä, joilla on riittävät pääaineen tiedot. Filosofian tohtorin tutkinnossa ei vaadita suoritettavaksi teknillistieteellisiä yleisopintoja. Filosofian tohtorin tutkintoon otettu opiskelija ei voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. 5

6 Opinto-oikeuden hakeminen Jatko-opintoja suunnittelevan on hyvä ottaa yhteyttä pääaineen professoriin jo ennen opinto-oikeuden hakemista, jolloin voidaan sopia mm. tutkimusaiheesta ja tutkimussuunnitelman laatimisesta. Opinto-oikeutta haetaan tiedekunnalta kirjallisesti. Hakulomakkeen saa osoitteesta: Jatko-opintohakemuksesta tulee käydä ilmi suoritettu ylempi korekakoulututkinto ja sen pääaine tai muu jatko-opintojen pohjana oleva koulutus. Hakemukseen liitetään: 1. oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksesta, 2. alustava henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma sekä 3. alustava tutkimussuunnitelma. Ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden tulee liittää em. lisäksi jatko-opintohakemukseen selvitys tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista sekä luotettava selvitys kielitaidosta. Tarkka ohjeistus hakemuksen liitteistä kv-yksikön sivuilla Jatko-opiskelijoiden valinnassa otetaan jatko-opintokelpoisuuden arvioinnin ohella huomioon hakijan opinto- ja tutkimussuunnitelma sekä yksikön/oppiaineen voimavarojen riittävyys ohjaukseen ja jatko-opintojen järjestämiseen. Tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelma Jatko-opintohakemukseen tulee liittää alustavat tutkimus- sekä opintosuunnitelmat. Suunnitelmalomake on saatavilla osoitteesta: Henkilökohtaisesta jatko-opintosuunnitelmasta on käytävä ilmi jatkotutkintoon sisällytettävät opinnot sekä alustava aikataulu. Opintosuunnitelmaa laadittaessa käytetään hyväksi pääaineen tutkintovaatimuksia (s.x-x). Jatko-opintosuunnitelmaa tulee päivittää ja tarkentaa yhdessä ohjaajan kanssa vähintään kerran vuodessa. Tapaamisissa varmistetaan sekä jatko-opintojen että tutkimustyön eteneminen. Mikäli alkuperäiseen jatko-opintosuunnitelmaan tulee merkittäviä muutoksia, ne on hyväksytettävä ohjaajalla ja annettava tiedoksi opintohallinnolle. Lopullinen jatkoopintosuunnitelma toimitetaan yksikkövastaavan hyväksyttäväksi ennen lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan jättämistä tarkastettavaksi. Jatko-opintojen sisällöstä antavat lisätietoja pääaineiden professorit, katso yhteystiedot osoitteesta: Jatko-opintohakemus liitteineen toimitetaan osoitteeseen: Vaasan yliopisto, Ulla Laakkonen, PL 700, VAASA. Kansainvälisten jatko-opiskelijoiden hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Vaasan yliopisto, Henna Huovinen, PL 700, VAASA. 6

7 Opinto-oikeuden myöntäminen ja ilmoittautuminen Jatko-opinto-oikeuden myöntää dekaani. Jatko-opiskelijaksi hyväksyminen edellyttää, että pääaineen yksikkövastaava puoltaa jatko-opinto-oikeuden myöntämistä, hyväksyy tutkimussuunnitelman ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman sekä vahvistaa jatkoopintojen pääasiallisen ohjaajan ja tarvittaessa muut ohjaajat. Lausunnosta tulee myös näkyä, millä opinnoilla jatko-opintojen aloittamiseen tarvittavat riittävät tiedot ja valmiudet täydennetään silloin, kun hakija ei joltakin osalta täytä asetettuja valintaperusteita. Opinto-oikeus myönnetään tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi. Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa tekniikan lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan tähän koulutukseen kuuluvista opinnoista. Opinto-oikeus alkaa jatko-opiskelijaksi hyväksymistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Päätös jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Myös hylätyille ilmoitetaan hylkäämisestä ja hylkäämisen perusteluista. Päätökseen tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua dekaanilta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ilmoittautuminen Jatko-opiskelijaksi hyväksytylle lähetetään ilmoittautumislomake, jolla hänen tulee ilmoittautua yliopiston opiskelijaksi. Tämän jälkeen opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain voidakseen käyttää opiskeluoikeuttaan. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti WebOodin kautta tai ottamalla yhteyttä opiskelijapalveluihin (yhteystiedot: tai Opiskelijapalvelut sijaitsevat Luotsirakennuksessa, os. Wolffintie 34. Ainoastaan läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa. Jättäessään tutkimustyönsä tarkastukseen sekä koko tarkastusprosessin ajan opiskelijan on oltava läsnä olevaksi ilmoittautunut. Mikäli opiskelija ei ilmoittaudu, hänet poistetaan opiskelijarekisteristä. Tällöin opiskelija ei voi suorittaa opintoja yliopistossa. Opiskelijarekisteriin uudelleen ottamisesta tulee ottaa yhteyttä opiskelijapalveluihin. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on jatko-opiskelijalle vapaaehtoista. Jatko-opiskelija ei ole oikeutettu matka-alennuksiin eikä ateriatukeen. Jatko-opintojen ohjaus ja ohjaussuunnitelma Lisensiaatintyö ja väitöskirja tehdään opiskelijalle nimetyn ohjaajan valvonnassa. Hyväksymispäätöksen yhteydessä vahvistetaan jatko-opintojen pääasiallinen ohjaaja. Jatkoopiskelijalle voidaan määrätä myös muita ohjaajia. Ainakin yhden ohjaajan tulee olla tiedekunnan professori. 7

8 Ohjaus on tärkeä osa jatkokoulutusta. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada ohjausta tutkimustyön ja jatko-opintojen alusta loppuun saakka. Jatko-opiskelijan ja ohjaajan tulee sopia heti jatko-opintojen alkaessa ohjauksen yleisistä periaatteista ja laatia ohjaussuunnitelma (LINKKI). Ohjaajan tehtävänä on mm. ohjata opiskelijaa jatko-opintosuunnitelman laatimisessa, tutkimustyön suunnittelussa ja toteuttamisessa, tukea opiskelijaa tutkimusrahoituksen hakemisessa, lukea opiskelijan tutkimustyön tekstejä ja kommentoida niitä, rohkaista opiskelijaa aloitteellisuuteen ja itsenäiseen työskentelyyn, auttaa opiskelijaa saamaan yhteyksiä muihin saman alan tutkijoihin kotimaassa ja ulkomailla sekä rohkaista opiskelijaa osallistumaan myös kansainvälisiin konferensseihin ja mahdolliseen työskentelyjaksoon ulkomailla. Jatko-opiskelijan tulee sitoutua opintojen suorittamiseen. Hänen tulee raportoida jatkoopintojensa etenemisestä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa sekä antaa tutkimustyön tekstejä luettavaksi, pitää ohjaaja ajan tasalla myös tutkimusrahoitussuunnitelmista, osallistua seminaareihin, tutkijatapaamisiin ja konferensseihin, pyrkiä työskentelemään tutkimuksen parissa ulkomailla, olla itse tutkimustyönsä ja opintojensa keskeinen toimija ja huolehtija sekä pyrkiä pysymään aikatauluissa työn laadusta tinkimättä. Jatko-opintojen edetessä voi tulla tilanne, että jatko-opintojen ohjaaja vaihtuu (esim. tutkimusaiheen muuttuessa, henkilökunnan vaihtuessa). Tällöin pääaineen yksikkövastaava nimeää uuden ohjaajan tai ohjaajat ja jatko-opiskelijan kanssa tehdään uusi ohjaussuunnitelma. Yksikkövastaava toimittaa tiedon muutoksista opintohallintoon. Hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimuksen etiikka On tärkeää, että jatko-opiskelija omaksuu ja sisäistää yleisen ja oman alansa hyvän tieteellisen käytännön. Tutkimuksen teossa on noudatettava hyväksyttyjä tieteellisiä periaatteita ja arvoja. Vaasan yliopistossa on hyväksytty tutkijoiden työn tueksi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatima ohjeistus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelemisestä ( Tutkimusetiikkaan liittyviä asioita käsitellään laajemminkin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan www-sivuilla ( Esimerkiksi tohtorifoorumi järjestää tutkimusetiikkaan liittyvää koulutusta.vaasan yliopiston eettiset suositukset löytyvät sivulta _velvollisuudet/ Tohtorifoorumi Tohtorifoorumi on Vaasan yliopiston jatko-opiskelijoille tarkoitettu opintoja tukeva järjestelmä. Tohtorifoorumi järjestää yleistieteellistä ja -metodologista koulutusta ja sen tarkoituksena on täydentää tiedekuntien ja tutkijakoulujen koulutustarjontaa. Erityispaino on jatko-opintojen alkuvaiheen tieteenfilosofisilla ja metodologiaa käsittelevillä teemoilla, joiden jälkeen kullakin jatko-opiskelijalla on hyvä pohja syventää metodiosaamistaan valitsemallaan suunnalla ja hankkia lisätietoa tiedekuntien tai tutkijakoulujen kurssitarjonnasta. 8

