Selvitys Apotti-järjestelmähankinnan vaihtoehtojen kustannusvaikutuksista ja riskeistä. Liite 1: Taulukot

Samankaltaiset tiedostot
Selvitys Apotti-järjestelmähankinnan vaihtoehtojen kustannusvaikutuksista ja riskeistä

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Arkkitehtuuriohjaus tietojärjestelmäuudistuksessa, case Fimlab Laboratoriot

Miten löydän Sen Oikean? Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

HE 15/2017/Hyvinkään kaupunki

ADE Oy Hämeen valtatie TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus:

Uusi rakennusluokitus 2018 väestötietojärjestelmässä. Maistraatin tietoisku Palvelupäällikkö Tommi Niemi Väestörekisterikeskus

Asiakassetelin arvon määrittäminen

Kiila-hankkeen tuotokset. Yhteistyöneuvottelun 1. työpaja /Johanna Andersson

Tavoitteena vaikuttavat ja tasaarvoiset

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista

Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Asiakas- ja potilastietojärjestelmän kustannushyötylaskelma Yhteenveto

Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 2016 Muuttuva ympäristö ja teknologian haasteet Palontorjunnan laitteistot Lauri Lehto,

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Tapaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyön seuraavan vaiheen organisointiin liittyen

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

KANTA-TULEVAISUUS- SKENAARIOTYÖN TILANNEKATSAUS Riikka Vuokko, STM

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa

SharePoint verkkopalvelualustana

PSSHP Tietohallintostrategia

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK)

Ennustamisen ja Optimoinnin mahdollisuudet

Kanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Uudenmaan TAHE-palvelukeskuksen liiketoiminta- ja toteutussuunnitelma

G4-arkkitehtuuriryhmä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Juha Rannanheimo

Asiantuntijalausunto. Veijo Romppainen, tietohallintojohtaja, PPSHP , Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

PSSHP:n suun terveydenhuollon järjestelmähankinta Kohti alueellisen toiminnan ja teknisen ympäristön yhdenmukaistamista

Lausunto Linjausten tulisi perustua pilvipalvelujen käyttöön liittyvään yleiseen riskiarvioon

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM Timo Tirkkonen

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Kieku tuki ja ylläpito

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Järjestelmän alasajon suunnittelu. Kullström Satu

Miten arvioida tiedolla johtamisen kustannushyötyjä? Toivo-ohjelman kustannushyötyarvio

UNA hankkeen ja konsortiokohtaisten hankintojen tilanne

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

PSOP-SADe kansallinen Johanna Mätäsaho. yhteensopivuus

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Verkkosääntöfoorumi Maria Joki-Pesola. Varttitase-hankkeen kuulumisia

OTM:n hankkeen yhteistyö muiden hankkeiden kanssa

Ketterät hankinnat Avoin Ohjelmistokehitys: Peter Lunberg Hankinta-asiantuntija: Mikael Vakkari

Tehokkuutta ja vaikuttavuutta tiedonhallintaa kehittämällä. Kohti avoimempaa ja digitaalisempaa työskentelykulttuuria

Asiakas- ja potilastietojärjestelmän kustannushyötylaskelman loppuraportti. Päivitetty

Tehokasta palkanlaskentaa

Liite A Määritelmät 1 (6)

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

MAKUFI. Avoimen tuotteen hallintamalli Maakuntien verkkopalvelusivustot

<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

OPERin toimintasuunnitelman valmistelu vuodelle Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö (OPER) Tietopalvelut-osasto

Mylab Projektitoiminnan kehittäminen. PM Club Tampere

Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Kuntien vastaukset sote-valinnanvapautta koskevan lakiesityksen lausuntopyyntöön.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Päättyvien sopimusten uusiminen ennen maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantuloa Sanna Rättyä ja Kalle Pinni

Kokonaisarkkitehtuuri käytännössä Case Arkistolaitos

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat

Tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan valtakunnallinen kehittäminen. Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM OHO DITI

