Vastauksia ala-asteen tehtäviin 1/13 Osa tehtävistä pohdintatehtäviä, joihin ei löydy vastauksia! Luokittelu 1. a) Ympyröi seuraavista ne eläinlajit, jotka kuuluvat nisäkkäisiin: -- Hevonen, koira, saimaannorppa, pullonokkadelfiini, valas (kaskelotti) c) Mitkä tunnistamistasi nisäkkäistä kuuluvat vesi- tai merinisäkkäisiin? Mistä niin päättelet? --- Pullokuonodelfiini, saimaannorppa, sinivalas. Niillä on virtaviivainen ruumiinmuoto, ei vedenvastusta lisääviä rakenteita, pyrstö, rintaevät. Nämä piirteet ovat sopeutumia vesielämään. 2. Mihin valaslajiin Särkänniemen delfiinit kuuluvat? --- Pullonokkadelfiineihin 4. Mikä on suurin valaslaji? Kuinka suureksi se voi kasvaa? --- Sinivalas voi kasvaa noin 34 metriä pitkäksi ja noin 173 000 kilon painoiseksi. Evoluutio 1. Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa. Mitä yhteisiä piirteitä delfiinillä on a) kilin kanssa --- Päällisin puolin ei ole huomattavissa suuria yhtäläisyyksiä. b) hain kanssa? --- mm. evät, virtaviivainen muoto 2. a) Kumman, kilin vai hain, kanssa löysit enemmän yhtäläisyyksiä? --- Hain kanssa on enemmän yhtäläisyyksiä ulkonäön suhteen. b) Mistä voisi johtua, että delfiini ja hai muistuttavat ulkonäöltään niin paljon toisiaan? --- Molemmat ovat sopeutuneet vesielämään: virtaviivainen muoto ja evät auttavat niitä liikkumaan sulavasti vesielementissä. c) Delfiinillä ja kilillä on kuitenkin monia yhtäläisyyksiä, jotka tekevät niistä molemmista nisäkkäitä. Erot eivät välttämättä kuitenkaan näy päällepäin. Kerro näistä yhtäläisyyksistä.
2/13 --- mm. tasalämpöisyys, poikasen imetys, hengittävät ilmaa keuhkoillaan, poikanen syntyy elävänä. 3. Valailla ei ole jalkoja eikä häntää. Kun valaat siirtyivät vesielämään, niille kehittyi jalkojen ja hännän korvikkeeksi liikkumiseen muunlaisia rakenteita. Mitä ne ovat? --- Kylkievät ja pyrstö 4. Miksi valailla ei ole korvalehtiä? --- Koska vedessä korvalehdet hidastaisivat uintia, virtaviivaisuus puolestaan helpottaa uintia. Valaat eivät tarvitse ääniä keräävää rakennetta eli korvalehteä, sillä ääni kulkee vedessä paremmin kuin ilmassa, ja korvalehdet ovat näin tarpeettomat 5. Kuinka kauan valas voi olla sukelluksissa hengittämättä? Miten syvälle se voi sukeltaa? --- Yli puoli tuntia, yli 2 km. Pullonokkadelfiinit: Elinalueet 1. Minkälaisissa vesissä pullonokkadelfiinit asustavat? --- Merivedessä, lämpimissä ja lauhkeissa vesissä, ei kuitenkaan napa-alueiden kylmissä vesissä. 3. Miksi pullonokkadelfiinit vaeltavat meressä? --- Ruokaa etsien ja siirtyessään viileämmiltä alueilta lämpimämmille. 4. Katso pullonokkien levinneisyyttä kuvaavaa karttaa; minkä nimisiä meriä pullonokkadelfiinien levinneisyysalueelta löydät? --- mm. Tyynimeri, Atlantti, Intian Valtameri, Karibianmeri, Japaninmeri, Norjanmeri.
