JOENSUUN KAUPUNKI MAA AINESLUPAPÄÄTÖS Rakennus ja ympäristölautakunta 20.4.2016 34 Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen 80100 JOENSUU Pvm Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 22.4.2015 7455/11.01.00/2016 ASIA Päätös Maansiirto Tikka Oy:n maa aineslain 4 :n mukaisesta maa ainesten ottamislupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Maansiirto Tikka Oy Niloksentie 70, 81200 Eno yhteyshenkilö Teemu Tikka p. 0500 377 216 KIINTEISTÖTIEDOT JA OTTAMISALUEEN SIJAINTI Joensuun kaupunki, kylä Eno, tilat Soranottoalue RN:o 167 435 878 5 ja Haapalo RN:o 167 435 23 27. Tilat omistaa Leppänen Ritva Marjatta. Luvan hakija on tehnyt kiviaineksen ottoalueen käyttösopimuksen maanomistajan kanssa. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Enon Hautajärvellä Hautajärventien ja Keskimmäisten Tuomilampien välissä. ASIAN VIREILLETULO 26.2.2016. AIKAISEMMAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Tilalla Soranottoalue RN:o 878:5 on ollut Enon kunnan rakennustarkastaja rakennusmestarin 10.8.2005 12 myöntämä maa aineslupa, joka päättyi 11.8.2015. Luvan mukainen ottamismäärä on täyttynyt. Nyt haetaan lupaa olemassa olevan ottoalueen laajentamiseksi luoteen suuntaan tilan Haapalo RN:o 23:27 puolelle. KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Alueella ei ole asemakaavaa. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu käyttötarkoitusmerkinnällä M maaja metsätalousvaltainen alueeksi. Suunniteltu ottoalue sijaitsee merkinnällä geo/har 3 esitetyllä geomorfologisesti arvokkaalla harjualueella. Alue on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Pohjois Karjalan maakuntakaavassa alue kuuluu ge 1 merkinnällä esitettyyn arvokkaaseen harju tai moreenialueeseen. Alue sijaitsee Hautajärvenkankaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pv 2). 1
2 NYKYTILANNE ALUEELLA Olemassa olevaa maa ainesten ottoaluetta ympäröi metsätalousvaltainen alue. Alueen Hautajärventien puolelta kasvillisuus ja pintamaat on poistettu aikaisemman ottamistoiminnan yhteydessä sekä osa ottamisalueen reunoista on luiskattu ottamistoiminnan edetessä. Aikaisemman ottoalueen pohja korkeus vaihtelee välillä +179,10 +180. Luoteen puolella sijaitseva uuden alueen reuna on aikaisemman ottamistoiminnan jäljiltä jäänyt jyrkäksi rintaukseksi. Uuden ottamisalueen maanpinta on korkeimmillaan +197 harjun loppuosassa, josta se laskee jyrkästi Tuomilampia ja luodetta kohti. Alueen kasvillisuus harjunosalla on nuorta kuusitaimikkoa ja lehtipuumetsää. Hautajärventien puolella reuna alueet ovat hakattua metsätalousmaata ja Tuomilampien rantavyöhykkeellä on vanhaa kuusimetsää. Ottoalue sijaitsee luonnon ja maisemansuojelun kannalta maakunnallisesti arvokkaalla Hautajärven harjualueella ja Hautajärvenkankaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella sekä arvokkaaksi luokitellun Tuomilampien pienvesistön vieressä. Etäisyys Keskimmäiseen Tuomilampeen ottamisalueen reunasta on lyhimmillään 40 metriä ja rantavyöhyke jätetään muuttumattomaksi. Itäpuolella sijaitsevaan Natura alueeseen etäisyys on 700 metriä ja eteläpuolella sijaitsevaan lehtojen suojelualueeseen noin 180 metriä. Ottamisalueen etäisyys lähimpiin rakennuksiin on 880 metriä sekä lähimpään rakentamattomaan naapuritilaan noin 10 metriä. Alueella on ollut jo pitkään maa ainesten ottamistoimintaa. Olemassa olevan ottoalueen laajentaminen ei tule aiheuttamaan vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Lupaa haetaan toiminnan jatkamiseksi olemassa olevalla maa ainestenottoalueella ja alueen laajentamiseksi. Lupaa haetaan 30 000 k m 3 hiekan ja soran ottoon kymmeneksi vuodeksi. Vuotuinen ottomäärä on 3000 k m 3. Maa ainesten ottamissyvyys on 0 16,5 m ja ottotaso alimmillaan +180,50. Uusi ottamisalue yhdistyy vanhaan ottoalueeseen. Uuden alueen pinta ala on varastoalueineen 