EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12. marraskuuta 2004 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi eräistä rikosoikeudellisissa menettelyissä Euroopan unionin alueella noudatettavista oikeuksista (KOM(2004)0328 C6-0071/2004 2004/0113(CNS)) Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Esittelijä: Kathalijne Maria Buitenweg DT\547135.doc PE 349.993

Johdanto Komissio kuuli 11. kesäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentin ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi vähimmäisvaatimuksista rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen etujen turvaamiseksi rikosoikeudenkäynneissä Euroopan unionin alueella. Aikaisemmin Euroopan parlamentti oli hyväksynyt suosituksen vihreästä kirjasta 1, joka käsittelee samaa aihetta 2. Euroopan parlamentin suosituksen pääkohdat olivat seuraavat: On tärkeää, että jäsenvaltioiden luottamusta toistensa oikeusjärjestelmiin vahvistetaan. Komissiota pyydettiin ehdottamaan tilanteen heikkenemisen estävää säännöstä jäsenvaltioiden kannustamiseksi tiukempien kansallisten vaatimusten soveltamiseen. Oikeusapua pitäisi olla saatavilla siitä hetkestä alkaen, kun syytettyä vastaan nostetaan syyte (ja oikeusavun on oltava maksutonta silloin, kun rikoksesta epäillyllä tai syytetyllä ei ole varoja sen maksamiseen). Puolustusasianajajan on oltava läsnä aina, kun syytettyä tai epäiltyä kuulustellaan. Kaikki asiakirjat, jotka epäillyn on ymmärrettävä, jotta hän ymmärtäisi, mistä häntä syytetään, on käännettävä. Kaikkien rikosoikeudenkäyntiin osallistuvien ammattilaisten olisi saatava koulutusta työskentelystä tulkin välityksellä. Epäiltyjen ja syytettyjen mahdolliseen kuulumiseen muita huonommassa asemassa olevaan ryhmään olisi kiinnitettävä huomiota siitä lähtien, kun hänet pidätetään ja kun häntä kuulustellaan ensimmäisen kerran. Oikeuksia koskevan ilmoituksen olisi oltava helposti ymmärrettävä ja kirjoitettu kielellä, jota epäiltynä oleva henkilö ymmärtää. Ehdotus puitepäätökseksi on seuraava ja esittelijän mielestä erittäin tervetullut vaihe toimenpiteiden sarjassa. Esittelijä pyytää kuitenkin komissiota antamaan pian (mielellään vuoden 2005 aikana) myös muut vihreässä kirjassa mainitut ehdotukset, jotka koskevat muun muassa ennen oikeudenkäyntiä toteutettavien valvontatoimenpiteiden kun on kyse muista kuin vapausrangaistuksista vastavuoroista tunnustamista, ne bis in idem in abstentia -periaatetta (ketään ei saa poissaolevana syyttää ja tuomita kahdesti), oikeusturvatakeita, jotka liittyvät oikeudenmukaisuuteen todistusaineiston hankkimisessa, käsittelyssä ja käytössä koko EU:n alueella sekä oikeuksia, jotka perustuvat syyttömyysolettamaan. Nyt käsiteltävänä oleva ehdotus on vain yksi askel kohti yhdenmukaisempaa järjestelmää puolustuksen oikeuksien suojaamiseksi EU:ssa. 1 Vihreä kirja rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen etujen turvaamisesta rikosoikeudenkäynneissä Euroopan unionin alueella, KOM(2003)0075 lopullinen. 2 A5-0361/2003. PE 349.993 2/7 DT\547135.doc

Oikeusperusta Puitepäätöksen oikeusperusta on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan c alakohta, ja siinä määritellään yhteiset vähimmäissäännöt keskeisille yhteisille menettelyllisille oikeusturvatakeille rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen etujen turvaamiseksi Euroopan unionissa käytävissä rikosoikeudenkäynneissä. Tämä päätös edistää Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä 1 edellytettyä keskinäisen tunnustamisen periaatteen toteutumista. