Kotkan ja Pyhtään ilmanlaadun vuosiraportti 2015

1 Kotkan ja Pyhtään ilmanlaadun vuosiraportti 215 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Kotkan kaupunki/matkailupalvelu

2

3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen mittaukset on toteutettu yhteistarkkailuna, johon lähes kymmenen vuoden ajan ovat osallistuneet Kotkan kaupungin lisäksi myös Hamina, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti sekä näiden keskeisimmät kuormittajat. Vuonna 215 tarkkailussa noudatettiin tarkkailusopimusta ja -suunnitelmaa 215-219. Etelä-Kymenlaakson alueella ilmanlaadun jatkuvatoimisista mittauksista huolehtii Kotkan kaupungin ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella on kaksi kiinteää mittausasemaa, toinen kattotasolla Kotkansaarella ja toinen katutasolla Rauhalassa. Lisäksi mittausverkkoon kuuluu yksi siirrettävä mittausasema, joka oli sijoitettu Pyhtään Kangasmäelle vuodeksi 215. Kiinteillä asemilla mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ) ja haisevia rikkiyhdisteitä (TRS), Rauhalassa lisäksi typen oksideja (NO,NO 2 ) ja Kotkansaarella sääparametreja. Siirrettävällä asemalla mitattiin pienhiukkasia (PM 2.5 ), hengitettäviä hiukkasia ja typen oksideja. Mittausjärjestelmän hoidosta ja mittausten laadunvarmennuksesta vastasi ympäristöteknikko Timo Valkonen ja tulosten raportoinnista ja tiedotuksesta ympäristönsuojelusuunnittelija Eija Värri. Tässä raportissa esitetään tiedot ilmanlaadun mittaustuloksista vuodelta 215. Mittaustuloksia on verrattu kansallisiin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin sekä aiempien vuosien mittaustuloksiin. Raportissa kuvataan myös ilman epäpuhtauksien päästömääriä ja niiden kehitystä. Etelä-Kymenlaakson ilmanlaatutilannetta voi seurata Kotkan kaupungin verkkosivuilta (www.kotka.fi/ilmanlaatu), jonne mittaustulokset ja mittaustuloksista laskettujen ilmanlaatuindeksien tuntiarvot päivittyvät lähes reaaliajassa. Sivuilla julkaistaan myös ilmanlaadun kuukausikatsaukset ja tiedot ilmanlaadun raja-arvotasojen ylityksistä. Kuukausikatsaukset on toimitettu myös ilmanlaadun yhteistyöryhmälle sekä tiedotusvälineille. Heikentyneestä ilmanlaadusta on tiedotettu tarvittaessa erikseen. Mittaustiedot ja -tulokset ovat nähtävillä myös Ilmatieteen laitoksen ylläpitämässä ilmanlaatuportaalissa (www.ilmanlaatu.fi). Kotkassa 5.4.216

4

5 TIIVISTELMÄ Julkaisija: Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Tekijä: Eija Värri Päivämäärä: 5.4.216 Kieli: suomi Sivumäärä: 43 + 14 Julkaisun nimi: Kotkan ja Pyhtään ilmanlaadun vuosiraportti 215 Vuosi 216 oli leuto ja vähäluminen ja ohueksi jäänyt lumipeite suli pois jo maaliskuun alussa. Maaliskuussa oli aurinkoista poutasäätä ja useissa Suomen kaupungeissa mitattiin ennätyksellisen korkeita katupölypitoisuuksia. Niin Etelä-Kymenlaaksossakin. Tilannetta pahensivat myös Venäjän suunnalta samaan aikaan kaukokulkeutuneet kulotussavujen pienhiukkaset. Katupöly heikensi ilmanlaatua myös joulukuussa, kun maa oli sula ja lumeton. Ilmanlaadussa ei tapahtunut suuria muutoksia vuoteen 214 verrattuna. Se oli yleispiirteiltään hyvä tai tyydyttävä suurimman osan ajasta. Heikentyneen ilmanlaadun tunteja oli edellisvuotta vähemmän, mutta toisaalta laadultaan huonoa tai erittäin huonoa ilma oli aiempaa useammin. Rauhalassa oli 7 välttävän ilmanlaadun ja 3 huonon ilmanlaadun päivää, joista lähes kaikki ajoittuivat maaliskuun katupölykaudelle. Myös Pyhtään 3 välttävän ilmanlaadun päivää ajoittuivat maaliskuulle. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet vuosi- ja vuorokausiraja-arvoa millään mittausasemalla. Kotkansaarella ja Pyhtäällä hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot olivat neljäsosan vuosirajaarvosta ja vuorokausiarvot kolmasosan vuorokausiraja-arvosta. Rauhalassa osuudet raja-arvoista olivat hieman suuremmat kuin muilla mittausasemilla. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle annettu raja-arvotaso (5 µg/m 3, saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana) ylittyi 1 päivänä Rauhalan mittausasemalla ja 5 päivänä Pyhtäällä. Myös vuorokausiohjearvo ylittyi Rauhalassa, maaliskuussa ja joulukuussa. Suurin ylityksiin vaikuttanut tekijä oli hankala katupölytilanne. Pienhiukkasten pitoisuudet olivat Pyhtään mittausasemalla verraten pieniä. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli kolmasosan voimassa olevasta vuosiraja-arvosta ja myös hieman pienempi kuin WHO:n terveysperusteinen vuosiohjearvo. WHO:n vuorokausiohjearvo ylittyi 5 päivänä, kaikki maaliskuun katupölykaudella. Typpidioksidin pitoisuudet eivät ylittäneet voimassa olevia ohje- ja raja-arvoja. Vuosipitoisuus oli Rauhalassa ja Pyhtäällä noin 25 % vuosiraja-arvosta. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin joulun pyhien jälkeen Rauhalan mittausasemalla, liikenteen vaikutuspiirissä, heikkotuulisessa säässä. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudet pysyivät Rauhalan ja Kotkansaaren mittausasemilla ohjearvotason alapuolella. Hajutunteja oli kummallakin mittausasemalla edellisvuotta vähemmän. Kotkansaarella hajutunteja oli noin,4 % mittausajasta ja Rauhalassa noin,2 % mittausajasta. Eniten niitä esiintyi Kotkansaarella maaliskuussa ja Rauhalassa toukokuussa. Hajut ajoittuivat yleensä tehtaiden huoltoseisokkeihin liittyviin alas- ja ylösajoihin. Lähes kaikkien laitosten ja satama-alueiden typenoksidien ja hiukkasten päästöt vähenivät hieman edellisvuodesta. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt olivat sen sijaan hieman edellisvuotta suuremmat. Liikenteen päästöissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Avainsanat: ilmanlaatu, typpidioksidi, hengitettävät hiukkaset, haisevat rikkiyhdisteet, pienhiukkaset Sarjan nimi ja numero: Kotkan ympäristökeskuksen julkaisuja 1/216 ISSN (nid.) 1795-849 Kotkan kaupunki, ympäristökeskus, Kotkantie 6, 482 KOTKA

6

7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 9 2 PÄÄSTÖTILANNE... 1 2.1 Laitosten ja tieliikenteen päästöt vuosina 25-215... 1 2.2 Päästömäärien kehitys... 1 2.2.1 Hiukkaspäästöt... 1 2.2.2 Typenoksidien (NO x ) päästöt... 11 2.2.3 Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt... 12 3 SÄÄ... 13 3.1 Mittausjakson sääolot... 13 4 MITTAUSJÄRJESTELMÄ JA -AINEISTO... 15 4.1 Mittausjärjestelmä... 15 4.2 Mittausten luotettavuus ja järjestelmän toimivuus... 16 4.3 Laitteiden huolto, kalibrointi ja laadunvarmennus... 16 5 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 17 6 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA... 18 6.1 TYPPIDIOKSIDI (NO 2 )... 18 6.1.1 Typpidioksidipitoisuuden ohje- ja raja-arvovertailu... 18 6.1.2 Typpidioksidipitoisuuden ajallinen vaihtelu... 19 6.1.3 Typpidioksidipitoisuuden tuulensuuntien mukainen vaihtelu... 2 6.1.4 Typpidioksidipitoisuuksien kehitys... 21 6.2 HAISEVAT RIKKIYHDISTEET (TRS)... 23 6.2.1 TRS-pitoisuuksien kehittyminen ja pitoisuustaso vuonna 215... 23 6.2.2 Hajutuntien esiintyminen... 25 6.3 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 ) JA PIENHIUKKASET (PM 2.5 )... 27 6.3.1 PM 1 - pitoisuuksien ohje- ja raja-arvovertailu... 27 6.3.2 Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Pyhtään mittausasemalla... 28 6.3.3 PM 1 - ja PM 2.5 -pitoisuuksien ajallinen vaihtelu... 29 6.3.4 PM 1 - ja PM 2.5 -pitoisuuksien tuulensuuntien mukainen vaihtelu... 31 6.3.5 PM 1 -pitoisuuksien kehitys Kotkan mittausasemilla... 33 7 ILMANLAATUINDEKSIT... 35 7.1 Ilmanlaatu indekseillä määriteltynä... 35 8 KATUPÖLY- JA MUUT POIKKEUKSELLISET ILMANLAATUTILANTEET... 37 9 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT... 4 1 LÄHTEET... 43 Liitteet: 1 Yleisimpien ilmansaasteiden mahdollisia terveys- ja ympäristövaikutuksia sekä tärkeimmät päästölähteet 2 Etelä-Kymenlaakson laitosten ja liikenteen päästömäärien kehitys 3 Pistemäisten päästölähteiden sijainti ja mittausasemakuvaukset 4 Mittaustulosten ohje- ja raja-arvovertailu 5 Typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausikeskiarvot vuonna 215 6 Mittaustulosten yhteenvetotaulukot

9 1 JOHDANTO Säädökset ilmanlaadun seurannan perusteista ovat ympäristönsuojelulaissa. Niiden mukaan kunnan on huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ilmanlaadun seurannasta. Seurantatiedot on myös julkistettava ja niistä on tiedotettava tarvittavassa laajuudessa. Toiminnanharjoittajien on puolestaan oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Tarpeelliset määräykset päästöjen rajoittamisesta, niiden tarkkailusta ja valvonnasta annetaan ympäristöluvassa. Ympäristöluvanvaraisten laitosten lupamääräyksiin onkin usein sisällytetty ympäristön seurantaa ja mittausvelvoitteita koskevia ehtoja. Ilmanlaaduntarkkailun osalta lupaviranomainen on usein määrännyt useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutuksia ympäristöön. Kotkan ilmanlaadun yhteistarkkailu laajeni Etelä-Kymenlaakson ilmanlaadun yhteistarkkailuksi vuonna 23. Tuolloin yhteistarkkailun piiriin tulivat myös Hamina, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti sekä niiden suurimmat kuormittajat. Yhteistarkkailu on hoidettu viisivuotisten, yhteisesti hyväksyttyjen tarkkailusuunnitelmien pohjalta /1/. Suunnitelmat ovat sisältäneet esityksen tarkkailuverkon laajuudesta, mittausasemien määrästä ja sijainnista, mitattavista komponenteista ja mahdollisista laitehankinnoista sekä arvion tarkkailukustannuksista. Kustannukset on jaettu osapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan päästöjen suhteessa, kuntien maksuosuudet tieliikenteen päästöjen ja asukasluvun perusteella. Sopimuksen pohjana on ollut vuonna 24 laadittu kustannusten jakomalli, jossa kustannukset jaetaan toteutuneiden päästöjen suhteessa. Vuonna 215 tarkkailuun osallistuneet tahot ja niiden osuudet kokonaiskustannuksista olivat: toiminnanharjoittaja osuus tarkkailukustannuksista Ahlstrom Glassfibre Oy,2 % Haminan kaupunki 2,2 % HaminaKotka Satama Oy 7,7 % J. M. Huber Finland Oy,1 % Kotkan Energia Oy 2,4 % Kotkan kaupunki 5,7 % Miehikkälän kunta,2 % Pyhtään kunta,6 % Kotkamills Oy 8,5 % Stora Enso Oy. Sunilan tehdas 71,8 % Sulzer Pumps Finland Oy, Karhulan valimo,2 % Virolahden kunta,4 % Kotkan alueella ilmanlaatua seurataan kahdella kiinteällä mittausasemalla, Kotkansaarella ja Rauhalassa. Kotkansaaren mittaukset on sijoitettu kattotasolle (13 m) ja mitatut pitoisuudet antavat kuvan kaupunkialueen taustatasosta ja pitkän ajan trendeistä. Rauhalan asema on sijoitettu katutasolle (3 m) ja sieltä saatavat mittaustulokset kuvaavat melko vilkasliikenteisen esikaupunki-teollisuusalueen ilmanlaatua. Siirrettävällä mittausasemalla mitataan ilmanlaatua noin vuoden kestävillä jaksoilla etukäteen sovituissa kohteissa. Asema palvelee lähinnä muiden kuntien ja satamien lyhytaikaisempia mittaustarpeita. Vuonna 215 ilmanlaatua mitattiin Pyhtään Kangasmäellä.

