Toimiva kotihoito seminaari 24.1.2017 Kodin representaatiot, yhteisöt ja iäkkäiden osallisuus Heli Valokivi, professori (ma.) heli.valokivi@ulapland.fi YTK
Ikäpolitiikka Kotona niin pitkään kuin mahdollista myös elämän loppuvaiheessa Itsenäisyys, autonomia, itsemääräämisoikeus, valinta, vastuu Monitoimijaisuus ( tuottajuus) Ns. Ikä tai Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista 980/2012
Hoivapolitiikan 3 ajanjaksoa (Anttonen 2009) 1. Hoivaa tarpeen mukaan 2. Julkista palvelua kaikille 3. Yksityisen ja julkisen hoivan yhteensovittaminen Perustuslaki 19 : Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. vanhuuden aikana Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.
Väestö 1910 ja 2050
Ikä /Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista (28.12.2012/980) Ikääntyneen väestön hyvinvointi, terveys, toimintakyky ja itsenäinen suoriutuminen Painotus: kotona asuminen (yksityiskoti tai muu kodinomainen paikka) ja kuntoutumisen edistäminen Neuvonta ja ohjaus sekä palvelutarpeiden selvittäminen yhdessä palvelusuunnitelma Palvelutarpeen arviointi (laaja alainen asiantuntemus sekä ammattihlö vastaa) Laadukkaat ja tarpeisiin nähden oikea aikaiset ja riittävät palvelut
Näkökulmia käsitteisiin Ikääntyvä, vanhus vai seniori? (Tuorila 2004) Vanhus, ikäihminen vai seniorikansalainen? (Kaskiharju 2004) Vappu Taipale: vanha nainen Hemingway: Vanhus ja meri Elämänkaari: Lapsi, nuori, aikuinen, vanhus STM: Sos ja terv. Palvelut Iäkkäiden palvelut Palvelut ja etuudet iäkkäille Ehkäisevät (ml. kuntoutus), Palvelutarpeen arviointi, Terveys, Veteraani, Asumispalvelut, Kotipalvelu ja kotisairaanhoito, Laitoshoito, Omaishoidon tuki ja Muistisairaiden palvelut Rovaniemi Palvelut Ikäihmiset Kotihoito, Palveluasuminen, Seniorineuvolat
Lain käsitteet: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista 980/2012, 3 laissa tarkoitetaan: 1) ikääntyneellä väestöllä vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä; 2) iäkkäällä henkilöllä henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta;
Ikääntymisen monimuotoisuus Kronologinen ikääntyminen (syntymän mukaan) Biologinen ikääntyminen (fyysiset muutokset), funktionaalinen ikä (Hayflick 1996) Psykologinen ikääntyminen (muisti, oppiminen, älykkyys, adaptaatio) Sosiaalinen ikääntyminen (yksilön muuttuvat roolit, perhesuhteet, työelämä, osallistuminen, ikääntymisen sosiaalinen konteksti)
Kodin representaatiot Perustuu: Aaltonen ym. Kodista laitokseen vanhusten asumisen representaatiot mielipidekirjoituksissa. Gerontologia 4/2015. Koti ensin politiikka. VN:n kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa Koti, palvelu /senioriasunto/ talo, (tehostettu) palveluasuminen, vanhainkoti nimikkeiden moninaisuus VanhuspalveluL 14a : Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Kaksijakoisuus: hyvä koti vs. paha laitos
Tutkimusasetelma Kodin ja laitoksen merkitykset mielipidekirjoituksissa? Eri kirjoittajien antamat representaatiot kodille ja laitokselle? Aamulehti 1.1.1994 30.5.2014; mielipide, vanhus, hoiva, koti, laitos (mielipide and vanhu* hoiva or hoito or koti or laitos) 494 kirjoitusta 242 kirjoitusta (ainoastaan mielipidekirjoitukset koskien vanhusten hoiva kodeissa ja laitoksissa) mitä ja miten kodista ja laitoksesta kirjoitetaan representaatioiden kirjo
Tulokset: Kodin ja laitoksen representaatioiden jatkumo
Representaatioiden ja mielipidekirjoitusten määrät kirjoittajaluokissa Kirjoittajaluokka Kansalainen (131) Poliitikko (37) Ammattilainen (74) Yhteensä (242) Kodin representaatiot Ideaalikoti 6 6 11 23 Murtuva koti 37 11 36 84 Laitos kotona 12 13 17 42 Koti laitoksessa 51 23 41 115 Laitos vailla kotia Representaatioita yhteensä 66 9 44 119 180 62 139 381
Ideaalikoti Toive asua kotona itsestäänselvyys vapaus valita kodinomaisia ratkaisuja (AL 5.9.2012, kansalainen) Tässä taas moraalinen ongelma: jos vanhus haluaa kuolla onnellisena "heitteille jätettynä" kodissaan, niin onko meidän pakolla toimitettava hänet laitokseen olemaan onneton ja saamaan hoitoa, jota hän ei halua? (AL 27.11.2000, kansalainen).
