Elämää niityllä Eurooppa osana maailmaa Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä Ihminen Elämän kehitys...

Transkriptio

1 Elämää niityllä Niitty on valoisa kasvupaikka Perhoset viihtyvät niityllä Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat Kovakuoriaisia suojaa paksu panssari Vikinää ja vipellystä heinikossa Eurooppa osana maailmaa Kartta on maantiedon opiskelun tärkein apuväline Maapallon pinta on suurelta osin veden peitossa Eurooppa on osa Euraasian mannerta Atlantti vaikuttaa Euroopan ilmastoon Euroopassa on viisi erilaista kasvillisuusaluetta Euroopan eläimiä Iso-Britannia on saarivaltio Ranska ulottuu Atlantilta Välimerelle Saksa keskellä Eurooppaa Alppimaat sijaitsevat Euroopan katolla Italia sijaitsee Apenniinien niemimaalla Venäjä on maailman suurin valtio Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä Lämpö jakautuu maapallolla epätasaisesti Afrikka on värikäs maanosa Aavikolla olosuhteet ovat ankarat Egypti on aavikkovaltio Savanni on kuin suuri eläintarha Tansanian kaunis luonto houkuttelee matkailijoita Sademetsän salaperäinen vihreä maailma Kongon demokraattinen tasavalta on sademetsävaltio Ihminen Millainen eläin ihminen on? Luusto on ihmisen tukiranka Liikkuminen on luiden ja lihasten yhteistyötä Terveellinen ruoka pitää kunnossa Ruuansulatus muokkaa ruuan Miksi veri kiertää elimistössä? Hengittäminen on automaattista Aivot supertietokone Aistit välittävät tietoja Murrosikä kohti aikuisuutta Miten ihmiselämä saa alkunsa? Elämän kehitys Hirmuliskot olivat oman aikansa valtiaita Mammutit olivat sopeutuneet kylmyyteen Ihminen on kotoisin Afrikasta Eliöt jaetaan viideksi pääryhmäksi Eläimet jaetaan selkärankaisiin ja selkärangattomiin Puutarhan kevät ja kesä Hedelmäpuut kukkivat kesän alussa Mehiläinen on kotieläin Kasteliero ja maamyyrä kaivavat käytäviä Puutarhan kutsumattomia vieraita Puutarha tarjoaa linnuille pesäpaikkoja ja ravintoa Euroopan kartta Maailman kartta Avainsanasto Karttahakemistot

2 4. Kovakuoriaisia suojaa paksu panssari Olet varmasti nähnyt leppäpirkon tai kukkajäärän. Ne ovat yleisiä kovakuoriaisia. Monet kuoriaislajit viihtyvät niityillä ja metsissä. Kuoriaiset vähenevät, koska niityt ovat häviämässä. Kovakuoriaiset ovat kasvinsyöjiä, petoja tai raadonsyöjiä. Useimmat kovakuoriaiset osaavat lentää. Niillä on kaksi paria siipiä: kovat peitinsiivet ja ohuet lenninsiivet. Monilla lajeilla on pitkät tuntosarvet. Kovakuoriaisilla on täydellinen muodonvaihdos. 22A Kiiltomatonaaras 22B Kiiltomatokoiras Niityillä elää monia kovakuoriaislajeja Leppäpirkko on hyödyllinen ihmiselle, sillä se syö puutarhakasveista kirvoja. Leppäpirkko on peto. Kukkajäärä syö kukkien siitepölyä ja kukan osia. Sillä on hoikka ruumis ja pitkät tuntosarvet. Kukkajäärä on kasvinsyöjä. Kiiltomato on peto. Pimeänä syysiltana voi heinikossa nähdä valoa. Kiiltomatonaaras kutsuu koirasta luokseen vatsapuolellaan olevan valonlähteen avulla. Kun koiras näkee valon, se lentää naaraan luokse. Turkkilo on raadonsyöjä. Se syö ravinnokseen kuolleita eläimiä. Myös turkkilon toukat syövät raatoa. Sittiäinen on lannansyöjä. Se etsii lehmän ja hevosen lantaa hajuaistinsa avulla. Naaras munii lantakasaan, ja myös toukat syövät lantaa ravinnokseen. 22C Leppäpirkko ja leppäpirkon toukat syövät kirvoja. 22 KBM 5 E Taitto Marcus Lindén Korjausversio

