3/kesäkuu 2004 tidskrift för samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt SAIRAALOISSA TAPAHTUU 570.000 avohoitokäyntiä 426.000 hoitopäivää 38.000 leikkausta 12.000 tähystystoimenpidettä 29.000 sädehoitoa 5.600 tehohoitopäivää 4.700 synnytystä 3,5 milj. laboratoriotutkimusta 280.000 radiologista tutkimusta 30.000 ultraäänitutkimusta NUMERO VÄESTÖNUMERO VÄESTÖNUMERO VÄESTÖNUMERO VÄESTÖ www.vsshp.fi
Turvallista hoitoa huomennakin 2 Kun sairaanhoitopiirit muodostettiin vuonna 1991, oli niiden tarkoituksena tehostaa maamme hajanaista erikoissairaanhoitoa, jota ylläpiti 99 varsin itsenäistä sairaalakuntainliittoa. Näistä yksitoista toimi Varsinais-Suomen alueella. Tehostaminen tarkoittaa parempien palveluiden tarjoamista käytettävissä olevilla resursseilla. 1990-luvun laman aikana terveydenhuollon menot alenivat kymmenellä prosentilla ja vuoden 1991 todellinen taso saavutettiin vasta vuonna 2001. Ilman sairaanhoitopiirejä ei läpikäyty rakennemuutos olisi toteutunut yhtä hallitusti. Viime vuodet ovat olleet menojen kasvun aikaa. Valtaosaltaan tämä on johtunut terveydenhuoltoalan palkkojen noususta sekä modernin sairaalateknologian ja uusien tehokkaiden lääkkeiden käyttöönotosta. Palkkojen nousu on onnistunut pitämään henkilöstön töissä julkisella sektorilla ja uusi teknologia on pelastanut ihmishenkiä ja parantanut sairaita potilaita. Erikoissairaanhoito Varsinais-Suomessa on suurten haasteiden edessä. Lääketieteellinen tiedekunta Turussa, korkeatasoinen ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset vahvistavat asemaamme Suomen terveydenhuollon kartalla, mutta ongelmiakin riittää. Sairaalalaitoksemme on hajanaisempi kuin muualla Suomessa. Palvelut ovat lähellä väestöä, mutta samalla tämä merkitsee lisäkustannuksia etenkin öisin ja viikonloppuisin usean sairaalan päivystäessä. Lähipalvelujen hyvä saatavuus näkyy tilastoissa siten, että Varsinais-Suomessa monia hoitotoimenpiteitä tehdään väestölle enemmän kuin muualla Suomessa. Esimerkeiksi näistä kelpaavat suonikohjuleikkaukset, kohdunpoistot ja kitarisakaavinnat. Samaan aikaan vaativin erikoissairaanhoito, josta esimerkkeinä käyköön aivo- ja hermokirurgia, käsikirurgia, vakavien tapaturmien vaativa hoito, aivohalvausten liuotushoito tai sydämen pallolaajennukset, on meillä liian niukasti resursoitua. Olisi hienoa, jos julkiset varat riittäisivät tyydyttämään kaikki terveydenhuollon tarpeet. Koska näin ei kuitenkaan ole, joutuu sairaanhoitopiiri jatkuvasti järjestelemään toimintoja ja priorisoimaan palveluja, jotta potilaat saisivat oikeudenmukaisella tavalla mahdollisimman hyvän hoidon myös vakavissa sairauksissa. Tämä ei ole helppoa näin herkällä toimialueella. Rationalisointiratkaisut nähdään usein tunteettomina säästöinä tai maakunnan tietyn osan sortamisena. Kuitenkin niillä pyritään ohjaamaan niukkoja resursseja siten, että potilaiden saama hyöty olisi koko maakunnassa mahdollisimman suuri. Pirstaleinen kuntakenttämme, lukuisat sairaalayksiköt ja aktiivinen ammattiyhdistysliike voidaan helposti kokea kitkana muutoksissa. Minun mielestäni ne ovat enemmän voimavara. Uskon varsinaissuomalaisen erikoissairaanhoidon osaamisen ja myös sen taloudellisen perustan tulevaisuuteen. Olemme