3 / 2 011
Näyttelyohjelmisto 28.9.11 8.1.12 Anitra Lucander Värin runoilija Anitra Lucander, Kompositio II, 1953, öljy. Ateneumin taidemuseo. Kuva Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto, Jukka Romu. Anitra Lucanderin (1918 2000) retrospektiivissä on maalauksia, kollaaseja, kangasaplikaatioita, piirustuksia ja grafiikkaa. Näyttely kuuluu EMMAn klassikkosarjaan, jossa esitellään suomalaisen modernismin suuria nimiä. Yang Fudong Utopia ja todellisuus Yang Fudongin (s.1971 Peking) neljä teoskokonaisuutta käsittävä näyttely täyttää EMMAn mediatilat. 11.11.11. Yang Fudong, No Snow on the Broken Bridge. Juhani Harri Kuvataiteilija Juhani Harrin (1939 2003) esinekoosteita. Sään tai ajan kuluttamat käytetyt, kirpputoreilta, roskakoreista ja luonnosta löytyneet esineet olivat Harrille taiteilijan paletti, joista hän rakensi nostalgisia tarinoita. 2.3. 10.6.12 Italialainen futurismi Futurismi oli merkittävä Italiassa 1900-luvun alussa syntynyt taidesuunta, joka sai alkunsa runoilija Filippo Tommasso Marinettin (1876 1944) julkaisemasta futurismin manifestista. Futurismin pyrkimyksenä oli tuoda esille uusi urbaani maailma ja ihmiskäsitys. Se halveksi kaikkea vanhaa ja perinteistä ja ihannoi koneita, tekniikkaa, vauhtia, hälyä ja liikettä. Näyttely esittelee Italian futurismia laajalla kaarella 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti. Se pitää sisällään maalauksia, akvarelleja ja pastelleja sekä design-esineitä, pöytiä, huone- ja säilytyskalusteita sekä puku- ja lavasteluonnoksia. Juhani Harri, Vaeltava juutalainen, 2000, esinekooste. Saastamoisen säätiön taidekokoelma. 2.3. 10.6.11 Sophie Calle Take Care of Yourself Sophie Calle (s. 1953) on ranskalainen taiteilija, jonka englanninkielinen versio teoksesta Prenez soin de vous (Take Care of Yourself, 2007) nähdään EMMAssa laajana valokuvien ja videoiden koosteena. Teos on saanut nimensä Callen ex-miesystävän lähettämän sähköpostin viimeisten sanojen mukaan, joilla tämä lopettaa heidän suhteensa. Callen teoksille on ominaista sekoittaa yksityinen elämä julkiseen elämään. Pysyvästi Saastamoisen säätiön taidekokoelmaa Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta on pysyvästi esillä lähes 500 teosta, jotka täyttävät puolet EMMAn näyttelytiloista. Kokoelmaripustukseen sisältyy nykytaiteeseen painottuva Punainen -näyttely, joka herkuttelee punaisen eri sävyillä. Teokset edustavat kattavasti kuvataiteen kenttää video- ja valokuvataiteesta maalauksiin ja veistoksiin. Rougena Zatkova: Marinetti Soleil, 1920. Luce Marinetti Collection Kansikuvassa Anitra Lucander. Kuva yksityiskokoelma. 2
Mitä te siellä metsässä oikein puuhaatte? avasi ovensa yleisölle viisi vuotta sitten. Huh, eikö siitä ole sen kauempaa! Tätä on yksi ja toinen kummastellut EMMAn kahvipöydässä. EMMA Aika tuntuu pidemmältä, sillä museon kiireiset valmisteluvuodet ovat mukana olleiden hyvässä muistissa. Suunniteltiin, istuttiin lukemattomissa kokouksissa arkkitehtien, insinöörien, virkamiesten ja kollegoiden kanssa, selitettiin päättäjille mihin tähdätään, kaavailtiin markkinointistrategiaa, pohdittiin konservoinnin tarpeita, rakennettiin toiminnan verkkoja täällä ja muualla maailmassa. Puhuttiinko rahasta? Arvatkaa. Kiisteltiinkö tilaratkaisuista? Arvatkaa. Riideltiinkö myös turhasta? Oi voi. EMMA Espoon modernin taiteen museon lehti Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2012. JULKAISIJA EMMA Espoon modernin taiteen museo PÄÄTOIMITTAJA Leena Joutsenniemi Toimitusneuvosto Ari Karttunen Päivi Karttunen Nana Salin Päivi Talasmaa Taitto Station MIR Oy Painopaikka Art-Print Oy painos: 25 000 Osoitteenmuutokset, tilaukset (lehti on maksuton) ja palaute: info@emma.museum Museon yhteystiedot takakannessa. Siinä tuoksinassa järjestettiin vielä viimeiset näyttelyt kunniakkaassa Otso Galleriassa, kokeiltiin uudenlaista kouluyhteistyötä ja luotiin tulevan konseptin ääriviivat. EMMAn ensimmäisille vieraille taisivat suurimman yllätyksen tuottaa museon koko sekä Saastamoisen kokoelman laajuus ja taiteellinen merkitys. Vastaavaa läpileikkausta viime vuosikymmenten kotimaisesta taiteesta ei ollut aiemmin nähty. Espoon kaupunki toivoi EMMAsta kansainvälistä taidemuseota. Kurkistus tilastoihin kertoo, että viidessä vuodessa museo on järjestänyt 38 näyttelyä. Niistä puolet on ollut kotimaisia ja toinen puoli kansainvälisiä näyttelyitä. Tilastoista näkyy myös, että museo-oppaat ovat vieneet kävijäryhmiä taidekierrokselle melkein 5000 kertaa ja taidepajassa on tehty itse yli 500 kertaa. Jos museon kokonaiskävijämäärästä laskee vuotuisen keskiarvon, niin saadaan yli 110 000 kävijää/ vuosi. Sitä voinee pitää tyydyttävänä etenkin, jos muistelee erään helsinkiläisen kulttuurivaikuttajan tokaisua vuotta ennen museon avaamista: Mitä te siellä metsässä oikein puuhaatte? En tiedä onko asiaomainen vaikuttaja käynyt tarkistamassa, mitä metsässä puuhataan. Helsinkiläisiä kyllä vierailee EMMAssa kiitettävästi. Meille emmalaisille on ollut erityisen palkitsevaa se, että espoolaiset ovat ottaneet museon omakseen. Se ei näy tilastoissa, mutta me saamme siitä usein palautetta. Se on tiikeriä tankkiin. Viisivuotias on levoton, eikä pysy paikallaan. Siitä pitävät huolen taide itse, museoalan kehitys, yleisön tarpeet, uusi teknologia, ympäristön muuttuminen (metro ym.) ja tietenkin rahoitushaasteet. Kun tähän lisätään kristallipallossa häälyvä museon laajennus, kymmenvuotias EMMA on arvatenkin toisenlainen kuin se, jonka synttärikakkua tänä syksynä syömme. Markku Valkonen 3
Anitra Lucander, Sommitelma, 1957, öljy. C. J. af Forselles-kokoelma / Joensuun taidemuseo. Anitra Lucander, Ruukku Fezistä, 1954, öljy. Yksityiskokoelma. Kuva EMMA / Ari Karttunen. Anitra Lucander, Kollaasi a-o, 1957, kollaasi, vesiväri. Ateneumin taidemuseo. Kuva Valtion taide museo, Kuvataiteen keskusarkisto, Hannu Aaltonen. Maalauksillani haluan välittää katsojalle vaikutelman harmonisesta rauhasta, jostakin arkisen olemassaolon ulkopuolella olevasta. Alkuperäinen teksti: Genom mitt måleri vill jag till betraktaren förmedla ett intryck av harmoniskt lugn, av någonting bortom vardagstillvaron Andrenius Isa, 1957. Tre finlandssvenska målare. Ord och Bild, 8/1957. Kulturtidskrift för de nordiska länderna. Stockholm. 4