1 2 PÄÄSTÖTILANNE 2.1 Laitosten ja tieliikenteen päästöt vuosina 25-215 Ilmanlaatua heikentäviä epäpuhtauksia pääsee ilmaan useista erilaisista lähteistä. Suurimpia päästölähteitä ovat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset, satamat, liikenne ja puun pienpoltto. Niistä teollisuuden ja energiantuotannon päästöt purkautuvat yleensä korkealle ja leviävät laajalle, jonka takia ne eivät yleensä aiheuta paikallisesti korkeita ilmansaasteiden pitoisuuksia. Sitä vastoin autoliikenteellä ja puun pienpoltolla voi olla päästöosuuttaan suurempi vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun, koska niiden päästöt purkautuvat matalalle, usein hengityskorkeudelle. Ilmansaasteita kulkeutuu Suomeen myös maan rajojen ulkopuolelta, kaukokulkeumana. Voimakkaat kaukokulkeumat voivat aiheuttaa myös Etelä-Kymenlaaksossa merkittävää ilmanlaadun heikkenemistä. Suomessa kaupunkialueiden merkittävimpiä ilmanlaadun heikentäjiä ovat hiukkaset, typpidioksidi, otsoni, rikkidioksidi, hiilimonoksidi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Etelä-Kymenlaaksossa merkittävimmät epäpuhtaudet ovat hiukkaset, typenoksidit ja haisevat rikkiyhdisteet. Niiden ja muutamien muiden tavallisempien ilmansaasteiden terveys- ja ympäristövaikutuksia on esitetty liitteessä 1. Ilmanlaadun yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten ja satamien rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten, haisevien rikkiyhdisteiden ja hiilidioksidin päästöt ilmaan vuosina 25 215 on esitetty liitteessä 2. Päästötiedot perustuvat valtion ympäristöhallinnon Vahti-tietokantaan ilmoitettuihin päästömääriin /2/. Kuntien päästöt on ilmoitettu tieliikenteen pakokaasupäästöinä VTT:n LIPASTO - laskentajärjestelmästä /3/ saatuina laskennallisina päästömäärinä. LIPASTO-mallit uudistettiin perusteellisesti vuosina 213-215. Viimeisimmän laskentavuoden, 214 lukuja ei sen vuoksi voi enää suoraan verrata aikaisempien versioiden lukuihin. Päästötaulukoissa ei ole mukana ns. pintalähteiden kuten kiinteistöjen lämmityksestä, puun pienpoltosta ja pien- ja keskisuuresta teollisuudesta peräisin olevia päästöjä. Erityisesti hiukkaspäästöissä niiden osuus alueen kokonaispäästöistä voi olla kuitenkin huomattava. 2.2 Päästömäärien kehitys 2.2.1 Hiukkaspäästöt Kotkan merkittävimpien ilmaa kuormittavien laitosten ja satamien yhteenlaskettu hiukkasten päästömäärä oli noin 4 t, hivenen edellisvuotta pienempi (kuva 1). Suurin yksittäinen päästölähde oli Stora Enso Oy:n Sunilan tehdas, jonka osuus kokonaispäästöstä oli runsaat 9 %. Vahtitietojärjestelmään päästönsä ilmoittaneiden laitosten ja satamien yhteenlaskettu hiukkaspäästö oli Kaakkois-Suomessa noin 947 t vuonna 214 t /2/.

11 3 hiukkaspäästö (t/a) 25 2 15 1 5 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 vuosi Kuva 1. Laitosten hiukkaspäästöt Kotkassa v. 1987 215. Ajoneuvojen pakokaasupäästöjä on vähennetty 197-luvulta lähtien, mutta liikenteen lisääntyminen on hidastanut päästöjen kokonaismäärän pienenemistä. Polttoaineiden epätäydellisessä palamisessa syntyvien hiukkaspäästöjen määrää on kuitenkin onnistuttu leikkaamaan tuntuvasti, muun muassa parantamalla polttoaineiden laatua ja kehittämällä dieselautojen hiukkaspuhdistimia. Jaksolla 199-213 Suomen tieliikenteen vuotuinen hiukkaspäästö on alentunut yli 8 % /4/. Pakokaasuhiukkasia syntyy dieselmoottorissa enemmän kuin bensiinimoottorissa. Dieselkäyttöinen tavaraliikenne aiheuttaa suorista päästöistä yli 5 % ja linja-autot noin 15 %. Henkilöautojen päästöjen osuus on vajaat 2 %. /5/ Tieliikenteen pakokaasujen hiukkaspäästöjen osuus Kotkan teollisuus- ja energiantuotantolaitosten, sataman ja liikenteen kokonaishiukkaspäästöistä oli alle 3 % vuonna 214. Suorien pakokaasupäästöjen lisäksi liikenne nostaa ilmaan katupölyä, joka on tienpinnasta, hiekoitusmateriaalista, jarruista, renkaista, nastoista ym. irronnutta ainesta. Katupöly on jokakeväinen ongelma varsinkin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Vaikka liikenteen suorat hiukkaspäästöt ovat Kotkassa vain pieni osa hiukkasten kokonaispäästöstä, ovat sen epäsuorat päästöt, katupöly, kuitenkin myös täällä merkittävä taajamien ilman laatuun erityisesti kuivina kevätaikoina vaikuttava tekijä. 2.2.2 Typenoksidien (NO x ) päästöt Kotkan laitosten ja satamien yhteenlaskettu typenoksidien päästö oli noin 186 t, hieman pienempi kuin vuonna 214 (kuva 2). Koko Kaakkois-Suomen suurimpien kuormittajien yhteenlaskettu NO x - päästö oli vuonna 214 noin 9 255 t /2/. Kotkan suurimmat NO x -päästölähteet olivat Stora Enso Oyj:n Sunilan tehdas ja satama (79 t), HaminaKotka Satama Oy:n Kotkan satama (487 t) ja Kotkamills Oy (35 t) /2/.

12 NO x -päästö (tno 2 /a) 5 4 3 2 1 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 vuosi Kuva 2. Laitosten typenoksidien päästöt Kotkassa vuosina 1987 215 Kotkan tieliikenteen laskennallinen typenoksidien päästö on noin 31 t eli alle 15 % Kotkan laitosten, satamien ja tieliikenteen yhteenlasketusta päästöstä. Valtakunnan tasolla liikenteen osuus kokonaispäästöistä on suurempi, yli 5 %, vaikka tieliikenteen NO x -päästöjä onkin onnistuttu vähentämään merkittävästi. Esimerkiksi jaksolla 198-213 tieliikenteen NO x -päästöt ovat vähentyneet runsaat 7 % /4/. 2.2.3 Haisevien rikkiyhdisteiden (Total Reduced Sulphur eli TRS) päästöt Kotkamills Oy:n ja Stora Enso Oy:n Sunilan tehtaan yhteenlaskettu TRS-päästö oli noin 8 t, josta Kotkamillsin päästö oli noin 2 t ja Stora Enson Sunilan tehtaan päästö noin 6 t. Sunilan tehtaalla käynnistyi alkuvuodesta uusi ligniininerotuslinja, jossa mustalipeästä tuotetaan muun muassa meesauunien polttoaineeksi soveltuvaa kuivattua ligniiniä. Laitos oli käynnissä koko vuoden, mutta sen polttoolosuhteiden optimoinnissa ja ajon hallinnassa oli vielä ajoittain puutteita. Kaakkois-Suomen suurimpien kuormittajien yhteenlaskettu TRS-päästö oli vuonna 214 noin 18 t /2/. Siitä Kotkan laitosten osuus oli vajaat 6 %. Kotkan tehtaiden TRS-päästöt laskivat lukuisten ympäristönsuojeluinvestointien ansiosta voimakkaasti 198-luvun lopulta 199-luvun lopulle ulottuneella jaksolla (kuva 3). Nykyisin hajupäästöjen hallinnasta ja ennaltaehkäisystä on tullut osa tehtaiden jokapäiväistä toimintaa ja päästömäärien muutokset ovat olleet entistä pienempiä. TRS-päästö (ts/a) 12 1 8 6 4 2 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 vuosi 4 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuva 3. Laitosten TRS-päästöt Kotkassa vuosina 1987 2 ja 21-215.

13 3 SÄÄ 3.1 Mittausjakson sääolot Vallitsevilla tuuli-, lämpö- ja kosteusoloilla on päästötilanteen ohella suuri merkitys ilmanlaadun kehittymiselle. Todennäköisintä ilmanlaadun heikkeneminen on talvisin, heikkotuulisina pakkaspäivinä, kun ilmansaasteet pakkautuvat ja kertyvät lähelle päästölähdettään. Tuuli ja sade sitä vastoin yleensä puhdistavat ilmaa. Ilmavirtaukset voivat kuitenkin kuljettaa mukanaan kaukokulkeumia muista maista, esim. maastopalojen ja peltojen kulotusten savuja tai teollisuuden ja energiantuotannon saasteita. Toinen yleinen ilmanlaadun heikkenemiselle otollinen ajankohta on kuiva kevätaika, jolloin auringon ja tuulen kuivattamat tienpinnat, liikenne ja talven aikana tienpinnoille kertynyt hiekoitushiekka ja muu aines aikaansaavat ns. katupölytilanteita. Alkutalvi ja kevät 215 olivat Etelä-Suomessa tavanomaista leudompia. Lunta oli tavallista vähemmän ja sekin alkoi sulaa jo helmikuun loppupuolella. Katujen puhdistaminen pääsikin käynnistymään Kymenlaaksossa ennätysvarhain, jo lauhan maaliskuun alussa. Ilma kuitenkin kylmeni uudelleen toukokuussa ja mereinen ja tuulinen säätyyppi piti kesä- ja heinäkuun lämpötilat pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Myös juhannus oli suuressa osassa Etelä-Suomea harvinaisen viileä. Varsinainen kesäsää koitti vasta elokuussa, kun Suomen eteläpuolelle vahvistunut korkeapaine toi mukanaan 15 hellepäivää /6/. Elokuu oli vuoden ensimmäinen kuukausi, jolloin myös satoi yleispiirteittäin tavanomaista vähemmän. Syyskuu oli tavanomaista lämpimämpi, lokakuu lämpötiloiltaan tavanomainen. Toisaalta lokakuu oli vähäsateinen ja harvinaisen aurinkoinen. Aurinkotunteja kertyi enemmän kuin keskimäärin syyskuussa. Marraskuu oli sitä vastoin tuulinen ja sateinen, mutta myös harvinaisen lämmin. Joulukuukin oli lämmin, jopa poikkeuksellisen lämmin ja useilla paikkakunnilla rikottiin lämpöennätyksiä. Lämmin sää piti maan paljaana ja lumettomana vuoden loppuun saakka. - Talvi ei päässyt alkamaan Etelä-Kymenlaaksossa vielä joulukuussakaan. Vuosi 215 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan vuonna 19 alkaen mittaushistorian lämpimin. Vuoden keskilämpötila oli n. + 4.5 astetta, joka on noin 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvon (1981-21) yläpuolella /6,7/. Kuvassa 4 on esitetty lämpötila ja suhteellinen kosteus kuukausittain Kotkansaaren mittausasemalla. lämpötila ( o C) T Kotkansaari T 1981-21 Kirkonmaa RH Kotkansaari 25 1 2 15 8 1 6 5 4-5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12-1 2-15 kuukausi RH (%) Kuva 4. Lämpötila ja suhteellisen kosteus Kotkansaaren mittausasemalla vuonna 215. Vertailuarvoina on kauden 1981 21 keskilämpötilat Kirkonmaan havaintoasemalta./8/

14 Taulukossa 1 on esitetty Ilmatieteen laitoksen Rankin havaintoaseman lämpötila- ja tuulennopeustiedot jaksolta tammikuu - joulukuu. Vertailuarvoina on kauden 1981 21 keskilämpötilat Kirkonmaan havaintoasemalta. Vuoden 215 sademäärätiedot on saatu Ilmatieteen laitokselta interpoloinnin avulla, koska Kirkonmaan säähavaintoasema lopetti toimintansa syyskuussa 213. Taulukko 1. Säätietoja Rankin säähavaintoasemilta vuonna 215. Vuoden 214 tietoja suluissa. /7,8/ kuukausi keski o C keski o C 1981-21 tammikuu -1.7 (-6.8) helmikuu --.4 (-.7) maaliskuu 1.1 (.8) huhtikuu 3.7 (4.4) toukokuu 8. (9.1) kesäkuu 11.9 (12.8) heinäkuu 15.4 (19.5) elokuu 17.1 (18.1) syyskuu 14. (13.5) lokakuu 6.8 (6.5) marraskuu 5.1 (2.8) joulukuu 3. (-.1) -4.8 4.5-6. 3.7-2.6 6.5 2.3 1.4 8.6 16. 13.8 19.1 17.4 21.9 16.5 24. 11.8 18.8 6.7 14.7 ylin o C alin o C interpoloitu sademäärä (mm) -12.2 (4.7) -9. (3.4) -7.2 (8.6) -1.1 (17.5) 2.7 (24.7) 7. (23.2) 1. (28.8) 11.9 (26.7) 7.7 (19.1) -1.1 (12.) -2.8 (9.1) sademäärä (mm) 1981-21 (-2.) 55 45 (-1.2) 45 36 (-8.8) 54 37 (-3.3) 52 26 (-.1) 5 36 (5.1) 56 52 (11.1) 6 51 (9.4) 44 64 (2.1) 42 56 (-3.2) 2 65 keskituulennopeus (m/s) 6.9 (5.) 6. (4.4) 6. (5.2) 5.1 (4.9) 4.8 (4.6) 4.8 (3.9) 4.2 (3.9) 3.8 (4.4) 4.3 (4.4) 4.7 (5.9) 6.1 (5.2) 6.9 (6.7) Tuulensuuntien ja -nopeuksien jakauma Kotkansaaren mittausasemalla on esitetty kuvassa 5. V 1.5 11. -2.2 8. (5.1) (-2.) 67 58-6.8 (-15.1) 4 51 Tuulensuuntien ja -nopeuksien jakauma Kotkansaaren mittausasemalla on esitetty kuvassa 5. Vallitsevin tuulensuunta oli lounas, josta tuuli noin 58 % ajasta. Kuva 5. Kotkansaaren mittausaseman tuuliolot vuonna 215.