17 000 m 2, josta vanhan ottamisalueen pohjaa 5500 m 2 ja uutta aluetta 11 500 m 2. Ottaminen aloitetaan vanhan sora alueen reunalta asemapiirustuksessa ja pituusleikkauksissa esitetyllä tavalla luoteen suuntaan. Ottamisalueen luiskien reunoille jätetään tarvittava määrä maa ainesta maisemointia varten. Pintamaat poistetaan ottamistoiminnan edetessä ja varastoidaan asemapiirroksessa esitettyihin kohtiin. Alueella murskataan kiviaineksia. Toiminnalle ei haeta ympäristölupaa otettavan määrän vähyydestä johtuen. Murskausasema sijoitetaan ottamisrintauksen lähelle ja jalostetut hiekka sekä murskelajikkeet varastoidaan vanhalle ottoalueelle. Ottoalueen rajat merkitään paaluilla maastoon ja rakennetaan korkokolmio alimman ottotason seuraamista varten ennen ottamistoiminnan aloittamista. Pohjaveden pinta alueella on tasolla +176,20 (7.12.2015) ja suunniteltu ottamistaso on +180,50, joten pohjaveden pinnan ja ottamistason väliin jää neljän metrin suojakerros. Pohjaveden pinnan tasoa seurataan toiminnan aikana säännöllisesti alueelle asennetusta pohjavesiputkesta.
3 Toiminnassa käytettävät kuormauskoneet säilytetään Hautajärventien puolella ottamistasoa ylemmällä kohdalla. Ottamisalueen jyrkät reunat suojataan kaivutyön ajaksi sulkuköydellä. Poltto ja voiteluaineiden käsittelyssä noudatetaan siitä erikseen annettuja yleisohjeita sekä polttoaineen varastoinnissa käytetään suoja altaalla varustettuja säiliöitä. Alueelle ei sijoiteta pysyviä rakenteita. Työskentelyssä syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Kaivannaisjätteet käytetään jätehuoltosuunnitelman mukaisesti alueen jälkihoitoon ja soveltuvin osin murskeiden raaka aineena. Tuomilampien puoleinen harjun reuna alue jätetään koskemattomaksi suoja alueeksi lampiin päin. Pintamaat ja varastokasat sijoitetaan suunnitelman mukaisesti melun ja pölyn leviämisen estämiseksi. Alue siistitään ottamistoiminnan päättymisen jälkeen. Alueelle mahdollisesti jäävät ylijäämäkiviainekset ja maa ainekset käytetään alueen jälkihoitoon. Ottamisalueen luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:2 tai loivemmaksi sekä muotoillaan ympäröivään luontoon ja maisemaan sulautuvaksi. Rinteiden ylä ja alaosat pyöristetään. Tuomilampien puolelle jäävän luiskan muotoilussa käytetään jyrkempää (1:2) kaltevuutta koska harju on luontaisesti jyrkkäreunaista harjun osaa. Ottamisalueen pohja muotoillaan siten, ettei pintavettä kerääviä tai metsittymistä haittaavia painanteita ja kuoppia muodostu. Ottamisalueelta poistetut pintamaat levitetään muotoillulle alueelle kasvualustaksi. Ennen pintamaan levittämistä ottamistasoon mahdollisesti jääviin karkeampiin pohjasorakohtiin levitetään hienosta hiekasta kerros. Pintakerros laikutetaan ja löyhennetään puuston ja aluskasvillisuuden kasvamisen nopeuttamiseksi. Valmiiksi otetut alueet muotoillaan ja maisemoidaan toiminnan edistymisen mukaan. Alueen annetaan metsittyä luonnollisesti ja se palautuu ottamistoiminnan loppumisen jälkeen metsätalousmaaksi. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 30 vrk ajan kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä 2.3. 31.3.2016 ympäristönsuojeluyksikössä ja Enon palvelupisteellä. Naapurikiinteistöt on kuultu viranomaisen toimesta. Tarkastukset/katselmukset/neuvottelut Alueella on pidetty neuvottelu ja maastokäynti maanomistajan, Pohjois Karjalan ELY keskuksen ja Joensuun kaupungin edustajien kesken 30.10.2012, jolloin selvitettiin maa ainesten ottamisen edellytyksiä tilalla Haapalo RN:o 23:27. Luvan hakijan ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikön edustajien kesken alueella järjestettiin maastokäynti 19.10.2015. Tällöin arvioitiin erityisesti suunnitellun ottoalueen riittävää suojaetäisyyttä vesistöstä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemukseen on saapunut yksi muistutus/mielipide.