usein olleet sairaanhoidon suunnannäyttäjiä koko maassa olkaamme sitä myös tulevaisuudessa. En trygg vård också i morgon När sjukvårdsdistrikten år 1991 bildades, så var avsikten med dem att effektivera den splittrade specialiserade sjukvården. I vårt land upprätthölls den specialiserade sjukvården då av 99 rätt självständiga kommunalförbund för sjukhus, av dessa verkade elva i Egentliga Finland. En effektivering innebär ett bättre utbud av tjänster med de resurser som står till förfogande. Under depressionen på 1990-talet minskade utgif- terna för hälsovården med tio procent och först år 2001 uppnådde man samma reella nivå som år 1991. Utan sjukvårdsdistrikten skulle den strukturomvandling som ägde rum inte ha skett lika behärskat. De senaste åren har varit en tid av ökade utgifter. Det här har till största delen berott på lönestegringarna inom hälsovårdssektorn och på att man tagit i bruk modern sjukhusteknologi och nya effektiva läkemedel. Lönestegringen har lyckats hålla personalen i arbete inom den offentliga sektorn och den nya teknologin har räddat människoliv och botat sjuka patienter. Den specialiserade sjukvården i Egentliga Finland står inför stora utmaning-
ar. Den medicinska fakulteten i Åbo, den högklassiga yrkeshögskolan och de övriga läroinrättningarna stärker vår ställning på kartan över Finlands hälsovård, men det fi n n s ä nd å tillräckligt med problem. Vårt sjukhusväsen är mera decentraliserat än på andra håll i Finland. Tjänsterna fi nns nära befolkningen, men på samma gång innebär det här extra kostnader, framför allt nattetid och veckoslut när flera sjukhus har jour. Den goda tillgängligheten på närtjänster syns i statistiken så, att man åt befolkningen i Egentliga Finland utför ett större antal av många vårdåtgärder än vad som är fallet på andra håll i Finland. Som exempel på dessa kan man ta åderbråcksoperationer, avlägsnande av livmodern och skrapning av tonsiller. Samtidigt har vi alltför knappa resurser för den mest krävande specialiserade sjukvården, som exempel kan nämnas hjärn- och nervkirurgi, handkirurgi, krävande vård av svåra olycksfall, trombolysbehandling vid slaganfall och ballongdilatation av hjärtat. Det vore fi nt, om de offentliga medlen skulle räcka till för att fylla alla behov inom hälsovården. Eftersom så i alla fall inte är fallet, så blir sjukvårdsdistriktet hela tiden tvunget att se över sin verksamhet och prioritera sina tjänster, så att patienterna på ett rättvist sätt skall få bästa möjliga vård också vid allvarliga sjukdomar. Det är inte lätt inom ett så här känsligt område. Man ser ofta rationaliseringarna som känslolösa inbesparingar eller som en diskriminering av någon viss del av landskapet. Med dem försöker man i alla fall dirigera de knappa resurserna så, att den nytta patienterna har skulle vara så stor som möjligt i hela landskapet. Man kan lätt se vårt splittrade kommunfält, de talrika sjukhusenheterna och den aktiva fackföreningsrörelsen som en friktion vid förändringarna. Enligt min åsikt är de snarare en resurs. Jag tror på kunnandet inom Egentliga Finlands specialiserade sjukvård och också på framtiden för dess ekonomiska grund. Vi har ofta varit vägvisare för hela landets sjukvård