Eurooppa. Tietolehti nuorille

Eurooppa. Tietolehti nuorille Euroopan unioni

Tämä tietolehti ja siihen liittyvä opettajan opas ovat saatavilla internetissä osoitteessa europa.eu/teachers-corner/index_fi.htm bookshop.europa.eu Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Julkaisut 1049 Bryssel BELGIA Käsikirjoitus on valmistunut toukokuussa 2013. Teksti: Eckart D. Stratenschulte, Europäische Akademie Berlin Julkaisun Eurooppa Tietolehti nuorille julkaisi alun perin "aktion europa" (Saksan liittohallitus, Euroopan parlamentti, Euroopan komissio) Saksassa. Euroopan komission viestinnän pääosasto on tarkistanut ja päivittänyt sen. Alkuperäisen taiton tekivät Zeitbild Verlag und Agentur für Kommunikation, Berlin / MetaDesign AG, Berlin. Zeitbild tuotti myös kuvasarjan, jossa esiintyvät nuoret Alice, Jello, Patricia, Motian ja Janette. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2013 ISBN: 978-92-79-29210-1 doi:10.2775/11613 56 sivua (21 x 29,7 cm) Euroopan unioni, 2013 Jäljentäminen on sallittu. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

Eurooppa. Tietolehti nuorille Sisällys 1 Eurooppa arkipäivässä 4 Hei! Me tulemme berliiniläisestä Robert-Jungk-koulusta ja toimimme oppainanne tässä lehdessä. 2 Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 10 Euroopan unioni koostuu 28 valtiosta, jotka ovat liittyneet yhteen rakentaakseen yhdessä tulevaisuuttaan. 3 Miten Euroopan unioni toimii? 16 EU:ta verrataan usein valtioon. Sen rakenne on kuitenkin aivan erilainen. 4 Mitä EU oikeastaan tekee? 24 Jotkut sanovat, ettei EU tee tarpeeksi, toiset taas, että se sekaantuu kaikkeen. Kummat ovat oikeassa? 5 Eurooppa menee eteenpäin Euroopan unionin laajentuminen 34 Euroopan unionin perusti kuusi valtiota, mutta se oli alusta lähtien tarkoitettu koko Euroopalle eli avoimeksi uusille jäsenille. 6 Eurooppa maailmassa 40 Me eurooppalaiset emme ole maailmassa yksin. Me emme edes ole enemmistö maailman väestöstä, kaukana siitä. 7 Euroopan tulevaisuus 46 Miten jatketaan? EU:n tehtävät 2000-luvulla. Sisällys 3

Eurooppa arkipäivässä Hei! Me olemme Alice, Jello, Patricia, Motian ja Janette berliiniläisestä Robert-Jungk-koulusta, jossa on saksalais-puolalaisia Eurooppa-luokkia. Me annamme teille joitakin tärkeitä tietoja jäljempänä tässä lehdessä. Monin paikoin löydätte mielenkiintoisia tehtäviä, pieniä tietovisoja ja ideoita keskusteltavaksi. Tulette näkemään, että oppiminen voi olla myös hauskaa! 4 Eurooppa arkipäivässä

Eurooppa on jossain muualla. Tämä lause on tietenkin järjetön, sillä EU:n kansalaisina Eurooppa on meidän kotimme. Me olemme siis keskellä sitä. Silti Eurooppa on monista ihmisistä kaukana, varsinkin Euroopan unioni, joka on sellaisten eurooppalaisten valtioiden yhteenliittymä, jotka haluavat yhdessä rakentaa tulevaisuuttaan. Tämän luvun tarkoituksena on tutustua hieman Euroopan unioniin. Huomaat hyvin pian, että Eurooppa olemme me! Tehtävä Kuinka kaukana Bryssel on? Kuulemme Euroopan unionista päivittäin uutisissa tai luemme siitä sanomalehdistä. Silti monet eivät ole lainkaan kiinnostuneita EU:sta. Mistä tämä sinun mielestäsi johtuu? Corbis EU:lla ei ole merkitystä meidän elämässämme. EU on aivan liian monimutkainen. Mediassa ei raportoida riittävästi EU:sta. Kaikki merkittävät kysymykset ratkaistaan jäsenvaltioissa eikä Brysselissä tai Strasbourgissa. Siksi riittää, että seuraa oman maansa politiikkaa. Politiikka yleensä on tylsää. Tehtävä Entä sinä itse? Olen kiinnostunut Euroopan unionista hyvin paljon melko paljon kohtalaisesti vähän hyvin vähän en lainkaan koska Pieni Eurooppa-visa Kuinka monta jäsentä Euroopan unionissa on? 12 15 25 28 30 Miten Euroopan parlamentin jäsenet valitaan? Heitä ei valita, vaan kunkin valtion päämies nimittää heidät hallituksen päämiehen ehdotuksesta. Kunkin jäsenvaltion parlamenttivaaleissa, sillä Euroopan parlamentin jäsenet ovat samalla kotimaidensa parlamenttien jäseniä. Osavaltioiden parlamentit lähettävät heidät Euroopan parlamenttiin. Yleisillä ja salaisilla vaaleilla, aivan kuten jäsenvaltioiden parlamenttien jäsenetkin. Kuinka monessa EU-maassa käytetään yhteistä rahaa euroa? kaikissa EU-maissa 6 perustajavaltiossa 13 maassa 17 maassa EU:n menot ovat vuonna 2013 noin 133 miljardia euroa. Kuinka suuren osan uskot tämän olevan EU-maiden talouden tuotannosta eli bruttokansantuotteesta (BKT)? 80,9 prosenttia 50,2 prosenttia 15,3 prosenttia 0,99 prosenttia Euroopan unionin tuomioistuin valvoo, että unionin lainsäädäntöä noudatetaan. Missä tuomioistuimen toimipaikka on? Lissabonissa Brysselissä Strasbourgissa Luxemburgissa Eurooppa arkipäivässä 5

Tehtävä Miten EU vaikuttaa arkielämään? Kymmenen esimerkkiä: Arkielämä Euroopan sisäinen kauppa laajenee jatkuvasti. Suurten konsernien lisäksi myös pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät tästä. Tämä kaikki auttaa turvaamaan työpaikkoja. Yhteys EU:hun 500 miljoonaa ihmistä käsittävien Euroopan sisämarkkinoiden luominen on lisännyt EUmaiden välistä kauppaa 800 miljardista eurosta 2 540 miljardiin euroon vuosina 1992 2010. hyvin tärkeää Tämä on minusta tärkeää merkityksetöntä Puhelujen hinnat ovat viime vuosina laskeneet selvästi. EU on vapauttanut televiestintämarkkinat, eli kansalliset monopolit on murrettu ja kilpailu sallittu. Jos kilpailu ei toimi riittävän hyvin, EU puuttuu asiaan heti. Esimerkiksi kännykästä soitettavat ulkomaanpuhelut ovat halventuneet Euroopan parlamentin ja Euroopan komission toiminnan ansiosta. Lentämisestä on tullut viime vuosina paljon halvempaa, niin että myös nuorilla ja lapsiperheillä on useammin varaa lentää. Myös tässä EU on lakkauttanut kansalliset monopolit ja sallinut kilpailun. Nykyisin voi lentää vaikka Unkarista englantilaisella lentoyhtiöllä Ranskaan. Lisäksi matkustajien oikeuksia on vahvistettu. Jos joku lennon ylivarauksen vuoksi jää lentokentälle tai myöhästyy lennon myöhästymisen vuoksi sovitusta tapaamisesta, hän saa tästä korvauksen. Niin kutsutut kotimyyntikaupat, joissa ihmiset puhutaan ympäri ostamaan tietosanakirjoja tai pölynimureita, voidaan perua, jotta yllätetyiksi tulleille ostajille ei synny vahinkoa. Sama koskee myös kadulla allekirjoitettuja lehtitilauksia tai muita sopimuksia. EU on pannut tällaisille kaupoille pisteen koko Euroopassa direktiivillä. Nyt kaikilla on tällaisen kaupan jälkeen vielä harkintamahdollisuus vaikka he olisivat jo allekirjoittaneet sopimuksen. Kulutustavaroiden, kuten sähkölaitteiden, takuuaika on nyt kaksi vuotta. Jos kännykkä siis menee rikki vuoden kuluttua, se korjataan maksutta tai vaihdetaan. EU:n säännöksillä on luotu yhtenäiset määräajat. Takuu on voimassa koko Euroopassa. On siis samantekevää, missä EU-maassa asiakas on tavaran ostanut. 6 Eurooppa arkipäivässä