4 Mika Mäkilä Lausun viitekohdassa tarkoitetussa asiassa kiinteistön 167 435 23 17 omistajana. Maa aineslupahakemuksesta ei sinänsä ole lausuttavaa. Joensuun kaupungin on viran puolesta arvioitava luvan myöntämisen edellytykset. Päätösharkinnan kannalta kiinnitän kuitenkin huomiota seuraaviin seikkoihin. Hakemus kohdistuu vesistön rantavyöhykkeelle. Itä Suomen hallinto oikeuden lainvoimaisella päätöksellä on aiemmin todettu, että Ylimmäisen Tuomilammen rantaan ei voida sallia vähäistäkään rantarakentamista maankäyttö ja rakennuslain 172 :n perusteella päätöksestä tarkemmin ilmenevin perustein. Tiedossani ei ole, että hakijalla olisi oikeus käyttää kiinteistöäni suunnitelmakartoissa esitetyllä tavalla. Asiaa ei siten voida ratkaista hakemuksen liitteinä olevien karttojen ja niihin perustuvien suunnitelmien perusteella siltä osin kuin ne kohdistuvat kiinteistöön 167 435 23 17, jos asiasta ei tehdä sopimusta. Yhteisalueen 167 435 878 5 vastainen raja on maastoon merkitty rajamerkein, joiden sijainnit ovat selvät ja riidattomat. Eteläisen rajan linjaus on erikseen merkitty maastoon punaisin aurausmerkein. En ole ollut alueella aiemmin harjoitetussa ottotoiminnassa toiminnassa mukana tai muutoin myötävaikuttanut kiinteistölläni toteutettuihin, ympäristöön vaikuttaviin toimiin. Aiemman ottotoiminnan vaikutukset ulottuvat Porstualammen ja Ylimmäisen Tuomi lammen väliseen puroon sekä Ylimmäisen Tuomilammen rantavyöhykkeeseen vain muutamien metrien etäisyydellä lammesta. Näistä ottotoiminnan vaikutuksista en siten ole ympäristöoikeudellisessa vastuussa. Muutosalueet ja muutosajankohdat ovat todennettavissa esimerkiksi ilmakuvin. Tieoikeuksien osalta totean vielä, että lainsäädännön mukaan yhteiselle alueelle ei voida antaa tieoikeutta. Sen sijaan yhteisalueen osakkaina oleville kiinteistöille tieoikeus voidaan perustaa myös yhteisalueen käyttöä varten. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty Pohjois Karjalan ELY keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunto. Pohjois Karjalan ELY keskus Pohjois Karjalan ELY keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunnossa todetaan, että suunnitelman mukainen maa ainesten otto ei aiheuta niin merkittäviä haitallisia vaikutuksia luonnon ja maisemansuojelun kannalta tai huomattavia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa, että se aiheuttaisi maa aineslain 3 :n mukaisia rajoituksia ainesten ottamiselle. Lausunnossa esitetään seuraavat vaatimukset: Koskematonta maa ainesta jättää kaikissa olosuhteissa ylimmän todetun luonnollisen pohjavesipinnan päälle vähintään 4 metriä paksu suojakerros. Alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta tulee havaita pohjaveden pinnan taso neljästi vuodessa (maalis, kesä, syys ja joulukuussa). Tulokset havainnoista toimitetaan kerran vuodessa luvan myöntäneelle viranomaiselle. Alin ottotaso on merkittävä selvästi maastoon.