låt oss vara det också i framtiden. Aki Lindén Sairaanhoitopiirin johtaja Direktör för sjukvårdsdistriktet www.vsshp.fi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja sen sairaalat kertovat toiminnastaan yhteisessä Internet-palvelussa osoitteessa www.vsshp.fi. Jokaisella sairaalalla on palvelussa oma sivustonsa, jolla ne kertovat omista palveluistaan ja toiminnastaan. Olemme kehittäneet verkkopalveluamme rakentamalla uuden VSSHP-Ohjepankki-sivuston, jossa tarjoamme sairaalamme eri asiantuntijoiden tuottamaa tietoa terveyden edistämisestä, sairauksista ja niiden hoidoista, tutkimuksista ja toimenpiteistä sekä sosiaalietuisuuksista. Lisäksi Ohjepankki-sivuilla julkaistaan linkkejä muiden tuottamille verkkosivustoille, joista uskomme olevan hyötyä asiakkaillemme. VSSHP-Ohjepankki on juuri avattu ja sen huomaa etusivun vihreään yläpalkkiin ilmestyneestä Ohjepankki-painikkeesta. Suora osoite on http://ohjepankki.vsshp.fi. Tervetuloa www-sivullemme! Anna palautetta lehdestä! Lasaretti-lehti on ilmestynyt vuoden 2001 alusta alkaen viitenä numerona vuodessa, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun lehti jaetaan myös kaikkiin sairaanhoitopiirin kuntien talouksiin. Niinpä toimitus onkin kiinnostunut saamaan palautetta lehden sisällöstä. Mikä oli hyvää ja mikä huonoa, puuttuiko jotain tai oliko jotain liikaa? Alustavasti on suunniteltu, että vastaava»väestöpainos» tehtäisiin joka vuosi kesän kynnyksellä. Saamamme palaute auttaa tekemään entistä paremman lehden! Palautetta voi antaa helposti Internetsivulla www.vsshp.fi/yhteydet olevan lomakkeen avulla tai postitse osoitteeseen Lasaretti-lehden toimitus, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, 20521 Turku. Jälkitilaus mahdollista Jos joku ei tätä lehteä ole saanut kotiinsa esim. mainosjakelukiellon takia, sen voi tilata jälkipostituksena yllä mainitun Internet-lomakkeen tai postiosoitteen kautta. Tämän numeron kirjoittajat: Esa Halsinaho, Anki Lahtinen, Aki Lindén, Mathias Luther, Tuulikki Noramaa, Markku Näveri ja Tuula Vainikainen Käännökset: Rea Telenius Valokuvat: Esa Halsinaho, Esko Keskioja, Sauli Laine, Anki Lahtinen, Mathias Luther, Markku Näveri ja TYKSin arkisto Turvallista hoitoa huomennakin....... 2 En trygg vård också i morgon........ 2 Keskolan pikkupotilaat hellässä hoidossa 4 Teho-osasto ei hiljenny koskaan...... 4 Uudet PET-kamerat lisäävät potilastutkimuksia............... 5 Åbolands mentalvårdscentral övervann avstånden.................... 6 Åbolands sjukhus Goda viljor skapar en läkande miljö................ 7 Tavoitteena työkyky.............. 8 Sairaala moniammatillinen työyhteisö. 8 Ortopediset leikkaukset keskitettiin TYKSin Kirugiseen sairaalaan....... 10 Turun»Kirra» ja Raision sairaala kaikkien käytettävissä............ 11 Illaksi kotiin.................. 12 Kuvat lääkärin apuna............ 13 Salon seudun sairaala hyvin toimiva erikoissairaanhoidon yksikkö........ 15 Vakka-Suomen sairaala keskikokoinen moniosaaja................... 16 Vaikea lihavuus hoitoon Loimaalla.... 18 Tuhat näytettä päivässä........... 19 Kalleimmat hoidot maksetaan yhdessä. 20 Sairaalapotilas ei suurta matkalaukkua tarvitse............ 21 Kivunhoito on yhteistyötä......... 