9 Tohtorifoorumin www-sivuilla tiedotetaan järjestettävistä kursseista, tutkijakoulupaikoista ja muusta jatko-opiskeluun liittyvästä ajankohtaistiedosta. Lisäksi tohtorifoorumin sivut sisältävät hyödyllistä tietoa jatko-opintojen etenemisestä ja tärkeistä kysymyksistä opiskeluprosessin eri vaiheissa. Lisätietoja: Jatko-opintojen rahoittaminen Jatko-opintojen rahoitusta tulee suunnitella jo opintojen alkuvaiheessa. Päätoimisten jatko-opintojen rahoittamiseen on monta vaihtoehtoa: esimerkiksi tutkijankoulutettavan paikat tutkijakouluissa, yliopistossa ja projekteissa, henkilökohtaiset apurahat sekä opintotuki. Yliopiston ulkopuolella työssäkäyvät henkilöt voivat tehdä jatko-opintoja osaaikaisesti työnsä ohella. Tiedekunnan tavoitteena on, että yliopistoon palvelussuhteessa olevat tutkijat työskentelevät pääsääntöisesti oppiaineen yhteyteen varatuissa tiloissa. Osa tutkijoista voi olla Tritonian tutkijatiloissa. Apurahan turvin väitöskirjaa valmisteleville pyritään mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan työskentelymahdollisuudet tiedeyhteisöympäristössä. Rehtorin päätöksen mukaisesti Vaasan yliopistossa tehdään sopimus tiedekunnan ja apurahatutkijan välillä silloin, kun apurahatutkijalle osoitetaan työtila yliopiston tiloissa. Sopimuksessa määritellään apurahatutkijan käytössä olevat tarvikkeet ja palvelut sekä selvennetään apurahatutkijan asemaa ja hänelle kuuluvia velvoitteita. Apurahat Yksinomaan Vaasan yliopiston tutkijoille suunnattuja rahoitusmuotoja ovat tohtorikoulutettavan toimet ja yksittäiset apurahat väitöskirja- sekä post doc -vaiheessa oleville tutkijoille. Vaasan yliopiston apurahoista tiedotetaan osoitteessa Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen lähteitä voivat olla mm. yritykset, yhteisöt, säätiöt, ministeriöt, Suomen Akatemia, Tekes, EU sekä muut kotimaiset tai kansainväliset järjestöt. Lisätietoja on osoitteessa: Tutkijakoulut Tutkijankoulupaikoilla (tohtoriohjelmissa) opiskelu on päätoimista. Tutkijakouluilla on kiintiöity määrä paikkoja, jotka täytetään avoimen haun perusteella. Teknillisen tiedekunnan www-sivuilla on tietoa tutkijakouluista tai vastaavista, joissa tiedekunta on mukana ( Opinto- ja aikuiskoulutustuki 9

10 Jatko-opintoja varten voidaan myöntää Kelan opintotukea (opintoraha, lainatakaus, asumislisä) tai Koulutusrahaston myöntämää aikuiskoulutustukea. Lisätietoja: o Vaasan yliopisto/opintotuki: (06) tai (06) , opintotuki@uwasa.fi o Kela: o Koulutusrahasto: , Vaasan tiedekirjasto Tritonia Kirjasto järjestää lukukausien aikana koulutusta kirjaston käyttöön ja tiedonhankintaan. Tiedot aukioloajoista, lainaamisesta, kaukolainoista, tietopalvelusta, sähköisistä ja muista kokoelmista, kirjaston järjestämästä koulutuksesta yms. löytyvät Tritonian www-sivuilta: Opiskelu ulkomailla Oleellinen osa tutkijankoulutusta on osallistua kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin sekä kansainvälisten tiedeyhteisöjen toimintaan. Ulkomaisista opiskelumahdollisuuksista saa lisätietoja: tutkimus- ja innovaatiopalvelut: kv-yksikön suunnittelija: outgoing.international@uwasa.fi CIMOn harjoittelu ja jatko-opiskelu -yksikön vastuulla on lukuisia yksilöapurahaohjelmia ja tukitoimenpiteitä korkeakouluopiskelijoille ja -opettajille kansainväliseen harjoitteluun tai jatko-opiskeluun ulkomailla, tai ulkomaalaisille Suomessa Ohjelmien maantieteellinen kattavuus on monipuolinen, Euroopan unionin ulkopuolisten maiden osuus yhteistyössä merkittävä. Lisätietoja: 10

11 Tekniikan lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Jatkokoulutuksen päätutkintona on tekniikan tohtorin tutkinto, johon voidaan edetä lisensiaatintutkinnon kautta. Tiedekunnassa voidaan suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinto, jonka suorittamisessa noudatetaan tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamista koskevia määräyksiä. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon laajuus vastaa kahden vuoden päätoimista opiskelua ja tekniikan tohtorin tutkinnon laajuus vastaa 3 4 vuoden kokopäiväisestä opiskelua. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin lisensiaatin tutkintoa. Jatkotutkintojen yleinen rakenne on esitetty allaolevassa kaaviossa. Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Tekniikan lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon teoreettisten opintojen laajuus on 60 opintopistettä. Mikäli teoreettiset opinnot on jo suoritettu lisensiaatin tutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö sekä tarvittaessa täydennysopinnot (mikäli tohtorin tutkinto eri alalta). Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusalan opinnot (pääaine) op Tutkimusalaa tukevat opinnot (sivuaine) op Teoreettiset opinnot 60 op Yleistieteelliset opinnot 5-15 op Teoreettisiin opintoihin kuuluu tutkimusalan ja tutkimusalaa tukevan alan opintoja sekä yleistieteellisiä opintoja. Jatkotutkinnon opinnoista vähintään puolet tulee olla jatkoopintotasoisia (tarkempia ohjeita oppiaineiden opetussuunnitelmissa). Tutkimusalan opintojen (pääaineen) laajuus on opintopistettä, tutkimusalaa tukevien opintojen (sivuaineen) laajuus opintopistettä ja yleistieteellisten opintojen laajuus on 5-15 opintopistettä. Tutkimusalan opintojen tarkoitus on perehdyttää opiskelija laajemmin ja syvällisemmin kuin peruskoulutuksessa johonkin tutkimusalaan. Tutkimusalaa tukevien opintojen tarkoitus on perehdyttää opiskelija vähintään yhteen opinnäytetyön tekemistä tukevaan aihealueeseen. Yleistieteellisten opintojen tulee tukea tutkimusta ja tuottaa tieteellisiä yleisvalmiuksia. Kurssit voi olla esimerkiksi tutkimusmetodologiaa tai tieteen filosofiaa ja historiaa. Yleistieteellisiin opintoihin tiedekunta suosittelee Vaasan yliopiston tohtori- 11