Teksti Sanna Teittinen EMMAssa 28.9.11 8.1.2012 Anitra Lucanderia (1918 2000) kiehtoneet vanhat korkeakulttuurit ja uskonnot vaikuttivat hänen taiteeseensa ja taidekäsitykseensä: hän pyrki taiteessaan pois arkipäiväisyydestä, tämänpäiväisestä ja pinnallisuudesta ajattomaan ja pysyvään ilmaisuun. Varsinkin Intialla ja sen uskonnoilla oli vaikutusta Lucanderin näkemykseen maalaamisesta: se oli hänelle myös meditointia. Läpi koko tuotannon Lucanderin teoksissa on havaittavissa hienostunut henkisyys ja ajattomuus. 1950-luvun tuotannollaan Anitra Lucander tuli tunnetuksi abstraktin taiteen yhtenä varhaisena uranuurtajana ja sotien jälkeisen kuvataiteemme uudistajana. Lucander oli kuitenkin hyvin monipuolinen ja innovatiivinen taiteilija, ja hänen kiinnostuksensa ja kokeilunhalunsa suuntautuivat kolme vuosikymmentä kestäneen uran ajan hyvin moninaisille kuvataiteen alueille. Hän työskenteli mm. taidemaalarina, värisuunnittelijana, piirtäjänä ja graafikkona. Lucanderia innostivat myös erilaiset materiaalit, ja hän teki 1950-luvulta lähtien runsaasti paperikollaaseja sekä 1960-luvulta alkaen kangasapplikaatioita ja erilaisia materiaalikokeiluja. Lucander toimi herkän ja varman väriaistinsa ansiosta 1960- ja 1970-luvuilla myös asiantuntijana rakennusten värisuunnittelussa yhteistyössä arkkitehtien kuten mm. WeeGee-talon suunnittelijan Aarno Ruusuvuoren kanssa. Arkkitehtuurin ja kuvataiteen välinen yhteistyö kiinnosti Anitra Lucanderia laajemminkin, ja hän teki 1950-luvulla useita suunnitelmia seinämaalauksiksi ja toteutti 1960-luvulla joitakin monumentaalikokoisia teoksia julkisiin rakennuksiin. Lucanderin pitkän uran ajan hänen tuotannossaan on yhdistävinä piirteinä henkisyyden ja ajattomuuden lisäksi nähtävissä myös innostus matkustamiseen, vieraisiin kulttuureihin, arkkitehtuuriin sekä kiinnostus väriin. Lucanderin puhtaasti abstraktien sekä myös figuratiivisempien teosten värit olivat usein peräisin hänen matkoillaan kokemista värielämyksistä, jotka rikastuttivat hänen väriasteikkoaan. Väri oli Lucanderille aina olennainen: muotokieli, materiaalit ja tekniikat ovat vaihdelleet vuosikymmenten aikana, mutta väri pysyi aina pääosassa hänen taiteessaan. Kirjoittaja on näyttelyn kuraattori Anitra Lucander Värin Runoilija Anitra Lucander, Moskeija II, 1968, öljy, Yksityiskokoelma. Kuva Matti Ruotsalainen. 5
Jokaisella paikalla on oma väriskaalansa... Ateenasta muistan okran, Istanbulista siniharmaan. Myös Pariisi on siniharmaa. HBL 24.2.1969 Anitra Lucander kesäpaikassaan Siuntion Kivisillassa 1996. Hopeapeili 20.10.1966. Kuva Maire Aho / SKOY. Anitra Lucander Tapiolassa ja maailmalla Teksti Hannele Savelainen Anitra Lucanderilla (1918 2000) oli rikas monikulttuurinen, venäläinen, virolainen ja suomenruotsalainen tausta. Hänen elämänsä näytti alussa tyypilliseltä perhetytön ja kotiäidin tarinalta: nuorena naimisiin ja kaksi lasta. Avioeron myötä kaikki kuitenkin muuttui. Lucanderista tuli kahden pienen pojan yksinhuoltaja, ja samaan aikaan hän aloitti iltaopiskelun Vapaassa taidekoulussa Helsingissä 1940-luvun jälkipuoliskolla. Tapiolan Nallenpolun ateljeeseen Sodan jälkeen taiteilijoiden ateljeetilat olivat erittäin puutteelliset, ja Lucander oli joutunut vaihtamaan asuntoa ja työskentelypaikkoja useaan otteeseen. Ensimmäisen varsinaisen ateljeetilan hän sai 1955 Espoosta Tapiolasta, 6 minne Suomen Taiteilijaseura oli rakennuttanut Nallenpolun ateljeetalon. Lucander asui poikiensa kanssa tuolloin ensimmäisenä ja ainoana naistaiteilijana kuvanveistäjille tarkoitetussa korkeassa ateljeetilassa viisi vuotta 1955 1960. Kunnon työskentelytilan ansiosta Lucander saattoi vihdoin keskittyä täysipainoisesti taiteen tekemiseen. Matkustaminen elämäntapana Ruotsi, Ranska, Italia, Espanja, Kreikka, Marokko, Egypti, Jordania, Turkki, Israel, Iran, Intia, Nepal. Matkoilla ja matkojen tuomilla elämyksillä oli erittäin suuri merkitys Lucanderin taiteelle. Matkustamisen hän aloitti 1948, ensin Ruotsiin, ja sen jälkeen lähes vuosittain kauemmas. Rohkealle ja ennakkoluulottomalle Lucanderille matkustamisesta tulikin elämäntapa. Lucander matkusti usein yksin. Joskus mukana oli ystävä, lapsi tai taiteilijatovereita. Matkoillaan hän ei maalannut vaan liikkui niin vähäisin matkatavaroin kuin mahdollista ja hyvin pienellä matkabudjetilla. Lucanderia kiinnostivat paikalliset ihmiset, kulttuuri, arkkitehtuuri, temppelit ja moskeijat. Kaikkein arvokkaimpana matkamuistonaan hän piti kuitenkin vaikutelmiaan ja muistojaan väreistä. Erityisesti islamilaisten moskeijoiden voimakas turkoosi väri lumosi taiteilijan. Sairastuttuaan vakavasti 1970- ja 1980-luvun vaihteessa Lucander joutui jättämään matkustamisen.
Anitra Lucander Intiassa Chandigarhissa 1960-luvun puolivälissä. Taustalla Le Corbusierin suunnittelema Chandigarhin korkeimman oikeuden rakennus. Kuva yksityiskokoelma. Anitra Lucander ja Marianne Maury Pariisissa vuonna 1955. Kuva yksityiskokoelma. Anitra Lucander Tapiolan Nallenpolun ateljeessa 1956. Kuva HBL:n arkisto. 1961 Anitra Lucander hankki ullakkoateljeetilan Vironkadulta Helsingistä. Kuva yksityiskokoelma. Miksi juuri EMMAssa? Anitra Lucander Värin runoilija -näyttely kuuluu EMMAn klassikko-sarjaan, jossa esitellään suomalaisen modernismin merkittäviä tekijöitä. Näyttely sopii erityisen hyvin juuri EMMAan, sillä monet siteet yhdistävät Lucanderin Tapiolaan ja WeeGee-taloon. Tapiolan Nallenpolun ateljee oli Lucanderin ensimmäinen varsinainen ateljee 1950-luvulla. Lisäksi taiteilijalla oli myös läheiset siteet Hagalundin kartanoon, missä hän 1960-luvun alussa työskenteli kesäisin tilan sivurakennuksessa. Värisuunnittelun kautta Anitra Lucander liittyy arkkitehti Aarno Ruusuvuoreen, WeeGee-talon suunnittelijaan. Lucander toimi Ruusuvuoren väriasiantuntijana muun muassa Helsingin empirekeskustan (Helsingin Kauppatorin ympäristö) värisuunnittelussa 1960-luvun lopulla. 7
Yang Fudong, Seven Intellectuals in Bamboo Forest, osa 5. 35mm elokuva siirretty DVD:lle, 91 min, 2007. EMMAssa 28.9.11 8.1.2012 EMMAn videotaiteen tilat on tänä syksynä omistettu kiinalaiselle nykytaiteilijalle Yang Fudongille. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua Fudongin videoteoksiin Seven Intellectuals in Bamboo Forest (osat 3-5), East of Que Village sekä still-valokuviin videoteoksesta No Snow on the Broken Bridge. Yang Fudongia pidetään yhtenä tämän päivän lahjakkaimpana kiinalaisen video- ja elokuvataiteen edustajana. Hän on mestarillinen tulkitsija, jonka kamerankäyttö on lähes maagisen kaunista. 8