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan EU voi toteuttaa yhteistä toimintaa oikeudellisen yhteistyön mahdollisesti edellyttämän jäsenvaltioissa sovellettavien sääntöjen yhteensopivuuden varmistamiseksi. Esittelijä antaa täyden tukensa komission valitsemalle oikeusperustalle. Yhteisten perusperiaatteiden vahvistaminen myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltiot voivat luottaa toistensa oikeusjärjestelmiin, ja puitepäätös vaikuttaa olevan asianmukainen väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vastavuoroinen tunnustaminen Vastavuoroinen tunnustaminen tarkoittaa sitä, että vaikka toisessa valtiossa ei käsiteltäisi tiettyä asiaa samalla tavalla kuin omassa valtiossa, lopputulos voidaan tästä huolimatta rinnastaa oman valtion päätöksiin. Ensimmäinen säädös, joka liittyi vastavuoroiseen tunnustamiseen rikosasioissa, oli eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehty puitepäätös. Sen jälkeen on annettu myös puitepäätös omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta, ja seuraavaksi on määrä säätää toimenpiteistä, jotka koskevat menetetyksi tuomitsemista, taloudellisia seuraamuksia sekä todisteiden ja rikosrekisteritietojen toimittamista. Jotta nämä toimenpiteet (ja muutkin vastavuoroista tunnustamista koskevat tulevat ehdotukset) voitaisiin toteuttaa menestyksekkäästi, tarvitaan luottamuksen ilmapiiriä. Oikeusviranomaisten ohella muidenkin rikosprosessioikeuden toimijoiden on miellettävä muiden jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten päätökset samanarvoisiksi kuin omassa valtiossa annetut päätökset. Oikeudellista arvovaltaa tai oikeudenkäyntioikeuksien kunnioittamista ei pitäisi asettaa kyseenalaiseksi. Tämän vuoksi Tampereen päätelmiin sisältyi useita ehdotuksia, jotka koskivat oikeussuojan yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, kuten "asianmukainen oikeusapu valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa" ja "valtioiden rajat ylittävissä oikeudenkäynneissä [...] käytettävät monikieliset lomakkeet tai asiakirjat". Esittelijä on aina ollut sitä mieltä, että eurooppalaiseen pidätysmääräykseen olisi heti alusta alkaen pitänyt liittää menettelyllisiä takeita koskevat vähimmäisvaatimukset, mutta on kuitenkin tyytyväinen, että nyt kolme vuotta myöhemmin Euroopan komissio on ottanut tämän huomioon ehdotuksessaan. Jos syytetoimia voidaan soveltaa Euroopan laajuisesti, myös kansalaisten oikeuksilla olisi oltava Euroopan laajuinen suoja. Oikeus saada oikeusapua ja käännös- ja tulkkausapua sisältyy tietenkin jo ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn Euroopan yleissopimukseen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Mutta olipa ihmisoikeusyleissopimus tässä asiassa kuinka hyödyllinen tahansa, jäsenvaltiot tulkitsevat näitä oikeuksia hieman eri tavoin. Euroopan komission nyt antama ehdotus on sen sijaan yksityiskohtaisempi. 1 15. ja 16. lokakuuta 1999. DT\547135.doc 3/7 PE 349.993

Yhteisten vähimmäissääntöjen soveltaminen menettelyllisiin oikeusturvatakeisiin ei ainoastaan lisäisi jäsenvaltioiden luottamusta toistensa oikeusjärjestelmiin, vaan se myös tehostaisi jäsenvaltioiden oikeudellista yhteistyötä. Kansalaiset (erityisesti rikoksista epäillyt) tietäisivät oikeutensa (näitä vähimmäisvaatimuksia olisi sovellettava kaikkiin jäsenvaltioiden poliisi- ja oikeusviranomaisten, Europolin, yhteisten tutkintaryhmien ja EU:n alueella toimivien muiden kuin EU-maiden viranomaisten toimiin). Euroopan ihmisoikeusyleissopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin On selvää, että puitepäätös myös lisää kansalaisten oikeuksien näkyvyyttä. Tämän pitäisi merkitä sitä, että poliisi, asianajajat, kääntäjät, epäillyt ja syytetyt ovat tietoisempia näistä oikeuksista ja todennäköisemmin noudattavat yhteisiä eurooppalaisia sääntöjä. Näin myös oikeussuojan saatavuutta parannettaisiin. Nykyisin monia perusoikeuksien loukkauksia ei viedä Strasbourgissa sijaitsevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi, koska ihmiset eivät yksinkertaisesti ole tietoisia tästä oikeuskeinosta. Toinen syy sille, että loukkauksia ei viedä ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi on se, että menettely on monimutkainen ja raskas, kun kaikki kansalliset oikeuskeinot on täytynyt ensin käydä läpi. Tämä voi tarkoittaa vuosia kestävää oikeuskäsittelyä, ennen kuin ihmisoikeustuomioistuimelle voidaan valittaa. Rikosoikeudellisissa menettelyissä sovellettavista vähimmäisvaatimuksista