ONION-hanke. Tiivistelmä

Projektinhallinta SFS-ISO mukaan

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

Loppuyhteenveto. Valtorin asiakaspäivä Toimitusjohtaja Kari Pessi

REDOFLOW YKSI RATKAISU, JOLLA JOHDAT KOKO LIIKETOIMINTAASI

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Muutoksesta tavoitteisiin

Käytettävyys tietojärjestelmien suunnittelussa - mikä tökkii, mitä ratkaisuja? KäytettävyysOSYn seminaari Timo Jokela

Mediq Kokonaisratkaisutoimittaja

Viranomaisyhteistyöllä uutta alkua asianhallintaan case USPA

KLKH97 ICT-asiantuntijapalvelut

Luja vuosi Rakennusalan haasteet tutkimuksen tulokset

Digipäivä, Hallintoryhmä Sipoo

RAKENNUSAUTOMAATION KILPAILUTTAMINEN. Kristian Stenmark Hepacon Oy

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Kustannushyötytarkastelun työkalut ja rahoitus. Antti Parjanne, SYKE Tulvariskien hallinnan suunnittelu -tilaisuus

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Transkriptio:

Selvitys Apotti-järjestelmähankinnan vaihtoehtojen kustannusvaikutuksista ja riskeistä Liite 1: Taulukot

1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Järjestelmän hankkiminen kattavana kokonaisuutena... 3 2.1 Arvio kustannusvaikutuksista... 3 2.2 Riskiarvio... 4 3. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestelmien hankkiminen omina kokonaisuuksinaan... 5 3.1 Arvio kustannusvaikutuksista... 5 3.2 Riskiarvio... 6 4. Ydinjärjestelmä ja sitä täydentävät erillisjärjestelmät... 7 4.1 Arvio kustannusvaikutuksista... 7 4.2 Riskiarvio... 8 5. Järjestelmän rakentaminen itse... 9 5.1 Arvio kustannusvaikutuksista... 9 5.2 Riskiarvio... 10 2

1. Dokumentin tarkoitus Tähän liitedokumenttiin on koottu Apotti-järjestelmähankinnan vaihtoehtojen kustannusvaikutus- ja riskiselvityksen teon yhteydessä syntyneet taulukkomuotoiset tukimateriaalit. Taulukot ovat tukimateriaaleja joita ei tule käyttää irrotettuna varsinaisesta selvityksestä. 2. Järjestelmän hankkiminen kattavana kokonaisuutena. 2.1 Arvio kustannusvaikutuksista Kustannuselementti Kustannusvaikutus Investointikustannukset Vuosittaiset kustannukset Hankekustannukset Sovelluskustannukset Infrastruktuurikustannukset Käyttöönotto Sovelluspalvelut Käyttöpalvelut Yhden kilpailutuksen ja vastuutoimittajan/konsortion malli vähentää tilaajan hankekustannuksia. Järjestelmän tai palvelun suorat kokonaiskustannukset ovat selvillä heti kilpailutuksen jälkeen, mutta kustannukset saattavat muuttua merkittävästi muutoshallinnan kautta. Kokonaispalveluhankinnassa infrastruktuurin ja käyttöpalveluiden kokonaiskustannukset saattavat hämärtyä, mikä voi nostaa niiden kustannuksia tai ainakin hankaloittaa kustannusohjausta. Yhden yhteisen tuotteen käyttöönotto vähentää käyttöönoton organisoinnin ja koulutuksen kustannuksia. Yhden toimittajan/konsortion monopoliasema saattaa heijastua jatkokehityksen kalleutena. Myös ko. toimittajan panostus tai panostamattomuus tuotekehitykseen vaikuttaa merkittävästi kustannustasoon. Palvelun uudelleenkilpailutus saattaa olla haasteellista jos valitun ratkaisun kustannustaso osoittautuukin kalliiksi. Taulukko 1: Hankintavaihtoehdon 1 kustannusvaikutusarvio 3