12 forumin opintoja (ks. kurssitarjonta Kurssien tulee olla sellaisia, jotka valvova ohjaaja katsoo tutkinnon kokonaisuutta tukeviksi ja perustelluiksi. Kieliopintoja ei hyväksytä yleistieteellisiin opintoihin. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia opintojaksoja, joita ei ole sisällytetty perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia opintojaksoja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Tutkimusalaa tukevat opinnot (sivuaine) voi olla kokonaisuudessaan suoritettu muussa yliopistossa. Tarkempia ohjeita opinnoista annetaan jatkotutkintojen opetussuunnitelmissa (s.x-x). Jatkotukinnon teoreettisten opintojen tulee olla pääosin suoritettuina kun lisensiaatintutkimus tai väitöskirja jätetään tarkastettavaksi. Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö, jota tehdään ohjaajan valvonnassa. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja. Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa teoreettista perehtyneisyyttä asianomaiseen tieteenalaan sekä kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa alan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografia) myös useita yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto (artikkelitutkimus). Erillisiä artikkeleita tai muita tieteellisiä julkaisuja on oltava vähintään kolme. Yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa ja selvitetys on liitettynä itse työhön. Lisensiaatintutkimukseksi aiottu työ jätetään tarkastettavaksi viitenä täydellisenä kappaleena. Tarkempia ohjeita ulkoasusta annetaan tiedekunnan kirjoitusohjeissa (www-sivu) Tutkimukseen on liitettävä erillinen tiivistelmä. Ennen työn jättämistä opiskelijan tulee varmistaa työn ohjaajalta, että tutkimus on valmis tarkastamista varten. Dekaani määrää tutkimukselle ohjaajaa ja yksikkövastaavaa kuultuaan vähintään kaksi tarkastajaa, joista ainakin toisen tarkastajan tulee olla tiedekunnan/yliopiston ulkopuolelta. Tarkastajilla tulee olla tohtorin tutkinto tai vastaava tieteellinen pätevyys. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään (434/2003, 27 30). Tarkastajien määräämisen jälkeen ohjaaja sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa tutkimuksen esittelytilaisuuden ajankohdasta ja muista siihen liittyvistä käytännön seikoista. Tutkimus esitellään julkisesti asianomaisen oppiaineen seminaarissa. Julkista esittelyä varten lisensiaatintutkimusta on pidettävä nähtävillä vähintään 10 päivän ajan ennen esittelyä. Lisensiaattitutkimus tulee tallentaa pdf-muotoisesti elektronisesti saataville kirjaston tietokantaan. Tutkimusta jätetään lisäksi 10 kappaletta yliopiston infoon. Jos lisensiaatintutkimus ei ole julkisesti nähtävillä verkossa, sitä tulee jättää infoon 20 kappaletta. Tarkastajien tulee antaa lisensiaatintutkimuksesta perusteltu kirjallinen lausunto 30 päivän kuluessa esittelytilaisuudesta. Lausuntoon tulee sisältyä ehdotus arvosanaksi. Arvostelussa käytetään asteikkoa: hylätty, hyväksytty, kiittäen hyväksytty. 12

13 Lisensiaatintutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Päätöksen lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvostelusta tekee dekaani tarkastajien kirjallisen lausunnon perusteella. Tutkimuksen tekijä voi tehdä arvostelusta oikaisupyynnön Vaasan yliopiston tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Väitöskirja Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa. Väitöskirja voi olla monografia tai nk. artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirja koostuu yleensä vähintään kolmesta yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvasta tieteellisestä julkaisusta tai julkaistavaksi hyväksytystä käsikirjoituksesta sekä niihin liittyvästä yhteenvedosta. Artikkelien ja yhteenvedon tulee muodostaa sellainen kokonaisuus, jota voidaan puolustaa väitöskirjana. Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Yhteenvedossa voi esittää myös uusia, artikkeleihin sisältymättömiä tuloksia ja pohdintoja. Artikkelit muodostavat yhteenvedon aineiston, jota kommentoidaan, täydennetään ja arvioidaan yhteenvedon kirjoittamisajankohdan asettamasta perspektiivistä. Johtopäätöksissä voidaan edetä artikkeleiden tulosten kautta aiheen syvällisempään analyysiin. Tavoitteena tulisi olla yhteenveto-osa, joka on enemmän kuin yksittäisten artikkeleiden summa. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos niistä voidaan osoittaa väittelijän itsenäinen osuus. Selvitys väittelijän itsenäisestä osuudesta tulee liittää väitöskirjaan. Väitöskirja kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi taikka tiedekunnan suostumuksella muulla kielellä. Käsikirjoituskielen tulee olla sama kuin väitöskirjan. Väitöskirjaan liitetään aina sekä suomen- että julkaisunkielinen abstrakti eli tiivistelmä. Suomenkieliseen väitöskirjaan on liitettävä englanninkielinen tiivistelmä. Mikäli väitöskirja tehdään muulla kuin äidinkielellä, on hyvä suorittaa kielentarkastus ennen väitöskirjan tarkastettavaksi jättämistä. Kielentarkastuksesta on sovittava hyvissä ajoin ohjaajan kanssa. Hän antaa tarkemmat ohjeet siitä, miten tarkastus suoritetaan ja kuinka siitä aiheutuvat kustannukset katetaan. Väitöskirjan esitarkastus Väitöskirja voidaan jättää viralliseen esitarkastukseen, kun väitöskirjan ohjaaja puoltaa esitarkastuksen käynnistämistä. Väittelylupa myönnetään esitarkastuslausuntojen perusteella ja vasta väittelyluvan saanut tutkimus tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa. 13