Teksti Päivi Talasmaa Henkilökuva Aleksi Kinnunen Yang Fudongin videotaidetta EMMAssa Kokeellinen kiinalainen kuvataide on elänyt murroskautta viimeiset vuosikymmenet. Maan talous on kasvanut rajusti ja samaan aikaan Kiina on kokenut valtavan nykytaiteen nousukauden. Yang Fudongin teokset antavat hyvän kuvan siitä mitä Kiinan historiassa ja nyky taiteessa tapahtuu. Kiinan nykytaiteessa nousivat 1990-luvulla esiin taiteilijat, jotka olivat syntyneet 1970- ja 80-luvuilla ja joilla oli vapaus matkustaa ulkomaille. Tämä teki mahdolliseksi solmia yhteyksiä kansainvälisiin taidepiireihin ja luoda tarpeellisia suhteita. Mutta toisin kuin edeltänyt sukupolvi, joka lähti maanpakoon Kiinasta, tämä sukupolvi on pysynyt Kiinassa. Näillä nuorilla taiteilijoilla on edeltäjiään paremmat työskentelymahdollisuudet ja mahdollisuus myös ansaita hyvin taiteellaan. Yang Fudong (s. 1971 Peking, asuu Shanghaissa) opiskeli alun alkaen maalaustaidetta Hangzhoussa, Shanghain lähellä sijaitsevassa Zhejiangin taideakatemiassa (China Academy of Arts). Koulu oli edistyksellinen ja yksi niitä paikkoja, joissa oli mahdollisuus tutustua kansainväliseen nykytaiteeseen ja videotaiteeseen. Yang Fudongin ensimmäinen oma videoteos oli I Love my Motherland, joka ajan tavan mukaan esitettiin alun perin shanghailaisessa ostoskeskuksessa. Ensimmäinen intellektuelli Fudongin maine kasvoi nopeasti. Vuonna 2000 Ai Wei Wei, Kiinan tämän hetken ehkä tunnetuin taiteilija, kutsui Fudongin Shanghain Biennaaliin, johon Fudong osallistui kolmen valokuvan sarjalla The First Intellectual. Teokset esittivät pukuun pukeutunutta nuorukaista, joka on loukannut itsensä ja joka seisoo kaupunkimaisemassa tiiliskivi kädessä. Hahmoa on verrattu ihanteitaan julistaneeseen Kiinan kansantasavallan aikaiseen nuorisoon. Myös Fudongin ensimmäinen elokuva An Estranged Paradise (1997 2002) kuvaa nuoren intellektuellin levottomuutta ja epätietoisuutta. Seven Intellectuals in Bamboo Forest Viisiosaista Seven Intellectuals in Bamboo Forest -elokuvaa Fudong alkoi valmistella vuonna 2002. Sarjassa seurataan seitsemän nuoren kahden naisen ja viiden miehen elämää. Esiintyjät ovat nuoria amatöörinäyttelijöitä. Fudong halusi käyttää elokuvassa itseään nuorempia henkilöitä tulevaisuuden vertauskuvana. Sarja valmistui vuonna 2007, jolloin se esitettiin kokonaisuudessaan yhdessä nykytaiteen merkittävimmässä taiteen suurkatselmuksessa Venetsian Biennaalissa. Teos pohjaa kiinalaiseen Wei- ja Jin-dynastioiden (220 420 jaa.) aikaiseen kertomukseen seitsemästä taolaisesta taiteilijasta ja runoilijasta. Tarinan mukaan ryhmällä oli tapana kokoontua bambulehtoon keskustelemaan, juomaan, laulamaan ja soittamaan. Ryhmä tavoitteli pakoa maallisen elämän velvollisuuksista hakien yksilöllisyyttä ja vapautta. Yang Fudongin teoksessa intellektuellit ovat Nyky-Kiinassa asuvia ajattelevia nuoria, jotka kaipaavat henkilökohtaista vapautta Kiinan kasvavassa kapitalistisessa yhteiskunnassa. Näyttelijät on puettu tyylikkäisiin, nostalgisiin 1920- ja 30-lukujen asuihin. Esikuvana on ollut ranskalaista kirjailijaa ja filosofia Jean-Paul Sartrea esittävät valokuvat, joita Fudong oli aikoinaan nähnyt. Sarjan käsikirjoitus, osat 1 5 Sarjan kaikki osat ovat mustavalkoista DVD:lle siirrettyä elokuvaa. Fudongilla ei ollut varsinaista käsikirjoitusta, elokuvan tapahtumat perustuvat ohjaajan spontaanille kuvaukselle. Dialogia on vähän. Teos koostuu viidestä episodista, joissa ei ole varsinaista juonta. Yang Fudong 9
Yang Fudong, No Snow on the Broken Bridge Yang Fudong, No Snow on the Broken Bridge Sarjan ensimmäinen osa (2003), joka nähtiin EMMAssa vuonna 2008, esittää matkailijoita kulkemassa Huangshanilla, Anshuin provinssissa sijaitsevalla Keltaisella vuorella. Paikalla on tärkeä asema traditionaalisen kiinalaisen maalaustaiteen historiassa. Toinen osa (2004) kuvaa nuoria rakennuksessa, jonka luonnetta ei selitetä tarkemmin. Näyttelijät keskustelevat rakkaudesta ja seksistä, jota elokuvassa ei fyysisesti kuitenkaan harjoiteta. Kolmannessa osassa (2005) nuoret suuntaavat maaseudulle opettelemaan maataloustöitä. Kiinan kulttuurivallankumouksen aikana älymystö lähetettiin maaseudulle raskaaseen maatyöhön. Fudongin teoksessa nuorten tulee kokemustensa kautta oppia tekemään erilaisia töitä. Ryhmä työskentelee päivät ja lepää iltaisin. Ryhmän matka jatkuu neljännessä osassa (2006) pienelle saarelle. Nuoret pitävät merestä ja haluaisivat elää saarellaan häiriintymättä ja eristyneinä. Tämäntyylinen elämä on kuitenkin utopiaa. Viidennessä osassa nuoret (2007) palaavat kaupunkiin ja todellisuuteen uusin kokemuksin. He ovat edelleenkin nuorten kollektiivi, mutta heidän ajatuksensa suuntautuvat tulevaisuuteen. Yang Fudong tuo sarjassa esille nuorten kokemukset maailmasta, jota menneisyys ja nykyisyys repivät eri suuntiin ja jota häm- 10
Yang Fudong, Seven Intellectuals in Bamboo Forest, osa 5. mentää epävarmuus tulevasta. Fudong leikkii aika-käsitteellä, mustavalkoista elokuvaa voi verrata vanhoihin valokuviin. Sarjan teoksille on luonteenomaista päättymätön kerronta, ne ovat kuin abstrakteja taideteoksia esittäviä kuvaelmia. East of Que Village East of Que Village -video (2007) kuvaa Kiinan maaseutua, sen päivittäistä eloonjäämistaistelua laajenevan kaupungistumisen keskellä. Teos fokusoituu eristyneisyyden ja menetyksen tuntoihin, joita tämän päivän Kiinassa koetaan eri puolilla maaseutua: perinteiset yhteisöt hajoavat, maaseutukylät sulautuvat ympäröiviin kaupunkikeskittymiin, ja kamppailu elinmahdollisuuksista on jokapäiväistä. Videon kuvamaailma on kylmä Pohjoiskiinalainen maisema, jossa kyläläisten vahtikoirien joukko taistelee henkiinjäämisestään. Runollinen teos on metafora eristyneisyyden ja autioitumisen tunteesta, jonka Fudong tunnistaa nyky-yhteiskunnassa. No Snow on the Broken Bridge Four robed guests, four ladies in qi pao (mandarin dress), four young people in suits, and four girls dressed as boys gather at West Lake in early spring. As winter fades for them, they yearn to catch one last vestige of Broken Bridge: the memory of translucent, languid snow. (Yang Fudong) EMMAssa nähtävissä teoksissaan Yuang Fudong vie katsojan matkalle kulttuurisesti ja maantieteellisesti vaihtelevaan Kiinaan. Näyttelyn valokuvasarja videoteoksesta No Snow on the Broken Bridge (2006) on kuvattu Länsijärvellä Hangzhoussa, jota pidetään Kiinan Venetsiana. Teossarja tuo hienosti esille sen mystisen ja unenomaisen estetiikan, joka on ominaista Yang Fudongin teoksille. 11
