Genomin evoluutio. Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan?

Samankaltaiset tiedostot
HOX. Esimerkki geeniperheestä: HOX

6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee

Sekvenssievoluutio ja fylogeniat

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Molekyylievoluutio. (753327A, S), 4 op syksy Photo Marie-Hélène Müller

III Perinnöllisyystieteen perusteita

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

NON-CODING RNA (ncrna)

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

Genomin ilmentyminen

Perinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

Evoluutiovoimat. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?

Evoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?

Perinnöllisyyden perusteita

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

DNA > RNA > Proteiinit

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

Hiiriä, hiivoja ja kärpäsiä mitä malliorganismien geenit kertovat elämästä ja sen evoluutiosta. Hannu Sariola, Irma Thesleff ja Marja Makarow

Francis Crick ja James D. Watson

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Virkaanastujaisesitelmä Anneli Hoikkala. Evoluutotutkimus: ekologiaa ja molekyyligenetiikkaa

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

x _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Molekyylipopulaatiogenetiikka

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Functional Genomics & Proteomics

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa

Molekyylievoluutio-kurssi

Meripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies

Steven Kelly & Mia+Janne

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

Positional cloning. Pedigreessä etenevä ominaisuus kartoitetaan ensin karkeasti ja sitten tehdään yhä tarkempaa työtä molekyylimarkkereilla.

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Ihmisten erilaisuuden geneettinen perusta

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Bioteknologian perustyökaluja

Mitä (biologinen) evoluutio on?

Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Etunimi: Henkilötunnus:

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008

Leo Lahti Vertaileva toiminnallinen genomianalyysi assosiatiivisella ryhmittelymenetelmällä

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB

Geenitekniikan perusmenetelmät

S Laskennallinen systeemibiologia

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Miten fylogenioita voidaan käyttää hyväksi eliökunnan historian tutkimisessa?

Molekyylisystematiikka 1.osa

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016

Hiirten ja rottien sydännäytteistä tuotetun mikrosirudatan analysointi

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

Perinnöllisyyden perusteita

Duchennen lihasdystrofian ja spinaalisen lihasatrofian hoidon uusia näkymiä. Jaana Lähdetie TYKS lastenneurologia

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Mutaatio. PopGen Original slides by Outi Savolainen

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: luokka, lukio

Luku 21. Evoluution perusteet

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:

HMM ja geenien etsintä

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto

Oksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla

Solun tutkiminen. - Geenitekniikka

Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen

DNA sukututkimuksen tukena

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

Uuden sukupolven sekvensointimenetelmät ja diagnostiikka

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Transkriptio:

Genomin evoluutio Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan? -duplikaatiot: geenien, geenin osien duplikaatiot, segmentaaliset, koko genomin duplikaatiot -duplikoituneiden geenien evoluutio (yhteisevoluutio: geenikonversio, epätasainen crossing over ) -kromosomitason muutokset -vertaileva kartoitus -genomin koon evoluutio -siirtyvät elementit -kokonaisten genomien sekvensointiprojektit

6.1. Duplikaatiot 6.1.1. Geeniperheet 6.1.2. Duplikaattien evoluutio eriytyy 6.1.3. Geenin sisäiset duplikaatiot 6.1.4. Segmentaaliset duplikaatiot 6.1.5. Duplikaatiot aiheuttavat uusia duplikaatioita, deleetiota ja inversioita 6.1.6. Geeniperheen jäsenten yhteisevoluutio 6.2. Polyploidia 6.3. Kromosomiston evoluutio ja vertaileva kartoitus 6.4. Genomin koon evoluutio 6.4.1. Genomin koko vaihtelee 6.4.2. Repetitiivinen DNA 6.4.3. Siirtyvät elementit

6. Genomin evoluutio Genomin evoluutioon sisältyy eri tyyppisiä muutoksia: 1) emästen muuttuminen 2) duplikaatiot, deleetiot geenisisältö, genomin koko 3) uudelleenjärjestelyt (translokaatiot, inversiot, krom. fuusiot ym.) geenien ja genomin organisaatio Kaikki ovat alunperin mutaatioita joihin pätevät samat luonnonvalinnan säännöt kuin esim. nukleotidimuutoksiin. Vain mutaatiot jotka fiksoituvat populaatioihin ovat pitkän tähtäyksen evoluution kannalta merkityksellisiä.