annetulla ehdotuksella on se merkittävä etu, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen työtaakka vähenee. Ilman lisätoimia ihmisoikeustuomioistuin ei ehkä enää kykenisi takaamaan siihen vetoavien kansalaisten oikeuksia. Arviointiryhmän Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta käsittelevälle ministerikomitealle antamien tietojen mukaan ihmisoikeustuomioistuin on vakavasti ylityöllistetty ja sen toimintakyky on vaarantunut 1. Vuosina 1989 2003 ihmisoikeustuomioistuimelle jätettyjen valitusten lukumäärä kasvoi yli 500 prosenttia. Vuonna 1989 valituksia jätettiin 4 923, ja näistä 95 hyväksyttiin käsiteltäväksi. Vuonna 2003 valituksia jätettiin 38 435, ja näistä 753 hyväksyttiin käsiteltäväksi. Vuonna 2003 annettiin tuomio 385 tapauksessa (yli 50 prosenttia!!!), jossa ihmisoikeusyleissopimusta oli todettu rikotun. Ehdotus puitepäätökseksi vähimmäisvaatimuksista täydentää Euroopan ihmisoikeusyleissopimusta ja tarjoaa eri toimijoille lisäselvyyttä rikosoikeudellisissa menettelyissä. Euroopan unionin perusoikeuskirja Euroopan komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti allekirjoittivat yhteisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja antoivat siitä juhlallisen julistuksen joulukuussa 2000. Perusoikeuskirjassa vahvistetaan muun muassa, että perusoikeuksien kunnioittaminen on kaiken unionin oikeuden perusta. Lainkäyttöä käsittelevässä luvussa määrätään oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin (47 artikla) ja rikoksesta syytetyn puolustautumisoikeuden kunnioittamisesta (48 artikla). Nyt käsiteltävänä oleva ehdotus 1 Arviointiryhmän kertomus Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta käsittelevälle ministerikomitealle (Report of the Evaluation Group to the Committee of Ministers on the European Court of Human Rights, EG(2001)1, 27.9.2001). PE 349.993 4/7 DT\547135.doc

noudattaa perusoikeuskirjan henkeä ja myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden rikosoikeudellisissa menettelyissä sovelletaan entistä yhtäläisempiä vaatimuksia. Haagin ohjelma Eurooppa-neuvoston kokouksessa 4. ja 5. marraskuuta 2004 hyväksyttiin nk. Haagin ohjelma. Ohjelmassa painotetaan, että keskinäinen luottamus laajentuneessa unionissa perustuu varmuuteen siitä, että kaikkien Euroopan unionin kansalaisten turvana on korkeatasoiset laatuvaatimukset täyttävä oikeuslaitos 1. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täysimääräisen toteutumisen helpottamiseksi on perustettava järjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida oikeusasioita koskevien Euroopan unionin politiikkojen täytäntöönpanoa objektiivisesti ja puolueettomasti oikeuslaitoksen riippumattomuutta täysin kunnioittaen ja joka on johdonmukainen kaikkien voimassa olevien eurooppalaisten mekanismien kanssa. Vastavuoroinen tunnustaminen nähdään siis yhä oikeudellisen yhteistyön peruskivenä. Esittelijä on kuitenkin huolissaan siitä, että tätä ajatusta ei tuoda esille yhtä korostetusti kuin aikaisemmin Tampereen ohjelmassa. Vastavuoroisen tunnustamisen täysimääräinen toteutuminen edellyttää rikosoikeudellisten menettelytakeiden suhteen yhtäläisten vaatimusten vahvistamista. Esittelijä on tyytyväinen siihen, että ehdotus puitepäätökseksi eräistä rikosoikeudellisissa menettelyissä noudatettavista oikeuksista pyritään hyväksymään vuoden 2005 loppuun mennessä 2. Ehdotukseen sisältyviä elementtejä Ehdotus sisältää seuraavat oikeudet: Oikeus oikeudelliseen neuvontaan (2 5 artikla). Oikeudellista neuvontaa on saatava koko rikosoikeudellisen menettelyn ajan (joka tapauksessa ennen kuin lainvalvontaviranomaiset kuulustelevat epäiltyä) 3. Oikeus tulkkaukseen ja kääntämiseen (6 9 artikla). Epäillyllä on oikeus maksuttomaan tulkkausapuun ja hänelle on toimitettava käännökset kaikista olennaisista asiakirjoista. Erityissäännökset, joilla varmistetaan, että erityisesti muita huonommassa asemassa olevat epäillyt ja syytetyt saavat asianmukaista suojelua (10 ja 11 artikla). On huolehdittava siitä, että epäilty saa erityishuomiota, jos hän ei ikänsä tai fyysisen tai psyykkisen tilansa vuoksi kykene ymmärtämään tai seuraamaan menettelyn sisältöä tai merkitystä. Konsuliapu ulkomaalaisille pidätetyille. Epäillyn oikeus saada tieto oikeuksistaan 4 ("letter of rights" eli oikeuksia koskeva kirjallinen ilmoitus). 1 Kohta 3.2. 2 Kohta 3.3. 3 3 artiklan 2 kohta. 4 Ehdotus puitepäätökseksi, s. 7. DT\547135.doc 5/7 PE 349.993