Varaukset ja ilmoittautumiset: ma pe klo 9 12, p. (09) 8163 0493 Varaustiedustelun voi tehdä myös www.emma.museum/opastusvaraus EMMA on liikkumisesteetön. Palvelumme soveltuvat myös liikkumis esteisille ja kehitysvammaisille. Opastukselle on mahdollisuus varata käyttöön oppaan ääntä vahvistava laite. Lisätietoa: www.emma.museum/info/saavutettavuus Enemmän irti taiteesta! = lapsille suunnatun ohjelman merkki OHEISOHJELMISTO syksy 2011 TAPAHTUMAT Taidemaraton, WeeGeen 5 v. synttärijuhlat 13.10. 16.10. Kts. ohjelmatiedot s. 18 EMMA soi täysikuun alla -tapahtuma 12.11. klo 14 17 klo 14 15 Taidevartteja Anitra Lucanderin näyttelyyn EMMAn näyttelytilassa klo 14 16 Avoimet Taidekaffet: Tuhat ja yksi matkaa, mahdollisuus kollaasityöskentelyyn, tarjolla kahvia, Paletti klo 14 15 Näyttelyn kuraattori Sanna Teittinen: Anitra Lucander hienostunut modernisti klo 15 17 Tanssiorkesteri Dallapè esiintyy, solistinaan Sami Saari. Tanssija Marko Keränen kutsumassa tanssiin. klo 15 15.30. WeeGeen ala-aula. 12 Mustasulka ja merimies -draama- esi tykset Juhani Harrin teemanäyttelyyn 12.11. alkaen Mustasulka ja merimies -draamaesitys kertoo tarinan lokista ja kotia etsivästä merimiehestä. Yhdessä he kokevat matkan maahan, jossa merimies kauan sitten kävi Käsikirjoitus I P Tiitinen, ohjaus Markku Arokanto, musiikki Ilmari Tiitinen, nuket Fanni Lieto ja Laura Poranen, lavastus Teatteri Hevosenkenkä, näyttelijät Outi Haaranen ja Eero Ahre. Katso esitysajat ja tiedot pääsylipuista: www.emma.museum/oheisohjelmisto S-asiakasomistajapäivinä 14.10. ja 12.11. sisäänpääsy S-Etukortilla 5 (norm. 10 ). Joulutapahtumaviikonloppu 26. 27.11. Näyttelykeskus WeeGeen joulutapahtumassa ohjelmaa kaikilta WeeGeen museoilta. Löydä lahjat joulumyyjäisistä ja museokaupoista! Katso koko ohjelma: www.weegee.fi. OPASTUKSET VARATTAVAT OPASTUKSET Ryhmäkoko max. 25 henkilöä. Hinta 45 / la su 70 Varaus on tehtävä viim. 3 arkipäivää ennen opastusta. TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus, joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan. Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen keskustelua ja neuvontaa varten. Kesto 15 min. WIRKKALA TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus, joka tutustuttaa taiteilijapariskunta Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin teoksiin. Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen keskustelua ja neuvontaa varten. Kesto 15 min. Wirkkala-taidevarttien Varaukset voidaan vahvistaa vasta 3 pvää ennen opastusta. TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn. Kesto 45 min. TAIDETUNTI näkövammaisille Tutustutaan oppaan johdolla Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan. Kierroksen aikana mahdollisuus tunnustella teoksia. Havaintomateriaalina toimivat myös EMMAn opetuskokoelma Taidepakin teokset, joita saa koskettaa ja pitää kädessään. Kesto 45 min. Ryhmäkoko 3 5 hlöä. Hinta 45. Varaus on tehtävä kolme arkipäivää ennen opastusta. TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkotiikäisille (alk. 4-v.) ja 1-2 -luokkaisille suunnattu lasten opastus. Kesto 30 45 min. YLEISÖOPASTUKSET Sisältyvät museolipun hintaan. TAIDESILTA lauantaisin klo 14. Opastuksella yhteinen teema yhdistää EMMAn eri näyttelyiden teokset toisiinsa. Kesto 45 min. TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 13 ja 16. Teosvalinnat syksyn näyttelyistä. Kesto 15 min. TAIDEHALTIJAN TUNTI sunnuntaisin klo 14. Kesto 30 45 min.
TYÖPAJAT VARATTAVAT TYÖPAJAT Virkistyspäivä? Syysretki? Synttärit? Tutustu näyttelyyn tekemällä itse! Alle 18-vuotiaat 80 / ryhmä. Koulut 20 / ryhmä. Aikuiset 200 / ryhmä + sisäänpääsyliput. Hinnat sisältävät opastuksen näyttelyssä ja ohjatun työskentelyn materiaaleineen. Taidehaltijan pajakutsut, Taidekuohut ja Taidekaffeille varaukset 1 viikko ennen pajaa, muut varaukset viimeistään kolme arkipäivää ennen. Aikuis- ja yritysryhmille: TAIDEKUOHUT Tuhat ja yksi matkaa Intian ihmeitä, pohjoista valoa. Lähde Anitra Lucanderin matkaan ja osallistu työpajassa rakennettavan jättikollaasin tekemiseen. Voit tuoda mukanasi kollaasiin käytettyjä bussi- ja elokuvalippuja tai postikortteja matkoilta! Kesto 1,5 h. Ryhmäkoko max. 20 hlöä. Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa ja varata kaksi samanaikaista työpajaa ja opasta. Hinta: 200 + sisäänpääsyliput + valinnainen menu. Lapsille alk. 4 v.: TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT Tuhat ja yksi matkaa Pienille maailmanmatkaajille soveltuva retki Anitra Lucanderin maailmaan! Pajakutsuilla vierailemme näyttelyssä Taidehaltijan seurassa, valmistamme oman sinisen satumme ja teemme viirit muistoksi satumatkalta kollaasitekniikalla. Lopuksi nautitaan juhla-ateria SIS. Deli + Caféessa. Kesto: ohjattu osuus EMMAssa 1,5 h. Ryhmä: max. 20 lasta ja 5 aikuista. Hinta: 80 / ryhmä ja valinnainen menu 10 / lapsi. Senioreille: TAIDEKAFFET Tuhat ja yksi matkaa Intian ihmeitä, pohjoista valoa. Osallistu työpajassa rakennettavan, Anitra Lucanderin näyttelyn innoittaman, yhteisen jättikollaasin tekemiseen. Keskustelua omista matka ko kemuksista kahvikupposen ääressä. Voit tuoda mukanasi kollaasiin käytettyjä bussi- ja elokuvalippuja tai postikortteja matkoiltasi. Yli 70 v. maksutta näyttelyyn! Torstaipäivinä: 6.10./3.11./12.11.*/1.12. *tapahtuman oheisohjelmistoa, avoin kaikille Ryhmäkoko max. 20 hlöä/kerta. Voit osallistua kerran tai useammin. Osallistumismaksu 5 euroa/kerta + alle 70 v. sisäänpääsymaksu. Ennakkoilmoittautuminen viimeistään viikkoa aikaisemmin: ma pe klo 9 12, p. (09) 8163 0493. AVOIMET TYÖPAJAT Avoimet nonstop-työpajat ovat maksuttomia ja soveltuvat kaiken ikäisille. Alle kouluikäiset vanhempien seurassa. Paletti, 1.krs. 13. 16.10. Taidemaraton-tapahtumassa avoimia työpajoja koko perheelle. kts. s. 18 12.11. EMMA soi täysikuun alla -tapahtumassa avoimet Taidekaffet vintagehengessä TAITEILIJATAPAAMISET JA LUENNOT Museolipun hinnalla 29.9. klo 18 19 Tutustuminen Anitra Lucanderin entiseen ateljeetilaan Nallenpolulla Paikka: Nallenpolku 1 B, Tapiola, Espoo 19.10. klo 19 20 Taidehistorioitsija Tuula Karjalainen: Maailma avautuu 1950-luvun uudet aatteet Paikka: Paletti, 1. krs. 12.11. klo 14 15 Näyttelyn kuraattori Sanna Teittinen: Anitra Lucander hienostunut modernisti Paikka: Wirkkala-tila, 1. krs. (EMMA soi -tapahtuma) 30.11. klo 18 19 Taidemaalari Carolus Enckell: Väri ja valo Paikka Paletti, 1. krs. OMIN PÄIN OIKOTIET KOKOELMANÄYTTELYSSÄ Oikotiet-sarjassa on nyt seitsemän erilaista reittiä. Kierrä kokoelmanäyttelyssä tunnettujen henkilöiden johdolla! Esitteet ovat maksuttomia. ÄÄNIOPASTUKSET Kysy ääniopastuksia/ipod-laitteita lainaksi EMMA infosta, 1. krs. Auringon nuolaisu -ääniopastus johdattaa kuulijan kirjailija Ilpo Tiihosen ajatuksien ja lyriikan avulla tutkimaan ja katsomaan vapaasti Saastamoisen säätiön