Ruumiinrakenne 3/13 2. Täydennä lauseet listassa olevilla sanoilla. Sanoja voi jäädä yli. Pullonokkadelfiinit ovat hammasvalaita; siksi niillä on hetuloiden sijasta hampaat. Jos delfiini haluaa vaihtaa uintisuuntaansa, se käyttää kylkieviään kääntymiseen. Pienet aukot aivan silmien takana ovat korvat. Selkäevä auttaa delfiiniä pysymään tasapainossa. Kun delfiini tulee pintaan, se ottaa happea sierainaukkonsa kautta. Delfiini liikuttaa pyrstöään ylös ja alas, ja liikkuu näin eteenpäin. 3. Nimeä kuvan viivoille niiden osoittamat pullonokkadelfiinin rakenneosat. 4. Kaikilla delfiineillä on ulkonäössään jotain yksilöllistä, vaikka kaikki näyttävätkin nopealla silmäyksellä samanlaisilta. Ulkonäkö onkin ääntelyn lisäksi hyvä lajitovereiden tunnistuskeino. Delfiininkouluttajatkin kiinnittävät huomiota delfiinien ruumiinmuotoon ( pitkä, lyhyt, paksu, solakka), selkäevän muotoon ja kokoon, naarmuihin, väritykseen ja koko olemukseen tunnistaessaan eri yksilöt toisistaan. Tietysti myös jokaisen delfiinin yksilöllinen käyttäytyminen auttaa tunnistamisessa. Tarkkaile Särkänniemen pullonokkia Eeverttiä, Leeviä, Näsiä, Nikiä, Veeraa ja Delfiä. Yritä etsiä niistä yksilöllisiä tuntomerkkejä ja kirjaa ne ylös. Voit kysyä kouluttajilta löytämiesi tuntomerkkien perusteella, mikä delfiini on kyseessä. --- Tuntomerkkejä: Näsi: Vuonna 1979 syntynyt naaras. Luonteeltaan rauhallinen. Väritykseltään delfiineistä vaalein, vartalon muoto pitkähkö. Erityistuntomerkkinä oikeassa kyljessä tumma läiskä, joka on syntymämerkki. Niki: Vuonna 1981 syntynyt naaras. Luonteeltaan vilkas. Väritykseltään tumma, vartalon muoto pyöreä, kooltaan toiseksi pienin muista aikuisista delfiineistä. Veera: Vuonna 1978 syntynyt naaras. Lauman johtaja. Kooltaan pienikokoisin aikuisista delfiineistä. Delfi: Vuonna 1980 syntynyt, lauman ainoa aikuinen urosdelfiini. Voimakas delfiini. Erityistuntomerkkinä suuret, kauniit silmät. Eevertti:
Vuonna 1996 syntynyt urosdelfiini. Koska Eevertti on vielä kasvuiässä, on se ruumiinmuodoltaan muita delfiineitä hoikempi. 4/13 Leevi: Vuonna 1993 syntynyt uros. Luonteeltaan vilkas ja oppivainen. Koska Leevikin on vielä kasvuiässä, on se ruumiinmuodoltaan hoikempi kuin aikuiset delfiinit. 6. Täydennä taulukko ruumiinrakenne-tekstiä ja biologian kirjaasi apuna käyttäen. Mieti, mistä erot johtuvat. OMINAISUUS MINÄ ITSE DELFIINI pituus noin 2-3 metriä paino 140-300 kg ihon väri ja karvoitus harmaan eri sävyt, joskus vaaleanpunertava, ei karvoitusta hampaiden lukumäärä 72-104 hampaiden käyttö ruokaillessa ilmanottoaukkojen määrä ja sijainti liikkumistapa pitää saaliinsa paikallaan, ei pureskele vaan nielaisee saaliin kokonaisena (hampaat piikkimäiset) 1 päälaella ui rakenteet, joita käyttää liikkumiseen elinympäristö, johon parhaiten sopeutunut liikuttaa pyrstöään ylösalas, ohjailee ja jarruttaa kylkievillään merivesi Aistit 1. Delfiineille näkö- ja kuuloaisti ovat elintärkeitä. Mieti, mihin toimintoihin se niitä meressä tarvitsee? --- Ravinnon etsintään, lajitovereiden ja petojen havaitsemiseen, liikkumiseen ja esteiden väistämiseen. 2. Missä delfiinin nenä sijaitsee? Mikä tehtävä delfiinin sieraimilla on? --- Päälaella on sierainaukko, jonka kautta se ottaa hapekasta ilmaa pinnalla käydessään, ja poistaa hiilidioksidipitoista ilmaa takaisin pintaan tullessaan. Hajuaistimuksia delfiini ei tunne laisinkaan. 3. Merkitse kuvaan delfiinin herkimmät ihoalueet. --- Delfiinin iho on kauttaaltaan herkkää, mutta kaikista herkin alue on kylkievien alta kainalot.