21 Sairaanhoitopiiri on kuntien yhteinen organisaatio............ 22 Psykiatrian palveluja kriiseissä...... 23 Paljon vartijat................. 24 Liikkumisen iloa myös näkövammaiselle lapselle......... 26 Synnytysosastot panostavat turvallisuuteen ja perhekeskeisyyteen. 28 TYKSin seniorit................ 30 Sisustusarkkitehtien kunniapalkinto TYKSin T-sairaalalle............. 31 T-sairaala vihittiin käyttöön........ 31 Kannen iso kuva: Loimaalainen Juho Kopra elää täyttä reipasta elämää diabeteksesta huolimatta. Pieni kuva: Laparoskooppinen sappileikkaus TYKS Raision sairaalassa. Sisältö 3
Vain 730-grammaisena syntynyt»peppi» on kuukautta myöhemmin saanut sata grammaa painoa lisää. Sairaanhoitaja Sanna Hakala varmistaa, että CPAP-laitteen hengitysletku on tukevasti kiinni. 4 Keskolan pikkupotilaat hellässä hoidossa Yhä useampi TYKSin lastenklinikan keskolassa eli vastasyntyneiden tehoosastolla hoidettavista pikkupotilaista pääsee hyötymään ylipaineeseen perustuvasta hengityshoidosta uusien CPAP-laitteiden ansiosta. Keskolan käytössä on jo 12 CPAP-laitetta, joista osa on saatu lahjoitusvaroin. Viimeksi Lastenklinikoiden Kummit ry lahjoitti kolme tällaista noin 10.000 euron hintaista apuvälinettä. CPAP-laitteet vähentävät hengityskoneiden (respiraattoreiden) käyttötarvetta. Ylipainehengitys on pehmeämpi hoitomuoto kuin respiraattorin käyttö, koska CPAP-laite on vastasyntyneiden keskosten hennoille keuhkoille hellävaraisempi kuin hengityskone, osastonylilääkäri Liisa Lehtonen selvittää. CPAP-laitteesssa ilmaa puhalletaan varovasti vastasyntyneen keuhkoihin nenän kautta ja pikku potilaan annetaan hengittää itse. Respiraattorissa kone avustaa hengitystä ainakin osittain ja samalla kone voi aiheuttaa vaurioita pienille keuhkoille. Menetelmä ei sinänsä ole kovin uusi, mutta Lehtosen mukaan uutta on, että ylipainehengityshoitoa käytetään yhä useammin ensimmäisenä hoitokeinona. Aiemmin keskospotilaat kytkettiin ensin hengityskoneeseen ja vasta sen jälkeen CPAPlaitteeseen. Sekin on uutta, että viime syyskuusta alkaen yksi meidän CPAP-laitteemme on ollut synnytyssalissa, minkä ansiosta keskosena syntyvien ylipainehengityshoito päästään aloittamaan heti syntymän jälkeen, Lehtonen kertoo. Viime vuonna jo 44 keskospotilasta voitiin hoitaa pelkästään CPAP-laitteessa, kun vuotta aiemmin luku oli 24 potilasta. Kaikkiaan CPAP-hoitopäiviä kertyi 891 vuonna 2003, mikä on 215 enemmän kuin vuonna 2001. Respiraattorilla tehtiin vuonna 2003 enää 482 hoitopäivää, kun niitä vielä vuonna 2001 oli 703. Viime vuonna keskolassa hoidettiin yhteensä 610 potilasta ja kirjattiin 5 728 hoitopäivää. Keskosia potilaista oli kuitenkin vain noin neljännes. Ennenaikaisina syntyneiden hoitotulokset ovat viime vuosina parantuneet huimasti ja nykyään jopa alle puolikiloisina syntyneet keskoset saattavat selvitä elämän alkuun. Keskoseksi määritellään ennen 37. raskausviikon täyttymistä syntyneet. EH Yötä päivää ympäri vuoden Tehoosasto ei hiljenny koskaan Tehohoito-osastot ovat suurten sairaaloiden hermokeskuksia. Ne ovat usein potilaiden viimeisiä oljenkorsia, kun sairaus ottaa ylivallan tai vakava onnettomuus uhkaa sammuttaa elämänkipinän. Hyvä esimerkki tehohoidon ja siihen kiinteästi