15 4 MITTAUSJÄRJESTELMÄ JA -AINEISTO 4.1 Mittausjärjestelmä Etelä-Kymenlaakson ilmanlaatua seurataan reaaliaikaisesti kahdella kiinteällä (Kotkansaari ja Rauhala) ja yhdellä siirrettävällä mittausasemalla. Rauhalassa mitataan hengitettävien hiukkasten (PM 1 ), typen oksidien (NO, NO 2 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuutta, Kotkansaarella hengitettäviä hiukkasia, haisevia rikkiyhdisteitä ja säätilaa kuvaavia muuttujia: lämpötilaa, suhteellista kosteutta, tuulen suuntaa ja nopeutta. Typen oksidien mittaukset lopetettiin Kotkansaaren mittausasemalla vuoden 215 alussa, koska pitoisuudet olivat olleet jo pitkään alhaisella tasolla eivätkä uudet mittaustulokset olisi enää tuoneet lisäarvoa ilmanlaadun arvioinnille. Siirrettävä asema on varustettu PM 1 -, PM 2.5 - ja NO x -analysaattoreilla. Mittaustulosten keräämisessä, analysoinnissa ja raportoinnissa käytetään Envidas/Enview-2 tiedonkeruu- ja tiedonkäsittelyjärjestelmää. Mittausdata ja säähavainnot tallentuvat mittausasemilta Kotkan ympäristökeskuksen tietokoneelle kahden minuutin keskiarvoina. Kotkansaaren mittausasema sijaitsee pääkirjaston katolla, Kirkkokadun ja Korkeavuorenkadun välissä. Kattotasolta, 13 m korkeudelta saadut mittaustulokset antavat kuvan kerrostalovaltaisen kaupunkialueen taustatasosta ja pitkän ajan trendeistä. Rauhalan mittausasema sijaitsee Rauhalan alaasteen piha-alueen reunalla, noin 6 m etäisyydellä Ratakadun reunasta. Rauhalan asema on sijoitettu katutasolle ja sieltä saatavat mittaustulokset kuvaavat melko vilkasliikenteisen esikaupunkiteollisuusalueen ilmanlaatua. Mittauskorkeus on noin 3 m eli asema sijaitsee huomattavasti lähempänä hengityskorkeutta kuin Kotkansaaren mittausasema. Rauhalan asemalta saadaan tietoa mm. katupölyn ja lähialueen liikenteen sekä teollisuuslaitosten päästöjen vaikutuksista ilman laatuun. Siirrettävä mittausasema sijaitsi vuoden 215 Pyhtään Kangasmäen pienteollisuusalueella. Lähin pistemäinen päästölähde oli Vapon Pyhtään lämpökeskus noin 3 m etäisyydellä mittausasemasta. Mittausasemien sijainti, kuvaus ja keskeiset pistemäiset päästölähteet on esitetty liitteessä 3. Mittausmenetelmät ja laitteet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Etelä-Kymenlaakson ilmanlaadun seurantajärjestelmä, mittausasemat ja -laitteistot. mittausasema komponentit mittausmenetelmät mittalaite/analysaattori Kotkansaari, kattotaso (13 m) kiinteä PM 1 TRS Säätila Beta-säteilyn absorptio UV-fluoresenssi Termoelementti Eberline FH 62IR Environnement AF22M+TRS-konvertteri LSI Spa Rauhala, katutaso (3 m) NO, NO x PM 1 Kemiluminesenssi Beta-säteilyn absorptio Environnement AC31M Eberline FH 62IR kiinteä TRS UV-fluoresenssi Environnement AF22M+TRS-konvertteri Pyhtää katutaso (3 m) siirrettävä NO, NO x PM 1 PM 2.5 Kemiluminesenssi Beta-säteilyn absorptio Beta-säteilyn absorptio Environnement AC31M Environnement MP11M Environnement MP11M

16 4.2 Mittausten luotettavuus ja järjestelmän toimivuus Ilmanlaatuasetuksen (VnA 38/211) mukaan mittaustulokset ovat tilastollisesti edustavia ja hyväksyttäviä, jos mittaustuloksia on vähintään 75 % yhden tunnin tai vuorokauden ajalta. Vuosikeskiarvon laskentaan tarvitaan vähintään 9 % mittaustuloksista, lukuun ottamatta tietokatkoksia, jotka johtuvat laitteiden kalibroinneista ja normaalista kunnossapidosta. Mittaustulosten on myös jakauduttava tasaisesti koko vuoden ajalle. Raja-arvovertailu edellyttää jatkuvien mittausten tuloksilta 1 % ajallista kattavuutta. Aineiston vähimmäismäärän tulisi puolestaan olla vähintään 9 %. Mittalaitteet toimivat vuonna 215 valtaosan ajasta ilman suurempia vikaantumisia. Kaikkien mitattavien komponenttien mittaustuloksia saatiin talteen yli 9 % vuoden maksimimäärästä. Rauhalan NO 2 -analysaattorissa oli kuitenkin useita vikatiloja joulukuussa, joiden vuoksi kyseiseltä kuukaudelta mittaustuloksia saatiin talteen vajaat 78 % kuukauden maksimimäärästä. 4.3 Laitteiden huolto, kalibrointi ja laadunvarmennus Mittalaitteiden huolto, kalibrointi ja laadunvarmennus ovat tärkeä osa mittaustoimintaa. Mittauksille laaditun laatujärjestelmän, laitetoimittajien ja Ilmatieteen laitoksen mittausohjeiden mukaan hoidetuilla laitteilla pyritään varmistamaan se, että saadut tulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia. Analysaattorien toimintahäiriöt voivat aiheuttaa virheellisiä mittaustuloksia. Niiden eliminoimiseksi analysaattorit huolletaan ja kalibroidaan säännöllisin väliajoin. Mittausasemilla käydään vähintään viikoittain ja käynneistä pidetään laatujärjestelmän mukaista kirjanpitoa. Suoritetut huolto- ja kalibrointitoimenpiteet ja analysaattoreiden näytöiltä kirjatut signaalitestiarvot tallennetaan kannettavalle tietokoneelle. Käytössä olevalla mittausohjelmalla laitteiston toimintaa ja mittaustuloksia voidaan seurata reaaliaikaisesti, etävalvontana, myös Kotkan ympäristökeskuksen tietokoneelta. Etävalvonta nopeuttaa myös laitteiden vikatilojen havaitsemista. NO x - ja TRS-analysaattorien kalibroinnit on ulkoistettu J. P. Pulkkisen Kalibrointi Ky:lle. Vuonna 215 kiinteiden mittausasemien analysaattorit kalibroitiin kolme kertaa ja siirrettävän mittausaseman NO x -analysaattori neljä kertaa. Kalibrointeihin sisältyi konvertterien hyötysuhteiden, laitteiden lineaarisuuden ja toistettavuuden määritykset. Hiukkasanalysaattorit kalibroitiin itse ns. kalibrointiliuskoilla. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten vaakavakiot ja virtaukset määritettiin kolme kertaa.

17 5 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan on mahdollisuuksien mukaan turvattava hyvä ilmanlaatu alueellaan. Ilmanlaadun turvaamiseksi ilman epäpuhtauksille on määritetty kansalliset ohjearvot sekä EU:n direktiiveihin perustuvat raja- ja kynnysarvot. Ohjearvot on tarkoitettu maankäytön ja liikenteen suunnittelun ohjeeksi ja sovellettaviksi ympäristölupamenettelyissä. Ohjearvot eivät ole sitovia, mutta niiden ylittyminen pyritään estämään ennakolta. Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia. Ne määrittelevät ilmansaasteille suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä välittömiin toimiin pitoisuuksien alentamiseksi. Raja-arvojen ylittymisistä ja niiden syistä on myös tiedotettava alueen asukkaille ja raportoitava Euroopan Unionille. Yksittäinenkin raja-arvon numeroarvon ylittyminen laukaisee tiedottamisvelvoitteen. Suomessa merkityksellisimmät raja-arvot ovat typpidioksidin vuosiraja-arvo ja hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo. Ne saattavat ylittyä esimerkiksi suurimpien kaupunkien liikenneympäristöissä, katukuiluissa ja työmaiden läheisyydessä. Kotkassa raja-arvoja ei ole toistaiseksi ylitetty, mutta PM 1 :n ja NO 2 :n vuorokausipitoisuuksille asetettuja ohjearvoja on ylitetty erityisesti katupölyaikana sekä kaukokulkeuma- ja inversiotilanteissa. Taulukossa 3 on esitetty osa Suomessa voimassa olevista ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoista (VnP 48/1996 ja VnA 38/211). Tulosten ilmoittamisessa ohjearvoon verrattavat pitoisuudet ilmoitetaan + 2 asteen lämpötilassa ja 11 kpa paineessa lukuun ottamatta PM 2.5 - ja PM 1 -tuloksia, jotka ilmoitetaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. Haisevat rikkiyhdisteet ilmoitetaan rikkinä. Taulukko 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoja. /9,1/ epäpuhtaus ohjearvo tilastollinen μg/m 3 määrittely NO 2 typpidioksidi NO x typenoksidit PM 1 hengitettävät hiukkaset 15 kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste raja-arvo μg/m 3 2 tilastollinen määrittely tuntikeskiarvo sallitut ylitykset 18 h/a 7 kuukauden 2. suurin 4 vuosikeskiarvo vuorokausikeskiarvo - - 3 vuosikeskiarvo kasvillisuuden suojelemiseksi 7 kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 5 4 vuorokausikeskiarvo sallitut ylitykset 35 vrk/a vuosikeskiarvo voimaantulo 1.1.21 1.1.21 19.7.21 1.1.25 1.1.25 PM 2.5 pienhiukkaset TRS haisevat rikkiyhdisteet 1 kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 25 vuosikeskiarvo 1.1.21 - - -

18 6 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA Mittaustulosten ohje- ja raja-arvovertailut on esitetty taulukoituina liitteessä 4 ja typpidioksidipitoisuuden, hengitettävien hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausikeskiarvot graafisesti liitteessä 5. Liitteeseen 6 on koottu numeerinen yhteenveto vuoden 215 mittaustuloksista. 6.1 TYPPIDIOKSIDI (NO 2 ) 6.1.1 Typpidioksidipitoisuuden ohje- ja raja-arvovertailu Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli Rauhalan mittausasemalla 11 µg/m 3 Pyhtäällä 9 µg/m 3 eli keskimäärin neljäsosan vuosiraja-arvosta (4 µg/m 3 ). Vuosipitoisuudet vastasivat tasoltaan esimerkiksi Imatran Mansikkalan ja Pelkolan mittausasemilta vuonna 215 saatuja NO 2 :n vuosikeskiarvoja /11/. Pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisissä katukuiluissa, Hämeentiellä, Mäkelänkadulla ja Töölöntullissa vuosikeskiarvot ovat sen sijaan olleet huomattavasti korkeampia, esimerkiksi vuonna 214 yli 4 µg/m 3 /12/. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämillä Etelä-Suomen tausta-asemilla NO 2 :n vuosikeskiarvot ovat vaihdelleet 2-8 µg/m 3. Vuonna 214 NO 2 :n vuosikeskiarvo oli Virolahden taustamittausasemalla noin 4 µg/m 3 /13/. Typpidioksidin tuntiraja-arvoon (2 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli Rauhalassa 76 µg/m 3 ja Pyhtäällä 51 µg/m 3 ja eli reilusti alle puolet raja-arvosta. Tuntiraja-arvotaso ei ylittynyt yhtään kertaa kummallakaan mittausasemalla. Rauhalassa korkein tuntipitoisuus oli 95 µg/m 3 ja Pyhtäällä 68 µg/m 3. Typpidioksidin tuntiraja-arvo ylittyy, jos tuntikeskiarvo 2 µg/m 3 ylittyy yli 18 kertaa vuodessa. Typpidioksidin pitoisuudet pysyivät myös tunti- ja vuorokausiohjearvojen alapuolella (kuva 6). Korkein vuorokausiohjearvoon (7 µg/m 3 ) verrannollinen pitoisuus oli Rauhalassa 58 µg/m 3 ja Pyhtäällä 31 µg/m 3. Korkein tuntiohjearvoon (15 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli Rauhalassa 82 µg/m 3 ja Pyhtäällä 56 µg/m 3. NO 2 :n 2. suurin vrk-arvo (µg/m 3 ) Rauhala 3 m Pyhtää 3 m vrk-ohjearvo 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi NO 2 :n 99 % tuntiarvo (µg/m 3 ) Rauhala 3 m Pyhtää 3 m tuntiohjearvo 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 6. NO 2 -pitoisuudet verrattuna vuorokausi- ja tuntiohjearvoon.

19 6.1.2 Typpidioksidipitoisuuden ajallinen vaihtelu Ulkoilman typpidioksidipitoisuuksiin vaikuttavat monet tekijät, muun muassa laitosten ja dieselajoneuvojen päästömäärien vaihtelut, otsonipitoisuus ja sääolot. Myös mittauspaikkojen ympäristössä tapahtuvat muutokset voivat näkyä mittaustuloksissa. Pitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan talvisin, kun ulkoilman lämpötilat ovat matalimmillaan, liikenteen ja energiantuotannon päästöt suurimmillaan ja sääolot epäedulliset ilman epäpuhtauksien tehokkaan laimenemisen ja sekoittumisen kannalta. Pitoisuudet nousevat usein myös keväisin, kun auringonsäteily voimistuu ja otsonipitoisuudet kohoavat. Silloin myös typpimonoksidin muutunta typpidioksidiksi lisääntyy. Typpidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot vaihtelivat Rauhalan mittausasemalla 5 17 µg/m 3 ja Pyhtäällä 6-12 µg/m 3. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat maaliskuussa. NO 2 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot on esitetty kuvassa 7. NO 2 -pitoisuuden kuukausikeskiarvo (µg/m 3 ) 4 3 2 1 Rauhala 3 m Pyhtää 3 m 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 7. NO 2 -pitoisuuksien kuukausikeskiarvot. Tuntipitoisuuksien vuorokaudenaikaan ja viikonpäiviin liittyvä vaihtelu on esitetty kuvissa 8 ja 9. Tulokset vastaavat edellisvuosia. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin arkipäivisin ja pienimmät viikonloppuisin, liikenteen hiljennyttyä. Pitoisuudet noudattelivat liikenteen rytmiä. Arkipäivisin NO 2 - pitoisuudet olivat korkeimmillaan klo 8-9, aamuruuhkan aikaan. Viikonloppuisin korkeimmat pitoisuudet mitattiin klo 2-22, mihin vaikutti todennäköisesti sekä lisääntyneet liikenteen päästöt että heikentyneet laimenemisolot; heikko tuuli ja inversio.

2 NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) Kuva 8. 35 3 25 2 15 1 5 Rauhala Pyhtää ma ti ke to pe la su viikonpäivä NO 2 -pitoisuuksien viikonpäivävaihtelu. NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 3 2 1 Rauhala arki Rauhala la-su Pyhtää arki Pyhtää la-su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 kellonaika Kuva 9. NO 2 -pitoisuuden vuorokausivaihtelu arkisin ja viikonloppuisin. Puuttuvat arvot (klo 3) johtuvat analysaattoreiden ko. aikana suorittamasta aluetason tarkistuksesta 6.1.3 Typpidioksidipitoisuuden tuulensuuntien mukainen vaihtelu Typpidioksidin pitoisuudet olivat Rauhalan ja Pyhtään mittausasemilla korkeimmillaan tyynellä säällä. Muita tuulensuuntia korkeampia pitoisuuksia mitattiin lisäksi Rauhalan mittausasemalla silloin, kun tuuli kävi etelän (15-18 astetta) ja koillisen (3-6 astetta) suunnalta. Pyhtäällä tyynen lisäksi korkeimpia pitoisuuksia mitattiin idän puoleisilla tuulilla (6-9 astetta). Tuulensuunnan vaikutusta mitattuihin NO 2 -pitoisuuksiin on havainnollistettu kuvissa 1 ja 11.