2.2 Riskiarvio Tavoite Riskit Käyttäjäystävällisyys Kokonaisuudessaan tai osittain käytettävyydeltään huonon tuotteen valinta, jolloin joudutaan tekemään esimerkiksi yksittäisten toimintojen osalta kompromisseja. Laatu Riittämätön erityispiirteiden huomiointi (esim. kokonaisuuden kannalta pienien erityisjärjestelmien vaatimuksiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota). Tietojen saatavuus Valitun tuotteen ominaisuudet eivät täytä kaikkia tietojen saatavuuteen liittyviä vaatimuksia. Kustannushyödyt Toimittajahallinnan haasteet saattavat johtaa kustannusten kasvuun Muutoshallintaan liittyvät kustannusriskit Sopimustulkinnan erimielisyydet Vanhojen järjestelmien ylläpitoon liittyvät kustannusriskit siirtymävaiheessa Aika Korostunut toimittajariippuvuus, ei mahdollista vaihtaa toimittajaa, jos viivästys riippuu yksittäisestä toimittajasta Asiakas- ja potilasturvallisuus Riittämätön erityispiirteiden huomiointi, erityisesti pienissä erityisjärjestelmissä. Taulukko 2: Hankintavaihtoehdon 1 riskiarvio 4

3. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestelmien hankkiminen omina kokonaisuuksinaan 3.1 Arvio kustannusvaikutuksista Kustannuselementti Kustannusvaikutus Investointikustannukset Vuosittaiset kustannukset Hankekustannukset Sovelluskustannukset Infrastruktuurikustannukset Käyttöönotto Sovelluspalvelut Käyttöpalvelut Monitoimittajaympäristö nostaa tyypillisesti sekä tilaajan että toimittajien hankehallinnan työmääriä jonkin verran. Kustannusten määrään vaikuttaa olennaisesti se, kuinka hyvin vastuut eri toimittajien välillä saadaan määriteltyä. Erilliset kilpailutukset mahdollistavat tehokkaamman kunkin osakokonaisuuden kokonaistaloudellisuuden arvioinnin ja sitä kautta hankinnan. Toisaalta integraatioiden ja testauksen määrä lisääntyy, mikä nostaa kustannuksia. Erillisjärjestelmät nostavat todennäköisesti infrastruktuuri- ja käyttöpalvelukustannuksia jonkin verran. Usean erillisen järjestelmän käyttöönotto nostaa kustannuksia jonkin verran koska suunnitteluun, testaukseen ja koulutukseen täytyy panostaa enemmän. Lisäksi vanhojen järjestelmien ylläpitäminen siirtymävaiheessa saattaa nostaa kustannuksia. Konfiguraation- ja versionhallinta monimutkaistuvat useamman erillisen järjestelmän myötä, joka nostaa kustannuksia jonkin verran. Käyttöpalveluiden kokonaistyömäärä kasvaa useamman erillisen järjestelmän myötä jonkin verran. Tehokkaalla arkkitehtuuriohjuksella kustannusvaikutus voidaan minimoida, mutta ilman riittävää resursointia, arkkitehtuurista saattaa muodostua monimutkainen ja sitä kautta kallis ylläpitää. Taulukko 3: Hankintavaihtoehdon 2 kustannusvaikutusarvio 5