6.1. Duplikaatiot Duplikaatio: ainoa keino jolla uusi geeni voi syntyä (S. Ohno 1970) Duplikaatio voi käsittää eri pituisen DNA-jakson: osittainen geeniduplikaatio domainin duplikaatio koko geenin duplikaatio segmentaalinen duplikaatio kromosomin duplikaatio - Koko genomin duplikaatio on polyploidia

Duplikoituminen on yleistä Kuinka suuri osa eliön geeneistä on duplikoituneita? (Zhang, TREE 18:292, 2003)

Uusien (yksittäisten) geeniduplikaatioiden syntynopeus Lynch ja Conery 2000, Science 290:1151: -arvioivat useiden eukaryoottien (mm. ihminen, hiiri, banaanikärpänen, lituruoho jne.) geeniduplikaatioiden syntynopeudeksi 1/100milj. vuotta (perustuen lajista löydettyjen duplikoituneiden geeniparien substituutiojakaumaan) >50% genomin geeneistä odotetaan duplikoituvan ja saavuttavan korkean frekvenssin 35-350 milj. vuoden aikaskaalalla. Kuinka monta duplikaattia on syntynyt ja yleistynyt jommassa kummassa linjassa jos kaksi eläinlajia on eronnut toisistaan 2 milj. vuotta sitten, ja genomissa on 15 000 geeniä? Vast. 2 * 2*10 6 * 15 000 * 1 /(100*10 6 ) = 600 A A Laji 1 Laji 2 A

6.1.1. Geeniperheet Geenien (ja suurempien kokonaisuuksien) duplikaatio synnyttää geeniperheitä, joissa voi olla vaihteleva määrä jäseniä -esim. rrna, trna, histonit, hajuaistingeenit -jäsenet voivat sijaita peräkkäin (tandemisti) tai eri puolilla (dispersed) genomia Salmonidien ribosomi RNA-toistoyksikkö

Männyn geenikartta Neljä kartoitettua ADHgeeniperheen jäsentä sijaitsevat perättäin (tandemisti) männyn kytkentäryhmässä 9. Komulainen et al. TAG 107:667

-Lituruoho: suurin osa geeniperheistä joiden jäsenet sijaitsevat perättäin, sisältää vain muutaman kopion, harvat useita kopioita. AGI 2000. Nature 408:796-815.

Esimerkki geeniperheestä jonka jäsenet sijaitsevat hajallaan genomissa: C. elegans, palindrominen ei-koodaava CE1-geeniperhe (Takashimaa ym. 2007)

Single-repeat R3 MYB transcription factors in Arabidopsis (Wang ym. 2008)

6.1.2. Duplikaattien evoluutio eriytyy Geeniperheen jäsenet voivat 1) säilyttää entisen funktion (esim. rrna) 2) saada uuden funktion 3) tai ne voivat muuttua pseudogeeneiksi -ajan myötä eri kopioiden sekvenssit muuttuvat niin paljon ettei niiden yhteistä alkuperää voida tunnistaa geeniperhe >50% a-a homologiaa Superperhe <50% a-a homologiaa

Miten geenikopiot erilaistuvat? Only a redundant copy of an original gene create by the mechanism of gene duplication escapes from the stranglehold by natural selection, and while being ignored by natural selection, it is free to accumulate formerly forbidden mutations which change the active site. As a result, it may emerge as a new gene locus with a previously nonexistent function. (Ohno 1972) -redundanssin ansiosta haitalliset mutaatiot eivät karsiudu yhtä helposti pois duplikoituneista kuin yksittäiskopiogeeneistä -komplementaariset haitalliset mutaatiot (yhdistettynä mahdolliseen positiivinen valintaan) : kopiot voivat eriytyä toimimaan eri kehitysvaiheissa tai eri kudoksissa/solukoissa tai ne voivat kehittää täysin uuden tai alkuperäisestä hiukan poikkeavan funktion

Redundanssi Mutaatioiden fitnes-jakaumat duplikoituneissa ja yksittäiskopiogeeneissä S. cerevisiae-mutaatiolinjoissa, joista oli poistettu yksi geeni (Gu et al. Nature 421:63, 2003) duplikoituneiden geenien mutaatiot eivät olleet yhtä haitallisia kuin yksittäiskopiogeenien mutaatiot.