21 25 2 Rauhala NO2 Pyhtää NO2 NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) 15 1 5 tuulisektori (asteluku) Kuva 1. NO 2 -pitoisuuden tuntikeskiarvot eri tuulensuuntaluokissa 215. (etelä=18 o, pohjoinen= o /36 o, itä=9 o, länsi=27 o ) 2 Rauhala NO2 2 Pyhtää NO2 NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) 15 1 5 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) 15 1 5 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 Kuva 11. NO 2 -pitoisuuden tuntiarvot tuulen suunnan mukaan katutason mittausasemilla Rauhalassa ja Pyhtäällä. 6.1.4 Typpidioksidipitoisuuksien kehitys Typen oksidien mittaukset aloitettiin Rauhalassa vuonna 1999. NO 2 -pitoisuuksien kuukausikeskiarvojen kehittymistä Rauhalan mittausasemalla mittausten alkuajoista näihin päiviin on havainnollistettu kuvassa 12. Kuva kertoo kuukausikeskiarvojen lähteneen selvään laskuun vuodesta 25 alkaen. Jyrkintä pitoisuuslasku oli vuosina 25-29. Sen jälkeen pitoisuudet ovat pysyneet ennallaan tai laskeneet vain vähän.

22 NO 2 :n kk-keskiarvo (µg/m 3 ) 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Rauhala 12 kk liukuva keskiarvo 1.99 1. 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 1.13 1.14 1.15 kuukausi Kuva 12. NO 2 :n kuukausikeskiarvot ja pitoisuuksien kehitys Rauhalassa v. 1999-215. Myös typpidioksidin vuosipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina viimeiset kymmenen vuotta. Vuonna 215 vuosipitoisuus oli suunnilleen samaa tasoa kuin vuonna 214. Typpidioksidin vuosi-, vuorokausi- ja tuntipitoisuuksien kehittyminen Rauhalan mittausasemalla vuosina 1999-215 on esitetty kuvassa 13. 175 15 125 1 75 5 25 1999 21 23 25 27 29 NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) 211 213 215 vuorokausiarvo tuntiarvo vuosikeskiarvo vrk-ohjearvo tuntiohjearvo vuosiraja-arvo Kuva 13. NO 2 :n korkeimmat vuorokausi- ja tuntiohjearvoon sekä vuosiraja-arvoon verrattavat pitoisuudet Rauhalassa vuosina 1999 215. Typpidioksidin lyhytaikaispitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti vuosien varrella. Korkeimmat tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet mitattiin Rauhalassa vuonna 25 (131 µg/m 3 ) ja korkeimmat vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 24 (82 µg/m 3 ). Tuloksiin vaikuttavat monet tekijät, mm. sääolot, laitosten päästömäärät sekä dieselautojen määrän ja otsonipitoisuuden vaihtelut.

23 6.2 HAISEVAT RIKKIYHDISTEET (TRS) 6.2.1 TRS-pitoisuuksien kehittyminen ja pitoisuustaso vuonna 215 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä. TRS-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli Rauhalan mittausasemalla μgs/m 3 ja Kotkansaarella 1 μgs/m 3. Kuukausikeskiarvot vaihtelivat molemmilla mittausasemilla 1 μgs/m 3. Vuosi- ja kuukausikeskiarvot vastasivat tasoltaan esimerkiksi Imatralla, Mansikkalan, Pelkolan ja Rautionkylän mittauksista vuonna 215 saatuja pitoisuuksia /11/. TRS:n vuorokausipitoisuudelle terveydellisin perustein asetettu ohjearvo (1 μgs/m 3 ) alittui kummallakin mittausasemalla. Suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus oli Rauhalassa 1 μgs/m 3 ja Kotkansaarella 2 μgs/m 3. Ohjearvoon verrannolliset pitoisuudet on esitetty kuvassa 14. TRS:n 2. suurin vrk-arvo (µg/m 3 ) 15 1 5 Rauhala 3 m Kotkansaari 13 m ohjearvo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 14. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna vuorokausiohjearvoon. TRS-pitoisuutta on mitattu Kotkassa 199-luvun alkupuolelta lähtien, jona aikana TRS:n ohjearvo on ylittynyt viisi kertaa; Rauhalaa edeltäneellä mittausasemalla Sunilan Tupakadulla vuosina 1992, 1993, 1996, 1997 ja 1999. TRS-mittaukset siirrettiin Sunilasta Rauhalaan v. 2. Nykyisillä mittausasemilla vuorokausiohjearvo ei ole ylittynyt kertaakaan. Korkeimpien vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitystä vuosina 1992 215 on havainnollistettu kuvassa 15. Kotkansaaren TRS-pitoisuuksissa näkyy laskeva suuntaus 199-luvun loppupuolelta alkaen. Rauhalassa pitoisuuksien aleneminen näkyy selvemmin vuodesta 24 alkaen. Laskeva kehityssuunta liittyy sellutehtailla toteutettuihin ympäristönsuojeluinvestointeihin, Stora Enso Oyj:n Sunilan tehtaalla aloitettuun väkevien hajukaasujen polttoon ja Kotkamills Oy:llä aloitettuun laimeiden hajukaasujen käsittelyyn.

24 TRS-pitoisuus (µgs/m 3 ) 2 15 1 5 Kotkansaari 13 m Rauhala (v. 1999 asti Sunila) ohjearvo 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 Kuva 15. Haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset korkeimmat vuorokausiarvot vuosina 1992 215. Ohjearvo tuli voimaan 1.9.1996. Kuvassa 16 on esitetty TRS:n 99 % tuntiarvojen kehitys vuosina 1992 215. TRS:n lyhytaikaisarvoissakin näkyy selvä laskeva trendi erityisesti vuoden 1997 jälkeen. Viime vuosina haisevien rikkiyhdisteiden lyhytaikaispitoisuudet ja niiden vaihtelut ovat olleet entistä pienempiä. Vuonna 215 korkeimmat tuntipitoisuudet mitattiin kummallakin mittausasemalla toukokuussa. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntiarvoille ei ole asetettu kansallisia ohjausarvoja. 4 Kotkansaari 13 m Rauhala (v. 1999 asti Sunila) 3 2 1 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 TRS-pitoisuus (µgs/m 3 ) Kuva 16. Haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat 99 % tuntiarvot vuosina 1992 215.

25 6.2.2 Hajutuntien esiintyminen Hajun esiintymistä ja viihtyvyyshaittaa voidaan arvioida hajutuntien lukumäärän perusteella. Eri hajuyhdisteiden hajukynnykset eroavat toisistaan ja ihmiset kokevat hajun häiritsevyyden eri tavoin. Useilla sellupaikkakunnilla hajutunniksi on kuitenkin luokiteltu tunti, jolloin TRS:n tuntikeskiarvo on suurempi tai yhtä suuri kuin 3 μgs/m 3. Taulukossa 4 on esitetty hajutuntien lukumäärät Kotkan mittausasemilla vuosina 23-215. Taulukko 4. Hajutuntien esiintyminen vuosina 23 215. MITTAUSASEMA 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kotkansaari TRS>3 µgs/m 3 TRS>1 µgs/m 3 mittausaika (h) 272 8 868 143 3 8721 22 2 5981 343 1 65 57 5 7135 18 1 7614 16 8 747 96 1 8144 71 1 8218 145 4 7892 58 1 83 62 7 8384 3 8386 Rauhala TRS>3 µgs/m 3 TRS>1 µgs/m 3 mittausaika laitosten TRS-päästö (t/a) 715 34 7716 831 49 8758 74 1 8258 332 2 8537 179 3 238 61 5 8287 38 3 827 15 4 858 14 724 27 7 835 96 8 8287 24 1 749 39 19 15 14 14 19 9 14 9 8 8 6 8 17 1 8385 Kotkan mittausasemilla hajutunteja oli vuonna 215 vähemmän kuin Imatralla Rautionkylän (289 kpl), Pelkolan (59 kpl) ja Mansikkalan (76 kpl) mittausasemilla /11/. Edellisvuoteen verrattuna Kotkansaarella oli hajutunteja kaksi kertaa vähemmän kuin vuona 214, vajaat,4 % mittausajasta. Myös Rauhalassa hajutunteja oli hieman aiempaa vähemmän,,2 % mittausajasta. Eniten hajutunteja esiintyi Kotkansaarella maaliskuussa ja Rauhalassa toukokuussa. Hajutuntien ajoittuminen eri kuukausille on esitetty taulukossa 5. Tutkimusten mukaan selvää haittaa hajuista koetaan silloin, kun niitä esiintyy yli 3 5 % ajasta /14/. VTT:n selvityksessä Hajuohjearvojen perusteet (VTT 1995) on esitetty ohjearvosuositus hajujen esiintyvyydelle. Sen mukaan hajuja saisi esiintyä 3-9 % vuoden tunneista hajun miellyttävyysasteesta riippuen. Alarajaa voidaan soveltaa laadultaan epämiellyttäville hajuille (esim. öljynjalostamon tai sellutehtaan hajut) ja ylärajaa hajuille joiden miellyttävyysaste on vaihtelevampi (esim. kahvipaahtimon tai leipomon hajut) /15/. Sen perusteella selvän hajuhaitan esiintyminen olisi ollut mittausasemien lähiympäristössä epätodennäköistä. Taulukko 5. TRS-pitoisuuden 3 μgs/m 3 ylittäneiden tuntien lukumäärä vuonna 215. Kotkansaari kk mittausaika (h) TRS > 3 µgs/m 3 mittausaika (h) TRS > 3 µgs/m 3 1 713 1 713 2 644 643 7 3 711 14 711 4 688 4 687 1 5 713 4 Rauhala 713 8 6 69 69 7 713 713 8 713 713 9 687 688 1 713 7 713 11 69 69 1 12 711 711 yht. 8386 3 8385 17

26 Tavallista korkeammat TRS-pitoisuudet liittyivät yleensä tehtaiden prosessien huoltoseisokkien aikaisiin alas- ja ylösajoihin. Kotkan ympäristökeskukselle tuli vuonna 215 eniten hajuun liittyneitä yhteydenottoja helmikuussa ja toukokuussa. Helmikuun puolivälin tienoille ajoittuneet hajupäästöt johtuivat Sunilan tehtaan haihduttamolla tapahtuneesta venttiilivuodosta. Se aiheutti pahaa hajua eripuolilla seutukuntaa. Vallinneen tuulensuunnan takia hajupäästö ei kuitenkaan näkynyt ilmanlaadun mittaustuloksissa. Toukokuussa kyse oli Sunilan tehtaalla soodakattilan käynnistyksen yhteydessä ilmaan päässeistä hajapäästöistä. Rauhalassa korkein TRS:n tuntipitoisuus, 11 µgs/m 3, mitattiin 7.5.15. Kotkansaarella korkein TRS-pitoisuus oli 9 µgs/m 3, joka mitattiin 5.5.15. Kuvissa 17 on havainnollistettu tuulen suunnan vaikutusta mitattuihin TRS-pitoisuuksiin. Hajukynnyksen ylittäneet tunnit jakautuivat Kotkansaarella idän ja koillisen puoleisille tuulille, mikä kertoo myös TRS-päästölähteiden sijainnin. Rauhalassa suurin osa hajutunneista osui eteläiselle tuulisektorille. 3 Kotkansaari TRS TRS-pitoisuus (µgs/m 3 ) 25 2 15 1 5 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 tuulensuunta (aste) TRS-pitoisuus (µgs/m3) 3 25 2 15 1 5 Rauhala TRS 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 tuulensuunta (aste) Kuva 17. TRS-pitoisuudet tuulensuunnan mukaan Kotkansaarella ja Rauhalassa.

27 6.3 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 ) JA PIENHIUKKASET (PM 2.5 ) 6.3.1 PM 1 -pitoisuuksien ohje- ja raja-arvovertailu Hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuudelle asetettu raja-arvo (4 µg/m 3 ) alittui kaikilla mittausasemilla. PM 1 :n vuosikeskiarvo oli Rauhalan mittausasemalla 14 µg/m 3, Kotkansaarella 1 µg/m 3 ja Pyhtäällä 1 µg/m 3. Saadut vuosikeskiarvot vastaavat muualla Suomessa samankokoisten kaupunkien taajama-alueilla saatuja keskiarvoja. Esimerkiksi Imatralla PM 1 -pitoisuuden vuosikeskiarvot vaihtelivat 1-14 µg/m 3 vuonna 215 /11/. Pääkaupunkiseudun mittausasemilla vuonna 214 vuosikeskiarvot vaihtelivat 15 µg/m 3 (Kallion tausta-asema) 26 µg/m 3 (Helsinki, Mannerheimintie) /12/. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämillä Etelä-Suomen taustamittausasemilla PM 1 :n vuosikeskiarvot ovat olleet luokkaa 1 12 µg/m 3. Vuonna 214 vuosikeskiarvo oli Virolahden taustamittausasemalla 13 µg/m 3 /16/. PM 1 :n vuorokausiohjearvo (7 µg/m 3 ) ylittyi Rauhalan mittausasemalla maaliskuussa ja joulukuussa. Ylitykset johtuivat pääosin katupölystä. PM 1 :n vuorokausipitoisuus oli Rauhalassa katutasolla enimmillään 184 % ohjearvosta, Kotkansaarella kattotasolla (13 m) enimmillään 44 % ja Pyhtäällä katutasossa enimmillään 91 % vuorokausiohjearvosta (kuva 18). PM 1 :n 2. korkein vrk-arvo (µg/m 3 ) 15 125 1 75 5 25 Kotkansaari 13 m Pyhtää 3 m Rauhala 3 m ohjearvo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 18. PM 1 :n pitoisuudet verrattuna vuorokausiohjearvoon. PM 1 -pitoisuuden vuorokausiraja-arvo (5 µg/m 3 ) ei ylittynyt millään mittausasemalla, sillä rajaarvotason ylitysten lukumäärä jäi alle sallitun, 35 ylitystä kalenterivuodessa. Raja-arvoon verrannollinen tunnusluku (36. suurin vuorokausiarvo) oli Rauhalassa 21 µg/m 3, Kotkansaarella (13 m) 17 µg/m 3 ja Pyhtäällä 17 µg/m 3. Raja-arvotaso ylittyi Rauhalan mittausasemalla 1 päivänä ja Pyhtäällä 5 päivänä. Kotkansaarella, kattotason (13 m) mittausasemalla PM 1 :n vuorokausiraja-arvotaso ei ylittynyt kertaakaan. Imatran mittauspisteissä ylityksiä oli vuonna 215 suunnilleen sama määrä kuin Kotkassa ja Pyhtäällä, 3-1 kappaletta /11/. Kotkan ja Pyhtään ylitykset ja niiden todennäköiset syyt on listattu taulukkoon 6.