Punainen-teemanäyttelyn teoksia. Kuulija valitsee itse tällä opastuksella teokset. Kielet: suomi, ruotsi ja englanti. Kesto: 20 min. Koiran ja suden välissä 2.10. asti. Vie kuulijan mustan, valkoisen ja harmaan maailmaan kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisäsen johdolla. Kielet: suomi, ruotsi, englanti, ranska. Kesto: 15 min. SADUTUSTUOLI Kuvataiteilija Anu Tuomisen osallistava teos Kirjan kannet koivupuuta ajatukset Australiassa asti esillä näyttelytilassa. KOULUILLE JA PÄIVÄKODEILLE EMMA osallistuu WeeGeen museoiden yhteiseen opeinfoon ke 28.9. klo 15 18 Kerrotaan syksyn näyttelyistä ja pedagogisesta ohjelmasta yhdessä muiden WeeGeen museoiden kanssa. Tarkista ilmoittautumisohjeet EMMAn nettisivuilta. Tilaisuus on opettajille ilmainen ja espoolaisille opettajille pedagoginen iltapäivä. Syksyn kampanja kouluille 28.9. alkaen: Tarjoamme 5 opastusta maksutta ilmaisopastukset jaetaan varausjärjestyksessä. Yksi opastus per koulu. Kampanja koskee kaikkia perus kouluja sijainnista riippumatta. Syksyn 2011 ajan alennetut hinnat: opastukset ja työpajat 20 / kouluryhmä. Espoolaisille kouluille kokoelmaopastus ja Kulps! maksutta. Oppituntia valmistelevat opettajat pääsevät EMMAan ilmaiseksi esim. näyttämällä OAJ:n korttia lippukassalla. Tuhat ja yksi matkaa Intian ihmeitä, pohjoista valoa. Lähde Anitra Lucanderin matkaan ja osallistu työpajassa rakennettavan jättikollaasin tekemiseen. Voit tuoda mukanasi kollaasiin käytettyjä bussi- ja elokuvalippuja tai muita tikettejä! Kesto 1,5 h. Ryhmäkoko max. 20 hlöä. Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa ja varata kaksi samanaikaista työpajaa ja opasta. (Myös lukioille ja ammattioppilaitoksille). Espoolaisten koulujen Kulps!-opastuksien kesto 45 min. aiemman vartin sijaan. Muutokset mahdollisia 13
Teksti Päivi Karttunen Teoskuvat Ari Karttunen ja Matti Ruotsalainen Juhani Harri, Lintujen palanut kaupunki 1960. Kollaasi. Saastamoisen säätiön taidekokoelma. Juhani Harri, Juhannusyö 1967. Esinekooste. Porin taidemuseon talletuskokoelma. Kokoelmien Juhani Harri EMMAssa 11.11.2011 alkaen ajallista, ajatonta Pohjanmaalta Helsinkiin 1950-luvulta 1960-luvulle 14 Loppusyksystä 2011 avautuu SALISSA kuvataiteilija Juhani Harrin (1939 2003) näyttely. Se koostuu pääosin EMMAan talletetun Saastamoisen säätiön taidekokoelman sekä Porin taidemuseon talletuskokoelman Harreista. Mukana on noin 70 teosta viideltä vuosikymmeneltä 1960-luvulta 2000-luvulle. Harri syntyy talvisodan vuonna 1939 Vaasassa. Hänen isänsä työskentelee rintamalla sotilaspappina sekä talvi- että jatkosodan aikana, pois kotoa Palosaaresta Helsinkiin vie myös kansanedustajan tehtävä sotien jälkeen. Paitsi isä Johannes Wirtanen (1889 1959), joka julkaisee säännöllistä kolumnia paikallislehdessä nimimerkkinään Pater Johannes, myös äiti Verna Hellevi o.s. Vainio (1914 1969) on kirjallisesti suuntautunut ja hänen runojaan julkaistaan muun muassa Suomen Kuvalehdessä. Harri käy viisi luokkaa Vaasan lyseota. Kesällä 1957 isä ottaa hänet mukaansa työmatkalleen Ruotsiin. Harri tutustuu siellä Halmstadin surrealistien näyttelyyn sekä kuvataiteilija Max Walter Svanbergiin (1912 1994), josta tulee hänelle nuoruuden innoittaja. Svanbergin kuvastossa esiintyvät Harrille jo tuolloin läheiset linnut ja perhoset. Isän kuoleman jälkeen 1959 Harri muuttaa Helsinkiin ja tutustuu Eino Ruutsaloon, Olavi Martikaiseen ja muihin niin kutsutun Brondan vintin taiteilijoihin. Häntä ryhdytään pian kutsumaan Suomen Daliksi ulkoisen olemuksensa vuoksi. Harri osallistuu Pohjalaisten taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn vuonna 1961, ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän pitää seuraavana vuonna Taidesalonki Pinxissä. EMMAn näyttely-
Juhani Harri, Ballerina 1965, Esinekooste. Saastamoisen säätiön taidekokoelma. teoksiin kuuluu Lintujen palanut kaupunki, joka on esillä Pinxissä vuonna 1962. Se on vielä reliefimäinen teos, joka koostuu lintuhäkin osista. Varsinaisia kaappeja Harri alkaa tehdä 1963. Juhani Harri tuntuu olevan omillaan ja suorassa yhteydessä aikansa kansainväliseen taiteeseen. Hän matkustaa 1960-luvun alussa ystäviensä, useimmiten runoilija Kalevi Seilosen (1937 2011) kanssa Tukholmaan ja Pariisiin. Pontus Hulténin johtaman Moderna Museetin näyttelypolitiikka on ajan hermolla ja profiloituu taiteidenvälisesti myös performanssi- ja tanssiesityksineen. Suomen ulkopuolella Harri pitää vuosien varrella yksityisnäyttelyt Bochumissa, Kööpenhaminassa, Lundissa, Tukholmassa, Pariisissa, Tallinnassa ja New Yorkissa, mutta varsinaiseen kansainväliseen uraan hän ei lähde. Jälkiviisaasti voi aavistella, että Harri tietää kokonsa ja ymmärtää, että kaapintekijöitä on muitakin. Hänellä on kuitenkin uniikki oma kielensä, joka kumpuaa lapsuuden pappilasta, Pohjanmaasta, luonnosta, eläimistä, merestä, taiteesta ja mielikuvituksesta. 15
Juhani Harri, Leskien portti 1994. Esinekooste. 134,5 x 124 x 8. Saastamoisen säätiön taidekokoelma. Pyrin, etten sensuroisi kovin paljon materiaalin varsinaista luonnetta. JH v. 1966 Harri aloittaa maalauksilla, mutta ryhtyy pian tekemään esinekoosteita, kaappeja, jotka voivat aluksi olla tavallisia hedelmälaatikoita, puisia vetolaatikoita tai pienen matkalaukun pohjia. Harri käyttää taiteensa materiaalina melkein mitä vaan; arvottomia, löydettyjä, jo elämänsä eläneitä hylättyjä esineitä. Hän löytää materiaalinsa vanhojen rakennusten ullakoilta, kaduilta, työmailta. Teoksissa voi olla vaikkapa vanhaa tapettia, kirjoja, nahkaa, paljettikangasta, rautalankaa, mehiläiskennoja, pitsiä, täytettyjä lintuja, vanhoja valokuvia, linnunmunia ja hiekkaa. Pian hän ryhtyy suojaamaan rakentamiaan maailmoja lasin alle. Kaappi pysyy taiteilijan tuotannon tunnusmerkkinä aina varhaisista 1960-luvun teoksista alkaen. Harrin teokset ovat aluksi melko pienikokoisia ja dekoratiivisia, myöhemmin ilmaisu pelkistyy, teoskoko suurenee ja materiaalinkäyttö yksinkertaistuu. 16