Arkielämä Ympäristön saastuminen ei noudata valtioiden rajoja. Meidän kaikkien on hengitettävä. Siksi ilman puhtaus on erittäin tärkeää. Viime vuosina hengitysilman laatu on parantunut. Yhteys EU:hun EU on säätänyt koko Eurooppaa koskevia sitovia ilmanlaatuvaatimuksia, jotka jäsenvaltioiden on konkreettisten toimenpiteiden avulla täytettävä. hyvin tärkeää Tämä on minusta tärkeää merkityksetöntä Vesi on pesemistä varten. Mutta ei vain sitä: ennen kaikkea sitä juodaan. Siksi sen laatu on erittäin tärkeää. EU:ssa asuvat voivat huoletta avata vesihanan ja täyttää siitä lasinsa. Jo kymmenen vuoden ajan on ollut olemassa EU:n juomavesistandardeja, joita kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava. Matkustaminen Euroopassa on nykyisin hyvin yksinkertaista. Useimpien eurooppalaisten valtioiden välillä ei enää ole rajatarkastuksia. Schengenin sopimuksella EU teki valtioiden välisistä rajatarkastuksista tarpeettomia. Se, että voi matkustaa Nordkapista Sisiliaan ilman yhtäkään rajatarkastusta, on EU:ta käytännössä. Vain Iso-Britannia ja Irlanti muodostavat poikkeuksen tästä. Myöskään Bulgaria, Kroatia, Romania ja Kypros eivät vielä kuulu Schengenalueeseen. EU:n kansalaiset voivat tehdä työtä monissa Euroopan valtioissa aivan samoin kuin kotimaassaan. Kaikki voivat itse päättää, missä he mieluiten haluavat elää ja mistä he etsivät työtä. EU on luonut sisämarkkinoiden alueelle vapaan liikkuvuuden. Wienistä kotoisin olevat voivat yhtä hyvin työskennellä Brysselissä, Roomassa, Lontoossa tai Varsovassa kuin Linzissä tai Innsbruckissa. Myös lomalla voi ikävä kyllä sairastua tai joutua onnettomuuteen. Silloin on hyvä, että voi saada sairaanhoitoa mutkattomasti ja ilmaiseksi, kuten asia on monissa Euroopan maissa. EU-maat voivat käyttää toistensa sairausvakuutusjärjestelmiä. On vain näytettävä eurooppalainen sairaanhoitokortti tai sitä vastaava lomake ja sen jälkeen voi keskittyä paranemiseen tarvitsematta taistella byrokratian kanssa kielellä, jota välttämättä ei edes osaa. Tehtävä Mitä toverisi vastasivat? Arvioikaa toistenne vastauksia ja keskustelkaa tuloksista. Tehtävä EU meillä kotona Mieti jokapäiväistä elämääsi ja perhettäsi. Miten EU näkyy niissä? Kerro esimerkkejä! Pohdi esimerkiksi elintarvikkeita ja rahaa, koulua, opiskelua ja matkustamista, ostoksia ja työntekoa. Eurooppa arkipäivässä 7

Koulutus ja opiskelu ulkomailla EU:ssa Vapaata liikkuvuutta eivät hyödynnä vain työntekijät, vaan myös matkailijat, eläkeläiset, opiskelijat ja harjoittelijat. Opiskelijoiden liikkuvuutta edistetään EU:n Erasmus-ohjelmalla. Se tarjoaa opiskelijoille taloudellista ja organisatorista tukea heidän opiskellessaan ulkomailla eurooppalaisessa kumppanikorkeakoulussa. Eurooppalaisella pistejärjestelmällä varmistetaan, että ulkomailla suoritetut opintosuoritukset otetaan huomioon opinnoissa kotimaassa. Ulkomailla suoritetut lukukaudet eivät siten mene tässäkään mielessä hukkaan. Alice: Vuosina 1987 2012 yhteensä 2,5 miljoonaa opiskelijaa ja 300 000 opettajaa vietti Erasmus-ohjelman avulla yhden tai kaksi lukukautta toisessa EU-maassa. 28 EU-maassa ja viidessä muussa maassa on yli 3 000 korkeakoulua, jotka ovat osallistuneet tähän akateemiseen yhteistyöhön. Myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoille on erityinen EU-ohjelma, Leonardo da Vinci, jolla edistetään rahallisella ja organisatorisella tuella Euroopan rajat ylittävää koulutusta. Noin 75 000 nuorta EU:n kansalaista hyödyntää sitä joka vuosi ja suorittaa osan ammattikoulutustaan ulkomailla. Ohjelma tekee yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Näin syntyy hankkeita, joihin nuoret (ammatillista koulutusta suorittavat, nuoret työntekijät sekä myös nuoret työttömät) voivat hakea. Aluksi saattaa ehkä tuntua hieman vaikealta lähteä mukaan tällaiseen hankkeeseen jossain toisessa maassa. Nuorten saamat kokemukset ovat kuitenkin hyvin myönteisiä. Tehtävä Voisitko ajatella itse suorittavasi jonkin opintojakson tai opintovuoden tai jopa koko opiskelusi ulkomailla? Laadi luettelo perusteluista puolesta ja vastaan. Kumpia on enemmän? Perustelut ulkomailla suoritettavan opintojakson puolesta: Perustelut ulkomailla suoritettavaa opintojaksoa vastaan: 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. Vertailkaa tuloksia ja keskustelkaa niistä. 8 Eurooppa arkipäivässä