28 Taulukko 6. Vuorokausiraja-arvotason 5 µg/m 3 ylittäneet PM 1 :n vuorokausipitoisuudet ylityspäivä PM 1 :n vuorokausikeskiarvo (µg/m 3 ) PM 1 :n korkein tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) suunta tuulen Rauhala (3 m) tuulennopeus (m/s) todennäköinen syy 12.3. 135 85 vaihteli -3 katupöly, inversio, paikalliset päästöt 13.3. 89 446 E 2 katupöly 14.3. 79 498 E 2 katupöly 15.3. 9 455 E-NE 2 katupöly 16.3. 129 443 E 1-2 katupöly, kaukokulkeumaa 17.3. 78 214 E-SE -2 katupöly, inversio 18.3. 67 18 SE -2 katupöly, inversio 19.3. 58 169 SE-SW 1-4 katupöly, kaukokulkeumaa 29.12. 99 248 vaihteli -3 katupöly, pakokaasut, inversio 3.12 11 397 W -3 katupöly, pakokaasut, inversio Pyhtää (3 m) 12.3. 55 19 vaihteli -3 katupöly 16.3. 64 197 E 1-2 katupöly, kaukokulkeumaa 17.3. 63 137 E - SE -2 katupöly, inversio 18.3. 71 148 SE -2 katupöly, inversio 19.3. 61 152 SE-SW 1-4 katupöly, kaukokulkeumaa 6.3.2 Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Pyhtään mittausasemalla Tulosten yhteenvetotaulukko on esitetty liitteessä 4 ja mittausjakson PM 2.5 -pitoisuuksien vuorokausi-keskiarvot graafisesti liitteessä 5. Pienhiukkasten vuosipitoisuus oli 8 µg/m 3, joka oli noin kolmasosan voimassa olevasta vuosirajaarvosta, 25 µg/m 3. Se oli myös pienempi kuin Maailman Terveysjärjestön (WHO) suosituksenomainen vuosiohjearvo, 1 µg/m 3. PM 2.5 :n vuosipitoisuus oli lähellä alueellista taustapitoisuutta. Ilmatieteen laitoksen Virolahden taustamittausasemalla pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli esimerkiksi vuonna 214 noin 7 µg/m 3 /17/. Vuonna 215 Imatran kaupunkialueella, Teppanalassa PM 2.5 :n vuosikeskiarvo oli 5 µg/m 3 /11/. PM 2.5 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat 6-16 µg/m 3 (kuva 19). Korkeimmillaan pitoisuudet olivat maaliskuussa, jolloin suurin syy hiukkaspitoisuuksien kohoamiseen oli katupöly. Pienimmillään pitoisuudet olivat heinäkuussa. Sää oli tuolloin tavanomaista viileämpi ja epävakainen. Tulosten mukaan pienten hiukkasten osuus hengitettävistä hiukkasista oli huomattavan suuri, keskimäärin 8 %.

29 pitoisuus (µg/m 3 ) 3 25 2 15 1 5 PM1 PM2.5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kuva 19. PM 1 - ja PM 2.5 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot Pyhtään mittausasemalla vuonna 215. Pienhiukkasille ei ole asetettu vuorokausiohje- tai raja-arvoja Suomessa. WHO:n suosituksenomainen vuorokausiohjearvo, 25 µg/m 3, ylittyi Pyhtäällä 5 päivänä (taulukko 7). WHO:n vuorokausiohjearvon ylittäneet PM 2.5 :n vuorokausipitoisuudet ja korkeimmat tuntikes- Taulukko 7. kiarvot. ylityspäivä PM 2.5 :n vuorokausikeskiarvo (µg/m 3 ) PM 2.5 :n korkein tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) tuulensuunta tuulennopeus (m/s) lämpötilan vaihtelu ( o C) todennäköinen syy 12.3. 27 68 vaihteli - 3-3 +5 katupöly, inversio 16.3. 35 97 E 1-2 -2 +6 katupöly, kaukokulkeumaa 17.3. 39 88 E - SE - 2 +1 +6 katupöly, inversio 18.3. 48 16 SE - 2-1 +9 katupöly, inversio 19.3. 43 18 SE - SW 1-4 +1 +6 katupöly, kaukokulkeumaa Vuoden korkein pienhiukkasten vuorokausipitoisuus oli 48 µg/m 3 ja korkein tuntipitoisuus 18 µg/m 3. Pienhiukkasten osalta pölyisimmät päivät ajoittuivat maaliskuun 18. ja 19. päiville. Imatran Teppanalassa vuonna 215 korkein vuorokausipitoisuus oli 24 µg/m 3 ja korkein tuntipitoisuus 45 µg/m 3 /11/. Pääkaupunkiseudun mittausasemilla vuonna 214 suurin vuorokausipitoisuus oli 39 µg/m 3 (Mannerheimintie ja Ruskeasanta) ja suurin tuntipitoisuus 98 µg/m 3 (Ruskeasanta) /12/. 6.3.3 PM 1 -ja PM 2.5 -pitoisuuksien ajallinen vaihtelu PM 1 -pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vaihtelivat 6-36 µg/m 3. Pienimmät pitoisuudet mitattiin Pyhtään mittausasemalla ja korkeimmat katutasossa Rauhalan mittausasemalla. Korkeimmat kuukausikeskiarvot ajoittuivat kaikilla mittausasemilla maaliskuuhun (kuva 2). Myös pienhiukkasten pitoisuudet olivat tuolloin korkeimmillaan. Maaliskuun pölypiikit johtuivat varhain alkaneesta keväästä ja voimakkaasta, noin viikon kestäneestä katujen pölyämisestä. Muutamina maaliskuun päivinä tilannetta pahensivat entisestään Venäjän suunnalta levinneet pienhiukkasten kaukokulkeumat.

3 PM 1 :n kk-keskiarvo (µg/m 3 ) 4 3 2 1 Kotkansaari 13 m PM1 Rauhala 3 m Pyhtää 3 m PM1 Pyhtää 3 m PM2.5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 2. PM 1 - ja PM 2.5 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot vuonna 215. Hengitettävien hiukkasten vuorokausi- ja viikonpäivävaihtelu on esitetty kuvissa 21 ja 22. Rauhalassa pitoisuudet olivat hieman muita arkipäiviä korkeampia torstaisin, Kotkansaarella, kattotasolla ja Pyhtäällä vastaavasti keskiviikkoisin. Pienimmät pitoisuudet mitattiin viikonloppuisin. Pyhtään mittausasemalla iso osa hengitettävistä hiukkasista oli pienhiukkasia, mutta niiden päiväkohtainen pitoisuusvaihtelu oli melko pientä. Arkisin pienhiukkasten pitoisuudet olivat kuitenkin jonkin verran viikonloppuisin mitattuja pitoisuuksia suurempia. PM 1 -pitoisuus (µg/m 3 3 25 2 15 1 5 Rauhala Pyhtää PM1 Kotkansaari 13 m Pyhtää PM2.5 ma ti ke to pe la su viikonpäivä Kuva 21. PM 1 -ja PM 2.5 -pitoisuuksien päivittäisvaihtelu Rauhalassa PM 1 -pitoisuudet olivat korkeimmillaan arkiaamuisin klo 8-9 ja arki-iltaisin klo 2-22. Kotkansaarella kattotasolla pitoisuudet olivat korkeimmillaan iltapäivällä, klo 16-17. Pyhtäällä korkeimmat hiukkaspitoisuudet ajoittuivat klo 9 ja klo 23 tienoille. Viikonloppuisin PM 1 -pitoisuudet olivat kaikilla mittausasemilla korkeimmillaan iltapäivällä tai illalla. Viikonloppuvaihtelun syynä voi olla tuulen tyyntyminen, myöhäisiltoina vilkastunut liikenne, mahdollisesti myös asuinkiinteistöissä tapahtunut puun pienpoltto.

31 3 Rauhala arki Kotkansaari 13 m arki Pyhtää arki Rauhala la-su Kotkansaari 13 m la-su Pyhtää la-su PM 1 -pitoisuus (µg/m 3 ) 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 kellonaika Kuva 22. PM 1 -pitoisuuden vuorokausivaihtelu arkisin ja viikonloppuisin Mittausasemien korkeuseron vuoksi Kotkansaaren kattotason PM 1 - pitoisuudet olivat aamu- ja keskipäivän aikana, klo 8-14, selvästi pienempiä kuin katutason mittausasemilla Rauhalassa ja Pyhtäällä. Kotkansaaren mittausasema sijaitsee noin 13 m korkeudella, jossa katupölyn ja liikenneperäisten hiukkasten vaikutus ilmanlaatuun on pienempi kuin katutasossa sijaitsevilla mittausasemilla. 6.3.4 PM 1 -ja PM 2.5 -pitoisuuksien tuulensuuntien mukainen vaihtelu Hiukkasten pitoisuuksissa erottui tuulensuuntaan ja -nopeuteen liittyvää vaihtelua (kuva 23). Rauhalan mittausasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan koillisen ja kaakon välisillä tuulilla sekä tyynellä säällä. Tulokseen on todennäköisesti vaikuttanut mittausaseman sijainti. Rauhalan asema sijaitsee Ratakadun vaikutuspiirissä ja Rauhalan koulun piha-alueen reunalla. Suurin osa pihasta on asfaltoimatonta hiekkakenttää. Kotkansaarella, kattotasossa, hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat tyynen sään lisäksi korkeimmillaan myös silloin, kun tuuli kävi idän suunnalta. Pyhtäällä korkeimpia pitoisuuksia mitattiin yleisimmin koillisen ja kaakon välisillä tuulilla. Myös pienhiukkasten pitoisuuksissa erottui tuulensuuntaa liittyvää vaihtelua. PM 2.5 -pitoisuudet olivat korkeimmillaan yleisimmin koillisen sekä idän ja kaakon puoleisilla tuulilla. Tuulensuunnan vaikutusta PM 1 :n ja PM 2.5 :n tuntipitoisuuksiin on havainnollistettu kuvissa 23 ja 24.

32 PM 1 -ja PM 2.5 -pitoisuus (µg/m 3 ) 3 25 2 15 1 5 Kotkansaari PM1 Pyhtää PM1 Rauhala PM1 Pyhtää PM2.5 tuulisektori (asteluku) Kuva 23. PM 1 -pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri tuulensuuntaluokissa (tuulensuunta on etelästä asteluvulla 18, pohjoisesta asteluvuilla ja 36, idästä asteluvulla 9 ja lännestä asteluvulla 27. Rauhala PM1 Kotkansaari PM1 PM 1 -pitoisuus (µg/m 3 ) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 PM 1 -pitoisuus (µg/m 3 ) 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 4 3 2 1 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 Pyhtää PM1 Pyhtää PM2.5 3 2 PM 1 -pitoisuus (µg/m 3 ) 2 1 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 PM 2. 5-pitoisuus (µg/m 3 ) 15 1 5 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 Kuva 24. PM 1 -ja PM 2.5 -pitoisuuksien tuntikeskiarvot tuulensuunnan mukaan.

33 6.3.5 PM 1 -pitoisuuksien kehitys Kotkan mittausasemilla PM 1 :n vuosipitoisuuksissa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuosikeskiarvot ovat olleet 15 µg/m 3 tuntumassa (kuva 25). PM 1 :n vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) 5 4 3 2 1 Kotkansaari 13 m Rauhala vuosiraja-arvo 2 23 26 29 212 215 Kuva 25. PM 1 -pitoisuuden vuosikeskiarvojen kehitys Kotkassa vuosina 2 215. PM 1 :n kuukausikeskiarvot ovat laskeneet selvimmin Kotkansaaren mittausasemalla. Vuosina 2-26 PM 1 -pitoisuuden kuukausikeskiarvo ylitti Kotkansaarella vielä melko usein tason 25 µg/m 3, mutta sen jälkeen pitoisuudet ovat yleensä jääneet tason 2 µg/m 3 alapuolelle. Rauhalan mittausaseman PM 1 -pitoisuuksien kuukausikeskiarvoissa erottuu maalis-huhtikuulle ajoittuvien katupölypiikkien lyheneminen - 3 µg/m 3 ylittäneet PM 1 :n kuukausikeskiarvot ovat selvästi harvinaistuneet. (kuva 26 ja 27) PM 1 :n kk-keskiarvo (µg/m 3 ) 6 5 4 3 2 1 Kotkansaari 13 m 12 kk liukuva keskiarvo 1. 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 1.13 1.14 1.15 kuukausi Kuva 26. PM 1: n kuukausiarvojen kehitys Kotkansaarella v. 2 215

34 PM 1 :n kk-keskiarvo (µg/m 3 ) 6 5 4 3 2 1 Rauhala 12 kk liukuva keskiarvo 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 1.13 1.14 1.15 kuukausi Kuva 27. PM 1: n kuukausiarvojen kehitys Rauhalassa v. 22 215 Kuvassa 28 on esitetty kiinteiltä mittausasemilta saatujen PM 1 -pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuonna 215 sekä vuosien 29-215 pienimpien ja suurimpien kuukausikeskiarvojen vaihtelu. Vuonna 215 PM 1 -pitoisuudet olivat molemmilla mittausasemilla maaliskuussa vertailujakson ylärajalla. Muuten pitoisuudet olivat enimmäkseen lähempänä vertailutason alarajaa. kk-keskiarvo (µg/m 3 ) 25 2 15 1 5 min-max 29-215 Kotkansaari 13 m 215 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi kk-keskiarvo (µg/m 3 ) 4 35 3 25 2 15 1 5 min-max 29-215 Rauhala 215 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 28. PM 1: n kuukausikeskiarvot vuonna 214 ja vuosien 29-215 minimit ja maksimit