Kokonaistaideteos nimeltä Juhani Harri Juhani Wirtanen 1959. Kuva yksityiskokoelma. Juhani Harri oli syntyjään Juhani Wirtanen. Isän isän nimi oli Harri talon mukaan. Oli myös Ylä-Harri, Ala-Harri ja lukuisia muita Harreja. Kerrotaan, että Harrin isoisä kyllästyi näihin etuliitteisiin ja kävellessään kotitalonsa pihalla olevan puron kohdalla päätti muuttaa nimensä Virtaseksi. Harrin isä puolestaan huomasi opiskeluaikanaan Yhdysvalloissa, että Wirtanen kaksoisveellä on käyttökelpoisempi Amerikan maalla kuin Virtanen. Juhani Wirtanen otti sitten taiteilijanimekseen luontevasti Harrin ensimmäisessä yksityisnäyttelyssään 1962. Vasta vähän ennen kuolemaansa 2003, hän muutti myös virallisesti nimensä Juhani Harriksi. Harri loi omanlaisensa tyylin niin henkilössään kuin taiteessaan. Hän teki brändinsä itse, sittemmin toki 60- ja 70-lukujen aikakauslehdistön suosiollisella avustuksella. Harri ei koskaan välittänyt vastata sellaiseen kysymykseen, miten hänestä tuli hän. Miksi olisi vastannutkaan? Myytit ovat verhonneet häntä aina ja edelleenkin. Oliko hän romani vai ei? Tiedossa on toki, että isän äiti kuului Salojensaaren romaniklaaniin, joka oli pitkälti sulautunut valkolaisiin. Tiedossa on myös se, että Harri kiersi 50- ja 60-luvuilla ajoittain mustalaisten kanssa ja imi vaikutteita heidän värikkäästä kulttuuristaan osallistuen erilaisiin tapahtumiin. Kiertävä mustalaiselämä oli hänen romanttinen vapaudenhaaveensa ja alkukauden taiteensa käyttövoima. Kävikö hän lainkaan kouluja? Koulua hän kävi mutta lopetti sen kesken. Taidetta hän opiskeli paitsi Vaasan Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, myös hetken aikaa Vapaassa Taidekoulussa Unto Pusan oppilaana. Mikä oli hänen seksuaalinen suuntautumisensa? Ei kai se meille kuulu. Pahennusta hän herätti 1950-luvun Vaasassa, koska hän meikkasi. Esteettinen elämänasenne oli ominaista hänelle jo varhain. Taiteilijan leski Ingrid Blomerus kertoo tavanneensa hänet ensimmäistä kertaa vuonna 1968 ja silloin hän oli jo hahmoltaan se tuntemamme Janne tummine viiksineen. Poninhäntä oli erottamaton osa häntä vuoden 1990 avioliiton solmimisesta ja häistä alkaen. Vaaleaan pellavaan pukeutunut kuvauk sellinen pariskunta herätti aina ansaitsemaansa huomiota vaikkapa Venetsian biennaalissa. Myöhemmin harmaa parta ja tyylikäs hattu kuuluivat taiteilijan habitukseen. Juhani Harri oli sosiaalinen ihminen, joka tosin saattoi olla isossa seurassa hiljaakin. Hänellä oli persoonallinen karisma, ehkä hiukan papillinenkin, kukaan ei tullut hänelle soittelemaan kovin helposti. Kuvataiteilija Pauli Wuorisalon muistelo Harrin entrésta ravintola Kosmokseen: aivan kuin hirvi, joka poikkeaa tutuille poluille kuvaa taiteilijan luontaista arvokkuutta, hiukan janoisenakin. Juhani Harri 1971. Kuva yksityiskokoelma. Juhani Harri työhuoneellaan taiteilijakoti Lallukassa, tammikuussa 2001. Kuva Pirje Mykkänen. Juhani Harri romanilasten kesäleirillä Keski-Suomessa 1964. Kuva Sirkka Sammas. 17
Poimintoja WeeGeen ohjelmasta: Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka kertoo pyöräreissuistaan Skandinaviassa, Keski-Euroopassa ja Venäjällä valokuvin ja sarjiksin. Tanssityöpajat ja -esitykset Tanssikoulu DCA tuo WeeGeen taidemaratonille raikkaan tuulahduksen tanssin maailmasta. Esiintymässä nähdään Tanssikoulu DCA:n SM-kilpailuissa hienosti menestyneitä nuoria lahjakkuuksia sekä tanssin puoliammattilaisia, DCA Dancereita. Tuunaa maratonkartta kisakassiisi yhteistyössä HOK-Elanto. Satumaraton lähdöt Tanssikoulu DCA:n kanssa. Matkassa mukana Maija Poppanen, Vedenneito, Punahilkka ja Susi. Keräilijän aarrekartta tehtäväsuunnistus koko perheelle Tennarit jalkaan ja WeeGeelle 13. 16.10. Tällaista maratonia et vielä ole juossut! WeeGee ja EMMA juhlivat 5-vuotissynttäreitään maratonilla Tapahtuma haastaa kävijät nauttimaan talon kulttuuritarjonnasta, liikunnallisessa hengessä. Näyttelykeskukseen rakennetun reitin taidetankkauspisteissä maratoonarit pääsevät itse valmistamaan soittimia ja mitaleja kierrätysmateriaaleista, testaamaan tanssitaitojaan ja rakentamaan satulinnoja. To 13.10. klo 11 18 synttäripäivä, maksuton sisäänpääsy. Sadalle ensimmäiselle kisakassi. Pe 14.10. klo 11 24 S-Asiakasomistajapäivä, S-Etukortilla aikuisten lippu 5,- La 15.10. klo 11 24 Su 16.10. klo 11 17 10 aikuiset, alle 18-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat veloituksetta. Lippuhinta sisältää kisakassin ja maratonrannekkeen. Maksuttomat bussit Kiasman pysäkiltä WeeGeelle To klo 10.40, 14.00, 16.00 Pe klo 10.40, 14.00, 17, 19.00, 21.00 La klo 10.40, 14.00, 17, 19.00, 21.00 Su klo 10.40, 13.00, 15.00 Lauantain maakaasubussikuljetukset tarjoaa Gasum Oy. Kierrätyspaja Tule tuunaamaan kierrätysmateriaaleista erilaisia mitaleita ja rintamerkkejä Yle Olotilan toimituksen ja risaineri Aija Rouhiaisen kanssa. Olotila inspiroi arkeen, jossa voi välillä heittää kuperkeikkaa, kokeilla rajoja ja onnistua, iloita ja oivaltaa. EMMAn johtaja Markku Valkonen kertoo Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa taiteen ja urheilun merkityksestä sekä omista kokemuksistaan niiden kohtaamispisteissä. Soitinpaja Valmista oma soitin kierrätysmateriaaleista. Sählypallosta okariino! Tuhat ja yksi matkaa Osallistu työpajassa koko perheen voimin rakennettavan, Anitra Lucanderin näyttelyn innoittaman, yhteisen jättikollaasin tekemiseen. Satulinnojen rakentelu yhteistyössä Legon ja Palikkatakomon kanssa. Afrikan tähti 60 vuotta! Afrikan tähden MM-kisojen osakilpailun alkuerät. Katso kunkin päivän ohjelma: www.emma.museum/maraton Muutokset mahdollisia. 18
teksti Nana Salin henkilökuva Esa Kivivuori Teoskuva ari karttunen Tuhansia kertoja on ihmisen käsi tarttunut kahvipannuun, tuhansia askeleita on hevonen kengällään astunut, tuhannet kerrat pöytäliina on peittänyt pöydän he ovat vielä olemassa, vaikkakin raihnaisina. Juhani Harri, Nizzasta Bombayhin, Taj Mahalilsta Negrescoon, 2001. Saastamoisen säätiön taidekokoelma. Mustasulka ja merimies Musta sulka ja merimies kertoo tarinan lokista ja kotia etsivästä merimiehestä. Yhdessä he kokevat matkan maahan, jossa merimies kauan sitten kävi Kirsi Siren Katso esitysajat ja tiedot pääsylipuista: www.emma.museum/oheisohjelmisto Juhani Harri (Harri Juhani Wirtanen, 1939 2003) oli mystikko ja surrealisti, joka parhaiten tunnetaan kollaaseista ja esinesommitelmista. Teosten materiaalit löytyivät luonnosta, kaatopaikoilta tai kirpputoreilta, toisen roju oli Harrin aarre, taiteilijan paletti. Harrin töissä on paljon yhtymäkohtia näyttämötaiteeseen ja tarinoihin, hiljaiset sommitelmat kätkevät sisäänsä salaperäistä surumielisyyttä. Samoin kuin teatteri vangitsee näyttämölle ohikiitäviä hetkiä, niin teki Harrikin esineidensä avulla töissään. Monen taiteilijan tavoin hän omasi kyvyn katsoa maailmaa lapsen silmin ja lumoutua löytämästään. EMMA tarjoaa lapsiyleisölleen mahdollisuuden ymmärtää ja oivaltaa Harrin taidetta tarinoineen draaman tuella. Yhteistyökumppanina on Teatteri Hevosenkenkä, joka nyt ensimmäistä kertaa käsikirjoittaa ja ohjaa Mustasulka ja merimies draamajohdatuksen vain tätä näyttelyä