Tehtävä Eurooppalaiset symbolit Tunnistatko alla olevat symbolit ja tavarat? Missä niitä voi nähdä? Pohdi, miten ne liittyvät Eurooppaan ja jokapäiväiseen elämäämme. Eurooppa arkipäivässä Aloitimme kysymällä, miksi Eurooppa tuntuu monista ihmisistä niin kaukaiselta. Eri ihmisillä lienee siihen eri syitä. Kun asiaa tarkastellaan lähemmin, huomataan kuitenkin nopeasti, että Eurooppa, tai tarkemmin sanottuna Euroopan unioni, on todellisuudessa hyvin lähellä. Se vaikuttaa elämäämme monilla aloilla. Tämä alkaa jo rahasta: euro on yhteisvaluutta, joka tosin ei ole vielä käytössä kaikissa valtioissa, mutta kuitenkin yli puolessa niistä. Lomaillessamme vaikkapa Itävallassa, Ranskassa tai Espanjassa voimme maksaa yhteisellä rahalla. Mutta myös niissä maissa, joissa euro ei ole kansallinen valuutta, sitä otetaan vahvana maailmanvaluuttana mielellään vastaan. Euron kanssa olemme tervetulleita kaikkialla maailmassa. kun asiat olivat toisin. Silloin rajoilla oli passitarkastuksia ja ruuhkia, ja tulli tutki tarkasti, mitä ostoksia toimme mukanamme lomalta. Lentämisestä on tullut paljon halvempaa. Myös tämä liittyy EU:hun, joka on purkanut kansalliset monopolit. Se tarkoittaa, että enää joka maassa ei ole yhtä kansallista lentoyhtiötä, joka saa yksin liikennöidä kaikkia reittejä ja periä korkeita hintoja, vaan kaikki EU:ssa toimivat lentoyhtiöt saavat lentää minne haluavat. Niinpä nykyisin voi esimerkiksi varata irlantilaiselta lentoyhtiöltä lennon Tanskasta Espanjaan. Myös se, että lentäminen EU:ssa on turvallista, johtuu siitä, että Euroopan unioni on asettanut kaikille jäsenvaltioille yhteiset turvallisuusstandardit eikä päästä enää romukasoja ilmatilaamme. Monet näistä säännöksistä Myös EU:n poliisiviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä, ja tätä varten perustettu toimielin Europol koordinoi tietoja. Nämä eivät ole mitään superpoliiseja, jotka pistoolit kädessä kaahaavat ympäri Eurooppaa, vaan kansallisia poliiseja, jotka kokoavat tietoja rikollisista ja rikollisuudesta poliisiviranomaisten käyttöön koko EU:ssa. Kyse on aina vakavasta rikollisuudesta. Europol ei piittaa parkkisakoista. Se jäljittää ihmiskauppiaita ja huumeiden salakuljettajia, rahanväärentäjiä ja seksuaalirikollisia, varastettujen autojen kauppiaita ja internetpetosten tekijöitä, jotka kernaasti hyödyntäisivät avoimia rajoja likaisiin bisneksiinsä. Ympäristön saastuminen ei pysähdy rajakylttien kohdalla. Siksi ympäristöön kohdistuvia riskejä voidaan torjua vain yhteistoimin. Tämä koskee suorasti meitä kaikkia, avulla, että mikään EU-maa ei voi saada suhteessa muihin maihin taloudellista etua jättämällä ympäristövelvoitteet täyttämättä ja valmistamalla sen avulla halvempia tuotteita. Euroopan sisämarkkinoiden reiluutta koskeva velvollisuus turvaa työpaikat, koska se estää vilpillisen kilpailun. Monet ihmiset kieltäytyvät syömästä muuntogeenisiä elintarvikkeita. Mutta miten voi nähdä, onko maissihiutaleet valmistettu muuntogeenisestä maissista? EU on velvoittanut kaikki elintarvikkeiden valmistajat varustamaan tuotteensa merkinnöillä. Jos tuotteessa on muuntogeenisiä raaka-aineita, se on myös kerrottava pakkauksessa. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon. Mutta jo nyt on selvää: Eurooppa olemme me kaikki. Ja Eurooppa koskee meitä kaikkia. Se, että matkustaminen EU:ssa on nykyisin helppoa, on monista niin itsestään selvää, etteivät he enää edes huomaa sitä. Ei ole kuitenkaan kovinkaan kauan siitä, ovat sisämarkkinoiden ansiota. Jos halutaan yhtenäiset markkinat, joilla jokainen voi ostaa ja tuottaa miten ja missä haluaa, on oltava yhteisiä sääntöjä. koska me kaikki hengitämme, juomme ja kulutamme vettä ja syömme pelloilla kasvavaa viljaa. Eurooppalainen ympäristönsuojelu takaa yhteisten standardien Eurooppa arkipäivässä 9

2Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 10 Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

Euroopan unioni koostuu 28 valtiosta, jotka ovat liittyneet yhteen rakentaakseen yhdessä tulevaisuuttaan. Mitkä ovat ne valtiot, jotka yhdessä muodostavat Euroopan unionin, ja miksi ne ovat liittyneet yhteen? Tehtävä Ketkä ovat jäseniä? Seuraavassa on luettelo valtioista. Ne kaikki sijaitsevat Euroopassa, mutta kaikki niistä eivät kuulu Euroopan unioniin. Ota selvää, mitkä niistä ovat EU:n jäseniä, ja merkitkää ne alla olevaan luetteloon liittymisajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Alankomaat, Albania, Andorra, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Moldavia, Montenegro, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Ukraina, Unkari, Vatikaanivaltio, Viro. EU:n jäsenmaat Maa Liittynyt Asukasluku Pääkaupunki Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 1973 1973 1973 1981 1986 1986 1995 1995 1995 2004 2004 2004 2004 2004 2004 2004 2004 2004 2004 2007 2007 2013 Tehtävä Mitä muuta tiedät näistä maista tai mitä saat selville? Kootkaa tietonne yhteen ryhmissä ja esittäkää ne järjestelmällisesti. Mitä tiedätte näiden maiden ruoasta, kulttuurista tai kielistä? Laatikaa maista, joista tiedätte tai olette saaneet selville enemmän, pieni tietoesite. Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 11

Imageglobe Pieni Eurooppa-visa 1. Mikä on EU:n pienin pääkaupunki ja kuinka monta asukasta sillä on? 2. Missä EU:n pääkaupungissa on kylmintä, eli missä tammikuun keskilämpötila on alhaisin? 3. Mikä on Euroopan unionin korkein vuori? 4. Mihin meriin Euroopan unioni rajoittuu? 5. Missä EU-maissa on valtionpäämiehenä monarkki, esimerkiksi kuningatar? 6. Kuinka monta virallista kieltä on Belgiassa? 7. Mikä on Euroopan unionin väkirikkain valtio? 8. Minkä EU-maan pinta-ala on suurin? 9. Mikä on Euroopan unionin itäisin pääkaupunki? Lisäkysymys asiantuntijoille: 10. Miksi EU:n lipussa on kaksitoista tähteä eikä yksi tähti jokaista jäsenvaltiota kohden? Miksi Euroopan unionilla on niin monta virallista kieltä? Koska EU on demokraattinen organisaatio, sen on puhuttava kansalaisilleen, mutta myös jäsenvaltioiden hallituksille ja hallinnoille, yrityksille ja muille organisaatioille, näiden omalla kielellä. Ihmisillä on oikeus saada tietää, mitä heidän nimissään tehdään. Heillä on oltava mahdollisuus osallistua aktiivisesti ilman, että heidän ensin täytyy oppia jokin vieras kieli. Lisäksi Euroopan unioni antaa säännöksiä, jotka koskevat suoraan kaikkia ihmisiä EU:ssa. Kansalaisten ja tietenkin myös kansallisten tuomioistuinten on voitava saada nämä säännökset omalla äidinkielellään, mikä tarkoittaa, että ne on julkaistava kaikilla virallisilla kielillä. Käyttämällä virallisia kieliä lisätään EU:n ja sen elinten avoimuutta, legitiimisyyttä ja tehokkuutta. Seuraavalla verkkosivulla on hauska tietovisa eurooppalaisista kielistä: http://ec.europa.eu/languages/quiz/quiz_fi.htm Tehtävä Puhutko eurooppaa? Sen maan, jonka pääkaupunki on Zagreb, liityttyä jäseneksi Euroopan unionilla on 24 virallista kieltä. Kokoa nämä kielet seuraavista tavuista. a a a a a aat bul eng es ga ga hol i ii ja ka ka ka ka ki ki kreik kro la lan lan lat li li liet ma mal mi ni ni pan por puo rans ri ri ri ro ro ruot sa sak si slo slo suo ta ta tans ti ti ti tšek tu tu un vak vee vi vi 12 Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