4. Testaa aistejasi sukeltaessasi. (Testaa vain opettajan tai muun aikuisen valvonnassa!) 5/13 a) Pystytkö kuulemaan ja paikantamaan äänilähteen? --- Huonosti b) Miten hyvin näet veden alla lähelle? Entä kauas? --- Molempiin sumeasti Vertaa näkökykyäsi veden alla pinnan yläpuoliseen näkökykyysi. --- Paljon huonompi veden alla c) Tunnetko hajuja veden alapuolella? Pidätä sukeltaessasi henkeä, älä vedä vettä henkeesi! --- Veden alapuolella ei voi haistaa d) Maistatko vedessä olevia makuja? --- Kyllä e) Kuinka delfiini olisi mielestäsi suoriutunut vastaavasta testistä? --- Delfiini näkee hyvin lähelle ja kauas, kuulee tarkasti ja osaa paikantaa äänilähteen, ei haista, mutta maistaa. Ravinto 2. Lisää tekstiin sopivat sanat seuraavasta listasta. Sanoja jää yli. Koska delfiinit syövät ravinnokseen toisia eläimiä, ne ovat petoja. Delfiinien pääravintoa ovat kalat. Niiden lisäksi ne syövät muun muassa mustekaloja ja katkarapuja. Delfiinit paikantavat saaliinsa näköaistin lisäksi kaikuluotainmensa avulla. Koska delfiinien hampaat ovat piikkimäiset, ne eivät pureskele ravintoaan. Delfiinit saalistavat ravintonsa mieluiten yhdessä. Delfiinit eivät juo merivettä, sillä merivedessä on suolaa. 3. Laske, monta kalaa 250 kg painava delfiini syö päivässä, jos yksi kala painaa noin 200 grammaa, ja delfiinin syömä kalamäärä on yhteensä noin 11 kiloa? --- 55 kalaa
Lisääntyminen ja poikasenhoito 6/13 1) Delfiinit saavat eläviä poikasia. a) Mitä tällä sanonnalla tarkoitetaan? --- Delfiinit, kuten muutkin nisäkkäät, kantavat poikasta kohdussaan. Poikanen kehittyy siellä täydellisesti, ennen kuin se syntyy. Vastasyntynyt delfiini on siis kuin aikuisen minikopio, ja se ui ja nousee pintaan välittömästi syntymänsä jälkeen. b) Minkälaisia muita poikasensaantitapoja tiedät, esimerkiksi kaloilla, sammakoilla, matelijoilla (käärmeet), linnuilla? Kalat: mätimunat kehittyvät vedessä pikkuhiljaa pieniksi kalanpoikasiksi emon ulkopuolella. Sammakkoeläimet: kutu sisältää pieniä sammakonpoikasen alkuja. Kutu lasketaan veteen, jossa sammakonpoikaset pikkuhiljaa kehittyvät nuijapäiksi. Nuijapäät uivat vedessä ja kehittyvät pikkuhiljaa pikkusammakoiksi (häntä surkastuu, raajat kehittyvät), ja nousevat maalle. Matelijat: munivat nahkakuorellisia munia maalle. Poikasen kehitys tapahtuu munassa, josta kuoriutuu kehityttyään valmiiksi. Linnut: alkio kehittyy kalkkikuorellisessa munassa vararavinnon (keltuainen) turvin. Poikanen kehittyy munassa höyhenettömäksi, lentokyvyttömäksi linnunpoikaseksi. 2) Kerro delfiinin poikasesta: miltä se näyttää, minkä kokoinen se on. --- Poikanen on syntyessään hieman yli metrin pituinen, ja painaa vain noin 20 kiloa. Poikanen on syntyessään tummempi kuin aikuinen delfiini, ja sillä on vaaleita pystyraitoja. Raidat ovat syntyneet ihoon poikasen ollessa emon kohdussa käpertyneenä. 