14 Väitöskirjan käsikirjoitus jätetään kolmena täydellisenä kappaleena tiedekunnalle (esim. kansiossa). Esitarkastukseen jätetyn väitöskirjakäsikirjoituksen tulee olla viimeistelty ja kieliasultaan moitteeton. Tiedekuntaneuvosto määrää ohjaajaa ja yksikkövastaavaa kuultuaan väitöskirjan käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Esitarkastajien tulee olla yliopiston ulkopuolelta. Esitarkastajilla tulee olla professorin tai dosentin pätevyys tai tohtorin tutkinto ja erityisasiantuntemusta väitöskirjan alueelta. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan esitarkastajien esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään (434/2003, 27 28). Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus lausua esitarkastajien mahdollisesta esteellisyydestä ennen tiedekuntaneuvoston päätöstä asiasta. Jatko-opintosuunnitelman mukaisten jatko-opintojen tulee pääsääntöisesti olla suoritettuna ja rekisteröitynä ennen esitarkastuksen käynnistämistä. Esitarkastajien tehtävä Esitarkastajien tehtävänä on selvittää lausunnossaan, täyttääkö työ väitöskirjalle yleisesti asetettavat laatuvaatimukset kiinnittäen erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: 1. Esitettävän väitöskirjan tulee sisältää edustamaltaan alalta uutta tieteellistä tietoa. 2. Työssä käytettyjen menetelmien tulee olla sellaisia, että ne täyttävät tieteelliselle tutkimukselle asetettavat vaatimukset. 3. Väitöskirjan tekijän tulee esittää tuloksensa ja kannanottonsa selkeästi argumentoiden ja muutenkin tieteelliset vaatimukset täyttävästi. Artikkeliväitöskirjan esitarkastuslausunnossa tulee arvioida, muodostavatko artikkelit ja yhteenveto kokonaisuuden, jota voidaan puolustaa väitöskirjana. Artikkelit tulee arvioida myös sisällöllisesti, vaikka ne olisivat aikaisemmin ilmestyneet arviointimenettelyä noudattavassa tieteellisissä julkaisuissa. Artikkeliväitöskirjalla tulee kokonaisuutena arvostellen olla väitöskirjalta vaadittu tieteellinen arvo. Esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa virallisen lausuntopyynnön saapumisesta. Tiedekunta voi perustellusta syystä myöntää esitarkastajille lisäaikaa. Esitarkastajat voivat lausunnossaan esittää käsikirjoitukseen korjaus- ja parannusehdotuksia. Lausunto ei kuitenkaan voi olla ehdollinen. Esitarkastajat esittävät joko väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä. Esitarkastajat voivat antaa myös yhteisen lausunnon. Esitarkastaja voi tarvittaessa keskustella jatko-opiskelijan tai väitöskirjatyötä valvoneen ohjaajan kanssa joidenkin väitöskirjaan liittyvien seikkojen tarkistamisesta. Koska esitarkastukselle on asetettu määräaika, esitarkastajan ei tule ryhtyä ohjaamaan opiskelijan väitöskirjatyötä. Lausunto tulee antaa virallisesti tarkastukseen jätetystä käsikirjoituksesta, eikä mahdollisesti tarkastuksen aikana korjatusta versiosta. Mikäli korjaustarvetta on, esitarkastaja esittää lausunnossaan väitöskirjaan (monografia) tai väitöskirjan yhteenvetoosaan (artikkeliväitöskirja) lisäyksiä, korjauksia, poistoja yms. Lausuntonsa lopussa esitarkastajan tulee esittää selkeästi kannanottonsa väittelyluvan myöntämisestä. Esitarkastuslausunto tulee lähettää teknilliseen tiedekuntaan. Ainoastaan pienet, stilistiset korjauk- 14

15 set esitarkastaja voi toimittaa suoraan väittelijälle, mutta tästäkin on syytä mainita lausunnossa. Tiedekuntaan saapuneet esitarkastajien lausunnot toimitetaan väitöskirjan tekijälle. Tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta esitarkastuslausuntojen perusteella. Kielteinen esitarkastuslausunto Kielteinen lausunto johtaa yleensä siihen, että esitarkastus keskeytetään jatko-opiskelijan pyynnöstä. Mikäli esitarkastusmenettely raukeaa tai tiedekuntaneuvosto ei myönnä väittelylupaa jatko-opiskelija voi pyytää uutta esitarkastusta kun väitöskirjaan on tehty hylkäävässä lausunnossa tarkoitettuja korjausehdotuksia tai muita muutoksia ja työn ohjaaja puoltaa esitarkastusmenettelyn Väitöskirjan julkaisu Väitöskirjan julkinen esillepano eli naulaus tapahtuu viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Naulauksen ajankohdasta sovitaan väittelijän, kustoksen ja dekaanin kanssa. Väitöskirjaa on yleisessä jakelussa vähintään 10 päivän ajan ennen tarkastusta. Mikäli tutkimus halutaan julkaistavaksi Vaasan yliopiston sarjassa, tulee väittelijän väittelyluvan saatuaan pyytää julkaisutoimikunnalta kirjallisesti, että tutkimus julkaistaan Acta Wasaensia -sarjassa. Julkaisemiseen liittyvissä asioissa neuvoo julkaisusihteeri Tarja Salo, puh. (06) Julkaisuohjeet löytyvät osoitteesta Julkaisuprosessi sujuu nopeammin, mikäli tutkimus on alusta alkaen kirjoitettu yliopiston ohjeiden mukaisesti. On huomioitava, että painovalmiille käsikirjoitukselle on varattava vähintään kuusi viikkoa painoprosessia ja julkista esilläoloa varten. Väitöskirjaan liitetään erillinen nimilehti, josta käy ilmi väitöstilaisuuden aika ja paikka sekä se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi teknillisen tiedekunnan suostumuksella. Nimilehden laatii julkaisusihteeri. Väittelijän on toimitettava vähintään 10 päivää ennen tarkastustilaisuutta väitöskirjaasa yliopiston rehtorille ja dekaanille (katso tarkemmin s. X). Tutkimuksesta ja sen keskeisistä tuloksista halutaan kertoa suurelle yleisölle väitöstiedotteella. Väittelijän tulee toimittaa yliopiston viestintään viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta väitöstiedote ja valokuva, jotka voidaan julkaista sanomalehdissä, yliopiston www-sivuilla sekä Vaasan yliopistolehdessä. Ohje tiedotteen laatimiseksi on Tohtorifoorumin sivuilla: prosessi/tiedotus/. Väitöskirjan tarkastaminen; vastaväittäjä(t), kustos ja arvosanalautakunta Tiedekuntaneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan ja jonkun yliopiston professorin tai dosentin kustokseksi väitöstilaisuuteen. Vastaväittäjän 15

16 esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään (434/2003, 27 28). Vastaväittäjällä on oltava dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus lausua vastaväittäjän mahdollisesta esteellisyydestä ennen tiedekuntaneuvoston päätöstä. Tiedekuntaneuvosto asettaa väitöskirjan hyväksymistä ja arvosanaehdotusta varten arvosanalautakunnan. Arvosanalautakunta tekee esityksen väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta. Lopullisen päätöksen tekee tiedekunnan dekaani. Arvosanalautakuntaan nimetään vastaväittäjä/vastaväittäjät, sekä kustos ja tiedekunnan edustaja. Väitöskirjan ohjaaja voi kuulua lautakuntaan vain puhevaltaisena jäsenenä. Lisäksi arvosanalautakuntaan voidaan nimetä 1 2 ulkopuolista jäsentä, joilla tulee olla riittävä tieteellinen asiantuntemus väitöskirjan alalta. Kustos kutsuu lautakunnan koolle ja lautakunta valitsee äänivaltaisten jäsenten keskuudesta itselleen puheenjohtajan. Työn ohjaajalla on aina oikeus osallistua lautakunnan kokoukseen puhevaltaisena jäsenenä. Väittelijälle varataan tilaisuus lausua arvosanalautakunnan kokoonpanosta. Kustoksena toimii yleensä työn ohjaaja. Kustos toimii vastaväittäjän isäntänä sekä väitöstilaisuuden puheenjohtajana ja valvojana. Kustoksen tehtävänä on myös perehdyttää vastaväittäjä tiedekunnan arvostelua koskeviin säädöksiin, määräyksiin ja arvosteluasteikkoon. Tiedekuntaneuvoston määräämän vastaväittäjän on 30 päivän kuluessa julkisesta tarkastamisesta annettava kirjallinen lausuntonsa väitöskirjatutkimuksesta. Lausunnon tulee sisältää perusteltu arvostelu väitöskirjan tieteellisestä arvosta ja siitä, vastaako se tarkoitustaan sekä myös väitöskirjan puolustuksesta. Vastaväittäjä tekee myös oman ehdotuksen väitöskirjasta annettavasta arvolauseesta. Väitöskirjan tekijälle varataan mahdollisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta. Arvosanalautakunta antaa oman lausuntonsa viimeistään 30 päivän kuluttua väitöstilaisuudesta. Arvosanalautakunnan puheenjohtaja laatii pöytäkirjan, johon sisältyy arvosanaehdotus ja lyhyt selostus väitöstilaisuudesta. Dekaani tekee lopullisen päätöksen väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä hyväksytyn väitöskirjan arvosanasta. Väitöskirjaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: hylätty, hyväksytty, kiittäen hyväksytty. Väitöskirjan arvosteluun tyytymätön voi tehdä arvostelusta oikaisupyynnön yliopiston tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Väitöstilaisuuden järjestelyt Väitöstilaisuus on tiedekunnan järjestämä julkinen tilaisuus. Väitöstilaisuudessa noudatetaan perinteisiä akateemisia tapoja, jotka on selostettu erikseen s.x Kun väittelylupa on myönnetty, on väittelijän hyvä keskustella kustoksen ja vastaväittäjän kanssa väitöstilaisuuden ajankohdasta. Väitöstilaisuuden päättää virallisesti tiedekunnan puolesta dekaani, joten väittelijän on hyvä keskustella myös hänen kanssaan. 16