Taloudellinen suorituskyky EU:n valtiot eivät ole vain erikokoisia, vaan jotkin niistä ovat myös rikkaampia kuin toiset. On maita, joissa ihmisillä menee keskimäärin oikein hyvin, ja toisia, joissa elintaso on selvästi alempi. Tästä herää luonnollisesti kysymys siitä, miten tätä oikeastaan voidaan mitata. Onhan kaikissa maissa vauraita ja köyhiä ihmisiä. Kuka otetaan vertailukohdaksi, johtaja vai hänen autonkuljettajansa, sihteeri vai ylilääkäri? Taloustilastoissa tämä ongelma on ratkaistu siten, että niissä mitataan ensin maan taloudellinen suorituskyky. Se on kaiken maassa yhden vuoden aikana tuotettujen arvojen yhteenlaskettu summa. Jokainen auto, joka kyseisessä maassa vuoden aikana valmistetaan, jokainen hiustenleikkuu, jonka parturit tekevät, jokainen maitolitra, jonka lehmät tuottavat ja joka myydään edelleen, ilmaistaan rahana ja lasketaan yhteen. Näiden arvojen summaa kutsutaan bruttokansantuotteeksi (lyhenne BKT). BKT ei kuitenkaan vielä sano paljon siitä, kuinka rikas jokin maa on, sillä on suuria ja pieniä maita. Siksi se seuraavassa vaiheessa jaetaan maassa asuvien ihmisten määrällä. Näin saadaan bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti. Mutta asia käy vielä mutkikkaammaksi: Jos halutaan vertailla keskenään valtioita, jotka eivät taloudellisesti ole yhtä voimakkaita, on otettava huomioon, että myös ostovoima on erilainen eri maissa. Joka on lomaillut muualla kuin kotimaassaan, on huomannut tämän. Silloin hinnat tuntuvat yhtäkkiä hyvin korkeilta tai päinvastoin varsin edullisilta verrattuna kotimaan hintoihin. Kun leipä maksaa jossain maassa yhden euron, toisessa maassa siitä on maksettava kaksi tai kolme euroa. Tästä syystä tutkijat eivät katso vain sitä, kuinka paljon rahaa jonkin maan asukkailla on henkeä kohti käytettävissään, vaan myös sitä, kuinka paljon sillä voi ostaa. Sehän on loppujen lopuksi tärkein asia. Tätä kutsutaan ostovoimapariteetiksi. Vain ostovoimapariteetin avulla maita voidaan vertailla. Jos siis vertaillaan EU-maiden taloudellista suorituskykyä ostovoimapariteetin (OSV) mukaan, se näyttää tältä: Näin eurooppalaisilla menee: (Väestön ostovoimapariteetilla mitattu bruttokansantuote asukasta kohti, 2011) 300 250 200 150 100 50 0 Luxemburg Alankomaat Irlanti Itävalta Ruotsi Tanska Saksa Belgia Suomi Iso-Britannia Ranska Euroalue (17 maata) Italia EU (28 maata) Espanja Kypros Malta Slovenia Tšekki Kreikka Portugali Slovakia Viro Liettua Unkari Puola Kroatia Latvia Romania Bulgaria Itävallan tai Irlannin bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti on siis 29 prosenttia suurempi kuin EU:n keskiarvo. Italian BKT asukasta kohti on täsmälleen sama kuin tämä keskiarvo, ja Romaniassa ja Bulgariassa BKT asukasta kohti on alle puolet EU:n keskiarvosta. Elintasossa on EU:n sisällä eroja vielä pitkään, mutta Euroopan unionin tavoitteena on kaventaa niitä. Sen vuoksi EU:n köyhemmät alueet saavat varoja, joilla ne voivat parantaa infrastruktuuriaan ja siten parantaa taloudellisia mahdollisuuksiaan. Tätä kutsutaan rakennepolitiikaksi. EU käyttää siihen noin puolet koko talousarviostaan. Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 13

Euroopan unioni moninaisuudessaan yhtenäinen Kuten olet nähnyt, EU muodostuu hyvin erilaisista valtioista. Niistä suurimmassa, Saksassa, on lähes 82 miljoonaa asukasta, ja pienimmässä, Maltassa, niukin naukin 400 000. Suomi ja Italia ovat jäseniä, aivan kuten Portugali ja Puolakin. Karttaa katsoessa käy selväksi, miten monimuotoinen EU on. Sen alueella puhutaan monia eri kieliä ja käytetään kolmia erilaisia aakkosia. On erilaisia perinteitä, kulttuureja, ruokailutottumuksia ja kansanjuhlia. Myös historialliset kokemukset ovat erilaisia. Monet EU-maat kävivät aikaisemmin sotia toisiaan vastaan ja valloittivat toisiltaan alueita, ja ennakkoluuloja on vielä jäljellä. Miten sitten nämä 28 valtiota silti ovat onnistuneet liittymään yhteen? Tähän kysymykseen voidaan vastata vain historian avulla. Hirvittävän toisen maailmansodan jälkeen, joka alkoi vain parikymmentä vuotta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, monet ihmiset sanoivat, että tällaista ei saa tapahtua enää koskaan. Aiemmissa vihollisvaltioissa Saksassa ja Ranskassa syntyi ajatus vastakkainasettelun lopettamisesta ja sen korvaamisesta yhdistymisellä siten, että samalla molemmat voivat pitää silmällä toisiaan. Johtavat poliitikot, jotka kannattivat tätä mallia ja myös toteuttivat sen, olivat Ranskan ulkoministeri Robert Schuman (1886 1963) ja Saksan liittokansleri Konrad Adenauer (1876 1967). Ensimmäinen elin, josta nykyinen EU on syntynyt, oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY), joka perustettiin vuonna 1952 ja jonka tarkoituksena oli hallita hiilivaroja yhteisesti. Hiilellä oli tuolloin sama merkitys kuin öljyllä ja maakaasulla nykyisin, eli se oli tärkein energialähde. Monet pelkäsivät, että Euroopassa voisi puhjeta uusi selkkaus tästä raaka-aineesta. Hiilen jakelu ja raskaan teollisuuden jälleenrakennus annettiin siksi hallinnoitavaksi yhteiselle viranomaiselle, jossa EHTYn jäsenet olivat edustettuina. Ne olivat tuolloin Saksan ja Ranskan lisäksi Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg. EHTYn periaate oli hyvin yksinkertainen: kaikilla valtioilla on sananvaltaa muiden asioihin, ja siitä hyvästä niiden on hyväksyttävä, että myös niiden omaan toimintaan puututaan. Siten mikään valtio ei voinut toimia tai aseistautua salassa jotain toista vastaan, mutta ne pystyivät jälleenrakentamaan Eurooppaa yhdessä. Samalla kumppanit lakkasivat pelkäämästä toisiaan, mikä takasi rauhan Euroopassa. EHTYn korkean viranomaisen ensimmäinen puheenjohtaja oli ranskalainen Jean Monnet (1888 1979), joka myös kuuluu Euroopan yhdentymisen tärkeisiin perustajiin. Tämä periaate laajennettiin joitakin vuosia myöhemmin koskemaan koko taloutta Euroopan talousyhteisön avulla. Se perustettiin vuonna 1957 Rooman sopimuksilla ja tuli voimaan vuonna 1958. Näin vihollisuudet muuttuivat yhteistyöksi ja tämä yhteistyö oli erittäin menestyksellistä. Euroopan yhteisö sai aikaan valtavan taloudellisen nousukauden. Ei ihme, että vuosien mittaan siihen on liittynyt yhä uusia valtioita. Vuonna 1973 Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska liittyivät nykyisen EU:n piiriin, Kreikka liittyi siihen vuonna 1981 ja Espanja ja Portugali vuonna 1986. Idän ja lännen välisen vastakkainasettelun päätyttyä tie oli avoin neutraaleille valtioille Itävallalle, Ruotsille ja Suomelle, jotka liittyivät jäseniksi vuonna 1995, ja myös aiemmin entisen Neuvostoliiton leiriin kuuluneille valtioille. Vuoden 2004 itälaajentumisessa EU:hun liittyivät Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari ja Slovenia. Samalla jäseniksi liittyivät myös Malta ja Kypros. Vuonna 2007 tätä laajentumiskierrosta jatkettiin Bulgarian ja Romanian liittymisellä. Kroatiasta tuli EU:n 28. jäsen 1. heinäkuuta 2013. Vaikka välillä on erimielisyyksiä ja kiivaitakin riitoja, EU:n perusperiaatteet ovat pysyneet muuttumattomina: rauhan varmistaminen jäsenvaltioiden keskuudessa, yhteistyö kaikkien hyödyksi sekä yhä enemmän yhteinen ulkoinen toiminta. Nobel-palkintokomitea antoi tunnustuksen EU:n jo yli 50 vuotta jatkuneelle tärkeälle työlle rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Euroopassa myöntämällä vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon Euroopan unionille. EU on maailman ensimmäinen valtioliitto, joka on saanut tämän kunnian. 14 Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