3) Mitä delfiinin poikanen syö? --- Ensimmäisen vuoden ajan sen ravintoa on emon maito, joka on hyvin ravitsevaa. Muutaman kuukauden iässä sille alkaa maistua myös kalaravinto. Kommunikointi ja kaikuluotausjärjestelmä 2. Äänen synty- ja kaikutesti.(testi on hyvä tehdä paikassa, jossa kaikuu hyvin.) b) Sano edellisen tehtävän lause eri voimakkuuksilla. Löydät tietyn voimakkuuden, jolloin alat kuulla sanomasi lauseen kaikuna. Miksi kaiku alkaa kuulua vasta sanottuasi lauseen tarpeeksi kovaa? --- Ääniaallot ovat silloin voimakkaampia ja kimpoavat seinistä takaisin, jolloin kaiku kuuluu.
7/13 c) Vertaa kaikua kalustamattomassa huoneessa ja kalustetussa huoneessa. Mitä huomaat? Mistä tämä voi johtua? --- Ääni kalustamattomassa huoneessa on kaikuvampi, sillä siellä ei ole pehmeitä pintoja (esim. verhot, matot), joihin ääniaalto pysähtyisi. Kovasta pinnasta ääni kimpoaa helposti takaisin. 3. Tehkää seuraava koe pareittain. c) Vaihda parisi kanssa tehtäviä. Tunnustellessasi loit kuvan esineestä aivoihisi tuntoaistin avulla. Näin voit kuvitella, minkälaisen kuvan kaiku antaa delfiinille jostain kohteesta. Mitä aistia delfiini käyttää muodostaessaan kuvaa kaikuluotauksen avulla? --- Kuuloaistiaan 4. a) Minkälaista tietoa delfiini saa kaikuluotauksen avulla? --- Se paikantaa saaliin, esteen yms., ja saa tietoa paikantamansa kohteen koosta, muodosta, liikesuunnasta ja nopeudesta. Näin delfiini kykenee esim. jäljittämään kalan ja saamaan sen saaliiksensa. b) Miksi kaikuluotauskyky on delfiinille elintärkeä? --- Sen ruoanhankinta riippuu suuresti juuri kaikuluotauskyvystä. Delfiinit osana meriekosysteemiä 1. a) Miten järvi ja meri eroavat toisistaan? --- Meret ovat suolaisia, ja ne ovat normaalisti paljon suurempia kuin järvet. Merissä on myös suolapitoiseen veteen sopeutunut eliöstö. b) Etsi maailmankartasta valtameriä. Montako löysit? Nimeä ne. --- Atlantti, Tyynimeri, Intian valtameri 2. Miksi delfiini ei menestyisi makeassa vedessä? --- Delfiinit ovat sopeutuneet syömään merissä elävää eliöstöä, jota ei makeissa vesissä ole. Delfiinit ovat myös fysiologialtaan sopeutuneet suolaiseen veteen. 3. Lue teksti ja täydennä lauseet seuraavilla sanoilla: (yksi sanoista jää yli) Atlantti on valtameri. Ekosysteemiksi sanotaan sellaista kokonaisuutta, missä on tietynlaiset ympäristötekijät ja eliöstö. Eliöstöön kuuluvat kasvit ja eläimet. Ne muodostavat yhdessä ravintoketjun, jossa jokainen on riippuvainen jostain toisesta eliöstä. Ainoastaan kasvit kykenevät itse valmistamaan oman ravintonsa. Kuluttajat käyttävät ravinnokseen joko toisia eläimiä tai kasveja. Kuolleet eliöt ovat hajottajien ravintoa. Koska delfiinit syövät kalaa, ne ovat petoja.