Mahdolliset öljytuotteita sisältävät säiliöt on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle. Säiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai ne on varustettava tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja altaalla. Myös koneiden säilytyspaikat on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle. Merkittäviä konekaluston huolto ja korjaustöitä ei saa suorittaa alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Ottoalueelle ei saa läjittää/levittää muualta tuotuja maa aineksia lukuun ottamatta jälkitoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua verhoilumateriaalia ei saa kuitenkaan varastoida alueella. Luvan haltijan tulee ilmoittaa vuosittain otetun aineksen määrä ja laatu ohjeen mukaisesti. Hakijan vastine Vastine Mika Mäkilän muistutukseen/mielipiteeseen Suunniteltu maa ainesten ottamisalue ei ulotu kiinteistön 167 435 23 17 puolelle, joten suunnitelluista ottamistoimenpiteistä ei kohdistu kyseiselle kiinteistölle toimenpiteitä. Suunnitelmassa osoitetut ottamisalueen rajat ovat minimissään 10 metrin päässä varastoalueen kaakon puoleisessa nurkassa ja varsinaisen ottamistoiminta alueen rajat ovat noin 20 metrin päässä kyseisestä kiinteistöstä. Maa ainesten ottamisalueen ja naapurikiinteistöjen väliin jätetään suunnitelman mukaisesti minimissään 10 metrin suojakaista missä ei tapahdu toimenpiteitä. Suunnitelman mukaiset ottamisalueen rajat merkataan näkyvästi maastoon ja toiminta tapahtuu merkattujen rajojen sisäpuolella. Tuomilampien puoleinen harjun reuna alue jätetään koskemattomaksi suoja alueeksi lampiin päin. 5 VIRANOMAISEN RATKAISU Koska hakemuksen tarkoittama toimenpide täyttää maa aineslain 6 :n tarkoittamat luvan myöntämisen edellytykset, rakennus ja ympäristölautakunta päättää suostua hakemukseen ja myöntää Maansiirto Tikka Oy:lle hakemuksen ja alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti luvan maa ainesten ottamiseen Joensuun kaupungin Enon kylään, tiloille Soranottoalue RN:o 167 435 878 5 ja Haapalo RN:o 167 435 23 27 kymmenen (10) vuoden ajaksi 30 000 k m 3 suuruiselle määrälle. Maa ainesten ottamisessa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalue on enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen. Ottamisalueen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon. Ottamisalueen reunalle läjitettävien pintamaiden tulee myös pysyä ottamisalueen rajojen sisällä, jotta ne eivät lähde valumaan harjun reunalta Tuomilampien suuntaan. 2. Ottamisen aikana syntyvät jyrkänteet tulee merkitä näkyvästi maastoon esim. lippusiimalla ja varoituskyltein. Asiattomien pääsy alueelle tulee estää.
3. Maa ainesten otto sekä siihen liittyvä kuormaaminen ja kuljetus on sallittu ma pe klo 6 22 ja lauantaisin klo 7 18. Toimintaa ei saa harjoittaa sunnuntaisin eikä arkipyhinä. 4. Murskauksesta tulee tehdä ilmoitus Joensuun kaupungin rakennus ja ympäristölautakunnalle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Mikäli alueella murskataan yhdessä tai useammassa jaksossa yhteenlaskettuna yli 50 päivää, tulee murskaukselle hakea ympäristölupa. 5. Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa ottoalueella olevasta pohjavesiputkesta. Pohjaveden korkeustiedot tulee toimittaa vuosittain Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön. 6. Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään neljän (4) metrin paksuinen suojakerros kaivamatonta maata. Alin ottotaso on +180,50. Molemmat edellä mainitut ehdot tulee täyttyä. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät. 7. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma altaallisia säiliöitä. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot tulee varustaa lukittavilla sulkuventtiileillä sekä lapon estolla. Polttoaineita ja muita kemikaaleja ei saa varastoida alueella silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Toiminnan aikana säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle. Poltto ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi ja käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti ja sijoitettava ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueella ei saa tehdä merkittäviä koneiden huolto ja korjaustöitä. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta. 8. Alueelle ei saa läjittää tai levittää muualta tuotuja maa aineksia lukuun ottamatta jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua verhoilumateriaalia ei saa varastoida alueella. 9. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointi voivat edetä mahdollisimman nopeasti. Lopulliset jälkihoito ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä alueella luvan voimassaoloaikana. 6
Rintaukset tulee luiskata aluetta ympäröivän maaston muotoja noudatellen 1:2 luiskakaltevuuteen tai loivemmaksi luiskauksen jyrkkyyttä vaihdellen. Otetun alueen pohja on muotoiltava loivasti vaihtelevaksi harjanteilla ja kumpareilla, ympäristön alkuperäisiä maaston muotoja jäljitellen. Alueelle tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta esim. alueelta kuorittuja pintamaita käyttäen (n. 10 cm hiekkaa, n. 5 cm humusta). Alue on metsitettävä ja metsittäminen käynnistettävä jälkihoidon etenemisen tahdissa. 10. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys valvovaan viranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia. Hakijan tulee vuosittain ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu. Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. 11. Jos ottamissuunnitelma on ristiriidassa lupamääräyksen kanssa, noudatetaan kyseistä lupamääräystä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Maa aineslain (555/1981) 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. MAL 5 :n mukaan ottamissuunnitelma ei ole tarpeen, jos hanke laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan on vähäinen. Maa aineslain 3 :ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 ) 7