Tehtävä EU:n historiaa kuvina Yhdistä seuraavat kuvat Euroopan unionin historiasta oikeisiin kuvateksteihin. EU EU EU 1. Toisen maailmansodan jälkeen monet kaupungit kaikkialla Euroopassa olivat täysin raunioina. Kuvassa Frankfurt am Main Saksassa. 2. Symbolinen teko: Euroopan hiili- ja teräsyhteisön korkean viranomaisen puheenjohtaja Jean Monnet (oik.) esittelee ensimmäisen eurooppalaisen teräsharkon ja avaa yhteiset teräsmarkkinat huhtikuussa 1953. 3. 25. maaliskuuta 1957: Kuuden perustajavaltion, Belgian, Saksan liittotasavallan, Ranskan, Italian, Luxemburgin ja Alankomaiden, edustajat allekirjoittavat Roomassa niin kutsutut Rooman sopimukset Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamisesta. 4. 7. helmikuuta 1992 valtioiden ja hallitusten päämiehet allekirjoittivat Maastrichtin sopimuksen, jolla perustettiin talous- ja rahaliitto. 5. Vuonna 1997 tehdyllä Amsterdamin sopimuksella sinetöitiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asteittainen luominen. Kuvassa sopimus allekirjoituksineen ja virallisine sinetteineen. 6. EU toivotti vuoden 2007 alussa Euroopan komission rakennukseen Brysselissä ripustetulla suurella julisteella tervetulleiksi uudet jäsenensä Bulgarian ja Romanian. 7. 10. joulukuuta 2012 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Oslossa Euroopan unionille. Nobel-palkintokomitea antoi näin tunnustuksen EU:n vuosikymmeniä jatkuneelle työlle rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Euroopassa. Imageglobe EU EU EU Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 15

3Miten Euroopan unioni toimii? EU EU:n kaksi puheenjohtajaa ja yksi puhemies. Kaikkia EU:n suuria toimielimiä johtaa puheenjohtaja tai puhemies. Vasemmalta oikealle: Herman Van Rompuy (Eurooppa-neuvosto), José Manuel Barroso (Euroopan komissio) ja Martin Schulz (Euroopan parlamentti). 16 Miten Euroopan unioni toimii?

EU:ta verrataan usein valtioon. Sanotaan, että EU:ssa asiat ovat niin ja niin, mutta meillä on toisin, nimittäin näin ja näin. Tällaiset vertailut ovat luonnollisia, mutta niitä on käytettävä varovaisesti. EU ei nimittäin ole valtio, vaan ainutlaatuinen valtioiden yhteenliittymä. Siksi sen rakenne on myös erilainen kuin oman kotimaasi. Tämän luvun tarkoituksena on esitellä EU:n rakennetta. Mitä toimielimiä sillä on ja mitä ne tekevät? Mitä vastuualueita (toimivaltuuksia) niillä on? Vasemmalta oikealle: Euroopan komissio Brysselissä, Euroopan parlamentti Strasbourgissa, EU:n tuomioistuin Luxemburgissa ja Euroopan unionin neuvosto Brysselissä. EU EU EU EU Kenellä on valta Euroopassa? Euroopan unionin toimielimet Kenellä oikeastaan on valta Euroopassa? On selvää, että ei ole yhtä pomoa, joka määräisi suunnan. Mutta jonkun on sanottava, mitä tehdään. Kuka päättää Euroopan asioista? Onko se jokin komitea vai jokin valtio vai kuka? Ensi silmäyksellä vaikuttaa aina pitkäveteiseltä tutkia toimielimiä mutta toimielimet ovat ne paikat, joissa valtaa käytetään. Euroopan unionin toimielinrakenteen tutkiminen selvittää siksi myös valtakysymystä. Vastaus siihen on tosin EU:ssa hieman erilainen kuin yksittäisessä jäsenvaltiossa. Euroopan unioni on valtioiden ja kansalaisten yhteenliittymä. Se ilmenee myös sen rakenteessa. Sekä valtioilla (ts. niiden hallituksilla) että niiden kansalaisilla on sananvaltaa Euroopan asioihin. Sitä käytetään Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin välityksellä. Euroopan unionin neuvosto (jota usein kutsutaan ministerineuvostoksi ) on EU-maiden hallituksia edustava elin. Siinä kokoontuvat ministerit kaikista jäsenvaltioista. He ovat käsiteltävästä aiheesta riippuen esimerkiksi ulko-, sisä- tai maatalousministereitä. Neuvosto on toinen päättävistä elimistä. Neuvostossa keskustellaan politiikasta, ja se tekee myös aloitteet eurooppalaisiksi laeiksi, joita kutsutaan asetuksiksi tai direktiiveiksi. Ilman neuvostoa Euroopan unionissa ei siis tapahdu mitään. Neuvosto tekee päätöksensä joko yksimielisesti tai enemmistönsä äänin. Enemmistöpäätösten on saatava puolelleen noin 70 prosenttia äänistä (tämä on määräenemmistö ). Suurilla EUmailla on tässä yhteydessä enemmän ääniä kuin pienillä. Vuodesta 2014 lähtien sovelletaan kaksinkertaisen enemmistön periaatetta, joka tarkoittaa, että päätökseen tarvitaan jäsenvaltioiden enemmistö, jonka on samalla edustettava väestön enemmistöä. Neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu puolen vuoden välein, ja kaikki jäsenet toimivat vuorollaan puheenjohtajina. Vuonna 2013 puheenjohtajavaltioina ovat Miten Euroopan unioni toimii? 17

Janette: Euroopan parlamentti edustaa kansalaisia ja päättää eurooppalaisista laeista (direktiiveistä ja asetuksista). Alice: Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo EU:n talousarviota. Patricia: Ministeri neuvosto edustaa EU:n jäsenmaiden hallituksia ja päättää eurooppalaisista laeista. Irlanti ja Liettua, vuonna 2014 Kreikka ja Italia ja vuonna 2015 Latvia ja Luxemburg. Eurooppalaista politiikkaa koskevat perustavanlaatuiset päätökset tekee Eurooppa-neuvosto. Se koostuu EU:n valtion- ja hallitusten päämiehistä, jotka kokoontuvat säännöllisesti vähintään joka kolmas kuukausi. Eurooppaneuvostossa puhetta johtaa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajana on vuodesta 2009 toiminut Belgian entinen pääministeri Herman Van Rompuy. Useimmissa tapauksissa neuvosto ei kuitenkaan voi tehdä päätöksiä yksin. Se tarvitsee siihen myös Euroopan parlamenttia. Parlamentti edustaa EU-maiden kansalaisia, jotka valitsevat sen suorilla vaaleilla. Tällä hetkellä parlamentissa on tämän vaalikauden loppuun asti kaikista jäsenvaltioista yhteensä 766 jäsentä. Vuonna 2014 pidettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa jäsenmäärä muutetaan Lissabonin sopimuksen mukaisesti 751 jäseneen. Suurilla jäsenvaltioilla on parlamentissa enemmän edustajia kuin pienillä. Parlamentti ei voi yksin tehdä EU:n puolesta lainvoimaisia päätöksiä, mutta yleensä sen on hyväksyttävä Euroopan unionin neuvoston päätös, ennen kuin se voi tulla voimaan. Tätä kutsutaan yhteispäätösmenettelyksi. Parlamentin on myös vahvistettava Euroopan komission kokoonpano äänestyksellä, ja se voi myös hylätä sen. Lisäksi se hyväksyy Euroopan unionin talousarvion. Ilman Euroopan parlamenttia ja siten kansalaisten suoraa edustusta Euroopassa ei siis voida päättää juuri mitään. Kolmas tärkeä EU:n toimielin on Euroopan komissio. Komission jäsenten kollegio koostuu yhdestä jäsenestä kustakin maasta, mutta he eivät edusta komissiossa kotivaltioidensa kantoja, vaan ajavat Euroopan unionin yhtei- siä etuja. Kukin komission jäsen vastaa tietystä alasta (ministerien tapaan). Euroopan komissio valvoo, että jäsenvaltiot noudattavat yhteisiä sääntöjä. Siksi sitä kutsutaan perussopimusten vartijaksi. Se hallinnoi EU:ta neuvoston ja parlamentin ohjeiden mukaan. EU:n järjestelmän erityispiirre on se, että neuvosto ja parlamentti voivat tehdä päätöksiä vain komission ehdotusten pohjalta. Tämä yksinomainen aloiteoikeus antaa Euroopan komissiolle vaikutusvaltaa päätöksiin, koska se määrittää, mistä päätetään. Näin varmistetaan, että Euroopan unionin yhteiset edut otetaan alusta lähtien huomioon. Neuvosto ja parlamentti voivat tietenkin poiketa komission ehdotuksesta. Nyttemmin on muodostunut paljon yhteistä lainsäädäntöä, jonka EU-maat ovat yhdessä luoneet. On ymmärrettävää, että näiden lakien tulkinnasta myös kiistellään. Lisäksi toistuvasti on tapauksia, joissa yksittäiset valtiot eivät Jello: Euroopan keskuspankki valvoo, että euro pysyy vakaana. Motian: Euroopan komissio hallinnoi Euroopan unionia ja tekee ehdotuksia eurooppalaisiksi laeiksi. 18 Miten Euroopan unioni toimii?