Komplementaariset haitalliset mutaatiot Jianzhi Zhang, TREE 18:292,2003

Esim. Laktaattidehydrogenaasi -isotsyymit koostuvat neljästä B- tai A- alaosasta Isotsyymit joissa on runsaasti B-alaosaa Aerobiset kudokset NAD Lactate Pyruvate NADH Isotsyymit joissa on runsaasti A-alaosaa Anaerobisesti toimivat kudokset A- ja B-alaosaa koodaavat eri geenit. Niitä ekspressoidaan eri intensiteetillä eri kudoksissa ja kehitysvaiheissa

Laktaattidehydrogenaasi-isotsyymit rotan sydämessä eri kehitysvaiheissa GL269 Hedelmöitys Syntymä Aikuinen

Pseudogeenit -pseudogeeni: DNA joka on sekvenssiltään samankaltainen toiminnallisen geenin kanssa mutta siinä on nonsense (>STOPkodoni) ja frameshift mutaatioita -useimpia havaittavia pseudogeenejä ei (enää) transkriboida -geeniduplikaatti päätyy pseudogeeniksi ellei sen olemassaolo ole hyödyllistä eliölle. -duplikaation jälkeen kopioihin kohdistuu puhdistavaa valintaa, mutta sen jälkeen kun toinen kopioista muuttuu toimimattomaksi, sen evoluutio on neutraalia

Globiiniperhe: sekä funktionaalisia että pseudogeenejä GL279 α-globiiniperhe β-globiiniperhe

Globiinigeenipuu

Homologisilla geeneillä on yhteinen alkuperä Ortologiset geenit eronneet toisistaan lajiutumisen takia Sama geeni eri lajeissa Paralogiset geenit eronneet toisistaan geeniduplikaation takia

Duplikaatio ennen lajiutumista Geeniduplik. Geeniduplik. Lajiutuminen Lajiutuminen Geeni A B A B Laji X Y Geeni A A B B Laji X Y X Y ortologi

Duplikaatio lajiutumisen jälkeen Lajiutuminen Lajiutuminen Geeniduplikaatio Geeniduplik. Geeni A B C Laji X Y Lisää ortologeista ja paralogeista Trends in genetics 18: 619- Geeni A B C Laji X X Y Kumpi, A vai B on säilyttänyt saman funktion C:n kanssa?

Evoluutiotutkimuksissa, esim. sukupuiden laadinnassa on yleensä tärkeää erottaa ortologit paralogeista; voi olla ongelmallista kun vain osa eliön geeneistä on sekvensoitu. Ortologisten geenien perusteella tehdyn sukupuun haarautumisjärjestys noudattaa lajien haarautumisjärjestystä Ortologiset geenit sijaitsevat yleensä samassa paikassa kromosomistossa, duplikoituneet geenit (paralogit) voivat olla eri paikassa genomia. Ortologeilla on usein sama funktio.

Geeniperheiden evoluutio on nopeaa. Esim. hiiren ja ihmisen välisessä vertailussa hiiressä on kymmeniä nopeasti laajentuneita geeniperheitä: esim. hajuaistiin, sytokromi P450, jne useimmat liittyvät lisääntymiseen tai vastustuskykyyn ja immuniteettiin. -hiirispesif.paralogien (musta) ei-syn. evoluutio on nopeampaa kuin ihmishiiriortologien (pun.). Nature 420:520, 2002 > Duplikoituneissa geeneissä tapahtunut joko valinnan löystymistä tai adaptiivista evoluutiota. K A /K S suhde

6.1.3. Geenin sisäiset duplikaatiot mahdollisia hyötyjä ovat -aktiivisten kohtien lukumäärän kasvu -uuden funktion synty -stabiilisuus -aktiivisten kohtien suojaus

Antifreezeglykoproteiini-geenin evoluutio Alkuperäinen 6 eksonia sisältänyt trypsinogeeni kehittyi jäätymistä estäväksi glykoproteiiniksi antarktisessa turskalajissa samaan aikaan kun Eteläinen jäämeri kylmentyi. Barton ym. 2007

6.1.4. Segmentaaliset duplikaatiot 1-100 kb mittaiset duplikaatiot; havaittu kaikilla lajeilla Segmentaaliset duplikaatiot A. thalianassa: (Arabidopsis Genome Initiative, Nature 408:796-815)

Esim. ihmisellä on paljon segmentaalisia duplikaatioita. Nämä ovat alttiita uudelleenjärjestelyille (duplikaatioille, deleetioille ja inversioille). Uudelleenjärjestelyt aiheuttavat monia ihmisen sairauksia. Kromosomi X: Xp22 steroid sulfatase geeni (STS), deleetio aiheuttaa iktyoosin Xq28 factor VIII geeni (F8), inversio aiheuttaa hemofilia A:n Vihreä. ja kelt : segmentaalinen duplikaatio Vihreä: osallistuu uudelleenjärjeste lyihin Nature Reviews Genetics 2; 791-800 (2001); 7:552-564 (2006)