varten. Keskustelin teatterinjohtaja Kirsi Sirenin kanssa yhteistyömme perusteista ja mahdollisuuksista yleisöllemme: Sirenin sanoo eri taidemuotojen yhdistämisen ja vuoropuhelun lastenteatterin ja näyttelyn välillä olevan kiinnostavaa, mutta korostaa, että Harrin teoksia ei ryhdytä draaman keinoin keino tekoisesti tekemään uusiksi. Draaman avulla voidaan kuitenkin luoda inspiraation lähteitä lapsille ja koskettaa heidän kanssaan mielikuvituksessa alueita, jotka eivät ehkä muulla tavoin olisi tavoitettavissa. Siren ei halua luoda Harrin näyttelyn draamajohdatuksiin keinotekoista maailmaa taiteilijan töiden viereen. Sen sijaan esitykset tarjoavat elementtejä, joissa lapsi havaitsee eri taidemuotojen yhtymäkohtia, mahdollisuuksia sekä niiden rikkauden. Näin lapsi myös ehkä kokee syvempää mukanaoloa teosten katsojana. Harrin taide kiinnostaa Sireniä juuri sen harvinaisen draamallisuuden vuoksi. Erityisesti kollaasit, jotka ovat kuin pieniä näyttämöitä, ovat Sirenin mieleen. käsikirjoitus I P Tiitinen, ohjaus Markku Arokanto, musiikki Ilmari Tiitinen, nuket Fanni Lieto ja Laura Poranen, lavastus Teatteri Hevosenkenkä, näyttelijät Outi Haaranen ja Eero Ahre. 19
Kuka olet? Mirva Eloranta, henkilöstövastaava Kuppisi? Kupissani on aika provosoiva teksti Ironisen tekstin vuoksi sen aikanaan ostinkin herättämään pientä hämmennystä. Kun mukini oli ensimmäistä päivää kahvikuppihyllyssä, niin johan siihen heti ilmestyi lappu, Kenen tämä on? Mitä teet EMMAssa? Hoidan kaikki henkilöstöön liittyvät asiat koko työsuhteen ajan, rekrytoinnista eläkkeelle tai poislähtöön saakka. Työsuhde- ja työhyvinvointiasiat, osaamisen kehittäminen ja yhteistoiminta ovat isoja kokonaisuuksia, joita käsittelen yhdessä esimiesten kanssa. Palkanmaksu, vakuutukset, päivärahat, ylityökorvausten laskeminen ja sairauspoissaolojen seuranta saattavat kuulostaa paperinmakuisilta, mutta koska työ liittyy ihmisiin, välillä tuntuu ettei psykologinkaan koulutuksesta olisi haittaa. Työhyvinvointi ja sen parantaminen on minulle ehkä se omin juttu. Myös itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen panostetaan EMMAssa varsin paljon unohtamatta aktiivista tyky-toimintaamme: liikuntaa, kulttuuria ja tietenkin hauskanpitoa. Miten sinusta tuli henkilöstövastaava? Koulutukseltani olen kasvatustieteiden kandidaatti ja elintarviketieteiden maisteri. Henkilöstöalan ammattilaiselle ehkä hieman erikoinen yhdistelmä. Opiskeluja oli helppo rahoittaa ravintola-alalla, mikä vei lopulta kokonaan mennessään. Kymmenen ravintola- ja yökerhovuoden jälkeen kaipasin kuitenkin uusia haasteita. Ravintolapäällikkönä vastuulleni kuuluivat myös henkilöstöasiat, ne tuntuivat heti mielekkäiltä. Yötyöläiselle oli aikamoinen muutos vaihtaa säännölliseen toimistotyöhön. Työyhteisön kulttuurikin on hyvin erilaista, työ EMMAssa on paljon omaehtoisempaa ja tilaa on myös pohdinnoille. EMMA on myös antanut minulle erittäin hyvät mahdollisuudet oman ammatillisen osaamiseni kehittämiselle. This, quite simply, is art with a capital a. (Opus Haute Définition) TAPIOLA SINFONIETTA MUSIIKKITALOSSA 2011 2012 La 1.10. KLo 17 Jean-Jacques Kantorow, kapellimestari Nancy Zhou, viulu Harri Mäki, klarinetti asko Heiskanen, basettitorvi Mendelssohn n Wieniawski La 26.11. KLo 17 Pekka Kuusisto, viulisti-johtaja Mark Padmore, tenori Reich n Muhly n Copland n Adams Felix Broede KoNSERTIT KEVÄÄLLÄ: SU 19.2. & LA 14.4.2012 KLO 17 www.tapiolasinfonietta.fi Kertaliput 8 25 Sarjaliput 26 80 + Lippupisteen palvelumaksu 20
Shop Virginie Loÿ:n eksklusiiviset EMMA-mosaiikkitaidepaketit myynnissä alkaen 28.9. Mainio askartelupaketti ja lahjaidea. Esittely EMMA Shopissa. su 2.10.11 klo 13-16. EMMAn näyttelytilat 2.kerros. Voit asioida myös ilman pääsylippua. Verkkokauppa 24/7 www.emmashop.fi SIS. deli + café / weegee LUOMUBRUNSSI TARJOLLA LA JA SU KLO 10-14 AIKUISET 16,50 0-12V. 1 / IKÄVUOSI Avoinna: tervetuloa ma 10-15 ti, to-pe 10-18 ke 10-20 la-su 10-17 www.sisdeli.fi klo 14 15 Taidevartteja Anitra Lucanderin näyttelyyn EMMAn näyttelytilassa klo 14 16 Avoimet Taidekaffet: Tuhat ja yksi matkaa, mahdollisuus kollaasityöskentelyyn, tarjolla kahvia, Paletti-tila klo 14 15 Näyttelyn kuraattori Sanna Teittinen kertoo tutkimuksestaan Anitra Lucanderista Wirkkala-tilassa klo 15 17 Tanssiorkesteri Dallapè esiintyy, solistinaan Sami Saari. Tanssija Marko Keränen kutsuu tanssiin konsertin alussa WeeGeen ala-aulassa. 21
kysy! Askarruttaako Sinua jokin taidetermi? Lähetä kysymyksesi: info@emma.museum EMMA on tänä syksynä täynnä kollaaseja. Mitä kollaasit ja esinekoosteet ovat? teksti Inka Laine kuva Matti Ruotsalainen Ismo Kajander, La femme aux papillons, 1997 Nimitys kollaasi tulee ranskankielen sanasta collage < coller = liimata. Tällä tarkoitetaan menetelmää, jossa teos muodostuu taustalle liimatuista erimuotoisista kappaleista, esim. valokuvista, lehtileikkeistä, kangaspaloista, tapeteista, etiketeistä, matkalipuista jne. Näitä kappaleita voidaan myös käsitellä mm. leikkelemällä, repimällä tai rypistämällä, ja kollaasia voidaan työstää edelleen maalaamalla, piirtämällä ja painamalla. Usein kollaaseissa käytetyt palaset liittyvät jollain tavalla teoksen aiheeseen, esimerkiksi musiikkiaiheisessa teoksessa saattaa olla vaikkapa nuottivihon palasia, konserttilippuja ja katkelma sanomalehden musiikkiarvostelusta. Toisaalta palaset saatetaan valita puhtaasti sommittelullisin perustein. Tällöin kriteerinä toimivat kappaleiden muoto, väri ja tekstuuri. Kollaasin pintarakenne onkin usein ainakin jonkin verran kolmiulotteinen tai reliefimäinen. Kollaasitekniikan katsotaan syntyneen noin vuoden 1912 paikkeilla, ja sen kehittäjinä pidetään Georges Braqueta ja Pablo Picassoa. Kollaasitekniikkaa käyttivät niin kubistit, futuristit, dadaistit kuin surrealistitkin. Suomessa kollaasitekniikka oli suosittua 1950 60 -luvuilla. Anitra Lucanderin (1918 2000) kollaaseja on esillä EMMAssa näyttelyssä Anitra Lucander Värin runoilija 28.9.2011 8.1.2012. Hänen hienovaraisista kollaaseistaan voi erottaa palasia luonnoksista, värisuunnitelmista, kirjeistä, kutsukorteista, lehtileikkeistä, kuiteista toisin sanoen eletystä elämästä. Lucander toteutti myös maalauksia kollaasiensa pohjalta. Esinekooste eli assemblaasi (ranskankielen sanasta assemblage = kooste) puolestaan on esineiden ryhmästä koottu taideteos. Esinekoosteissa löydetyistä tai käytöstä poistetuista valmisesineistä muodostuu oivalluksen kautta jotakin enemmän kuin osiensa summa. Yksinkertaisimmillaan taideteos syntyy parista esineestä, kuten