liittyvän ensihoidon mahdollisuuksista saatiin viime helmikuussa, kun Lounais-Suomen merialueella jäihin pudonnut ja käytännössä jo kuollut nainen elvytettiin takaisin henkiin. Näin dramaattiset pelastumiset ovat harvinaisia ja onnistuakseen ne vaativat aina pelastus-, lääkintä- ja hoitohenkilökunnan rautaista ammattitaitoa ja saumatonta yhteistyökykyä, sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri Arno Vuori painottaa. Onnettomuuspaikalle saatiin nopeasti Medihelin ja Kaarinan palolaitoksen yksiköt. Palolaitoksen sukeltajan saatua naisen merestä aloitettiin elvytys välittömästi jo
jäällä ja sitä jatkettiin rannalla odottavassa ambulanssissa. Naisen kehon sisälämpötila oli laskenut 27 asteeseen. Hän ehti olla jään alla runsaat puoli tuntia. Elvytystä jatkettiin koko matka TYKSiin, jossa potilas vietiin ensiavun kautta suoraan leikkaussaliin ja sydänkeuhkokoneeseen. Sen avulla kehon lämpötilaa voitiin nostaa hallitusti ja sydän alkoi jälleen sykkiä parin tunnin tauon jälkeen. Potilasta hoidettiin teho-osastolla ja vuodeosastolla yhteensä viikon verran, jonka jälkeen hän pääsi kotiin. Teholla 1800 potilasta vuodessa Varsinais-Suomessa tehohoito on keskitetty TYKSiin. Aikuisten»teholla» on 24 paikkaa ja siellä hoidetaan noin 1 800 potilasta vuodessa, mistä kertyy noin 6 000 vuotuista hoitopäivää. Hoitoaika vaihtelee yhdestä päivästä jopa kolmeen kuukauteen. Teho-osastolla on myös Suomen ainoa ympärivuorokautisesti toimiva ylipainehappihoidon keskus, jossa hoidetaan tuhatkunta potilasta vuodessa. Ylipainehappihoidossa potilas hengittää sataprosenttista happea painekammiossa. Hoitoa käytetään sukeltajantaudissa, häkämyrkytyksessä ja kaasukuolioinfektioissa sekä usein muissakin vakavissa pehmytkudosinfektioissa ja tilanteissa, joissa kudosten hapetusta on parannettava. Keskukseen tuodaan potilaita kaikkialta Suomesta. Lasten ja vastasyntyneiden tehohoitoa varten TYKSissä on omat osastot, vastasyntyneiden teho tunnetaan myös keskolana. Internet: www.tyks.fi/tehohoito EH Potilasta valmistellaan ylipainehappihoitoon TYKSin teho-osaston suuressa monipaikkaisessa ylipainekammiossa. TYKSin kantasairaalan alueella sijaitsevaan Valtakunnalliseen PET-keskukseen on hankittu kaksi uutta PET-kameraa, joiden ansiosta potilaiden hoidossa tarvittavien PET-kuvausten vuotuista määrää voidaan lisätä nykyisestä 200 300:sta jopa tuhanteen lähivuosien aikana. Uudet laitteet kaksinkertaistavat tutkimuskapasiteettiamme, mistä potilaat saavat suoran hyödyn, sairaalafyysikko Mika Teräs vahvistaa laitteiden vastaanottotarkastukseen liittyvien töidensä lomassa. Uudet PET-kamerat maksoivat 1,5-2 miljoonaa euroa kappaleelta. Toinen ostettiin sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston yhteishankintana, mutta toisen rahoitti maailman johtaviin radiolääkkeiden valmistajiin lukeutuvan Amersham Healthin Turussa sijaitseva Imanet-tutkimuskeskus. Jälkimmäisen hankinnan taustalla on PET-keskuksen ja Amersham Healthin viime vuonna tekemä viisivuotinen sopimus tutkimusyhteistyöstä, joka merkitsee useiden miljoonien eurojen resursointia PET-keskuksen toimintaan vuositasolla. Sairaalafyysikot Mika Teräs ja Tuula Tolvanen tekevät uuden PET-kameran vastaanottotarkastukseen