35 7 ILMANLAATUINDEKSIT Päivittäisessä ilmanlaatutiedotuksessa käytetään HSY:n kehittämää ilmanlaatuindeksiä, joka kertoo sanallisesti pitoisuuksien yhteyden terveysvaikutuksiin ja normeihin. Indeksit jaottelevat ilmanlaadun viiteen luokkaan, hyvästä erittäin huonoon. Indeksin taustalla ovat ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvot sekä ilman epäpuhtauksien tunnetut terveysvaikutukset. Indeksi lasketaan tunneittain kullekin mittausasemalle ja niille ilmansaasteille, joita kyseisellä mittausasemalla mitataan. Kotkassa ilmanlaatuindeksin laskennassa otetaan huomioon typpidioksidin (NO 2 ), hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet, siirrettävällä mittausasemalla NO 2, PM 1 ja PM 2.5. Jokaiselle epäpuhtaudelle lasketaan pitoisuuksien perusteella indeksi, joista korkein määrää mittausaseman ilmanlaatuindeksin arvon. On huomattava, että indeksi ei ota huomioon mahdollisia ilmansaasteiden yhteisvaikutuksia. Ilmanlaatu määräytyy huonoksi kun indeksin arvo ylittää 1. Huono tai erittäin huono ilmanlaatu voi aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia herkillä ihmisillä. (taulukko 8) Taulukko 8. Ilmanlaatuindeksit ja niiden luonnehdinta Indeksin arvo Ilmanlaatuluokka terveys- ja ympäristövaikutukset 5 hyvä ei todettuja terveysvaikutuksia lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 51 75 tyydyttävä terveysvaikutukset hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76 1 välttävä terveysvaikutukset epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 11 15 huono terveysvaikutukset mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 151 erittäin huono terveysvaikutukset mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 7.1 Ilmanlaatu indekseillä määriteltynä Ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Kotkansaarella kattotasolla ilmanlaatu oli hyvä 95 % ja tyydyttävä 5 % vuoden päivistä. Rauhalan mittausasemalla ilmanlaatu oli hyvä 89 % ajasta ja tyydyttävä 8 % ajasta. Pyhtäällä katutasossa se oli hyvä 83 % ja tyydyttävä 14 % ajasta. Rauhalassa ja Kotkansaarella kattotasolla ilmanlaatuluokka määräytyi useimmiten hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien perusteella. Pyhtäällä ilmanlaatuluokan laukaisivat useimmiten pienet hiukkaset. Tulokseen vaikuttaa se, että ainoastaan siirrettävällä mittausasemalla mitataan pienhiukkasia. Laadultaan välttävä ilma oli Rauhalassa seitsemänä päivänä; 13. - 15.3., 17. - 19.3. ja 29.12. ja huono kolmena päivänä; 12.3., 16.3. ja 3.12.16. Kotkansaarella kattotasolla ei ollut yhtään välttävää päivää. Pyhtäällä välttäviä päiviä oli viisi; 12.3. ja 16. - 19.3.

36 Vuoden 215 vuorokausi-indeksit on esitetty kuvissa 29-31. Vuorokausi-indeksit ovat kunkin vuorokauden korkeimpien tunti-indeksien keskiarvoja. indeksin arvo 15 125 1 75 5 25 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. päivämäärä 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Kuva 29. Keskimääräiset vuorokausi-indeksit Kotkansaaren (13 m) mittausasemalla. 15 125 indeksin arvo 1 75 5 25 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. päivämäärä 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Kuva 3. Keskimääräiset vuorokausi-indeksit Rauhalan (3 m) mittausasemalla indeksin arvo 15 125 1 75 5 25 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. päivämäärä 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Kuva 31. Keskimääräiset vuorokausi-indeksit Pyhtään (3 m) mittausasemalla.

37 Ilmanlaatu oli Rauhalan mittausasemalla välttävä, huono tai erittäin huono yhteensä 239 tunnin ajan, Kotkansaarella kattotasolla 43 tunnin ajan Pyhtäällä katutasossa 294 tunnin ajan. Kummallakin kiinteällä mittausasemalla ilmanlaadultaan heikentyneitä tunteja oli edellisvuotta vähemmän. Vuonna 214 niitä oli Rauhalassa 252 ja Kotkansaarella 13. Kuitenkin, lähinnä maaliskuun voimakkaasta katupölyjaksosta johtuen huonojen ja erittäin huonojen ilmanlaatutuntien määrä oli liikenteen vaikutuspiirissä sijaitsevalla Rauhalan mittausasemalla jakson 27-215 suurin, 85 tuntia kun vertailujakson 27-215 keskiarvo on 49 tuntia. Eniten heikentyneen ilmanlaadun tunteja oli kaikilla mittausasemalla maaliskuussa. Ne johtuivat lähinnä katupölyn kohottamista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Korkein ilmanlaatuindeksin arvo oli Rauhalassa 453 (12.3.), Kotkansaarella kattotasolla 181 (15.6.) ja Pyhtäällä katutasolla 216 (19.3.). Rauhalassa ja Kotkansaarella indeksin laukaisivat kohonneet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet, Pyhtäällä kohonneet pienhiukkasten pitoisuudet. Heikentyneiden ilmanlaatutuntien ajoittuminen eri kuukausille on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Heikentyneiden ilmanlaatutuntien ajoittuminen eri kuukausille vuonna 215 Rauhala Kotkansaari 13 m Pyhtää 3 m kuukausi v h eh v h eh v h eh tammikuu 5 2 helmikuu 6 2 17 maaliskuu 64 27 21 23 1 118 3 9 huhtikuu 7 4 31 5 1 toukokuu 1 8 kesäkuu 1 2 3 1 33 2 heinäkuu 1 6 3 elokuu 26 7 1 19 1 syyskuu 6 3 lokakuu 4 2 6 marraskuu 2 6 joulukuu 18 11 7 5 yhteensä 154 57 28 4 2 1 246 38 1 aiheuttaja PM 1 97 %, NO 2 3 %, TRS.4 % PM 1 1 % PM 1 22 %, PM 2.5 78 % 8 KATUPÖLY- JA MUUT POIKKEUKSELLISET ILMANLAATUTILANTEET Ilmanlaatu voi heiketä äkillisesti erilaisissa episoditilanteissa. Episodi on tilanne, jossa ilmansaastepitoisuudet kohoavat huomattavasti tavanomaista korkeammiksi. Niitä voivat aiheuttaa esim. keväinen katujen pölyäminen, heikkotuuliset inversiotilanteet, pienhiukkasten ja otsonin voimakkaat kaukokulkeumat ja laitosten poikkeukselliset päästötilanteet. Joskus erilaiset episodityypit voivat osua samaankin aikaan. Kotkassa pidempiaikaisia episoditilanteita on aiheutunut lähinnä keväisestä katupölystä ja pienhiukkasten, kuten rajantakaisten maastopalojen aiheuttamista kaukokulkeumista.

38 Vuonna 215 ei esiintynyt pitkäkestoisia, voimakkaita pienhiukkasten kaukokulkeumia. Näkyvimmin ne vaikuttivat ilmanlaatuun helmikuussa sekä maaliskuussa, jolloin Venäjän länsirajalta peräisin olleet kulotussavut nostivat jo ennestään korkeita, katupölyn aiheuttamia hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia. (kuva 32) Pyhtää PM2.5 Wd PM 2.5 --pitoisuuden tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 36 315 27 225 18 135 9 45 tuulensuunta (astetta) 1.2. 3.2. 5.2. 7.2. 9.2. 11.2. 13.2. 15.2. 17.2. 19.2. 21.2. 23.2. 25.2. 27.2. 1.3. Kuva 32. Helmikuun kaukokulkeumien vaikutus pienhiukkaspitoisuuksiin Pyhtäällä. Katupölykauden ajankohta ja voimakkuus vaihtelevat vuosittain, muun muassa kevään etenemisen ja sääolojen sekä talvihiekoituksen tarpeen ja hiekanpoiston etenemisen mukaan. Vuonna 215 lumipeite jäi hyvin ohueksi ja se lähti sulamaan jo helmikuun lopulla. Maaliskuun toisella viikolla katujen pölyäminen sai vielä pontta aurinkoisista ja lämpimistä päivistä. Katupölykausi olikin suuressa osassa Suomea edellisvuosia hankalampi. Etelä-Suomen kaupungeissa se alkoi ja loppui suunnilleen samoihin aikoihin, maaliskuun 12. päivän tienoilla ja jatkui noin viikon verran. Kotkassa ja Pyhtäällä pölyisimmät päivät olivat 12. - 19.3.15. Hiekanpoisto käynnistyi ennätyksellisen varhain, maaliskuun toisella viikolla. Kotkassa pölyäminen laantui maaliskuun kolmannella viikolla osittain katujen puhdistuksen etenemisen, osittain sään kylmenemisen myötä. Maaliskuisen katupölyn aikaansaamat hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet on esitetty kuvassa 33. Joulukuu oli lumeton ja leuto. Lämpötilojen osalta sää muuttui talvisempaan suuntaan vasta vuodenvaihteessa 215/216. Aiemmista vuosista poiketen myös joulukuussa ilmanlaatu heikkeni kohonneiden hiukkaspitoisuuksien vuoksi muutamina päivinä. Kuvassa 34 on esitetty hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehittyminen liikenteen vaikutuspiirissä Rauhalan mittausasemalla 28. - 31.12.15. Kohonneiden pitoisuuksien syynä oli heikkotuulinen pakkassää, lumettomat ja kuivat tienpinnat ja vilkas joulun pyhien jälkeinen liikenne. Hiukkaspitoisuudet olivat tuolloin tavallista korkeampia monin paikoin Etelä-Suomessa, varsinkin liikennepainotteisilla ilmanlaadun mittausasemilla.

39 Rauhala katutaso PM1 Kotkansaari 13 m PM1 PM1:n vrk-raja-arvo RH % Pyhtää katutaso PM1 Pyhtää katutaso PM2.5 PM2.5:n vrk-ohjearvo (WHO) 15 1 125 1 75 5 25 9 8 7 6 5 4 3 2 1 suhteellinen kosteus (%) 1.3. 3.3. 5.3. 7.3. 9.3. 11.3. 13.3. 15.3. 17.3. 19.3. 21.3. 23.3. 25.3. 27.3. 29.3. 31.3. PM 1 - ja PM 2.5 -pitoisuus (µg/m 3 ) Kuva 33. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet maaliskuussa. Rauhala PM1 T (oc) Ws (m/s) 45 6 4 4 PM 1 -pitoisuus (µg/m 3 ) 35 3 25 2 15 1 5 28.12. 29.12. 3.12. 31.12. 2-2 -4-6 -8-1 lämpötila (astetta) ja tuulen nopeus (m/s) 1: 5: 9: 13: 17: 21: 1: 5: 9: 13: 17: 21: 1: 5: 9: 13: 17: 21: 1: 5: 9: 13: 17: 21: -12 Kuva 34. Ilmanlaadun heikkeneminen liikenteen vaikutuspiirissä 29. - 3.12.15.

4 9 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Ilmansaasteet muodostavat Euroopassa yhden merkittävimmistä ympäristöstä johtuvista terveysriskeistä. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat kuitenkin Euroopan pienimmästä päästä - Suomen ilmanlaatu on Euroopan parhaimmistoa. Myös Kotkassa ilmanlaatu on suurimman osan ajasta hyvä ja täällä ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat pitkällä aikavälillä joko laskeneet tai pysyneet ennallaan. Kotkassa ilmaa kuormittavat ja ilmanlaatua heikentävät alueen omat päästölähteet (teollisuus, energiantuotanto, satamat, liikenne) ja rajojen takaa leviävät kaukokulkeumat. Autoliikenteen päästöosuus on Kotkassa pienempi kuin keskimäärin Suomessa. Matalan päästökorkeutensa takia tieliikenteen suorat ja epäsuorat päästöt ovat kuitenkin merkityksellisiä ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä hengityskorkeudella, vilkasliikenteisillä taajama- ja satama-alueilla. Myös tulisijojen käyttö voi heikentää ilmanlaatua pientalovaltaisilla asutusalueilla. Energia- ja teollisuuslaitosten päästöt ovat Kotkassa moninkertaiset verrattuna liikenteen päästöihin, mutta koska laitosten päästöt vapautuvat ilmaan korkealta, niiden vaikutukset hengitysilman laatuun ovat vähäisemmät kuin liikenteen aiheuttamien päästöjen. Laitosten päästöjen vaikutus ilmanlaatuun näkyy selvimmin erilaisissa häiriötilanteissa, kuten savukaasunpuhdistimien ohitustilanteissa ja laitosten alas/ylösajotilanteissa. Inversiotilanteissa ilmansaasteiden pitoisuuksia voivat kohottaa sekä liikenteen että laitosten päästöt. Näkyvin ilmanlaatua heikentävä tekijä Kotkassa, kuten suuressa osassa muitakin Suomen kaupunkeja on katupöly, erityisesti keväisin toistuva ilmanlaatuongelma. Kehittyneiden katujen hiekanpoistotekniikoiden ja tehokkaan kunnossapidon ansiosta keväiset katupölypitoisuudet ovat nykyisin selvästi pienempiä kuin kymmenen vuotta sitten. Siitä huolimatta pitoisuudet voivat edelleenkin nousta ajoittain korkeiksi. Suomeen ja myös Kotkan seudulle kulkeutuu ilmansaasteita kaukaa rajojen takaa. On arvioitu, että noin puolet pienhiukkasista olisi kaukokulkeumaa, voimakkaissa kaukokulkeumatilanteissa suurempikin osa. Itä- ja Keski-Euroopasta leviävät kaukokulkeumat, esimerkiksi metsä- ja maastopalojen sekä kulotussavujen sisältämät pienhiukkaset voivat heikentää ilmanlaatua merkittävästi. Voimakkaat kaukokulkeumat nostavat pienhiukkasten pitoisuuksia, mutta ne saattavat näkyä myös hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kohoamisena. Aiempina vuosina kaukokulkeumien aiheuttamat hiukkaspitoisuudet ovat Kotkassa nousseet pahimmillaan samalle tasolle kuin keskellä katupölyepisodia. Vuonna 215 ei esiintynyt laajoja, pitkäkestoisia kaukokulkeumatilanteita. Ilmanlaatu voi heiketä myös talviaikana, heikon tuulen ja vahvan inversiotilanteen seurauksena. Inversiotilanteessa erityisesti liikenteen päästöt, katupöly ja lämmityksestä aiheutuvat päästöt voivat kertyä lähelle maanpintaa, jolloin myös ilmanlaatu usein heikkenee. Inversiotilanteet muodostuvat useimmiten talvisin selkeän yön aikana. Vuonna 215 ilmanlaatuun vaikuttaneita inversiotilanteita esiintyi lähinnä helmi- ja maaliskuussa sekä joulukuussa. Typenoksidien ja hiukkasten päästöt laskivat Kotkan merkittävimpien päästölähteiden rikin oksidien, haisevien rikkiyhdisteiden ja hiukkasten päästöt vähenivät jyrkästi 198-luvun loppupuolella. 2-luvulla kokonaispäästöjen väheneminen on tasaantunut eikä päästömäärien kehityksessä enää näy selvää trendiä. Typenoksidien päästö-