noudata tiettyjä säännöksiä. Tästä syystä kaikki asianomaiset voivat vedota Euroopan unionin tuomioistuimeen. Se koostuu yhdestä tuomarista kustakin jäsenvaltiosta mutta antaa tuomionsa riippumattomasti EU:n lainsäädännön perusteella. Se voi kumota säännöksiä, jos ne ovat EU:n lainsäädännön vastaisia, ja määrätä valtioille sakkorangaistuksia, jos ne eivät noudata lakeja. Kaikki tietävät, että raha on tärkeä asia. Ei kuitenkaan riitä, että rahaa on, vaan sen on myös säilytettävä arvonsa. Tästä huolehtii Euroopan keskuspankki (EKP). Se on euromaiden keskuspankki. Se koostuu niiden maiden edustajista, joissa euro on otettu käyttöön. EKP sääntelee liikkeellä olevan rahan määrää ja asettaa ohjauskorot. Euroopan unionin talousarvio on vuonna 2013 noin 133 miljardia euroa. Kun käytetään paljon rahaa, on myös valvottava, että se tapahtuu sääntöjen mukaisesti. Tämä on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tehtävä. Se valvoo, että EU:n varoja käytetään asianmukaisesti ja järkevästi. Näin se huolehtii tehokkaasta varainkäytöstä. Kullakin jäsenvaltiolla on tilintarkastustuomioistuimessa yksi edustaja. Tehtävä Kuka tekee mitäkin EU:ssa? Edellä tuli varsin paljon tietoa toimielimistä, mutta on tiedettävä, kuka EU:ssa vastaa mistäkin. Testaa, kuinka tarkkaavaisesti luit tekstin. Laita rasti sen toimielimen kohdalle, johon kuvaus sopii. Kuvaus EU:n neuvosto Euroopan parlamentti Euroopan komissio EU:n tuomioistuin Eurooppaneuvosto Euroopan keskuspankki Euroopan tilintarkastustuomioistuin Tekee ehdotuksia EU-laeiksi Koostuu yhdestä edustajasta jäsenvaltiota kohti Asettaa ohjauskorot Valvoo EU:n menoja On kansalaisten valitsema Päättää EU:n laeista (asetukset/ direktiivit) Nimittää komission puheenjohtajan Hallinnoi EU:ta Ajaa kansalaisten etuja Ajaa jäsenvaltioiden / niiden hallitusten etuja Päättää EU:n lakien tulkinnasta Päättää poliittisista suuntaviivoista Miten Euroopan unioni toimii? 19

Tehtävä Euroopan unionin toimielimet Tiivistä eri toimielinten vastuualueet vielä kerran kaavioksi. Olemme jo auttaneet sinua hiukan. Sinun tarvitsee enää yhdistää käsitteet oikeaan laatikkoon: Euroopan parlamentti Euroopan komissio EU:n tuomioistuin Euroopan tilintarkastustuomioistuin Euroopan keskuspankki Eurooppa-neuvosto Ministerineuvosto Edustaa valtion- ja hallitusten päämiehiä Asettaa tavoitteet ja prioriteetit, käsittelee EU:n neuvoston kiistakysymyksiä Tekee ehdotuksia Euroopan unionin hallinnointi Tekee päätöksiä, päättää direktiiveistä ja asetuksista (eli laeista) Edustaa hallituksia Edustaa kansalaisia Oikeudenkäyttö Valuutan valvonta Tulojen ja menojen valvonta EU:n perussopimukset Euroopan unioni perustuu oikeudellisesti sopimuksiin, joita jäsenvaltiot ovat keskenään tehneet ja jotka on ratifioitu kansallisissa parlamenteissa tai kansanäänestyksillä. Sopimuksissa määrätään, miten päätökset tehdään, mitkä toimivaltuudet eri toimielimillä on ja millä aloilla EU-maat toimivat yhdessä. EU:n jatkokehitys tapahtuu puolestaan uusien sopi- musten perusteella. Eri sopimuksista voi nähdä, miten Euroopan unioni on muuttunut. Tämänhetkisenä perustana on Lissabonin sopimus, joka allekirjoitettiin Portugalin pääkaupungissa vuonna 2007. Lissabonin sopimus tuli voimaan vuonna 2009, kun kaikki jäsenvaltiot olivat hyväksyneet sen. 20 Miten Euroopan unioni toimii?

Keskustelu Vielä takaisin alkuperäiseen kysymykseen: Kenellä on valta Euroopassa? Keskustelkaa tästä keskenänne. Kansalaisten vaikutusvalta EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset vaikuttavat siis EU:n politiikkaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen kerran he vaikuttavat valitessaan kansallisen parlamentin, josta sitten muodostetaan maan hallitus. Se on edustettuna Euroopan unionin neuvostossa. ( Pomojen, eli valtion- ja hallitusten päämiesten, kokoontuessa sitä kutsutaan Eurooppa-neuvostoksi.) Toisen kerran kansalaiset vaikuttavat Euroopan politiikkaan valitessaan Euroopan parlamentin. Mutta myös yksittäinen kansalainen voi saada äänensä kuuluville, jos hän tuntee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti tai haluaa korjata jonkin eurooppalaisen epäkohdan. Tätä varten on olemassa Euroopan oikeusasiamies. Kaikki EU-kansalaiset voivat valittaa oikeusasiamiehelle. Tämän voi tehdä myös sähköpostitse. Kenestä hänelle voi valittaa, ja missä asioissa hän voi auttaa ja missä ei? Kaikki tämä kerrotaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla: http://ombudsman.europa.eu/home/fi/ general.htm Muita vaikutusmahdollisuuksia Lissabonin sopimuksen tultua voimaan vuonna 2009 on ollut mahdollista tehdä eurooppalainen kansalaisaloite. Miljoona ihmistä, eli vain 0,2 prosenttia väestöstä, vähintään neljäsosasta kaikista EU-maista (eli seitsemästä maasta), voi vaatia Euroopan komissiota käsittelemään jotain tiettyä aihetta ja tekemään lainsäädäntöehdotuksen. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että aihe kuuluu EU:n toimivaltaan. EU Sen lisäksi voidaan myös harjoittaa painostusta EU:n toimielimiin kohdistetuilla mielenosoituksilla. Niin maanviljelijät, ammattiliitot kuin ympäristöjärjestöt voivat kaikki tuoda vaatimuksensa kuuluville. Tämän lisäksi Euroopan parlamentilla on vetoomusvaliokunta. Tehtävä Ota tarkemmin selvää eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta Eurooppalainen kansalaisaloite antaa mahdollisuuden vaikuttaa suorasti siihen, mitä Euroopan unioni tekee. Millaisia aloitteita haluaisit käynnistää ja miten tekisit sen? Tietoja menettelystä sekä meneillään olevista aloitteista on seuraavalla verkkosivulla: http://ec.europa.eu/citizens-initiative/public/welcome Miten Euroopan unioni toimii? 21

Tehtävä Mikä on vetoomus? Ota selvää, mikä on vetoomus ja ketkä voivat kääntyä parlamentin puoleen. Lisätietoja saat seuraavalta verkkosivulta: http://www.europarl.europa.eu/aboutparliament/fi/00533cec74/petitions.html Onko myös kotimaasi parlamentissa vetoomusvaliokunta? Ota selvää! Tehtävä Edustajamme Strasbourgissa ja Brysselissä Euroopan parlamentin jäsenet muodostavat ryhmiä muiden samaa poliittista suuntausta edustavien jäsenten kanssa. Kaikissa ryhmissä ei ole jäseniä kaikista maista. Selvitä, mitkä kotimaasi puolueet menestyivät viime Euroopan parlamentin vaaleissa ja joilla siis on edustajia Euroopan parlamentissa. Ota selvää myös siitä, mihin poliittisiin ryhmiin he EP:ssä kuuluvat. Mikä puolue kuuluu mihinkin EP:n poliittiseen ryhmään? Tämän saa selville nopeasti internetistä: http://www.europarl.eu Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät Kuinka monta jäsentä tässä ryhmässä on? Tähän ryhmään kuuluu kotimaastani tulevia seuraavan puolueen jäseniä: EPP Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) S&D Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä ALDE Euroopan liberaalidemokraattien liitto Vihreät/EVA Vihreät / Euroopan vapaa allianssi EKR Euroopan konservatiivit ja reformistit EFD Vapaa ja demokraattinen Eurooppa GUE/NGL Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto NI Sitoutumattomat 22 Miten Euroopan unioni toimii?