8/13 4. Etsi tietokirjoista tietoja seuraavista eliöistä ja kiinnitä huomiota erityisesti niiden ravintoon. Kirjoita eliön viereen, mikä on sen pääravintoa. Meduusa: eläinplankton, pikkueliöt, mm. kalat Simpukka: planktoneliöt (lajista riippuen) Sinivalas: eläinplankton, pääasiassa krilli, joskus pikkukalat ja kalmarit Merisaukko: meritähdet, simpukat, kalat Vesikirppu: kasviplankton Katkarapu: pikkuäyriäiset, kuolleiden eliöiden jäänteet Valkohai: kalat, merinisäkkäät ym. Ihminen: kalat, katkaravut ja ravut Bakteeri: hajottaa kuolleen eloperäisen aineen Delfiini: kalat, mustekalat, katkaravut Piilevä: energia sokerista, jonka yhteyttää auringon avulla Silli: Eläinplankton Albatrossi: merikalat a) Luokittele edellä mainitut eliöt ravintonsa perusteella tuottajiin, kuluttajiin ja hajottajiin. Kirjoita tuottajaeliön nimen eteen T, kuluttajaeliön nimen eteen K ja hajaottajaeliön nimen eteen H. meduusa K vesikirppu K delfiini K simpukka K katkarapu H piilevä T sinivalas K valkohai K silli K merisaukko K kalastaja (ihminen)k albatrossi K bakteeri H b) Kokeile rakentaa edellä mainituista eliöistä todenmukainen ravintoketju! Onnistuitko? (Huom.! Kaikki eliöt eivät mahdu yhteen ravintoketjuun, ja vaihtoehtoja on monia.) Tehtävän voi tehdä myös ryhmissä. Esimerkkejä ravintoketjusta: piilevä - vesikirppu - silli - delfiini - valkohai - hajottajana katkarapu /bakteeri piilevä - vesikirppu - silli - merisaukko - katkarapu /bakteeri piilevä - vesikirppu - silli - albatrossi -valkohai- bakteeri/katkarapu piilevä - vesikirppu - simpukka - merisaukko - bakteeri/katkarapu Elinikä 1. Kuinka vanhoiksi delfiinit normaalisti elävät? --- n.20-25 -vuotiaiksi Koulutus 2) Esityksen aikana kuulit useasti pillin vihellyksen. Miksi kouluttajat puhaltavat pilliin? --- Palkinnoksi hyvin suoritetusta tehtävästä. Valaat:
9/13 1. a) Miten hammas- ja hetulavalaat eroavat toisistaan? --- Suurin eroavaisuus on niiden valtava kokoero. Hetulavalaat ovat paljon suurempia. Toinen ero on se, että hammasvalailla on vain yksi hengitysaukko päälaellaan kun taas hetulavalailla niitä on kaksi. b) Nimeä kuvan valaan ruumiinosat. Jos rakenneosa on valmiiksi nimetty, merkitse vain sen tehtävä. Yritä lopuksi tunnistaa, mikä valaslaji on kyseessä. Käytä apunasi myös ruumiinrakennetekstiä delfiiniosassa. ---sinivalas: kylkievät: tasapaino ja uinnin ohjailu, pyrstö: uiminen, sierainaukko/ilma-aukko: hengitys, hetulat: ravinnon siivilöiminen merivedestä, korvat: kuulo, silmät: näkö, rasvakerros: lämpöeriste ja vararavinnon lähde, selkäevä: tasapainottaja, tosin ei suurta merkitystä. 2. Mitkä seikat tekevät valaasta nisäkkään? (Käytä apunasi myös tekstiä valaiden luokittelu) 1. Nisäkkäät hengittävät ilmaa keuhkoillaan. 2. Nisäkkäiden ruumiinlämpö pysyy tasaisena ulkoilmasta riippumatta (ne ovat ns. tasalämpöisiä). 3. Poikaset kehittyvät emon kohdussa, ja poikaset syntyvät elävinä. 4. Nisäkkäät imettävät poikasiaan. 5. Nisäkkäillä on karvoitusta kehonsa suojana ainakin jossain vaiheessa kehitystä. 6. Nisäkkäillä on nelilokeroinen sydän, jossa hapellinen ja hapeton veri eivät sekoitu keskenään. Hetula- ja hammasvalaslajeja Valaisiin kuuluu monenkokoisia lajeja, metrin mittaisista aina miltei 30- metrisiin jättiläisiin saakka. Tehtävänäsi on selvittää alla mainittujen valaslajien pituudet ja piirtää kyseisen valaan kuva lajinimen viereen oikeassa mittakaavassa. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26m --- hetulavalas, 25 m, 100 000 kg, uurteisvalas sinivalas --- hetulavalas, 12 m, 30-40 000 kg, uurteisvalas ryhävalas