17 Väittelijän tulee olla aktiivisesti mukana väitöstilaisuuteen liittyvissä järjestelyissä. Tiedekunnan henkilökunta auttaa mm. varaamalla väitössalin sekä huolehtii salin kukista ja virvokkeista sekä hoitaa tarvittaessa vastaväittäjän matkat ja majoituksen. Väitöstilaisuuden jälkeisen kahvitilaisuuden järjestelyistä vastaa väittelijä. Tarjoiluna voi olla esim. kahvi ja (täyte)kakku. Tilakysymys on hyvä ottaa huomioon jo aikataulua sovittaessa. Vaasan yliopistossa on kaksi väitöstilaisuuden järjestämiseen hyvin soveltuvaa salia eli auditorio Kurtén (n. 100 henkilöä, Tervahovi) sekä auditorio Nissi (n. 90 henkilöä, Tritonia). Mahdolliseen kahvitilaisuuteen soveltuvat esim. ravintola Mathilda, ravintola Alma tai Tritonian aula. Akateemisten perinteiden mukaisesti järjestetään vastaväittäjän kunniaksi väitöspäivän iltana väitöskaronkka, johon väittelijä kutsuu vastaväittäjän ja kustoksen lisäksi usein myös sukulaisia, ystäviä ja työtovereita. Karonkan tilavarauksesta ja muista järjestelyistä huolehtii väittelijä. Väittely prosessina 1. Väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen käsikirjoitus jätetään tiedekuntaan 2. Tiedekuntaneuvosto nimeää esitarkastajat 3. Esitarkastajien lausunnot saapuvat tiedekuntaan 4. Esitarkastuslausunnot toimitetaan väittelijälle ja ohjaajalle tiedoksi 5. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta 6. Tiedekuntaneuvosto määrää vastaväittäjän/vastaväittäjät ja kustoksen väitöstilaisuuteen 7. Tiedekuntaneuvosto nimeää arvosanalautakunnan 8. Väitöskirja julkaisuprosessiin 9. Väitöstilaisuuden ajankohdasta päätetään 10. Väitöskirjan esillepano eli naulaus viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta 11. Tiedottaminen väitöstilaisuudesta 12. Väitöstilaisuus 13. Vastaväittäjä toimittaa lausuntonsa tiedekuntaan 14. Vastaväittäjän lausunto toimitetaan väittelijälle tiedoksi 15. Arvosanalautakunta toimittaa lausuntonsa tiedekuntaan 16. Arvosanalautakunnan lausunto toimitetaan väittelijälle tiedoksi 17. Väittelijälle varataan mahdollisuus lausua vastaväittäjän lausunnosta 18. Dekaani päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta Väitöstilaisuutta koskevat yliopiston viralliset ohjeet sekä väittelijän muistilista ovat s. X. Myös tohtorifoorumin sivuilla on kerrottu väitösprosessista ja väitöstiedotuksesta: Tutkintotodistus Kun opiskelija on suorittanut kaikki jatkotutkintoon vaadittavat opinnot, hänen on haettava tiedekunnalta tutkintotodistusta. Tiedekunta myöntää tutkintotodistuksia kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta. Todistuspyyntölomake tulee toimittaa tiedekun- 17

18 taan 4 viikkoa ennen aiottua todistustenjakotilaisuutta. Lomake on saatavilla tiedekunnan www-sivuilta: Tutkintotodistuksen yhteydessä annetaan erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite Diploma Supplement. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan englanninkielinen tutkintonimike asetuksen (794/2004) liitteen mukaisesti. Tohtorin tutkintotodistukseen merkitään opiskelijan aikaisempi korkeakoulututkinto, väitöskirjan nimi, väitöskirjasta annettu arvosana sekä tieteenala, johon väitöskirja kuuluu. Mikäli tekniikan tohtorin tutkinto suoritetaan ilman lisensiaattivaihetta, annetaan myös pääaineen arvosana (erinomainen, erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä, välttävä). Lisensiaatin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan lisensiaatintutkimuksen nimi sekä siitä annettu arvosana. Lisäksi mainitaan pääaine- ja sivuaine sekä muut mahdolliset opintokokonaisuudet arvosanoineen. Jatkotutkintoihin liittyvää yleisneuvontaa antaa amanuenssi Ulla Laakkonen, yhteystiedot: ,ulla.laakkonen@uwasa.fi. 18

19 IV Jatkotutkintojen opetussuunnitelmat Tiedekunta hyväksyy jatkotutkintoja varten opetussuunnitelmat, joista ilmenevät annettavan opetuksen ja ohjauksen tavoitteet, sisältö ja määrä sekä muut tiedekunnan tarpeelliseksi katsomat seikat. Opetussuunnitelmat vahvistetaan tiedekuntaneuvostossa. Tieteellisestä jatkokoulutuksesta ilmoitetaan läsnä oleviksi ilmoittautuneille jatkoopiskelijoille pääsääntöisesti sähköpostitse. Opinnot täsmennetään henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opintosuunnitelmalomake on saatavissa osoitteesta: /. Automaatiotekniikka Professori Jarmo Alander Automaatiotekniikan jatko-opintojen tulee tukea opiskelijan tutkimustyötä. Jatkoopiskelijan on mahdollista saada opintoja suorittamalla automaatiotekniikan syventäviä opintojaksoja ja täydentämällä ne harjoitustöillä jatko-opintotasoisiksi. Varsinaisten jatko-opintojaksojen lisäksi jatko-opiskelijan on mahdollista saada opintosuorituksia tenttimällä alan tieteellistä kirjallisuutta. Lisäksi suositellaan osallistumista alan kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin, joiden sisällyttämisestä jatko-opintoihin sovitaan erikseen. Jatko-opintoihin voi sisällyttää sellaisia perustutkintotasoisia opintoja, jotka on erikseen määritelty myös jatko-opintoihin soveltuviksi, ja joita opiskelija ei ole sisällyttänyt aiempaan tutkintoonsa. Automaatiotekniikan pääaineen opinnot voivat olla mm. seuraavista aihepiireistä: Mittaustekniikka ja signaalienkäsittely Laskennallinen fysiikka Säätötekniikka Optimointi Automaation ohjelmistotuotanto Opiskelija voi valita tutkimusalaa tukevat opinnot (sivuaineen) mielenkiintonsa mukaan. Käytännössä tutkimusalaa tukeviksi opinnoiksi suositellaan toista teknillistä ainetta (teknillisestä tiedekunnasta tai muusta yliopistosta). Yleistieteelliset opinnot voivat koostua filosofiasta ja muista yleisistä tieteellisistä opinnoista (matematiikka, tilastotiede, tietotekniikka). Ne voivat sisältää myös jatko-opintoseminaareja. Lisätietoja automaatiotekniikan jatko-opinnoista Energiatekniikka professori Seppo Niemi Energiatekniikan jatko-opinnot painottuvat sovelletun termodynamiikan ja polttomoottoritekniikan osaamisen syventämiseen. Lisensiaatintyöt ja väitöskirjat pyritään ensisijaisesti tekemään elinkeinoelämän tarjoamista aiheista. Työt voivat liittyä esim. energiata- 19