3 23A Kukkajäärä on kasvinsyöjä. 23B Turkkilo on raadonsyöjä. Niityn ravintoketju alkaa kasveista Vihreät kasvit eli tuottajat ovat välttämättömiä muille eliöille. Ne tuottavat niityllä kaiken ravinnon. Kasvinsyöjät ja pedot ovat kuluttajia. Raadon- ja lannansyöjät ovat hajottajia. Hajottajat huolehtivat siitä, että kasvien maasta ottamat ravinteet palautuvat takaisin maahan. Ravintoketju voi alkaa alusta. a. Mitkä luvun kovakuoriaisista ovat kasvinsyöjiä? b. Mitkä luvun kovakuoriaisista ovat petoja? c. Mitkä luvun kovakuoriaisista ovat raadon- tai lannansyöjiä? Miksi kasvit ovat tärkeä osa niityn ravintoketjua? 3. Piirrä ja nimeä jokin kovakuoriainen vihkoosi. Avainsanat Tuottaja on vihreä kasvi. Kuluttaja on kasvinsyöjä tai peto. Hajottaja on raadon- tai lannansyöjä. 23C Sittiäinen Tiivistelmä Kovakuoriaiset ovat hyönteisiä, joilla on kova kuori. Kovakuoriaiset ovat kasvinsyöjiä, petoja tai raadonsyöjiä. Monet kovakuoriaiset vähenevät, koska niityt ovat häviämässä. 23D Niityn ravintoketju tuottaja: kuluttaja: kuluttaja: kuluttaja: hajottaja: apila toukka sisilisko kyy turkkilo 23

4 Yhdistä hyönteisen osat kuvaan viivoilla. lenninsiivet pää peitinsiivet tuntosarvet takaruumis keskiruumis a. Nimeä kovakuoriaiset. b. Yhdistä viivalla kovakuoriainen ja sen ravinto. c. Kirjoita sanat kasvinsyöjä, raadonsyöjä ja peto oikeisiin laatikoihin

5 3. a. Miten sittiäinen löytää lantakasan? b. Miten sittiäinen käyttää lantaa hyödykseen? 4. Kuvan ravintoketju alkaa niityltä. Kirjoita sanat tuottaja, kuluttaja ja hajottaja oikeisiin laatikoihin. 25

6 23. Tansanian kaunis luonto houkuttelee matkailijoita Savannin suuret eläimet houkuttelevat Tansaniaan safarimatkailijoita. Monet vuorikiipeilijät tulevat Tansaniaan, koska he haluavat kiivetä Kilimanjaro-vuorelle. Intian valtameren koralliriutat kiinnostavat sukeltajia. Myös Sansibarin saari on suosittu matkailukohde. Maatalous on Tansanian tärkein elinkeino. Pienillä maatiloilla kasvatetaan hirssiä, durraa, maissia, vihanneksia ja hedelmiä. Kahvia, teetä, maapähkinöitä ja muita suurten tilojen tuotteita viedään ulkomaille. Jos sadekausi on myöhässä, koko sato voi epäonnistua. Monet perheet ansaitsevat rahaa kalastamalla Tansanian suurilla järvillä tai merellä. Suurissa kaupungeissa on myös teollisuutta. Tansania Tansania on kehitysmaa Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Pääkaupunki: Dodoma Kravun kääntöpiiri päiväntasaaja Kauriin kääntöpiiri Tansania Tansanian pääkaupunki on Dodoma. Suurin ja tärkein kaupunki on Dar es Salaam. Se sijaitsee rannikolla. Suurin osa tansanialaisista on hyvin köyhiä. Elämä maaseudulla on alkeellista. Kaupunkien ympärillä on suuria slummialueita. Suomi antaa Tansanialle kehitysapua. Avun tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja koulutuksen parantaminen. 110A Vaeltajilla on vielä pitkä matka Kilimanjaron huipulle. 110