41 määrät ovat vaihdelleet muita päästöjä enemmän mikä selittyy lähinnä laitosten markkinatilanteesta johtuneilla tuotantotasomuutoksilla. Vuonna 215 teollisuuden ja satamien yhteenlaskettu hiukkaspäästö oli noin 4 t, typenoksidien päästö noin 186 t, rikin oksidien päästö noin 13 t ja haisevien rikkiyhdisteiden päästö noin 8 t. Typenoksidien päästöt olivat noin 17 t ja hiukkaspäästöt noin 3 t edellisvuotta pienemmät. Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden päästöt olivat puolestaan hieman edellisvuotta suuremmat. Lähes kaikkien toimijoiden typenoksidien ja hiukkasten päästöt vähenevät edellisvuoteen verrattuna. Maaliskuussa oli hankala katupölytilanne. Katujen pölyäminen kohotti hiukkaspitoisuuksia myös Etelä-Kymenlaaksossa. Ilmanlaatuindeksien laskentajärjestelmä uudistettiin viimeksi vuonna 27. Siitä alkaen välttävien, huonojen ja erittäin huonojen ilmanlaatutuntien kokonaismäärät ovat lievästi pienentyneet sekä Rauhalan että Kotkansaaren mittausasemilla. Ilmanlaadun heikkeneminen huonoksi tai erittäin huonoksi kytkeytyy Kotkassa useimmiten keväisiin katupölytilanteisiin, voimakkaisiin pienhiukkasten kaukokulkeumatilanteisiin tai pakkaskaudella esiintyviin inversiotilanteisiin. Vuonna 215 ei esiintynyt laajoja kaukokulkeumaepisodeja ja myös ilmanlaadun heikkenemiselle otolliset inversiotilanteet jäivät lyhytaikaisiksi. Kotkassa ilmanlaatuindeksin laukaisivat useimmiten kohonneet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet, Pyhtäällä pienhiukkasten pitoisuudet. Välttävän ilmanlaadun tunteja oli vuonna 215 molemmilla mittausasemilla selvästi vähemmän kuin edellisvuonna. Kuitenkin, lähinnä maaliskuun voimakkaasta katupölykaudesta johtuen huonojen ja erittäin huonojen ilmanlaatutuntien määrä oli liikenteen vaikutuspiirissä sijaitsevalla Rauhalan mittausasemalla jakson 27-215 suurin, 85 tuntia kun vertailujakson 27-215 keskiarvo on 49 tuntia. Kotkansaaren mittausasemalla huonojen ja erittäin huonojen tuntien kokonaismäärä pysyi aiempien vuosien tasolla, muutamassa tunnissa. Syy on se, että Kotkansaaren mittausasema sijaitsee noin 13 metrin korkeudella. Siellä liikenteen päästöt ja katupöly eivät enää samalla tavalla kohota hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia kuin lähempänä katutasoa. Voimakkaasta katupölyjaksosta huolimatta ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä molemmilla mittausasemilla. Kotkansaarella kattotasolla ilmanlaatu oli hyvä 95 % ja tyydyttävä 5 % vuoden päivistä. Rauhalassa ilmanlaatu oli hyvä 89 % ja tyydyttävä 8 % vuoden päivistä. Typen oksidit ja typpidioksidi eivät ole monin vuosiin aiheuttaneet ilmanlaatuongelmia Kotkassa eikä raja- tai ohjearvojen ylittäneitä pitoisuuksia esiintynyt myöskään vuonna 215. Rauhalan mittausasemalla pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 214. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat maaliskuussa sekä joulukuussa, heikkotuulisessa joulun pyhien jälkeisessä pakkassäässä. Liikenteen päästöt nostivat pitoisuustasoja näkyvimmin aamun työmatkaliikenteen huippujen aikoihin, klo 8-9. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudet olivat korkeimmillaan viidesosan vuorokausiohjearvosta. Hajutunteja oli hieman edellisvuotta vähemmän. Kotkansaaren mittausasemalla niitä oli noin,4 % mittausajasta ja Rauhalassa noin,2 % mittausajasta. Eniten hajutunteja esiintyi Kotkansaarella maaliskuussa ja Rauhalassa toukokuussa. Hajuhaittailmoituksia tehtiin Kotkan ympäristökeskukselle eniten helmikuussa ja toukokuussa. Yhteydenotot liittyvät Stora Enson Sunilan tehtaan haihduttamolla helmikuussa tapahtuneeseen venttiilivuotoon ja toukokuussa soodakattilan ylösajoon.

42 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alittivat voimassa olevat ohje- ja raja-arvot molemmilla Kotkan mittausasemilla. Vuosikeskiarvot olivat alle 15 µg/m 3 eli ne olivat selvästi pienempiä kuin voimassa oleva vuosiraja-arvo (4 µg/m 3 ) ja Maailman Terveysjärjestön, WHO:n vuosiohjearvo (2 µg/m 3 ). Katupölyn takia hengitettävien hiukkasten lyhytaikaispitoisuudet olivat kuitenkin ajoittain korkeita. Vuoden 215 katupölytilanne oli suuressa osassa Suomea aiempaa hankalampi ja ajoittui suunnilleen maaliskuun toiselle ja kolmannelle viikolle. Myös Kotkassa tien pinnat pölysivät edellisvuotta voimakkaammin. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle asetettu raja-arvotaso (5 µg/m 3 ) ylittyi katupölyn takia 1 päivänä kun vuonna 214 ylityspäiviä oli 5 (raja-arvo ylittyy, mikäli ylityksiä on yli 35). Rauhalan mittausasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan koillisen ja kaakon välisillä tuulilla sekä tyynellä säällä. Tulokseen on todennäköisesti vaikuttanut myös mittausaseman sijainti. Rauhalan asema sijaitsee Ratakadun vaikutuspiirissä ja Rauhalan koulun piha-alueen reunalla. Suurin osa pihasta on asfaltoimatonta hiekkakenttää. Kotkansaarella, kattotasossa, hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat tyynen sään lisäksi korkeimmillaan myös silloin, kun tuuli kävi idän suunnalta. Pyhtään Kangasmäen ilmanlaatu Pyhtään Kangasmäellä ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä suurimman osan ajasta ja voimassa olevat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot alittuivat kaikkien mitattujen epäpuhtauksien osalta. Ilmanlaatuindeksien perusteella ilmanlaatu oli hyvä 83 % ajasta ja tyydyttävä 14 % ajasta. Ilmanlaatuluokan määrittivät yleensä pienhiukkasten pitoisuudet, joiden pitoisuutta mitataan toistaiseksi ainoastaan siirrettävällä mittausasemalla. Välttävää ilma oli viitenä päivänä, katupölykaudella maaliskuussa. Pyhtään Kangasmäen mittausasemalta saadut hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin mittaustulokset vastasivat pääpiirteittäin edellisellä mittauskerralla, vuonna 29 Huutjärveltä saatuja mittaustuloksia. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Kangasmäellä 1 µg/m 3, neljäsosan voimassa olevasta vuosiraja-arvosta. Vuosipitoisuus oli yhtä suuri kuin Huutjärvellä vuonna 29. Typpidioksidin vuosikeskiarvo alitti molemmilla mittausasemilla tason 1 µg/m 3, kun vuosiraja-arvo on 4 µg/m 3. Pitoisuudet olivat lähellä alueellista taustatasoa. Kangasmäen mittausasema sijaitsi pienteollisuusalueella, hiekkakentän laidalla. Mittauskopin ohi kulki ajoneuvoliikennettä sekä kunnan varikkoalueelle että noin 2 metrin päässä sijaitsevan Pyroll Oy:n lastausalueelle. Kangasmäen aseman sijainti vaikuttikin siihen, että hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat katupölykaudella maaliskuussa selvästi suurempia kuin Huutjärvellä vuonna 29. PM 1 :n vuorokausiraja-arvotaso ylittyi Kangasmäellä viisi kertaa kun vastaavia ylityksiä Huutjärvellä vuonna 29 oli ainoastaan yksi, sekin mäntyjen siitepölyn aiheuttama. Vallitsevat tuulet kävivät vuonna 216 lounaasta, hiekkakentältä, mikä osaltaan edesauttoi pitoisuuksien nousua katupölykaudella. PM 1 :n pitoisuudet olivat Pyhtään Kangasmäellä suunnilleen samalla tasolla kuin Kotkansaarella, noin 13 metrin korkeudessa sijaitsevalla mittausasemalla. Vain maaliskuussa mitatut pitoisuudet olivat Kangasmäellä selvästi korkeampia kuin Kotkansaarella. Pienhiukkasten vuosipitoisuus oli 8 µg/m 3, noin neljäsosan voimassa olevasta vuosiraja-arvosta. Se oli myös pienempi kuin WHO:n terveysperusteinen vuosiohjearvo. Vuosipitoisuus oli myös lähellä alueellista taustapitoisuutta. WHO:n vuorokausiohjearvo, 25 µg/m 3, ylittyi viitenä päivänä. Ylitysten syynä oli katupöly ja muutamana päivänä myös hieman tavanomaista voimakkaampi pienhiukkasten kaukokulkeuma.

43 LÄHTEET 1. Sopimus alueellista ilmanlaadun tarkkailusta Etelä-Kymenlaaksossa vuosina 215 219. Allekirjoitettu 12/214. 2. Valtakunnallinen ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmä. Ilmapäästötiedot v. 1989-215. Luettu 5.4.216. 3. VTT. Suomen tieliikenteen päästöt ja energiankäyttö kunnittain vuonna 214. http://lipasto.vtt.fi/liisa/kunnat.htm Luettu 29.1.216. 4. Liikenteen energiankulutus ja pakokaasupäästöt. Viidennes energiasta liikenteeseen. http://www.motiva.fi/liikenne/perustietoa_liikenteesta_ja_ymparistosta/liikenteen_energiankulu tus_ja_pakokaasupaastot Luettu 9.3.216. 5. Liikenteen päästöt ilmaan. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. http://www.trafi.fi/tietopalvelut/analyysitoiminta/indikaattorit/ymparistoindikaattorit/liikenteen _paastot_ilmaan#muut. Luettu 9.3.216. 6. Säävuosi 215: Mittaushistoriamme lämpimin? Foreca. Markus Mäntykankaan blogi 29.12.215. http://blogi.foreca.fi/215/12/saavuosi-215-mittaushistoriamme-lampimin/ Luettu 21.1.216. 7. Ilmatieteen laitos, 215: Ilmastokatsaus-julkaisut tammi joulukuu 215 8. Ilmatieteen laitos, 215: Vuoden 215 säätiedot Kotka Rankin havaintoasemalta. Ilmatieteen laitos, Ilmastokeskus. 9. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta nro: 38/211. Annettu 2.1.211. 1. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta nro: 48/1996. Annettu 19.6.1996. 11. Ahlqvist, Minna. Imatran ilmanlaatu 215. Tiivistelmä. Sähköpostitiedonanto 7.3.216. 12. Malkki, M. ja Loukkola, K. 215: Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 214. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Helsinki 12.6.215 13. Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaali: Typpidioksidin vuosikeskiarvopitoisuudet Suomessa vuonna 214. http://www.ilmanlaatu.fi/tarkistetut_tulokset/vuositilastot/214/pdf/no2_taulukko_214.pdf Luettu 9.3.216 14. Lappi, Sari 21: Hajupäästön vaikutusten arviointi leviämislaskelmilla. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 4.5.21. Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut, Ilmatieteen laitos. 15. Arnold, M., 1995. Hajuohjearvojen perusteet. VTT Kemiantekniikka. VTT:n tiedotteita 1711. Espoo. 16. Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaali: PM 1 Suomessa vuonna 214. http://www.ilmanlaatu.fi/tarkistetut_tulokset/vuositilastot/214/pdf/pm1_taulukko_214.pdf Luettu 9.3.216 17. Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaali: PM 2.5 Suomessa vuonna 214. http://www.ilmanlaatu.fi/tarkistetut_tulokset/vuositilastot/214/pdf/pm25taulukko214.pdf Luettu 9.3.216. Etelä-Kymenlaakson karttapalvelu. Kotkan kaupungin internetsivut. http://karttapalvelu.kotka.fi/ Värri, Eija 215: Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214. Kotkan ympäristökeskus. Julkaisu 1/215.