3.2 Riskiarvio Tavoite Riskit Käyttäjäystävällisyys Laatu Tietojen saatavuus Kustannushyödyt Aika Eri käyttöliittymiä loppukäyttäjille, mahdollisuus käyttäjälähtöisiin virheisiin (koskee vain osaa käyttäjistä). Usean eri käyttöliittymän opettelu vie aikaa (koskee vain osaa käyttäjistä). Järjestelmien epäselvä omistajuus ja esim. kolmesta erillisestä järjestelmästä koostuva kokonaisuus voivat johtaa laadun pettämiseen jos esim. testausta ei saada tehtyä riittävän kattavasti. Hanke- ja arkkitehtuuriohjauksen epäonnistuminen saattavat johtaa laadullisesti heikkoon lopputulokseen järjestelmien pirstoutuessa vaikeasti ylläpidettäviksi kokonaisuuksiksi. Jos monitoimittajaympäristön ohjaus tai toimittajien välinen yhteistyö ei toimi, se voi heijastua kokonaislaatuun. Yhteisten tietojen monimutkainen hallinta usean järjestelmän kokonaisuudessa. Tiedon eheyden varmistaminen vanhojen ja uusien järjestelmien välillä voi olla haastavaa siirtymävaiheessa. Selkeän omistajuuden puute hanketasolla nostaa kustannuksia. Hanke- ja arkkitehtuuriohjauksen epäonnistuminen. Teknologioiden ja tuotteiden yhteensovittamisen epäonnistuminen tai ohittaminen kilpailuttaessa. Toiminnallisten rajausten monitulkintaisuus, päällekkäiset toteutukset. Monitoimittajaympäristön riittämätön ohjaus. Toimittajien välinen yhteistyö ei toimi. Vanhojen järjestelmien ylläpitoon liittyvät kustannusriskit siirtymävaiheessa. Selkeän omistajuuden puute hanketasolla johtaa hankkeen pitkittymiseen. Kilpailutuksen monimutkaisuus. Toimittajien välinen yhteistyö ei toimi. Teknologioiden ja tuotteiden yhteensovittamisen epäonnistuminen tai ohittaminen kilpailutettaessa. Asiakas- ja potilasturvallisuus Taulukko 4: Hankintavaihtoehdon 2 riskiarvio Hanke- ja arkkitehtuuriohjauksen epäonnistuminen Eri käyttöliittymiä loppukäyttäjille, mahdollisuus käyttäjälähtöisiin virheisiin. Toiminnallisten rajausten monitulkintaisuus, päällekkäiset toteutukset. Yhteisten tietojen monimutkainen hallinta. Järjestelmien yhteensovittamisen ongelmat. 6

4. Ydinjärjestelmä ja sitä täydentävät erillisjärjestelmät 4.1 Arvio kustannusvaikutuksista Kustannuselementti Kustannusvaikutus Investointikustannukset Hankekustannukset Sovelluskustannukset Monitoimittajaympäristö nostaa tyypillisesti sekä tilaajan että toimittajien työmääriä jonkin verran. Kustannusten määrään vaikuttaa olennaisesti se, kuinka hyvin vastuut eri toimittajien välillä saadaan määriteltyä. Erilliset kilpailutukset mahdollistavat sen, että täydentäviin osakokonaisuuksiin voidaan hakea niihin parhaiten soveltuva erillisjärjestelmä. Kilpailutilanne edesauttaa kustannusten pitämistä hallinnassa. oisaalta eri erillisjärjestelmien integroiminen ydinjärjestelmään lisää kustannuksia. Infrastruktuurikustannukset Erillisjärjestelmät nostavat todennäköisesti infrastruktuuri- ja käyttöpalvelukustannuksia jonkin verran. Käyttöönotto Erillisten ydin- ja erillisjärjestelmien käyttöönotto nostaa kustannuksia jonkin verran, koska suunnitteluun, testaukseen ja koulutukseen täytyy panostaa enemmän. Suurimmat kustannusvaikutukset syntyvät kuitenkin konversioista ja siirtymäajan kustannuksista jos järjestelmäkartta pilkkoutuu pahasti. Lisäksi vanhojen järjestelmien ylläpitäminen siirtymävaiheessa saattaa nostaa kustannuksia. Vuosittaiset kustannukset Sovelluspalvelut Käyttöpalvelut Monitoimittajaympäristö mahdollistaa (ainakin rajatusti) kilpailuttamisen ja kustannusoptimoinnin ylläpitovaiheessa, millä pitäisi olla positiivinen vaikutus kustannuksiin. Konfiguraation- ja versionhallinta monimutkaistuvat useamman erillisen järjestelmän myötä, joka nostaa kustannuksia jonkin verran. Käyttöpalveluiden kokonaistyömäärä kasvaa useamman erillisen järjestelmän myötä jonkin verran. Tehokkaalla arkkitehtuuriohjuksella kustannusvaikutus voidaan minimoida, mutta ilman riittävää resursointia, arkkitehtuurista saattaa muodostua monimutkainen ja sitä kautta kallis ylläpitää. Taulukko 5: Hankintavaihtoehdon 3 kustannusvaikutusarvio 7