7 111A Miten tämä koulu eroaa sinun koulustasi? Koulutus on tie parempaan elämään 11-vuotias tyttö Rehema asuu Tansanian maaseudulla. Hänen koulumatkansa on kymmenen kilometriä. Rehema kävelee sen joka päivä. Vanhemmat ostivat Rehemalle koulupuvun ja kirjat. Ne maksoivat paljon. Rehema on onnellinen siitä, että hän saa käydä koulua. Tansaniassa kaikki lapset eivät pääse kouluun. Koulu on rakennettu savesta. Lapset istuvat lattialla, koska luokassa ei ole pulpetteja. Opettaja opettaa ja oppilaat kuuntelevat. Ruokatunnilla Rehama syö eväänsä. Illalla Rehema tekee läksyt ja auttaa äitiä kotitöissä. Rehemalla on haave. Jos hän saisi paljon rahaa, hän opiskelisi isona lääkäriksi. Avainnimistö kaupungit: Dodoma, Dar es Salaam vuori: Kilimanjaro saari: Sansibar Tutki sivun 125 kartasta, mitkä valtiot ovat Tansanian naapurivaltioita. Kirjoita ne vihkoosi. Kirjoita vihkoosi avainnimistön paikannimet ja etsi ne kartalta. Tiivistelmä Tansanian tärkeimmät elinkeinot ovat matkailu, maatalous, kalastus ja teollisuus. Jos sadekausi on myöhässä, koko sato voi epäonnistua. Tansania on köyhä kehitysmaa. hirssi maapähkinä kahvi tee 111

8 Katso karttaa s a. Vahvista punaisella Tansanian rajat. b. Nimeä kaupungit Dar es Salaam ja Dodoma (1 ja 2). c. Nimeä Tanganjikajärvi ja Victoriajärvi (3 ja 4). d. Nimeä Sansibar, Kilimanjaro ja Intian valtameri (5 7). UGANDA KENIA RUANDA 3. BURUNDI KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA 6. SAMBIA MALAWI MOSAMBIK 112

9 a. Tunnista Tansanian viljelykasvit. b. Merkitse ruutuun, viljelläänkö sitä pienillä (P) vai suurilla (S) maatiloilla Nimeä Tansanian tärkeimmät elinkeinot. 4. Merkitse ruutuun T, jos väite on tosi. Merkitse ruutuun E, jos väite ei ole totta. a. Tansaniassa käy paljon matkailijoita. b. Tansania on rikas maa. c. Jos sadekausi on myöhässä, koko sato voi epäonnistua. d. Tansaniassa kaikki lapset käyvät koulua. e. Suomi antaa Tansanialle kehitysapua. Korjaa vihkoon virheelliset väittämät. 113

10

11 Elämän kehitys Miten elämä syntyi? Millaista maapallolla oli hirmuliskojen aikaan? Miten ihminen on kehittynyt? Mitä eroja on kasveilla ja eläimillä?