20 louden parantamiseen, polttoainekehitykseen, polttomoottorien päästöjen vähentämiseen tai polttomoottoriprosessin vaiheiden fysikaalisiin tarkasteluihin. Myös laivojen ja voimaloiden moottori-installaatiot voivat olla tutkimuskohteina. Tutkimusalan opinnoissa syvennetään polttomoottoritekniikan ja sovelletun termodynamiikan teoriaa. Sisältö räätälöidään opiskelijan työtehtävien, tutkimustyön ja kiinnostuksen mukaan. Opinnot koostuvat kirjatenteistä, laskutehtävien ratkaisemisesta, tutkimusreferaateista, kongressi- ja symposiumiraporteista, tutkijakoulun kursseista jne. Tutkimusalaa tukevat opinnot valitaan tutkimustyön tarpeiden perusteella. Opinnoiksi suositellaan fysiikkaa tai kemiaa tai teknillistä opintokokonaisuutta joko omasta tiedekunnasta tai muusta yliopistosta, mutta myös esim. johtamis- ja talousopinnot saattavat hyvin sopia jatkotutkintoon. Yleistieteellisiin opintoihin voi sisällyttää tutkimustyötä tukevia opintoja. Soveltuvia opintojaksoja tarjoaa mm. Vaasan yliopiston tohtorifoorumi. Yleistieteelliset opinnot voivat sisältää myös jatko-opintoseminaareja. Sähkötekniikka Professori Timo Vekara Sähkötekniikan oppiaine Vaasan yliopistossa kattaa perinteisen sähkövoimatekniikan eri osa-alueet: sähkön tuotanto, jakelu ja käyttö. Näillä alueilla opiskelija voi Vaasan yliopistossa suorittaa jatkotutkinnon pääaineenaan sähkötekniikka. Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot Sähkötekniikassa pyritään järjestämään vuosittain 1-2 vaihtuva-aiheista jatkoopintokurssia. Vaasan yliopisto on mukana Sähköenergiatekniikan tutkijakoulussa ( jonka puitteissa järjestetään vuosittain keskimäärin 10 jatkoopintokurssia tutkijakouluun kuuluvissa yliopistoissa. Vaasan yliopistossa opiskeleva jatko-opiskelija voi hakea Sähköenergiatekniikan tutkijakouluun tutkijakoulutettavaksi, jolloin tutkijakoulu korvaa muilla paikkakunnilla järjestettyihin kursseihin osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset. Tutkijakoulutettavat voivat anoa tutkijakoululta rahoitusta myös ulkomaisissa yliopistoissa järjestettäville jatko-opintokursseille osallistumista varten. Tutkijakoulu ylläpitää sähköpostilistaa, jonka kautta tutkijakoulutettavat saavat tietoa järjestettävistä kursseista ja muista tapahtumista, esim. vuosittain elokuussa järjestettävästä kesäseminaarista. Tutkijakoulussa on myös palkallisia tutkijapaikkoja, joihin on haku tavallisesti syksyllä. Vaasan yliopisto on mukana myös Energiatekniikan tutkijakoulussa ( jonka puitteissa järjestetään mm. intensiivikursseja vaihtuvista erikoisaiheista. Energiatekniikan tutkijakoulu järjestää kerran vuodessa vuosiseminaarin, jossa on luentoja liittyen ajankohtaisiin energiakysymyksiin. Myös energiatekniikan tutkijakoulussa on vuosittain haettavana palkallisia tutkijakoulupaikkoja. 20

21 Varsinaisten jatko-opintojaksojen lisäksi jatko-opiskelijan on mahdollista saada opintosuorituksia tenttimällä alan tieteellistä kirjallisuutta. Tenttisuorituksia ottavat vastaan sähkötekniikan professorit, jotka myös ilmoittavat kulloinkin jatko-opintoihin hyväksyttävät kirjat. Opiskelija voi myös itse ehdottaa sopivia kirjoja, joita löytyy runsaasti yliopiston kirjastosta Tritoniasta ( Lisäksi suositellaan osallistumista kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin, joiden sisällyttämisestä jatko-opintoihin voidaan sopia tapauskohtaisesti. Tyypillisesti edellytyksenä on tilaisuudesta laadittu kirjallinen raportti. Jatko-opintoihin voi sisällyttää myös henkilökohtaisia projektitöitä, jotka tyypillisesti muodostuvat esimerkiksi teollisuudelle tehtävistä tilaustutkimuksista tms. projektiluontoisista tehtävistä. Aiheeltaan projektitöiden tulee olla sellaisia, ne tukevat jatko-opintoja, mutta jäävät sisällöllisesti opiskelijan väitöskirjatyön ulkopuolelle. Edellytyksenä opintosuoritukselle on kirjallinen raportti, joka voi olla myös luottamuksellinen. Opistosuorituksen laajuuden arvioi ko. työn ohjaava professori tapauskohtaisesti työn laajuuden ja vaativuustason perusteella. Jatko-opiskelijoiden toivotaan osallistuvan sähkö- ja energiatekniikan diplomityöseminaareihin, joita järjestetään kerran kuukaudessa, yleensä keskiviikkoisin klo 16 alkaen. Lisätietoja löytyy sähkötekniikan oppiaineen kotisivulta ja ilmoitustaululta. Sähkötekniikan oppiaine ylläpitää myös jatko-opiskelijoilleen tarkoitettua sähköpostilistaa. Yleistieteelliset opinnot Yleistieteellisiin opintoihin voi sisällyttää tutkimustyötä tukevia opintoja ja tieteellisiä yleisvalmiuksia tuottavia opiston. Soveltuvia opintojaksoja löytyy mm. Vaasan yliopiston tohtorifoorumin ( ja tutkijakoulujen tarjonnasta. Tutkimusalaa tukevat opinnot (sivuaine) Tutkimusalan opinnot perehdyttävät opiskelijan yhteen tai useampaan opinnäytetyön tekemistä tukevaan aihealueeseen. Tutkimusalaa tukevat opinnot suositellaan valittavaksi muiden tekniikan alan jatkotutkintojen pääaineiden tarjonnasta. Tutkimusalaa tukeviin opintoihin voi sisällyttää myös perusopintotasoisia tekniikan alan opintoja siltä osin kun samoja tai vastaavia opintoja ei ole sisältynyt opiskelijan perustutkintoon. Lisäksi on huomattava, että perusopintotasoisia opintoja voi jatkotutkintoon sisällyttää enintään puolet. Tutkimusalan opinnot (pääaine) Tutkimusalan opinnot perehdyttävät opiskelijan perustutkintoa laajemmin ja syvemmin johonkin tutkimusalaan. Tutkimusalan opintoihin sisällytettävät opinnot tulee valita Vaasan yliopiston ja tutkijakoulujen kurssitarjonnasta siten, että ne tukevat jatko-opiskelijan tutkimustyötä. Myös perustutkintotasoisia opintoja voi sisällyttää tutkimusalan opintoihin siltä osin kun samoja tai vastaavia opintoja ei ole sisältynyt opiskelijan perustutkintoon. Suositeltavaa kuitenkin on että, tutkimusalan opintoihin sisällytettävät perustutkintotason opintojaksot täydennetään jatko-opintotasoisiksi esimerkiksi erillisellä harjoitustyöllä. Lisäksi on huomattava, että perusopintotasoisia opintoja voi jatkotutkintoon sisällyttää enintään puolet. 21

Hyväksytty kauppatieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa 29.1.2013. Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset

Hyväksytty kauppatieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa 29.1.2013. Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset 1 Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT 1 Jatkotutkintojen suorittamisoikeus Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan tiedekunta voi hyväksyä hakijan, joka on suorittanut luonnontieteellisen

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Tohtoriohjelman kuvaus http://www.uva.fi/fi/research/researcher/graduate_school/programmes/technical_sciences/ Opiskelijavalinta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset

Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset Filosofisessa tiedekunnassa suoritettavista humanistisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja opiskelijoista on voimassa, mitä yliopistolaissa

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä

Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä 2012-2015 Nämä lukuvuosia 2012-2015 koskevat määräykset astuvat voimaan 1.8.2012 ja ovat voimassa 31.7.2015

Lisätiedot

Väitöskirjan esitarkastuksesta tohtorin tutkintoon

Väitöskirjan esitarkastuksesta tohtorin tutkintoon Väitöskirjan esitarkastuksesta tohtorin tutkintoon 1. Esitarkastajien määrääminen Ohjaaja tekee esityksen tiedekunnalle / oppiaineen vastuuhenkilölle väitöskirjatyön esitarkastajista ja vastaväittäjästä.