Picasson tunnettu Härän pää vuodelta 1942. Siinä polkupyörän satulaan yhdistetty ohjaustanko riittää halutun mielikuvan tuottamiseen. Esinekoosteissa samalle alustalle tai samoihin kehyksiin kootut esineet muodostavat rajatun, yksittäisen taideteoksen. Installaatio (englanninkielen sanasta installation < myöhäislatinan installare = asettaa paikoilleen) puolestaan on eri esineistä ja materiaaleista tilaan koottu asetelma. Suomalaisista taiteilijoista mm. Kari Cavén, Juhani Harri, Reijo Hukkanen, Kaarina Kaikkonen, Ismo Kajander ja Tarja Pitkänen-Walter ovat tehneet esinekoosteita. Heistä Juhani Harrin (1939 2003) tuotantoa ja esinekoosteita esitellään EMMAssa laajalti 11.11.2011 avautuvassa kokoelmanäyttelyssä. Sekä kollaasit että esinekoosteet ovat taidemuseoiden kannalta haastavia teoksia. Samaan teokseen yhdistetyt eri materiaalit ikääntyvät eri tavalla ja sietävät olosuhteita, mm. lämpöä, valoa ja kosteutta hyvin eri lailla. Tämä asettaa teosten esillepanolle omat vaatimuksensa, samoin niiden konservointi on hankalaa. Lähde: Taiteen sanakirja. Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2005. Kuva: Omnian kuva-arkisto. Animosta Espoon uusin julkinen veistos Espoon keskuksessa Omnian uuden lisärakennuksen pihalla julkistettiin syyskuussa Espoon seen, joka viittaa koordinaatistoon, matematiik isoon teokseen. Päädyin peruskuutiorakentee uusin julkinen taideteos, kuvataiteilija Jaakko kaan ja ruutuvihkoon eli Omnian opetusmaailmaan, Jaakko Niemelä kertoo. Niemelän Animo. Omnia lahjoitti työn EMMAn kokoelmaan. Paitsi että nimi Animo viittaa animaatioon, se Peilinkirkkaasta neliön muotoisesta teräsputkesta valmistetun Animon rytmikkään on valo. Luonnonvalossa teräsputket peilaavat on anagrammi Omniasta. Olennainen osa teosta ruudullinen, viiden metrin levyinen ja syvyinen toinen toisiaan ja ympäristöään, auringossa hahmo kohoaa huikeaan 10 metrin korkeuteen muoto toistuu myös varjona. Pimeään aikaan saakka. päärooliin nousee ledivaloverkosto. Teos on myös - Työn tilausvaiheessa puhuttiin monumentista, mikä johdatti ajatukseni välittömästi laan tekstiviestejä, joita Animolle voi interaktiivinen, ledivalot toistavat kirjain kerral lähettää. 22
28.9.11 1.8.12 Anitra Lucander En färgens poet Utställningen ingår i EMMAs klassikerserie som presenterar framstående konstnärer inom den finländska modernismen. Anitra Lucander (1918 2000) har blivit känd som en av förnyarna av den efterkrigstida bildkonsten i vårt land. På 1950-talet utvecklade hon via kubismen och färgcollagetekniken ett personligt, lyriskt abstrakt uttryck baserat på rika färgnyanser. Under Lucanders över 30 år långa karriär riktades hennes intresse mot olika områden inom bildkonsten: hon verkade bl.a. som färgexpert för arkitekt Aarno Ruusuvuori som planerade WeeGee-huset. EMMAs omfattande retrospektiva utställning med över hundra verk presenterar Lucanders målningar, collage, teckningar och grafik. På utställningen presenteras också hennes långa resor till Mellanöstern och Indien, vilka inleddes under 1950-talet och gjorde ett starkt inflytande på Lucanders konst. Under åren 1955 1960 bodde Anitra Lucander som den första och under den tiden enda kvinnliga konstnären i Konstnärsgillets Nallentalo-ateljé i Hagalund. Nutidskonst från Kina: Yang Fudong Utopi och verklighet Yang Fudong är en av de framstående konstnärer inom kinesisk nutidskonst som specialiserat sig på rörliga bilder. Hösten 2011 presenterar EMMA fyra av Fudongs videoverk, East of Que Village (2007) och tre delar ur serien Seven Intellectuals in Bamboo Forest (2005 2007). Yang Fudong anses vara en av de mest talangfulla företrädarna för kinesisk video- och filmkonst. Han är en mästerlig tolkare, vars kamera arbete kännetecknas av en näst intill magisk skönhet. Det representerar en speciell kinesisk estetik, som också har anknytning till västerländsk modernism. Fudong är känd för tidlösa och nästan drömlika tolkningar, i vilka han studerar relationer mellan människor och deras historier. Flera av Fudongs verk fokuserar på den nya generationens problem och på den insikt som den kinesiska samhällsutvecklingen och materialismen har väckt i landet. Numera lever och arbetar Yang Fudong i Shanghai. Juhani Harri 11.11.11. I Salen i Saastamoinenstiftelsens konstsamling visas en ny utställning med bildkonstnär Juhani Harris (1939 2003) föremålscollage ur stiftelsens egen samling, Björneborgs konstmuseums depositionssamling och några privata samlingar. Kring den livfulla och sociala Juhani Harri berättas en mängd historier och han berättade dem själv, också med sina verk. Harris ofta jordnära färgade, nostalgiska och melankoliska assemblage, hopsatta av gamla bortkastade ting, är berättelser i sig. Begagnade föremål nötta av väder och vind och tidens tand, inköpta på lopptorg eller funna i avfallstunnor eller i naturen, utgjorde för Harri konstnärens palett. PROGRAM hösten 2011 Få ut mer av konsten! Guidningar och förfrågningar må-fr kl. 9-12, tfn (09) 8163 0493 eller på nätet www.emma.museum/sv/bokaguidning Evenemang Konstmaraton, WeeGees 5-års födelsedagskalas 13.10. 16.10. Evenemanget Toner Under fullmånen 12.11. kl. 14 17 Veckoslut med julprogram 26. 27.11. GUIDNINGAR MED FÖRHANDSBOKNING Maximal gruppstorlek 25 personer Pris 45 / lö-sö 70 Bokning senast 3 vardagar före guidningen KONSTKVARTEN är en kort presentation av ett konstverk. Längd 15 min. KONSTTIMMEN är en guidning av en utställning efter eget val. Längd 45 min. KONSTFÉENS TIMME är en guidning för barn i åldern 4-8 år. Längd 30-45 min. VERKSTÄDER VERKSTÄDER MED FÖRHANDSBOKNING Rekreationsdag? Höstutflykt? Födelsedag? Bekanta dig med utställningarna genom eget skapande! KONSTCOCKTAIL Tusen och en resa Pris: 200 + inträdesbiljett + valbar meny KONSTFÉNS VERKSTADSKALAS Tusen och en resa Pris: 80 / grupp + valbar meny 10 / barn Reservering 1 vecka före verkstaden. PÅ EGEN HAND Genvägar i samlingen Broschyrerna Genvägar erbjuder ett alternativt sätt att bekanta sig med Saastamoinenstiftelsens konstsamling.brochyrerna är avgiftsfria, från EMMAs info. Ryggsäcksresor På Ryggsäcksresor kan 4 12-åringar bekanta sig med museerna i Utställningscentret WeeGee. AUDIOGUIDE ipod till utlåning finns i EMMAs info. Slicka på solen Audioguiden låter åhöraren med hjälp av författaren Ilpo Tiihonens tankar och lyrik fritt betrakta och utforska verk i Saastamoinenstiftelsens temautställning Rött. Ändringar i Programmet är möjliga MER OM PROGRAMMET på finska på s.11 12 och på svenska på www.emma.museum/sv 23