10/13 --- hetulavalas, 13-14 m, 16-30 0000 kg, harmaavalas harmaavalas --- hetulavalas, alle 10 m, 3-10 000 kg, uurteisvalas lahtivalas --- hammasvalas, 10.9-18.5m, 15-70 000 kg kaskelotti --- hammasvalas, 7-8m, 1 300-5 440 kg miekkavalas --- hammasvalas, 2-3 m, 140-300 kg pullonokkadelfiini --- minä itse 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26m Ravinto 1. a) Mihin kohtaan valas sijoittuu ravintoketjussa ravintonsa perusteella? --- Se sijoittuu seuraavaksi heti eläinplanktonin jälkeen, sillä se syö pääasiassa eläinplanktonia. b) Onko se tuottaja, kuluttaja vai hajottaja? --- kuluttaja 2. Delfiinit syövät pääasiassa kalaa ja hetulavalaat planktoneläimiä. Onko delfiinien ja hetulavalaiden rakenne tämän takia toisistaan poikkeava? Jos on, niin miten? --- On. Hetulavalailla on hampaiden sijasta hetulat, ja joillakin valailla on alaleuassaan myös ns. uurrepoimuja, jotka laajentavat valaan kitaa. 3. 80 000 kiloa painava sinivalas syö päivässä noin 2400 kiloa krillejä. Jos 1 krilli painaa 15 grammaa, kuinka monta krilliä sinivalaan päiväannokseen tarvittaisiin? --- 160 000 kpl
4. Yhdistä viivoilla valaslaji ja sen ravintoeläin. 11/13 --- miekkavalas, ravintona hylje; pullonokkadelfiini, ravintona pikkukaloja; sinivalas, ravintona krilli; kaskelotti, ravintona kalmari. Vaellukset ja poikaset 2. Sinivalaan poikanen juo päivässä noin 500 litraa maitoa. Kuinka monta litraa se juo yhdessä viikossa? --- 3500 l 3. Vastasyntynyt sinivalas painaa syntyessään noin 2000 kiloa. Jos sen paino nousee noin 4.5 kg tunnissa, kuinka kauan sen kasvu 3000-kiloiseksi kestää? --- n. 222 tuntia, eli noin 9 vrk 6 tuntia. Valaanpyynti 1. Miksi valaat ovat olleet suosittua kauppatavaraa aikoinaan? --- Valaasta saatiin monia tuotteita eri teollisuusaloille. Valaan rasvasta saatiin traania, jota käytettiin muunmuassa saippuoiden ja margariinin sekä kosmetiikan, ruokaöljyn ja kynttilöiden raaka-aineena. Kaskelotin pään sisällä olevasta öljystä saatiin erinomaista voiteluainetta teollisuuskoneisiin, ja se oli myös lääketeollisuuden raaka-ainetta. Kaskelotin suolistossa on ns. ambraa, jota käytettiin erityisesti hajuvesien raaka-aineena sen miellyttävän tuoksun ansiosta. Liha käytettiin joko ihmisravinnoksi tai eläinten rehuksi, ja luut jauhettiin lannoitteiden raaka-aineeksi. Valaista eristettiin myös hormoneita lääkekäyttöön. Valaiden hetulat olivat erittäin monikäyttöisiä; niistä valmistettiin mm. korsettien tukirakenteita, vannealushameiden vanteita, sateenvarjon ruoteja, onkivapoja, harjoja, ruoskia ja jousia. 2. Miksi valaita ei enää metsästetä? --- Koska useiden valaslajien kannat ovat alentuneet huomattavasti, joidenkin jopa sukupuuton partaalle, valaasta saadut tuotteet on kyetty korvaamaan muilla raakaaineilla.