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen

Jatkotutkinnon suorittaminen Jatko-opiskelu Jatkotutkinnon suorittaminen 5. Tutkinnon myöntäminen 2. Jatko-opintojen suorittaminen 1. Valinta jatkokoulutukseen Tutkimuksen tekeminen 3. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja hyväksyntä

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 11 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta

Lisätiedot

VÄITÖSKIRJA, VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUS, VÄITÖSKIRJAN JULKINEN TARKASTUS SEKÄ VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTELU

VÄITÖSKIRJA, VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUS, VÄITÖSKIRJAN JULKINEN TARKASTUS SEKÄ VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTELU 1 (7) 14.9.2006 VÄITÖSKIRJA, VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUS, VÄITÖSKIRJAN JULKINEN TARKASTUS SEKÄ VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTELU 1. VÄITÖSKIRJA 1.1 Säädökset Filosofian tohtorin tutkinnosta säädetään

Lisätiedot

OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE

OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE Pikaohje esitarkastajille: Arviointi tulee tehdä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä kun esitarkastaja on saanut käsikirjoituksen. Esitarkastuksessa

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun akateeminen komitea 19.9.2012 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Tätä ohjetta noudatetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille 28.1.2019 Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille Yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi koordinaattori Olli Nuutinen, tutkijakoulu Taustaa Yliopisto järjestää tieteelliseen ja taiteelliseen

Lisätiedot

Tieteellinen jatkokoulutus

Tieteellinen jatkokoulutus Hyväksytty käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 16.2.2016 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tieteellisiä jatkotutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Lisätiedot

Jatkotutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille

Jatkotutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden tieteenalayksikkö Jatkotutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2010 2012 Informaatiotieteiden tiedekunnan tutkinnot, koulutukset ja pääaineet siirtyvät

Lisätiedot

Tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset

Tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset 91 Hallintotieteiden tiedekunta Tutkintomääräykset Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.5.2006. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016, PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT Informaatiotutkimus pääaineena voidaan suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto (A 245/94). Filosofian

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Dosentin arvoa henkilö on oikeutettu käyttämään myös eläkkeelle siirryttyään.

Dosentin arvoa henkilö on oikeutettu käyttämään myös eläkkeelle siirryttyään. 1/4 OHJEET DOSENTIN ARVOA HAKEVILLE 1. Kelpoisuusvaatimukset Yliopistolain (558/2009) 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan,

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksessa noudatetaan seuraavia yhteisiä määräyksiä.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksessa noudatetaan seuraavia yhteisiä määräyksiä. 1 Tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmat lukuvuodeksi 2017 2018 (Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 13.2.2017; täydennetty dekaanin päätöksellä 15.3.2017; korjattu 10.8.2017) TIEDEKUNNAN MÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit.

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 7/2017 Kokous: Keskiviikko 23.8.2017 klo 9.00 Paikka YN330 Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen varajäsen: Läsnä:

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Orientaatio uusille väitöskirjatutkijoille Tampereen yliopiston tutkijakoulu Koordinaattori Olli Nuutinen Jatkokoulutuksen tavoitteena on,

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Orientaatio uusille väitöskirjatutkijoille Tampereen yliopiston tutkijakoulu Koordinaattori Olli Nuutinen TaY tutkijakoulu Tehtävä: koordinoida

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tohtorikoulutusneuvosto 23.5.2017 Voimassa 1.8.2017 alkaen Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Tätä ohjetta noudatetaan

Lisätiedot

JATKOTUTKINNOT Jatko-opintokelpoisuus

JATKOTUTKINNOT Jatko-opintokelpoisuus JATKOTUTKINNOT Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkotutkintoja ovat valtiotieteiden, psykologian ja filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (1039/2013)

Lisätiedot

Laitosten jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa.

Laitosten jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. 1 J AT K O T U T K I N N O T 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen ja ammatillisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava

Lisätiedot

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Nämä informaatiotieteiden tiedekunnan jatkotutkintoja koskevat määräykset astuvat voimaan 1.8.2005 yhtä aikaa uuden tutkintoasetuksen (794/2004) kanssa. Opiskelija joka

Lisätiedot

HUMANISTINEN TIEDEKUNTA. Filosofian lisensiaatin tutkinto

HUMANISTINEN TIEDEKUNTA. Filosofian lisensiaatin tutkinto HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Filosofian lisensiaatin tutkinto Oulun yliopiston tutkijakoulun opiskelijaksi hyväksytty opiskelija voi halutessaan suorittaa lisensiaatintutkinnon humanistisessa tiedekunnassa.

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 7/11 27.9.2011 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 15/11 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 16/11 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 17/11 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Kokouksen 12 / 2009 asialista

Kokouksen 12 / 2009 asialista Kokouksen 12 / 2009 asialista 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. Kasvatustieteiden tiedekunnan esitys yliopiston rehtorille dekaanin nimeämisestä 4. Esitys lisäjäsenten määräämiseksi

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN JATKOKOULUTUSOPAS

HALLINTOTIETEIDEN JATKOKOULUTUSOPAS V A A S A N Y L I O P I S T O F I L O S O F I N E N T I E D E K U N T A / H A L L I N T O T I E T E E T HALLINTOTIETEIDEN JATKOKOULUTUSOPAS Opas on voimassa 31.7.2012 saakka Hyväksytty filosofisen tiedekunnan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TOIMITTANUT TERTTU ORPANA SISÄLLYS Lukijalle 1. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Filosofian tohtorin

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKÖN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKÖN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 19.1.2011 KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKÖN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN Hakemuksen valmistelu Ennen jatkokoulutukseen

Lisätiedot

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet.

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. Hakuaika alkaa 1.12.2016 ja päättyy 31.1.2017 klo 19.00. Ajoissa

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET - täydennys valtiotieteellisen tiedekunnan pysyväismääräyksiin

JATKOKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET - täydennys valtiotieteellisen tiedekunnan pysyväismääräyksiin JATKOKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET - täydennys valtiotieteellisen tiedekunnan pysyväismääräyksiin Nämä määräykset koskevat jatkokoulutusta ja jatkotutkintojen arvostelua niiltä osin kuin niistä ei määrätä

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 Pertti Tikkanen Tiedekuntaneuvosto Kokous 2.6.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 19 A 20 A 19/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 20/2010 2 Ilmoitusasiat OULUN

Lisätiedot

Lääketieteen tohtorin

Lääketieteen tohtorin Yhteiskuntatieteiden tiedekunta HAKEMUS Terveystieteiden tohtorin Filosofian tohtorin Terveystieteiden lisensiaatin Lääketieteen tohtorin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA JATKOKOULUTUS HAKUOPAS

TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA JATKOKOULUTUS HAKUOPAS TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA JATKOKOULUTUS HAKUOPAS 2005 2006 TERVETULOA OPISKELEMAAN JATKO-OPINTOJA TAMPEREEN YLIOPISTON KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN Kädessäsi on Tampereen yliopiston