Lisäksi maa aineslain 3 :n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Yleiset perustelut lupapäätökselle Alue sijaitsee Hautajärvenkankaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Pohjaveden pinnan päälle on edellytetty jätettäväksi aina neljän metrin suojakerros. Pohjavesialueella ei ole vedenottamoita. Suojakerroksen paksuuden ja ottotoiminnan pienimuotoisuuden vuoksi toiminnalla ei ole vaikutusta pohjavesialueen laatuun tai antoisuuteen. Lisäksi toiminnanharjoittajaa on edellytetty seuraamaan pohjaveden pinnan tason vaihtelua neljä kertaa vuodessa tehtävin mittauksin. Hanke sijoittuu Hautajärven maakunnallisesti arvokkaalle harjualueelle. Harjualue voidaan kokonaisuutena katsoa olevan lain tarkoittama erikoinen luonnonesiintymä. Ottotoiminta sijoitetaan kuitenkin jo maa ainesten ottoon otetun alueen välittömään läheisyyteen, jolloin vaikutukset luonnonesiintymään kohdistuvat tarkkaan rajatulle alueelle eivätkä vähennä alueen kokonaisarvoa. Ottoalue sijaitsee myös arvokkaaksi luokitellun Tuomilampien pienvesistön vieressä. Etäisyys Keskimmäiseen Tuomilampeen ottamisalueen reunasta on lyhimmillään 40 metriä ja rantavyöhyke jätetään muuttumattomaksi. Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottosuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti, eli pintamaat kuoritaan ja maisemointi toteutetaan ottamistoiminnan edetessä. Maa ainesesiintymän säästeliääseen ja taloudelliseen käyttöön vaikuttaa se, että avatulta ottoalueelta otetaan maa ainekset mahdollisimman tehokkaasti, eli pohjaveden pinnan päälle ei jätetä tarpeettoman isoa suojakerrosta. Maisemavaikutus jää paikalliseksi alueen vaihtelevien maastomuotojen ansiosta eikä toiminta täten aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista tai merkittävien kauneusarvojen tuhoutumista. Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan suunnitelman mukaisesti alueen luontaiset maastonmuodot huomioiden. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisia lajeja. Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä esitettyjä suojaustoimia, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Maasto olosuhteet, asetetut toiminta ajat ja edellytetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melu tai pölyhaittaa asutukselle, joka sijaitsee lähimmillään 880 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Maa ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa aineslain 6 :ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Vastaukset muistutuksiin/mielipiteisiin ja lausuntoihin 8
9 Mika Mäkilän muistutus/mielipide Ympäristötarkastaja Pauliina Palmgrén ja Mika Mäkilä kävivät 30.3.2016 puhelinkeskustelun Mika Mäkilän muistutuksesta. Keskustelussa selvisi, että Mäkilä oli tulkinnut maa aineslupahakemuksen suunnitelmakarttoja siten, että hän luuli ottamistoiminnan kohdistuvan myös hänen omistamalleen kiinteistölle (asemapiirustuksen musta aluerajaus). Suunnitelmakartoissa punaisella aluerajauksella esitetty ottamisalueen raja ei kuitenkaan ulotu Mäkilän kiinteistölle ja maa ainesten ottamisalueen ja naapurikiinteistöjen väliin jätetään suunnitelman mukaisesti minimissään 10 metrin suojakaista missä ei tapahdu toimenpiteitä. Myös Tuomilampien puoleinen harjun reuna alue jätetään koskemattomaksi suojaalueeksi lampiin päin. Pohjois Karjalan ELY keskuksen lausunto ELY keskuksen esittämät kannanotot on otettu huomioon lupamääräyksissä. Lupamääräysten perustelut Maa aineslain 11 :n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (VNA maa ainesten ottamisesta 6 ) Lupamääräys 1: Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle tai laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. Pintamaiden läjitykseen on kiinnitettävä huomiota etteivät ne lähde valumaan jyrkkää harjun reunaa pitkin kohti Tuomilampien rantavyöhykettä, joka tulee jättää koskemattomaksi. Lupamääräys 2: Määräys on tarpeen työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden vuoksi. Määräyksellä estetään alueella kulkijoille mahdollisesti aiheutuva vaara. Esimerkiksi lukitulla puomilla voidaan estää asiaton liikkuminen ottamisalueella ja jätteiden tuominen alueelle. Lupamääräys 3: Maa ainesten otto ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle. Lähimmät asunnot sijaitsevat niin kaukana ottoalueesta, että etäisyys ja maastonmuodot huomioiden ottotoiminnasta syntyvän melun ei pitäisi kantautua häiritsevänä asutukseen saakka. Mahdollisten haittojen ehkäisemiseksi on toiminnalle asetettu aikarajat. Lupamääräys 4: Määräyksen tarkoituksena on muistuttaa ympäristönsuojelulain säännöksistä murskauksen osalta. Meluilmoitusta tai ympäristölupaa käsiteltäessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä muun muassa melun ja pölyn leviämisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 5: Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnan tason vaihteluväli ja maa ainestenoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa, sillä pohjaveden pinnan taso saattaa vaihdella voimakkaasti vuoden aikana.