Hylkeet: 12/13 2. Kumpi eläimistä, delfiini vai hylje, on paremmin sopeutunut vesielämään? Perustele. --- Delfiini on paremmin sopeutunut: se elää täysin vedessä, kun taas hylje viettää osan ajastaan kuivalla maalla, ja synnyttää miltei poikkeuksetta jäälle tai maalle. Rakenteessakin delfiinillä on nopeaan ja ketterään uintiin paremmin sopeutuneita rakenteita, esim. selkäevä, vahva pyrstö ja evät. 3. Yhdistä seuraavat eläimet ravintoketjuksi, johon myös hylje kuuluu. Jokin laji jää yli. --- Plankton-silli-hylje-miekkavalas 4. a) Mitkä ovat korvahylkeiden, varsinaisien hylkeiden ja mursujen erot? --- Korvahylkeet ja mursut voivat liikkua myös maalla. Varsinaiset hylkeet ovat paremmin vesielämään sopeutuneita. Lisäksi mursuilla on lajityypillisesti suuret syöksyhampaat. b) Mitä ruumiinosia hylkeet käyttävät eteenpäin uimiseen? --- Takaeviään ja rintaeviään. Uhkat: Delfiinit: 1. Kuinka vanhoiksi delfiinit normaalisti elävät? --- Noin 20 -vuotiaiksi keskimäärin, tosin paljon vanhempiakin delfiineitä on tavattu. 2. Mieti syitä siihen, että ihmisen sanotaan olevan delfiinin pahin vihollinen. --- Ihmistoiminta saastuttaa meriä ja näin ollen kaikkien merieliöiden elinympäristöä, aiheuttaen sairauksia, myrkytyksiä ja kuolemaa. Kalastusverkot tappavat tuhansittain delfiineitä joka vuosi, erityisesti tonnikalan pyynti on delfiineille tuhoisaa. Delfiineitä pyydetään myös ihmisten tarpeisiin vielä joissakin osissa maailmaa. 3. Mitä sana uhanalainen tarkoittaa? Tiedätkö joitain uhanalaisia eläinlajeja? Mitkä niistä asuvat merissä? --- Uhanalainen eläinlaji on yksilölukumäärältään niin pieni, että tulevaisuudessa lajin voidaan olettaa kuolevan sukupuuttoon.
Valaat: 13/13 7. b) Mainitse tapoja, joilla valaita voi suojella. --- Kehitetään vaihtoehtoisia kalastusmenetelmiä ja merenalaisia rakennustekniikoita, otetaan valaat huomioon laivareittejä suunniteltaessa, tiukennetaan saastepäästöjen tarkkailua. Kaikkien on myös kiinnitettävä huomiota jätehuoltoon. Valaille voitaisiin myös perustaa suojelualueita. Valaanpyynnin valvontaa täytyisi tehostaa. 8. Tarkastele uhanalaiset valaslajit - taulukkoa. a) Mitä mielestäsi tarkoittavat sanat uhanalainen ja vaarantunut? --- Uhanalainen: yksilömäärä alentunut niin alhaiseksi, että se on vaarassa hävitä kokonaan. Vaarantunut: yksilömäärä alentunut huomattavasti, ja vielä aletessaan tulee uhanalaiseksi. b) Mitkä valaista ovat uhanalaisia? Mitkä vaarantuneita? --- Sinivalas, grönlanninvalas, pohjoinen mustavalas uhanalaisia, Sillivalas, harmaavalas, ryhävalas, mustavalas, seitivalas vaarantuneita.