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 3/2012 Opintoasiat / A Puheenjohtaja Dekaani / Varadekaani Professori Timo Ahonen / Professori Terhi-Anna Wilska Jäsen

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUS LUONNONTIETEIDEN JA TEKNIIKAN TIEDEKUNNASSA

TOHTORIKOULUTUS LUONNONTIETEIDEN JA TEKNIIKAN TIEDEKUNNASSA 1 Turun yliopisto Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta Hyväksytty johtokunnassa 14.12.2017 ja 1.3.2018 tutkinnot ja tutkimusalat TOHTORIKOULUTUS LUONNONTIETEIDEN JA TEKNIIKAN TIEDEKUNNASSA Sisällys

Lisätiedot

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

Tutkintoasetuksen (1039/2013) 21 mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on:

Tutkintoasetuksen (1039/2013) 21 mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: 1 (7) OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMA YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Jatkokoulutuksen tavoitteet Tutkintoasetuksen (1039/2013) 21 mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: 1) perehtynyt syvällisesti

Lisätiedot

JOHTAMISKORKEAKOULUN TOHTORIKOULUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtamiskorkeakoulun johtokunnan kokouksessa

JOHTAMISKORKEAKOULUN TOHTORIKOULUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtamiskorkeakoulun johtokunnan kokouksessa JOHTAMISKORKEAKOULUN TOHTORIKOULUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtamiskorkeakoulun johtokunnan kokouksessa 14.5.2012. 1 Jatkotutkintojen suorittamisoikeus Johtamiskorkeakoulu myöntää jatkotutkinto-oikeuden

Lisätiedot

Suositukset väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa

Suositukset väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa Suositukset väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa Väitöskirjat muodostavat tärkeän osan tieteellisestä tutkimuksesta. Opinnäytteinä ne kertovat sekä tutkijan että yliopiston

Lisätiedot

JOHTAMISKORKEAKOULUN TOHTORIKOULUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtamiskorkeakoulun tiedekuntaneuvoston kokouksessa 27.

JOHTAMISKORKEAKOULUN TOHTORIKOULUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtamiskorkeakoulun tiedekuntaneuvoston kokouksessa 27. JOHTAMISKORKEAKOULUN TOHTORIKOULUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtamiskorkeakoulun tiedekuntaneuvoston kokouksessa 27.11/2017 1 Jatkotutkintojen suorittamisoikeus Johtamiskorkeakoulu myöntää jatkotutkinto-oikeuden

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit.

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 5/2016 Kokous: Keskiviikko 18.5.2016 klo 9.00 Paikka YN330 Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen varajäsen: Läsnä:

Lisätiedot

Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Humanistinen ala

Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Humanistinen ala Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Humanistinen ala Jatkokoulutusopas 2012 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.12.2011 1 Sisältö 1 Vaasan yliopiston Tutkijakoulu 2 Jatko-opinnot humanistisella alalla

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset ennen : lääketiede ja hammaslääketiede. Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto

Tutkintovaatimukset ennen : lääketiede ja hammaslääketiede. Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto VANHAT TUTKINTOVAATIMUKSET: Tutkintovaatimukset ennen 1.8.2017: lääketiede ja hammaslääketiede... 1 Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto... 1 Filosofian tohtorin tutkinto... 2 Opintopisteiden

Lisätiedot

Ohjeet väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa

Ohjeet väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa Ohjeet väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa Lapin yliopiston tutkijakoulutyöryhmä, jonka tehtävänä on mm. valmistella opetus ja tutkimusneuvoston pyynnöstä tutkijakoulutukseen

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUS MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA

TOHTORIKOULUTUS MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA 1 Turun yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Hyväksytty johtokunnassa 30.5.2013 TOHTORIKOULUTUS MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA Sisällys TOHTORIKOULUTUS MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISESSÄ

Lisätiedot

Väitöskirjojen tarkastusprosessi ja julkaiseminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

Väitöskirjojen tarkastusprosessi ja julkaiseminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Väitöskirjainfot ohjaajille ja tohtoriopiskelijoille Väitöskirjojen tarkastusprosessi ja julkaiseminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa www.uef.fi/yhka/jatko-opinnaytteet 1 Väitöskirjan

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä.

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä. OULUN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 6/009 Aika Tiistaina 1.5.009 klo 1.15 Paikka Linnanmaa, Snellmania neuvotteluhuone (YY01) Hallintopäällikön

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan (HOPS) kirjataan tohtorin tutkintoon sisällytettävät

Lisätiedot

tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö

tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö Kokouksen sihteeri Helena Juntunen KOKOUSKUTSU gsm 040 4844 111 Privatel 83 2409 (email: Helena.Juntunen(at)ulapland.fi) 9.12.2009 Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet

Lisätiedot

OHJE SOVELTAJAKOULUTUKSEN OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN ESITARKASTAJILLE 1. SOVELTAJAKOULUTUKSEN LUONNE

OHJE SOVELTAJAKOULUTUKSEN OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN ESITARKASTAJILLE 1. SOVELTAJAKOULUTUKSEN LUONNE OHJE SOVELTAJAKOULUTUKSEN OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN ESITARKASTAJILLE 1. SOVELTAJAKOULUTUKSEN LUONNE Soveltajakoulutuksen mukainen tutkinto on tieteellinen tai taiteellinen. Tutkinnon sisällöllinen ydin on

Lisätiedot

Sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä Hallintopäällikkö Matti Pylvänäinen, ,

Sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä Hallintopäällikkö Matti Pylvänäinen, , JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 9/2013 Kokous: Keskiviikko 16.10.2013 klo 9.00 Fysiikan laitoksen luentosali 5 (FL226) Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen

Lisätiedot

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Hallinto-osasto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö on kumoutunut 1.8.2011 lähtien Insinööritieteiden korkeakoulun, Kemian tekniikan korkeakoulun, Perustieteiden

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

26.6.2015 HAKU TOHTORIKOULUTETTAVAKSI TURUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULUN KEVEKO- JA OPPI-TOHTORIOHJELMIIN

26.6.2015 HAKU TOHTORIKOULUTETTAVAKSI TURUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULUN KEVEKO- JA OPPI-TOHTORIOHJELMIIN Hakuilmoitus 1 (5) HAKU TOHTORIKOULUTETTAVAKSI TURUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULUN KEVEKO- JA OPPI-TOHTORIOHJELMIIN 1 Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmat KEVEKO ja OPPI Koulutuspolitiikan, elinikäisen

Lisätiedot

Terveystieteiden yksikkö

Terveystieteiden yksikkö Terveystieteiden yksikkö HAKEMUS Terveystieteiden tohtorin Terveystieteiden lisensiaatin Filosofian tohtorin Filosofian lisensiaatin Lääketieteen tohtorin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

Syventävien opintojen opinnäytetyö

Syventävien opintojen opinnäytetyö Syventävien opintojen opinnäytetyö 17. 11.2017 OPINNÄYTE Valtioneuvoston asetuksen (2004/794) 15 mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden tai koulutusohjelman syventäviin opintoihin

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA

Luonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA Luonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA 1. TYÖSKENTELYAPURAHAT vuodelle 2011 = APURAHAT TOHTORINTUTKINTOON TÄHTÄÄVIIN OPINTOIHIN 1. ERÄ 2. JATKO-OPISKELIJOIDEN MATKA-APURAHAT 3. TUTKIJOIDEN

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä.

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä. OULUN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 3/004 Aika Tiistaina 16.3.004 klo 1.15 Paikka Linnanmaa, Snellmania neuvotteluhuone (YY301) Hallintopäällikön

Lisätiedot