44 Liite 1 Yleisimpien ilmansaasteiden mahdollisia terveys- ja ympäristövaikutuksia sekä tärkeimmät päästölähteet ilmansaaste terveyshaitat suurina pitoisuuksina ympäristöhaitat tärkeimmät päästölähteet typen oksidit (NO ja NO 2 ) eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi (NO 2 ) aiheuttaa ja lisää hengitysteiden ärsytystä ja hengityselinoireita, voi myös lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten pakkaselle ja siitepölyille herkimpiä ovat astmaatikot ja yleensä iäkkäät sepelvaltimo- ja keuhkoahtaumatautia sairastavat, joilla voi heikentää keuhkojen ja sydämen toimintakykyä ja supistaa keuhkoputkia rehevöittää ja happamoittaa ekosysteemejä vaurioittaa kasvien lehtiä ja neulasia aiheuttaa korroosiota osallistuu alailmakehän otsonin muodostukseen. tie- ja alusliikenne energiantuotanto teollisuuden polttoprosessit Rikkidioksidi (SO 2 ) ärsyttää ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita ja astmaoireita happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa kasvillisuusvaurioita aiheuttaa korroosiota energiantuotanto alusliikenne Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) aiheuttaa viihtyisyyshaittoja herkimpiä ovat hengitystiesairaat, erityisesti astmaatikot ja lapset, joilla voi aiheuttaa nuhaa, yskää, kurkun ja silmien kutinaa ja hengitysoireita. lisää likaantumista ilmastovaikutukset tie- ja alusliikenne katupöly energiantuotanto teollisuuden polttoprosessit Pienhiukkaset (PM 2.5 ) aiheuttaa silmien, nenän ja kurkun ärsytysoireita tai lievää hengenahdistusta, myös terveillä puun pienpoltto kaukokulkeumat lisää erityisesti astmaatikoiden ja iäkkäiden sepelvaltimo- ja keuhkoahtaumatautia sairastavien hengitystie- ja sydänoireita lisää hengityselin- ja sydänsairauksista johtuvia sairaalakäyntejä ja kuolleisuutta Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) aiheuttaa viihtyisyyshaittoja ärsyttää silmiä, nenää ja kurkkua ja voi aiheuttaa hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahoinvointia selluteollisuus öljynjalostus jätevesienkäsittely jätehuolto Alailmakehän otsoni (O 3 ) aiheuttaa nenän, kurkun ja silmien limakalvojen ärsytystä ja päänsärkyä, lisää astmaoireita voi pahentaa siitepölyjen aiheuttamia allergiaoireita aiheuttaa kasvillisuusvaurioita aiheuttaa korroosiota ilmastovaikutukset muodostuu ilmakehässä auringonvalon vaikutuksesta, typenoksidien ja haihtuvien hiilivetyjen reaktiotuotteena kaukokulkeumat Hiilimonoksidi eli häkä (CO) heikentää veren hapenkuljetuskykyä ja aiheuttaa sydän-verisuoniston hapenpuutetta osallistuu alailmakehän otsonin muodostukseen tieliikenne energiantuotanto työkoneet

45 Liite 2 (1/2) Laitosten rikkidioksidipäästöt v. 25 215. Yksikkö t/a. laitos 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Ahlstrom Glassfibre Oy 157 92 84 99 38 76 89 - - - - HaminaKotka Satama Oy, Hamina 15 158 179 154 26 18 18 17 5 5 3 Kotkan Energia Oy Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 3 3 2 2,1,7 1,3 1,9 1, 1,4 2,2,8 2,4 1,5 1,2 1, 1,,9,9 Haminakotka Satama Oy, Kotka 87 119 55 79 63 39 38 35 47 41 15 Mussalon Voima Oy 54 733 531 346 165 - - - - Kotkamills Oy 9 4 19 132 46 135 89 6 78 6 5 Stora Enso Oyj, Sunilan tehdas ja satama 39 53 69 37 2 6 67 58 54 45 63 Muut laitokset/kotka 11 8 17 23 6 Muut laitokset/hamina 45 28 45 3 1 1 1 6 6 6 1 Kotkan laitokset yhteensä 846 148 776 718 34 313 286 156 182 95 129 Haminan laitokset yhteensä 195 186 224 157 36 28 19 23 11 11 13 Laitosten typenoksidipäästöt v. 25 215. Yksikkö t/a. Ilmoitettu NO 2 :na. laitos 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Ahlstrom Glassfibre Oy 415 367 367 396 11 169 4 5 4 4 4 HaminaKotka Satama Oy, Haminan satama 35 368 418 359 226 251 232 233 8 94 15 J. M. Huber Finland Oy 16 9 1 9 7 7 6 5 5 8 8 O-I, Karhulan Lasi Oy 37 194 161 95 41 - - - - - - Kotkan Energia Oy Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 241 299 241 278 19 238 6 276 57 26 59 211 64 191 6 175 59 163 53 Haminakotka Satama Oy, Kotkan satama 541 714 619 719 611 6 541 533 581 54 487 Mussalon Voima Oy 457 1264 692 31 145 <1 - - - - Kotkamills Oy 282 344 366 332 33 376 385 411 375 368 35 Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas ja satama 631 989 954 75 181 84 738 778 825 878 79 Muut laitokset/kotka 16 85 151 178 44 4 4 6 5 5 5 Muut laitokset/hamina 181 28 2 37 37 43 24 71 57 23 87 Kotkan laitokset yhteensä 343 4256 355 323 1731 2318 2387 28 241 234 1853 Haminan laitokset yhteensä 547 585 628 45 271 31 262 39 142 126 199 Laitosten TRS-päästöt v. 24 215. Yksikkö t/a. Ilmoitettu rikkinä. laitos 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kotkamills Oy 6 3 1 1 6 2 4 4 3 1,9,7 2, Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas 13 11 6 5 3 1 4 5 5 5,7 5,3 6,2 Kotkan laitokset yhteensä 19 14 7 6 9 3 8 9 8 7,6 6. 8,2 Laitosten hiukkaspäästöt v. 25 215. Yksikkö t/a. laitos 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Ahlstrom Glassfibre Oy 28 25 41 41 27 36 2 2 2 2 1,5 HaminaKotka Satama Oy, Hamina 6 8 1 8 7 4 8 5,5 1,5 1,1 J. M. Huber Finland Oy 5 5 15 2 1 1 4 4 4,7,7 O-I, Karhulan Lasi Oy 37 13 1 7 3 - - - - - - Kotkan Energia Oy Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 4 7 4 8,3 1,5,2,5,3,5,3,5,2,15,2,6,2,2,3 HaminaKotka Satama Oy, Kotka 18 21 26 31 21 16 17 16 16 14 8 Mussalon Voima Oy 34 73 67 46 23 - - - - Kotkamills Oy 14 34 39 24 32 25 46 17 18 18 17 Sulzer Pumps Finland Oy 4 3 3 4 3 2 2 1 1 2 1 Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas ja satama 328 383 539 385 93 485 294 394 2 391 369 Muut laitokset/kotka 2 1 3 4 1 Muut laitokset/hamina 2 7 6 <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 Kotkan laitokset yhteensä 469 56 733 551 25 564 379 431 238 427 397 Haminan laitokset yhteensä 13 2 31 11 8 6 12 9 4 2 2

46 Liite 2 (2/2) Laitosten fossiiliset hiilidioksidipäästöt v. 25 215. Yksikkö t/a. laitos 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Ahlstrom Glassfibre Oy 38 886 41 122 41 2 41 781 27 921 3 487 31 727 6761 6938 6734 6976 Haminakotka Satama Oy, 18 261 19 244 21 871 18 811 15 587 13 515 12 918 14 257 4744 5567 622 Hamina J. M. Huber Finland Oy 12 849 13 53 14 337 12 337 1 674 11 14 1 283 1 125 9736 8886 846 O-I, Karhulan Lasi Oy 3 9 34 19 16 73 15 933 7187 - - - - - - Kotkan Energia Oy Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 11745 165 977 136745 127 815 1 623 98 59 478 137 318 39 882 12 275 38 379 88 76 38 819 66 995 37 9 72 582 39 183 56 133 37 69 HaminaKotka Satama Oy, 26 84 35 891 3 835 37 416 31 598 31 619 3 97 3 634 37 56 3 931 27 832 Kotka Mussalon Voima Oy 216881 649 552 3928 14 625 73 138 943 - - - - Kotkamills Oy 23385 252 766 27571 261 418 218 49 268 916 249 796 236 43 255 34 226 15 245 557 Sulzer Pumps Finland Oy 316 2863 2988 269 1693 2819 2754 2539 248 229 2254 Stora Enso Oyj Sunila 42 137 54 387 54 35 45 234 17 27 55 881 53 834 52 912 54 899 51 87 42 471 tehdas ja satama Muut laitokset/kotka 28 916 28 752 32 259 34 87 3614 2148 165 2253 2153 4175 2126 Muut laitokset/hamina 34 75 36 156 41 449 26 218 25 14 29 12 16 49 22 938 26 225 13 42 17 396 Kotkan laitokset yht. 731 37 1265419 89474 717 542 483 884 57 14 511 385 458 33 463 23 433 725 423 166 Haminan laitokset yht. 65 815 68 93 77 657 57 366 51 365 53 631 39 25 47 32 4 75 27 855 32 76 * Laitosten biologiset hiilidioksidipäästöt v. 25 215. Yksikkö t/a. laitos 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 St1 Biofuels Oy Hamina 12 49 27 431 76 357 314 189 Kotkan Energia Oy, Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 12 762 95 224 77 827 96 766 15166 6 426 93 139 35 48 117 29 35 492 116 248 36 536 117 34 35 692 99 87 38 177 12 376 35 49 Kotkamills Oy 294 59 347 412 31 532 299 715 22 614 279 734 257 568 245 247 234 847 258 994 278 491 Stora Enso Oyj. Sunila 769 532 931 647 826 683 728 249 22 996 839 955 822 295 767 922 731 753 85 716 85 23 Kotkan laitokset yht. 1166884 1374283 121542 112473 589 22 1 248 38 1 232 564 1 165 953 1 119 632 1 247 694 1 266 56 Haminan laitokset yht. 171 844 183 446 186 835 12 49 27 431 76 357 314 189 Tieliikenteen kuntakohtaiset päästöt ilmaan v. 25 214. 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 rikkidioksidi (t/a) Haminan kaupunki.4.4.42.39.32.35,35,35,2,2 Kotkan kaupunki.6.6.62.6.56.59,59,55,4,4 Miehikkälän kunta.3.3.3.3.3.3,3,3 Pyhtään kunta.15.15.16.15.14.15,14,15,1,1 Virolahden kunta.15.15.17.17.14.15,15,15,1,1 yhteensä 1.3 1.3 1.4 1.3 1.2 1.3 1,3 1,2,8,8 typenoksidit (NO 2 :na) Haminan kaupunki 38 3 39 285 22 222 214 22 212 28 Kotkan kaupunki 463 437 421 391 353 346 328 288 333 38 Miehikkälän kunta 27 24 23 23 2 19 19 18 17 16 Pyhtään kunta 133 125 12 18 96 95 89 88 5 15 Virolahden kunta 138 135 134 137 15 14 1 93 97 78 yhteensä 169 121 17 944 794 786 75 689 79 715 hiukkaset (t/a) Haminan kaupunki 15 14 14 13,5 11,2 11,3 1,8 1 6,6 6,2 Kotkan kaupunki 24 22 22 21,1 19,9 19,6 18,5 16 11,3 1,1 Miehikkälän kunta 1,4 1,3 1,3 1,2 1,2 1,1 1,1 1,5,5 Pyhtään kunta 6,2 5,7 5,7 5, 4,9 4,9 4,6 4,5 1,5 2,8 Virolahden kunta 6,1 5,8 5,7 5,7 5, 4,7 4,5 4,3 2,6 2, yhteensä 53 49 49 47 42 42 4 36 22,5 21,6 hiilidioksidi (t/a) Haminan kaupunki 59 7 61 854 69 515 64 365 52 341 55 949 54 385 54 29 53 91 54 96 Kotkan kaupunki 99 11 99 96 15 946 1 626 92 52 96 34 91 957 85 556 89 744 85 526 Miehikkälän kunta 5744 5532 5841 5697 5186 526 587 5125 4745 461 Pyhtään kunta 24 94 25 92 26 655 24 292 22 167 23 453 22 37 22 686 14 67 29 54 Virolahden kunta 24 388 25 418 27 611 26 87 21 99 23 241 22 779 22 616 23 419 19 847 yhteensä 213 646 217 82 235 568 221 787 194 24 23 883 196 515 19 12 185 885 193 934 Huom. LIPASTO-mallit uudistettiin perusteelliisesti v. 213-215. Aiempien vuosien päästölukuja ei voi verrata suoraan vuosien 213 ja 214 päästöihin.

47 Merkittävimmät päästölähteet ja kiinteät ilmanlaadun mittausasemat pohjakartta/maanmittauslaitos lupanro. 43/KASU/7 Liite 3 (1/4)

48 Liite 3 (2/4) MITTAUSASEMAKUVAUS Aseman nimi: Kotkansaari (Kirjastotalo) Aseman tyyppi: kaupunki-tausta Osoite: Kirkkokatu 24 Ympäristö: kerrostalovaltainen kaupunkikeskusta-alue, keskustaliikennettä Koordinaatit: pohjoiskoordinaatti ( o N): 6.4655 itäkoordinaatti ( o E): 26.93893 Korkeus meren pinnasta: 25 m Näytteenottokorkeus: 13 m Lähimmät pistelähteet: Kotkamills Oy, etäisyys n. 1 m suunta E Kotkan Energia Oy, Hovinsaaren voimalaitos, etäisyys n. 11 m suunta NW Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas, etäisyys n. 26 m suunta NE Mittalaitteet: - Environnement AF-22M + TRS-konvertteri: SO 2 -ja TRS-analysaattori (UV-fluoresenssi) - Environnement AC-31M: NO- ja NO 2 -analysaattori (kemiluminisenssi) - Eberline FH 62 IR: PM 1 -analysaattori (β-säteilyn absorptio)

49 Liite 3 (3/4) MITTAUSASEMAKUVAUS Aseman nimi: Rauhala (Rauhalan ala-aste) Aseman tyyppi: esikaupunki-teollisuus Osoite: Mällinkatu 1 A, Ympäristö: esikaupunkialue, lähellä teollisuutta, vieressä vilkas liikenne teollisuusalueelle Koordinaatit: pohjoiskoordinaatti ( o N): 6.51316 itäkoordinaatti ( o E): 26.94621 Korkeus meren pinnasta: 6 m Näytteenottokorkeus: 4 m Lähimmät pistelähteet: Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas, etäisyys 21 m suunta S Kotkamills Oy, etäisyys n. 48 m suunta S Ahlstrom Glassfibre Oy, etäisyys n. 12 m suunta SW Kotkan Energia Oy, Hyötyvoimala, etäisyys n. 3 m suunta NW Sulzer Pumps Finland Oy, Karhulan valimo, etäisyys n. 9 m suunta SW Mittalaitteet: - Environnement AF-22M + TRS-konvertteri: SO 2 -ja TRS-analysaattori (UV-fluoresenssi) - Environnement AC-31M: NO- ja NO 2 -analysaattori (kemiluminisenssi) - Eberline FH 62 IR: PM 1 -analysaattori (β-säteilyn absorptio)

5 Liite 3 (4/4) MITTAUSASEMAKUVAUS Aseman nimi: Siirrettävä Aseman tyyppi: esikaupunki-teollisuus Osoite: Pyhtää, Kangasmäki Ympäristö: pienteollisuusalue, varikkoalue Koordinaatit: pohjoiskoordinaatti ( o N): 67.9626 itäkoordinaatti ( o E): 27.485815 Korkeus meren pinnasta: 6 m Näytteenottokorkeus: 4 m Lähimmät päästölähteet: Pyhtään lämpökeskus, etäisyys 3 m suunta SW E18-moottoritie, etäisyys 51 m suunta N, NE, NW Valtatie 7, etäisyys 28 m suunta S, SE, SW Mittalaitteet: - Environnement AF-22M + TRS-konvertteri: SO 2 -ja TRS-analysaattori (UV-fluoresenssi) - Environnement AC-31M: NO- ja NO 2 -analysaattori (kemiluminisenssi) - Eberline FH 62 IR: PM 1 -analysaattori (β-säteilyn absorptio)