Koti murroksessa Yksinäisyys, hoivan tarve, palvelut ja ammattilaiset tulevat kotiin, omaishoiva Ateriapalvelun käynti vanhuksen kotona saattaa olla ainoa kontakti ulkomaailmaan, mikä hetkeksi katkaisee vanhuksen yksinäisen päivän. (AL 30.8.2005, kansalainen) Kodin tulee voida palvella monien elämänvaiheiden muuttuvia tarpeita kymmeniä vuosia. Sen pitää elää, muuntua, sopeutua ja toimia ilman alituista muuttelemista sopivampaan. (AL 19.5.1996, ammattilainen).
Laitos kotona Intensiivinen hoiva, muutokset kodissa, koti vuoteessa Usein hoidettava voi olla täysin sänkyyn autettava: puettava, syötettävä, vaipoitettava ja lääkittävä. Monesti omaishoitajat ovat täydellisen uupumuksen partaalla. (AL 8.11.2005, poliitikko).. Liian huonokuntoiset vanhukset ovat vankina omassa kodissaan. (AL 28.8.2012, poliitikko)
Koti laitoksessa Kodinomaisuus laitoksessa, oma huone, omat tavarat Vanhainkodin asukkaille pyritään järjestämään kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää omatoimisuutta ja toimintakykyä mahdollisimman pitkään. (AL 30.6.1996, ammattilainen). Aidon välittämisen vanhus kyllä huomaa, vaikka hoitaja ei aina vieressä olisikaan. Se tuo turvallisuuden tunteen ja tunteen, että olen vielä elämäni tässäkin vaiheessa tärkeä. (AL 30.11.2008, kansalainen)
Laitos vailla kotia Vanhanaikainen, totalitaarinen, hoivan puutteita, tehokkuusvaatimukset, vanhuksella ei päätösvaltaa, epäinhimillinen Psyyke ja unilääkkeitä käytetään vanhustenhoitolaitoksissa Suomessa kaksinkertainen määrä muihin Pohjoismaihin verrattuna. (AL 7.1.2008, kansalainen). Talouden sopeuttamisohjelman varjossa vähenevät vanhusten vanhainkotipaikat. Mitä tehdä jäljelle jääville paikoille? Tehkää niillä bisnestä ja myytte niitä kenelle tahansa, joka haluaa maksaa. (AL 22.11.1997, kansalainen).
Pohdintaa Kodinomaisuuden ideaali ja turvallisen kodin oletus läpi eri asumismuotojen; yksityisestä kodista palveluasumiseen ja laitoshoitoon Kulttuurinen normi, joka ei esiinny eksplisiittisesti aineistossa Vanhuksen asumista ja hoivaa kuvaavat representaatiot kertovat siitä, miten hoivan tarve lisääntyy samanaikaisesti kun asumisen kodinomaisuus vähenee. Kirjoituksissa vanhusten asumista ja hoivaa laitoksissa sekä puolustetaan että kritisoidaan. Yhteinen huoli: epäinhimilliset asuinolot ja heikko (institutionaalinen) hoiva
Osallisuus, hoiva ja lähiyhteisö Kutsuuko tämä aika esiin hoivan yhteisöllisyyttä? Yhteisö (perinteisesti) keskeinen hoivan toteuttamisen paikka Yksilön ja yhteisön vastuulle? Esim. SHL:n 43 läheisverkoston kartoittaminen Mitä odotuksia yhteisöille asetetaan tässä ajassa? Ikääntyneen näkökulmasta Läheisten Palveluiden
Hoivaa yhteisössä Hoiva on yksi keskeinen elementti ihmisten välisessä kanssakäymisessä koskee meitä kaikkia / hoivan universaalisuus Hoivan ympäristönä koti ja lähiyhteisö Hoivasuhteita ja verkostoja luonnollisissa yhteisöissä Perusyksikkönä perhe Sukulaiset, naapurit, ystävät Yhteinen tekeminen, verkostot, keskinäiset tunteet Ammatillinen ja vapaaehtoishoiva Ammatilliset instituutiot ja vapaaehtoistyön organisaatiot
Hoivan tarpeessa / keskiössä Puoliso todennäköisin hoivaaja Töiden, vastuun uudelleen määrittely, sopeutumista Hoivan antamisen ja saamisen häilyvä raja Aikuiset lapset ja lapsenlapset Ikääntyneen toive: mahdollisimman vähän! Organisointi, asioiden ajo, puolestapuhuminen, neuvottelu Sukupuolittunut työnjako Vastavuoroisuus palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa (VanhL 15 )
Yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön jaettuina tavoitteina itsenäinen ja hyvä elämä Kun avuntarpeita paljon; hyvä elämä nojaa hoivaan sekä yhteisöön, verkostoihin ja palveluihin (Aaltonen ym. 2014) Onko nykyisen ikääntymispolitiikan yksilön omatoimisuutta, omaa vastuuta ja valintojen tekemistä korostava linja ristiriidassa hoivan yhteisöllisen luonteen kanssa?