Tehtävä Ota selvää, keitä maastasi tai alueeltasi on valittu Euroopan parlamenttiin. Mitä puolueita nämä Euroopan parlamentin jäsenet edustavat? Pieni Eurooppa-visa Kuka on Euroopan parlamentin nykyinen puhemies? Ja keitä ovat muut valokuvien herrat? Herman Van Rompuy (Belgia) EU EU Euroopan parlamentin puhemies José Manuel Barroso (Portugali) 1 2 Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Martin Schulz (Saksa) EU EU Ranskan ulkoministeri 1948 1952 ja yksi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustajista Robert Schuman (Ranska) 3 4 Euroopan komission puheenjohtaja Näin EU toimii On käynyt selväksi, että Euroopan unioni ei ole vaikkapa Liettuan tai Alankomaiden kaltainen valtio, vaan pikemminkin eurooppalaisten valtioiden löyhä yhteenliittymä. Ilmaistakseen EU:n ainutlaatuisuutta juristit kuvaavat usein EU:n organisaatiota ilmaisulla sui generis. Se on latinaa ja tarkoittaa ainoa laatuaan. EU:n jäsenvaltiot ovat kyllä edelleen suvereeneja ja itsenäisiä, mutta tietyillä aloilla ne yhdistävät toimivaltansa voidakseen paremmin vastata haasteisiin. Tätä varten EU on luonut omia toimielimiä, joille nämä valtuudet voidaan siirtää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että päätökset tietyistä yhteistä etua koskevista kysymyksistä voidaan tehdä demokraattisesti EU:n tasolla. Tästä syystä EU ei ole liittovaltio, kuten esimerkiksi Yhdysvallat, mutta se on kuitenkin enemmän kuin löyhä yhteenliittymä, kuten vaikkapa Yhdistyneet kansakunnat. EU:ssa päätöksiä tekevät Eurooppaneuvostoon kokoontuneet kansalliset hallitukset sekä kansan valitsema Euroopan parlamentti yhdessä. On myös poikkeuksia, joissa neuvosto yksin tekee päätöksen. Näin on varsinkin ulkopolitiikassa. Euroopan komissio hoitaa EU:n hallintoa, ja se valvoo, että kaikki noudattavat perussopimuksia. Jos jokin valtio ei niitä noudata, se haastetaan Euroopan unionin tuomioistuimeen, joka saattaa tuomita sen muuttamaan toimintaansa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo, että EU:n toimielimet käyttävät varoja sääntöjen mukaisesti. Jokainen meistä voi valittaa Euroopan oikeusasiamiehelle katsoessaan, että jokin EU:n toimielin on kohdellut meitä väärin. Miten Euroopan unioni toimii? 23

4Mitä EU oikeastaan tekee? 24 Mitä EU oikeastaan tekee?

Jotkut sanovat, ettei EU tee tarpeeksi, toiset taas, että se sekaantuu kaikkeen. Eivätkö molemmat näkemykset ole vääriä? Mutta mikä sitten on totta? Mitä EU tarkkaan ottaen tekee? EU toimii useilla politiikanaloilla: esimerkiksi talouspolitiikan, kuluttajansuojan, ulkopolitiikan, ympäristönsuojelun ja sisä- ja oikeusasioiden aloilla ja monilla muilla. Seuraavassa esitellään esimerkkejä eräistä näistä politiikanaloista. Näin saat käsityksen siitä, mitä Brysselissä ja EU-maiden pääkaupungeissa tehdään. Sisämarkkinat Sisämarkkinat ovat talous- ja sosiaalipolitiikan kulmakivi. Se on yhteinen talousalue, jolla ovat voimassa niin kutsutut neljä vapautta: henkilöiden vapaa liikkuvuus tavaroiden vapaa liikkuvuus palvelujen vapaa liikkuvuus pääoman vapaa liikkuvuus. Imageglobe Vapaudet Euroopan sisämarkkinoilla Henkilöiden vapaa liikkuvuus vaikuttaa meihin monin tavoin. Meillä on oikeus matkustaa lomalle toiseen EUmaahan, tehdä siellä työtä tai asettua työpaikasta riippumatta sinne asumaan. Ja palatessamme kotiin ulkomailta, voimme huoletta tuoda mukanamme siellä tehdyt ostokset aivan kuten voimme verkossa ostaa tavaroita toisesta maasta. Sen takaa tavaroiden vapaa liikkuvuus. Tavaroiden lisäksi myös palveluja voidaan tarjota ja käyttää yli rajojen palvelujen vapaan liikkuvuuden ansiosta. Jos joku haluaa sijoittaa rahansa mieluummin johonkin toiseen EU-maahan kuin kotimaahansa, pääoman vapaa liikkuvuus mahdollistaa sen. Rajatarkastusten poistaminen Matkustaessasi Nordkapista Sisiliaan voit huoletta jättää passin kotiin. EU:n niin kutsutuilla sisärajoilla (eli esimerkiksi Suomen ja Viron tai Slovakian ja Tšekin välisillä rajoilla) ei enää ole rajatarkastuksia. Tästä matkustusvapaudesta määrätään Schengenin sopimuksessa, joka nykyisin on osa EU:n perussopimuksia. Iso-Britannia ja Irlanti eivät kuulu Schengen-alueeseen, mutta Sveitsi, Liechtenstein, Norja ja Islanti, jotka eivät edes kuulu EU:hun, ovat mukana. Kyproksen, Bulgarian, Romanian ja Kroatian osalta sovelletaan vielä siirtymäkausia, ennen kuin ne voivat osallistua. Schengenin sopimus on saanut nimensä siitä luxemburgilaisesta paikkakunnasta, jossa se allekirjoitettiin. Mitä EU oikeastaan tekee? 25

Pieni Eurooppa-visa Mitä neljä vapautta käytännössä tarkoittavat? Yhdistä esimerkit oikeisiin sisämarkkinoiden vapauksiin ja laita merkintä oikeaan kenttään. Henkilöiden vapaa liikkuvuus Tavaroiden vapaa liikkuvuus Palveluiden vapaa liikkuvuus Pääoman vapaa liikkuvuus Voin ostaa auton Tanskasta ja tuoda sen tullitta mukanani. 1 0 2 3 Voin matkustaa EU:ssa minne haluan. 9 6 3 7 Voin sijoittaa rahani saksalaiseen pankkiin. 2 3 1 0 Voin opiskella Unkarissa. 5 1 0 9 Vanhempani voivat antaa kylpyhuoneensa portugalilaisen kaakeloijan remontoitavaksi. 4 3 1 7 Vanhempani voivat lähettää minulle rahaa opiskelupaikkaani Espanjassa. 1 2 3 9 Voin tilata verkossa tavaroita Ruotsista. 4 5 1 2 Voin arkkitehtinä asua Maltassa ja rakennuttaa taloja Italiassa. 5 6 0 8 Luvuista muodostuu päivämäärä muodossa PPKKVVVV. Mikä tämä päivämäärä on ja mitä silloin tapahtui?.. /.. /.... 26 Mitä EU oikeastaan tekee?