4.2 Riskiarvio Tavoite Riskit Käyttäjäystävällisyys Laatu Tietojen saatavuus Kustannushyödyt Aika Eri käyttöliittymiä loppukäyttäjille, mahdollisuus käyttäjälähtöisiin virheisiin (koskee vain osaa käyttäjistä). Usean eri käyttöliittymän opettelu vie aikaa (koskee vain osaa käyttäjistä). Järjestelmien epäselvä omistajuus ja esim. kolmesta erillisestä järjestelmästä koostuva kokonaisuus voivat johtaa laadun pettämiseen jos esim. testausta ei saada tehtyä riittävän kattavasti. Hanke- ja arkkitehtuuriohjauksen epäonnistuminen saattavat johtaa laadullisesti heikkoon lopputulokseen järjestelmien pirstoutuessa vaikeasti ylläpidettäviksi kokonaisuuksiksi. Monitoimittajaympäristön riittämätön ohjaus tai toimittajien välinen yhteistyö ei toimi, joka saattaa heijastua kokonaislaatuun. Yhteisten tietojen hallinta usean järjestelmän kokonaisuudessa on ratkaistava. Tiedon eheyden varmistaminen vanhojen ja uusien järjestelmien välillä voi olla haastavaa siirtymävaiheessa. Selkeän omistajuuden puute hanketasolla nostaa kustannuksia. Hanke- ja arkkitehtuuriohjauksen epäonnistuminen. Teknologioiden ja tuotteiden yhteensovittamisen epäonnistuminen tai ohittaminen kilpailuttaessa. Toiminnallisten rajausten monitulkintaisuus, päällekkäiset toteutukset. Monitoimittajaympäristön riittämätön ohjaus. Toimittajien välinen yhteistyö ei toimi. Vanhojen järjestelmien ylläpitoon liittyvät kustannusriskit siirtymävaiheessa. Selkeän omistajuuden puute hanketasolla johtaa hankkeen pitkittymiseen. Kilpailutuksen monimutkaisuus. Toimittajien välinen yhteistyö ei toimi. Teknologioiden ja tuotteiden yhteensovittamisen epäonnistuminen tai ohittaminen kilpailutettaessa. Asiakas- ja potilasturvallisuus Taulukko 6: Hankintavaihtoehdon 3 riskiarvio Hanke- ja arkkitehtuuriohjauksen epäonnistuminen Eri käyttöliittymiä loppukäyttäjille, mahdollisuus käyttäjälähtöisiin virheisiin Toiminnallisten rajausten monitulkintaisuus, päällekkäiset toteutukset. Yhteisten tietojen monimutkainen hallinta. Järjestelmien yhteensovittamisen ongelmat. 8