Osallisuuden haaste Ihmiset eivät ole vahvoja tai heikkoja, avuttomia tai auttajia. He ovat sekä että, he ovat kaikkea tätä. (Tedre 2007, 101) Ikääntyneiden heterogeenisyys, tilanteiden moninaisuus. Kaksi / monta toimijaa jaettu subjektius. Kumppanuus (vrt. Juhila 2006). Haasteet palveluille: Kasvavat ja yksilölliset palvelutarpeet. Huolta pitävä suhde (vrt. Juhila 2006). Monet toimijat ja verkostot. eettinen työ; samanaikaisesti itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja huolta pitäen; asiakaslähtöisesti, yhteisö huomioiden ja rakenteellisesti. Yhdessä ikääntyneen henkilön kanssa! (VanhL)
Asiakkaan ja työntekijän suhde (Juhila 2006) Liittämis ja kontrollisuhde Kumppanuussuhde Huolenpitosuhde Vuorovaikutuksessa rakentuva suhde Hyvinvointivaltiodiskurssit: 1. kansalaisen oma vastuu ja velvollisuudet 2. osallisuus ja vahva kansalaisyhteiskunta 3. universaalit oikeudet
Valokivi (2016) Hoivan monimuotoisuus ja yhteisöhoiva. Teoksessa Roivainen & Ranta Tyrkkö (toim.) Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat. United Press Global.
Kirjallisuus Aaltonen T. ym. 2014. Vanhuksen hyvä elämä asiakirjoissa ja haastattelupuheessa. Teoksessa Metteri, Valokivi & Ylinen (toim.) Terveys ja sosiaalityö. Jyväskylä: PS kustannus, 244 270. Aaltonen T. ym. 2014. Vanhuksen hyvä elämä asiakirjoissa ja haastattelupuheessa. Teoksessa Metteri, Valokivi & Ylinen (toim.) Terveys ja sosiaalityö. Jyväskylä: PS kustannus, 244 270. Anttonen, Anneli (2009) Hoivan yhteiskunnallistuminen ja politisoituminen. Teoksessa Anneli Anttonen, Heli Valokivi & Minna Zechner (toim.) Hoiva. Tutkimus, politiikka ja arki. Tampere: Vastapaino, 54 98. Juhila K. 2006. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Vastapaino. Payne, Malcolm (1995) Social Work and Community Care. Chatham: Macmillan. Popple, Keith (1995) Analysing Community Work: Its theory and practice. Buckingham: OU Press. Tedre S. (2007) Vanhuuden vaivat ja avuttomat. Teoksessa Seppänen, Marjaana; Karisto, Antti & Kröger, Teppo (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä. Jyväskylä: PSkustannus, 95 119. Valokivi H. 2014. Harkinnan käyttäjänä vai kohteena vanhuspalvelujen asiakkaan näkökulma harkintaan Teoksessa Kalliomaa Puha, Kotkas & Rajavaara (toim.) Harkittua? Avauksia sosiaaliturvan harkintavallan tutkimukseen. Teemakirja 13. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 292 306. Zechner Minna. Informaali hoiva sosiaalipoliittisessa kontekstissa. Acta Universitatis Tamperensis 1543. Tampere: Tampere University Press, 2010. Zechner Minna, Valokivi Heli. Hoivan tarve ja vanhan ihmisen toimintakyky. Julkaisussa Anttonen Anneli, Valokivi Heli, Zechner Minna (toim.) Hoiva tutkimus, politiikka ja arki. Tampere: Vastapaino, 2009: 154 175. Zechner Minna, Valokivi Heli. Negotiating care in the context of Finnish and Italian elder care policies. Eur J Ageing, DOI 10.1007/s10433 012 0224 x, 2012.
Kiitos! heli.valokivi@ulapland.fi