liittyviä koekuvauksia. Uudet PET-kamerat lisäävät potilastutkimuksia Piirin ja yliopiston rahoilla hankittu kamera soveltuu erityisen hyvin aivojen kuvaustutkimuksiin, eikä sitä edes ole tarkoitettu koko kehon kuvauksiin. Laitteen erotuskyky on jopa 3 millimetriä eli noin kaksi kertaa vanhempia kameroita parempi, Teräs kehaisee. Vastaavia laitteita on muualla maailmassa vain neljä kappaletta. PET-kuvia (PET = positroniemissiotomografia) saadaan, kun potilaalle annetun radioaktiivisen merkkiaineen lähettämä signaali muutetaan ymmärettäväksi kuvaksi. Näitä säteileviä merkkiaineita on käytösssä kolmisenkymment ja niitä tehdään Åbo Akademin omistamassa syklotronissa (hiukkaskiihdyttimessä ), joka myös sijaitsee PET-keskuksessa. Keskukseen on hankittu äskettäin uusi syklotroni, jota viritellään parhaillaan käyttökuntoon. Suurin osa PET-kuvauksista liittyy lääkkeiden kehittämiseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Potilastyössä PET-laitteita käytetään eniten syöpätautien levinneisyyden ja hoidon vaikutusten seurannassa, mutta laitteista on hyötyä myös epilepsian ja dementian sekä sydäntautien diagnostiikassa. Satakunta henkeä työllistävä PETkeskus palvelee kaikkia Suomen sairaaloita. Internet: http://pet.utu.fi EH 5
Åbolands mentalvårdscentral övervann avstånden med hjälp av videokonferensteknik Åbolands mentalvårdscentral i Pargas har redan i flera års tid använt videokonferensteknik för patientkontakter och haft goda erfarenheter av det. Den nya tekniken har minskat på resorna och åstadkommit ett närmare vårdförhållande. 6 Överläkare Heikki Eliander är med skäl nöjd: Det här är ett mycket enkelt sätt att nå patienten. Kontakten skapas genom att man trycker på ett par knappar och tekniken fungerar bra. Det har mycket sällan hänt att det förekommit något problem i förbindelserna, berättar Eliander. Att trycka på ett par knappar ersätter alltså en besvärlig resa till skärgården, som kan ta upp till flera timmar och dit man inte ens alltid kommer fram på grund av menföret. Tekniken är oersättlig just på vintern, när det är som besvärligast att resa och då behovet av tjänster är som störst. På vintern används apparaten varje vecka, berättar Eliander. Den enda egentliga förbättringen, som han kan tänka sig, är en bredbandskoppling. Nu använder man ISDN-förbindelse, det vill säga en snabb telefonlinje, som Milloin TYKSin ensiapuun? Överläkare Heikki Eliander (till vänster), projektsekreterare Birgit Karlsson och tekniska experten Timo Savolainen gör apparaterna klara för en videokonferens på Åbolands mentalvårdscentral. kostar relativt mycket jämfört med bredbandsförbindelsen. Å andra sidan har telefonnätet funnits där färdigt, så man har inte behövt investera i det. Enligt Eliander har patienterna tagit väl emot videokonferenstekniken. När någon en gång har använt den här metoden, så vill han nog i allmänhet använda den också i fortsättningen. Det här motsvarar på sätt och vis telefontid, men här får man klart bättre kontakt än genom att använda enbart telefon. I allmänhet bildas kontakten så, att det först är en hälsovårdare hos patienten, och hon öppnar förbindelsen. När förbindelsen är etablerad, blir patienten lämnad ensam och kan tala