Esittelijän lausunto ja ehdotukset Esittelijä on kaiken kaikkiaan tyytyväinen tähän komission ottamaan ensimmäiseen askeleeseen, mutta huomauttaa samalla, että vielä paljon on tehtävää. Yleisesti on todettava, että on EU:n vähimmäissääntöjä on hyvin tärkeää tulkita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kehittyvän oikeuskäytännön valossa, jotta varmistetaan, että näistä vähimmäissäännöistä ei tule hyvin pian vanhentuneita tai että niillä ei heikennetä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tarjoaman suojan tasoa. Esittelijä haluaakin tehdä seuraavat ehdotukset: 1. Jotta vähennetään epäselvyyksien tai jäsenvaltioiden erilaisten tulkintojen vaaraa, ehdotukseen olisi lisättävä osio, jossa on määritelty tärkeimmät käytetyt termit (kuten on yleensä tapana EU-säädöksissä) eli mitä tarkoitetaan 'epäillyllä, 'syytetyllä, 'rikosoikeudellisella menettelyllä', 'erityishuomiolla, 'asianajajalla' tai 'vastaanottajamaalla'. 2. Esittelijä ehdottaa myös joitakin tarkistuksia, joilla pyritään selventämään tiettyjä säännöksiä, esimerkiksi "siitä lähtien, kun se on mahdollista" olisi korvattava, sillä se ei ole riittävän tarkka ilmaisu (2 artiklan 1 kohta). 3. On myös tarpeen arvioida, olisiko asianmukaista laajentaa ehdotuksessa mainittujen oikeuksien määrää (esimerkiksi oikeus lääkärin apuun). 4. Vaikuttaisi myös tarpeelliselta antaa selkeitä säännöksiä siitä, mistä hetkestä lähtien epäillyllä on tietyt oikeudet (oikeus oikeusapuun, yhteydenpitoon ja maksuttomaan tulkkaukseen). Nämä oikeudet olisi taattava heti epäillyn ensi tapaamisessa jäsenvaltion toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen kanssa. 5. Esittelijän mielestä oikeuksia koskeva kirjallinen ilmoitus (Letter of Rights) on tärkeä väline oikeuksien näkyvyyden lisäämiseksi. Se on myös asianmukainen väline näiden oikeuksien suojaamiseksi paremmin. Jäsenvaltioilla on velvoite toimittaa kirjallinen ilmoitus oikeuksista kielellä, jota epäilty ymmärtää. Esittelijä katsoo, että olisi myös säädettävä kääntämisestä kolmansien valtioiden kielille. 6. Esittelijä kannattaa ehdottomasti ehdotuksessa esitettyjä tehokkuuden arviointi- ja seurantamekanismeja (15 artikla). Tällaiset mekanismit ovat äärimmäisen tärkeitä puitepäätöksen tehokkuuden mittaamiseksi. Tietoa olisi keräämisen lisäksi arvioitava, ja tiedot olisi myös julkistettava. Jäsenvaltiot olisi itse asiassa saatettava vastuuseen, jos ne laiminlyövät oikeudellisissa menettelyissä sovellettavien oikeuksien turvaamisen. Olisi luotava säännöllinen (vuosittainen) seurantajärjestelmä, jonka koordinoinnista vastaisi komissio. Tulevalla perusoikeuksia valvovalla virastolla voisi olla merkittävä rooli tietojen keräämisessä ja analysoinnissa 1. Esittelijä pitää tärkeänä, että näitä tietoja ei ainoastaan toimiteta hallituksille vaan myös valtioista 1 KOM(2004)0693 lopullinen. PE 349.993 6/7 DT\547135.doc

riippumattomille toimijoille, kuten kansalaisjärjestöille, valtioiden välisille järjestöille, asianajajien järjestöille, kääntäjille ja tulkeille. Tällainen seurantamekanismi on hyvin tärkeä myös siksi, että nykyisin komissio ei voi viedä asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos jokin jäsenvaltio laiminlyö kolmannen pilarin asioihin kuuluvan velvoitteensa (eli aikanaan puitepäätöksen täytäntöönpanon). Tässä on suuri ero verrattuna komission toimivaltaan ensimmäiseen pilariin kuuluvissa asioissa, jossa se voi viedä asian tuomioistuimeen, jos jäsenvaltio laiminlyö perustamissopimuksen mukaisen velvoitteensa 1. 1 EY:n perustamissopimuksen 226 artikla. DT\547135.doc 7/7 PE 349.993