5. Järjestelmän rakentaminen itse 5.1 Arvio kustannusvaikutuksista Kustannuselementti Kustannusvaikutus Hankekustannukset Hankekustannukset lisääntyvät merkittävästi, koska hankkeen tehtävät lisääntyvät ja hankkeeseen osallistuvien resurssien määrä on erittäin suuri. Investointikustannukset Sovelluskustannukset Infrastruktuurikustannukset Räätälöity järjestelmä ei automaattisesti nosta kustannustasoa verrattuna tuotepohjaiseen ratkaisuun. Tässä tapauksessa räätälöity järjestelmä vaatii kuitenkin niin valtaisan työpanostuksen, että kehitysajasta tulee väkisinkin huomattavan pitkä. Tällöin se ei ole kustannusten näkökulmasta realistinen vaihtoehto kymmenen vuoden tarkastelujaksolla kun huomioidaan tavoiteltu takaisinmaksuaika. Räätälöity järjestelmä voi infrastruktuurin osalta olla kustannustehokkaampi kuin tuotepohjainen ratkaisu jos arkkitehtuuriohjuksessa onnistutaan. Käyttöönotto Räätälöidyn, varsinkin iteratiivisesti kehitetyn järjestelmän luonteeseen kuuluu paloissa tehty käyttöönotto. Tämä yleensä lisää kustannuksia (mutta saattaa vaikuttaa positiivisesti laatuun). Vuosittaiset kustannukset Sovelluspalvelut Käyttöpalvelut Riittävästi dokumentoidun ja hyvin toteutetun räätälöidyn järjestelmän ylläpito on periaatteessa kustannustehokasta, mutta toisaalta tuotekehityksen hyödyt jäävät saamatta kokonaan. Kustannukset riippuvat kuitenkin hyvin pitkälti siitä miten kehityksenaikaisessa esim. sovellusarkkitehtuurissa on onnistuttu. Verrattuna tuotevaihtoehtoon, kaikki jatkokehityskustannukset jäävät tilaajan kannettaviksi. Kustannukset määräytyvät kehitystarpeiden pohjalta. Taulukko 7: Hankintavaihtoehdon 4 kustannusvaikutusarvio 9

5.2 Riskiarvio Tavoite Riskit Käyttäjäystävällisyys Laatu Tietojen saatavuus Kustannushyödyt Aika Asiakas- ja potilasturvallisuus Tehtyjä käytettävyysohjeita ja määrittelyitä ei valvota tai niitä ei noudateta, jolloin järjestelmän käytettävyys kärsii. Ylätason tavoitteet esim. käytettävyyteen liittyen jäävät huomioimatta osapuolten keskittyessä vain omaan toiminnallisuuteensa. Kokonaisohjauksen epäonnistuminen, hankkeen jääminen kesken tai sen tiettyjen osa-alueiden keskeytyminen johtaa siihen että laadulliset tavoitteet eivät täyty. Ratkaisun laajuuteen nähden puutteellinen määrittely johtaa laadullisiin haasteisiin. Laadunhallinnan pettäminen esim. testauksen osalta voi johtaa jopa potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Ylätason tavoitteiden unohtuminen. Epäselvästä omistajuudesta johtuvat epäselvät tavoitteet Ratkaisuun nähden puutteellinen selvitystyö johtaa siihen että kaikkia tietotarpeita ei tunnisteta tai yhteistä käsitemallia ei saada muodostettua. Ratkaisuun nähden puutteelliset määrittelyt johtavat siihen, että tavoiteltuja kustannushyötyjä ei saavuteta. Kokonaisohjauksen epäonnistuminen, hankkeen jääminen kesken. Iteroivan mallin huono johtaminen johtaa siihen että asioita joudutaan jatkuvasti tekemään uudestaan. Ylätason tavoitteiden unohtuminen. Asiakkaan riittämättömät resurssit pakottavat esim. kalliisiin/laajoihin rekrytointeihin. Kokonaisohjauksen epäonnistuminen, hankkeen jääminen kesken. Hankkeen pitkittyminen. Asiakkaan riittämättömät resurssit. Teknologiset tai laadulliset haasteet. Hanke- ja arkkitehtuuriohjauksen epäonnistuminen Ylätason tavoitteiden unohtuminen tai niitä ei johdeta. Laadunhallinnan puutteet johtavat esim. virheellisiin tai puutteellisiin asiakas- ja potilastietoihin. Taulukko 8: Hankintavaihtoehdon 4 riskiarvio 10