12 37. Hirmuliskot olivat oman aikansa valtiaita Maapallo syntyi miljoonaa vuotta sitten. Aluksi maapallolla ei ollut elämää, sillä maapallolla oli hyvin kuuma. ryhmä. Mammuttiliskot olivat kaikkein suurimpia. Ne saattoivat olla jopa kerrostalon korkuisia. Mammuttiliskot olivat kasvinsyöjiä. Mistä tiedetään, millaisia muinaiset eliöt ovat olleet? Monet kasvi- ja eläinlajit ovat kadonneet maapallolta. Fossiilit ovat kuolleiden eliöiden jäänteitä. Ne voivat olla miljoonien vuosien ikäisiä. Parhaimmin ovat säilyneet eläinten luut ja kuoret. Ajan kuluessa ne ovat kovettuneet kiveksi. Fossiilit antavat meille tietoa sukupuuttoon kuolleista eläimistä. Aluksi elämää oli vain merissä Elämä sai alkunsa merissä elävistä alkeellisista soluista. Niistä kehittyi koko eliökunta. Merissä eläneet alkeelliset vihreät levät pystyivät yhteyttämään. Ne tuottivat ravintoa eläimille. Tavallisimpia selkärangattomia eläimiä olivat meritähdet, simpukat ja mustekalat. Vanhimmat selkärankaiset eläimet olivat kaloja. Hurjat petoliskot vainosivat muita eläimiä Lihaa syövät hirmuliskot olivat pelottavia petoja. Tyrannilisko oli 15 metrin pituinen. Sillä oli suuri pää, vahvat leuat ja isot hampaat. Vaarallisin peto oli nopea ja ketterä hirmukynsilisko. Se repi saaliinsa kappaleiksi kynsillään. Jotkut liskot elivät vedessä. Lentoliskot osasivat lentää. Suurimpien lentoliskojen siipien kärkiväli oli yli 10 metriä. Useimmat lentoliskot olivat petoja. Lentoliskoista kehittyivät ensimmäiset alkeelliset linnut, liskolinnut. Miksi hirmuliskot hävisivät? Hirmuliskot hävisivät maapallolta noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Ne kuolivat suku puuttoon, koska ilmasto kylmeni. Kasvit siirtyivät maalle Levistä kehittyneet kasvit kykenivät elämään maalla. Syntyi uusia kasvilajeja ja metsät peittivät maan. Myös eläimet pystyivät siirtymään kuivalle maalle, sillä ne saivat kasveista ravintoa. Metsissä asui suuria hyönteisiä ja sammakkoeläimiä. Kerrostalojen korkuisia eläimiä! Ilmasto oli paljon lämpimämpi kuin nykyään. Matelijoita oli tuhansia eri lajeja. Ne elivät maalla, meressä ja ilmassa. Hirmuliskot eli dinosaurukset olivat matelijoiden suurin 182A Fossiili 182

13 Missä elämä syntyi? Katso kuvaa 184A. a. Nimeä meressä eläneet eläimet b. Nimeä maalla eläneet eläimet. c. Nimeä ilmassa eläneet eläimet. 183

14 A Elämä syntyi miljoonaa vuotta sitten ja kehittyi aluksi merissä ( miljoonaa vuotta sitten). Matelijat hallitsivat maailmaa, kun ilmasto oli lämpimämpi kuin nykyään ( miljoonaa vuotta sitten). mustekala 6. mammuttilisko äyriäinen 7. harjalisko 3. meritähti 8. lentolisko 4. hai 9. sudenkorento 5. liskolintu 184 KBM 5 E Taitto Marcus Lindén Korjausversio

15 Avainsanat Fossiilit ovat kuolleiden eliöiden jäänteitä. Eliölaji kuolee sukupuuttoon, kun sen viimeinen yksilö kuolee Katso kuvaa 184A ja tee luettelo eläimistä, jotka elivät a. maalla b. vedessä c. ilmassa. Piirrä vihkoosi hirmulisko. 11 Tiivistelmä 10. tyrannilisko 1 kolmisarvilisko 1 hirmukynsilisko Elämä syntyi meressä. Kasvit sopeutuivat elämään maalla ennen eläimiä. Hirmuliskot olivat matelijoita. Niitä eli maalla, vedessä ja ilmassa. Monet hirmuliskot olivat suuria kasvinsyöjiä tai petoja. Hirmuliskot kuolivat sukupuuttoon, kun ilmasto kylmeni. 185 KBM 5 E Taitto Marcus Lindén Korjausversio