EUROoppalainen raha Vuodesta 1999 on ollut olemassa yhteinen eurooppalainen valuutta, joka on ollut käytössä 1. tammikuuta 2011 lähtien 17 EU-maassa. Latvia suunnittelee ottavansa euron käyttöön tammikuussa 2014, jolloin euromaita on 18. Yli 332 miljoonalla EU-kansalaisella, eli kahdella kolmanneksella EU:n koko väestöstä, on euro yhteisenä rahanaan. Sisämarkkinoilla työntekijät voivat liikkua vapaasti, ja tavaroita, palveluja ja pääomaa voidaan vaihtaa missä tahansa. Ilman valuuttaesteitä sisämarkkinoiden etuja voidaan käyttää vielä paremmin yrittäjien, kuluttajien, työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien hyväksi. Ostosten tekeminen ja hintojen vertailu yli EU:n sisärajojen on helppoa, kun laskelmat voidaan tehdä samassa valuutassa. Varsinkin lisääntyvän verkkokaupan yhteydessä tämä on kiinnostavaa myös niiden ihmisten kannalta, jotka eivät asu aivan rajan tuntumassa. Tarjonnan suurempi avoimuus hillitsee hintoja, ja tämä on hyvä asia kaikkien ostoksia tekevien kannalta. Yksi yhteisen valuutan lisäetu on se, että matkustettaessa muihin maihin ei ensin tarvitse vaihtaa rahaa (ja laskea sen vaihtokurssia). Tämä säästää rahaa ja aikaa. Mutta myös yritykset hyötyvät yhteisestä rahasta, koska niiden tarvitsee enää tehdä laskelmansa ja laskunsa vain yhdessä valuutassa eikä niillä enää ole kurssivaihteluiden riskiä. Näiden transaktiokustannusten poistuminen vaikuttaa hillitsevästi hintoihin. Yhteinen valuutta on myös laskenut korkoja, ja tästä hyötyvät yhtä lailla kuluttajat kuin yrityksetkin. Näin jää enemmän tilaa investoinneille, jotka puolestaan synnyttävät kasvua. Vakaa yhteinen valuutta, joka perustuu euroalueen vahvaan talousalueeseen, vahvistaa Euroopan taloudellista asemaa maailmassa. esimerkiksi olla liian velkaantunut, jos se haluaa liittyä euroalueeseen. Inflaatioaste saa olla enintään 1,5 prosenttia korkeampi kuin euromaiden kolme matalinta inflaatioastetta. Näistä selvistä säännöistä huolimatta euroalue joutui kriisiin vuonna 2010. Tämä aihe on hyvin monimutkainen, mutta yleisesti voidaan sanoa, että suurin osa ongelmista syntyi siitä, että euromaat eivät noudattaneet yhdessä päätettyjä vaatimuksia ja velkaantuivat liikaa. EU toimi ja toimii edelleen vahvasti torjuakseen yhteiseen valuuttaan kohdistuvia riskejä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi niille valtioille myönnettävät takuut, joilla on vaikeuksia hankkia rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta kohtuullisin koroin. Tästä syystä euromaat ovat luoneet 700 miljardin euron pelastuspaketin (EVM = Euroopan vakausmekanismi) vakauden takaamiseksi. Samalla euromaat ovat vakaussopimuksella sitoutuneet vähentämään velkaantuneisuuttaan. Tähän kansainvälisoikeudelliseen sopimukseen ovat liittyneet myös muut kuin euromaat Tšekkiä ja Iso-Britanniaa lukuun ottamatta. Velan vähentämisen ohella on tarkoitus myös vahvistaa euromaiden ja koko EU:n kilpailukykyä. Yksi yhteiseen valuuttaan liittyvistä ongelmista oli myös se, että pankkeja ei valvottu riittävästi. Tästä syystä EU on tehostanut pankkivalvontaa estääkseen, että pankit ajavat spekulatiivisella toiminnalla kokonaisia valtioita vaikeuksiin. Viime vuodet ovat olleet yhteisvaluutalle vaikeita, ja kriisinhallinta on vienyt paljon voimia. Tämä on kuitenkin myös osoittanut euromaiden päättäväisyyden pitää yhteinen valuutta vakaana. Vaikka koko EU on sisämarkkinat, vain osalla joskin suurella osalla siitä on euro yhteisenä rahanaan. Eräät valtiot eivät tällä hetkellä halua liittyä euroalueeseen, toiset taas eivät täytä vielä sen tiukkoja liittymiskriteerejä. Valtio ei saa EU-maat, joiden valuutta on euro (tilanne vuonna 2013) EU-maat, joiden valuutta ei ole euro Latvia ottaa euron käyttöön todennäköisesti 1. tammikuuta 2014. Mitä EU oikeastaan tekee? 27

Eurooppalainen talouspolitiikka Euroopan unionin talouden vahvistamiseksi ja vauhdittamiseksi Euroopan komissio on laatinut työllisyyttä ja kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian. Siinä suunnitellaan muun muassa koulutukseen ja tutkimukseen tehtäviä investointeja, joilla on tarkoitus varmistaa, että Eurooppa kuuluu maailman innovatiivisimpiin alueisiin myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on vahvistaa taloutta ja teollisuutta, joiden olisi oltava kilpailukykyisiä ja lisäksi rasitettava ympäristöä mahdollisimman vähän. Muita tavoitteita ovat työpaikkojen luominen ja köyhyyden torjuminen EU:ssa. Koska Euroopan unioni pitää itseään arvoyhteisönä ja on sitoutunut tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteisiin, siitä on tärkeää, että kasvu hyödyttää kaikkia eurooppalaisia. Päätöksenteko EU:ssa Tavallisesti EU:ssa kaikki jäsenvaltiot tekevät päätökset yhdessä. On kuitenkin myös kysymyksiä, jotka koskevat erityisesti niitä maita, jotka ovat ottaneet euron käyttöön yhteisenä rahanaan. Niiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti euroryhmässä ja päättävät, mitä yhteisellä valuutta-alueella on tehtävä. Nämä päätökset vaikuttavat luonnollisesti myös Euroopan unionin muihin maihin, joissa euroa ei (vielä) ole otettu käyttöön mutta joihin se yhteisillä sisämarkkinoilla kuitenkin vaikuttaa. Tehtävä Kenen pitäisi päättää yhteisestä valuutasta? Euroopan unionin sisäisen euroalueen päätöksistä on erilaisia käsityksiä, kuten seuraavat: n n n On aivan oikein, että euromaat päättävät keskenään kaikesta, jolla taataan yhteisen valuutan turvallisuus ja vakaus. Niin se on ja niin sen pitääkin olla. Euromaiden on päätettävä varsinaisten valuuttakysymysten lisäksi myös koko euroalueen talouden tulevaisuudesta. Ne ovat EU:n ydinryhmä, ja niiden pitäisi päättää itse kaikista yhteistä euro-taloutta koskevista kysymyksistä. Tämä koskee esimerkiksi veroja, työllisyyttä ja myös sosiaaliturvaa. Se on aivan oikein, vaikka päätökset vaikuttavatkin myös muihin Euroopan unionin maihin. Jos ne haluavat olla mukana päätöksenteossa, ne voivat liittyä euroalueeseen. Ei voi olla oikein, että 17 maata päättää yksinään koko euroalueen puolesta. EU päättää myös monista muista asioista, jotka eivät koske kaikkia, esimerkiksi kun on kyse Itämerestä tai Välimerestä. Silti kaikki äänestävät niistä. Sitä paitsi useimmat EU-maat haluavat liittyä rahaliittoon muutaman vuoden kuluttua. Siksi niiden on jo nyt voitava olla mukana päättämässä sen kehityksestä. Mitä mieltä sinä olet? Keskustelkaa eri kannoista ryhmissä ja muodostakaa oma mielipiteenne, josta sitten keskustelette muiden ryhmien kanssa. Lisätietoja euroalueen toiminnasta löytyy seuraavalta verkkosivulta: http://eurozone.europa.eu/. 28 Mitä EU oikeastaan tekee?