Lupamääräys 6: Määräys on asetettu pohjaveden laadun ja määrän sekä ottotoiminnan suunnitelmallisen etenemisen turvaamiseksi. Veden hankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla eli II luokan pohjavesialueilla vaadittu suojakerros on vähintään neljä metriä, mitä tässäkin tapauksessa on sovellettu. Ottotason selkeä merkintä helpottaa sekä valvontaa että itse ottotoimintaa. Lupamääräys 7: Määräys on tarpeen mahdollisten öljyvahinkojen estämiseksi ja täten maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 8: Muualta tuoduissa maa aineksissa voi olla haitallisia aineita, jotka voivat varastoinnin aikana kulkeutua pohjaveteen. Mikäli alueelta kuoritut pintamaat eivät riitä kasvualustan muodostamiseen, voidaan tähän tarkoitukseen käyttää myös muualta tuotuja puhtaita aineksia. Lupamääräys 9: Määräykset ottoalueen muotoilusta ovat tarpeen, jotta alue ottotoiminnan jälkeen sopii ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Harjumuodostelman luontaiset piirteet voidaan ottaa huomioon rintauksia luiskatessa. Maannoskerroksen palauttaminen nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista, joka on erityisen tärkeää pohjaveden suojelun kannalta. Lupamääräys 10 11: Määräykset selventävät maa ainesten oton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa ainesten ottajan velvollisuuksia. Ottotiedot tulee toimittaa valtakunnallisen NOTTO tietokannan kautta. LUVAN VOIMASSAOLOAIKA Lupa on voimassa 10 vuotta. OTTAMISTOIMINNAN ALOITTAMINEN Maa aineslain 21.1 :n mukaan ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. MAKSUT JA VAKUUDET Tarkastusmaksu Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa ainestaksan 2.1 :n mukaisesti 363 euroa. Valvontamaksu Vuosittainen valvontamaksu määräytyy voimassaolevan taksan mukaan. Vuoden 2016 valvontamaksu on 128 euroa (maa ainestaksa 3 ) ja se peritään tarkastusmaksun yhteydessä. Asianosaisten kuulemiskulut Naapurien kuulemisesta peritään maa ainestaksan 4.1 :n mukaisesti 84 euroa. 10
Vakuus Ennen maa ainesten ottamiseen ryhtymistä on hakijan asetettava 3 000 euron suuruinen vakuus lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään yhden vuoden tämän päätöksen voimassaoloajan yli menevälle ajalle. Vakuus palautetaan vasta hyväksytyn loppukatselmuksen jälkeen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Maa aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3 7, 10 16, 19 21, 23, 23 a, 23 b VNA maa ainesten ottamisesta (926/2005) 1 4, 6 9 VNA kaivannaisjätteistä (379/2008) 1 4 Joensuun kaupungin maa ainestaksa (867/18.11.2015) 2 5 Joensuun kaupungin hallintosääntö (28.9.2015) 49 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois Karjalan ELY keskus / ympäristö ja luonnonvarat, PL 69, 80101 Joensuu Ilmoitus päätöksestä Niille, jotka asian käsittelyn yhteydessä ovat sitä pyytäneet. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Lupaa koskeva julkipanoilmoitus pidetään ilmoitustaululla vähintään valituksen tekemiselle varatun ajan. MUUTOKSENHAKU Valitusosoitus Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Itä Suomen hallinto oikeuteen. Valitusoikeuden ja muutoksenhaun osalta noudatetaan, mitä kuntalaissa säädetään. Lisäksi valitusoikeus on elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valitusviranomainen voi tehdä lupapäätökseen vähäisiä muutoksia asiaa palauttamatta. Valitusosoitus liitteenä. 11