med sin läkare förtroligt. Där kan man diskutera medicinering, laboratorieresultat eller till exempel detaljer som gäller vården, berättar Eliander. Apparatur för videokonferenser fi nns i alla skärgårdskommuner i Åboland och beredskapen att använda tekniken är därför god. Enligt Elianders åsikt kunde man i alla fall använda dem mera och också för andra ändamål än för hälsovårdssektorns behov. EH/RT Pääsääntöisesti ensiapua haetaan oman kunnan terveyskeskuksen päivystyksestä. TYKSin ensiapupoliklinikalla hoidetaan potilaita, jotka: tulevat ambulanssilla tapaturman tai äkillisen sairauskohtauksen takia tulevat lähetteellä toisesta hoitoyksiköstä (aluesairaala, terveyskeskus tai -asema, yksityinen lääkäriasema, muu hoitolaitos) ovat vointinsa puolesta välittömän erikoissairaanhoidon tarpeessa ovat välittömässä hengenvaarassa. Lisätietoja: www.tyks.fi/ea Åbolands sjukhus Goda viljor skapar en läkande miljö Den 25-åriga Carl Gustav Eschner som 1830 flyttade från Lovisa till Åbo hade nog ingen aning om vad en digital röntgenapparat skulle vara. Men det är en av de många saker som Åbolands sjukhus kan tacka honom och andra framsynta donatorer för. Resurserna i vården. Överläkare Reijo Grönfors arbetar dagligen med patienterna.
Glad åt resultaten. Ekonomidirektör Mona Rönnholm ser att litenhet också kan betyda att man undviker dyrt dubbelarbete. Familjärt. Fysioterapeut Camilla Hämäläinen hjälper pensionerade sjömannen Jarmo Kaukola att gymnastisera med sina axelleder, medan Kaukolas rumskamrat Keijo Vesterinen t h tar igen sig efter en undersökning. Handelsmannen som tiotals år senare stiftade sin kvarlåtenskap till att användas för»eschnerska frilasarettet» i Åbo är en av de många historierna som gör Åbolands sjukhus speciellt. Sjukhusets är faktiskt ett resultat av många viljors samarbete och en hel del idealism. Stiftelsen för Eschnerska frilasarettet, liksom Kommunalrådet C G Sundells stiftelse hör till de aboensiska donatorer som i avgörande skeden har hjälpt Åbolands sjukhus till nya operationssalar och ny utrustning. Eschner tänkte sig att man skulle inrätta ett lasarett för fattiga och sjuka»företrädesvis ur handels- hökare- och sjömansklasserne». 50 bäddplatser tänkte han att man kunde behöva. Det underliga ödet gjorde att när Åbolands sjukhus (som nu har 52 bäddplatser!) föddes så använde dess sentida tillskyndare sitt affärssinne, lät sjömän hämta kaffepaket till efterkrigstidens ransoneringspräglade Finland och sälja det till förmån för sjukhusets grundande. När driftens skulle organiseras av de åboländska kommunerna så var det deras första gemensamma projekt överhuvudtaget. Sjukhuset öppnades 1951. Det var då huvudsakligen en barnavdelning. Det hade byggts med medel från försäljningen av kaffet och från Åbos fadderort Göteborg. Sjukhuset låg utanför det område som det primärt var avsett att tjäna, de åtta huvudsakligen svenska skärgårdskommunerna i Väståboland och på Kimitoön. Valde väg Barnavdelningen stängdes 1996. Förlossningarna hade flyttat till Åbo universitetssjukhus ÅUCS tio år tidigare. Här har man redan då gjort sådana svåra beslut som en del andra sjukhus fortfarande har framför sig, säger Mona Rönnholm som är sjukhusets ekonomichef. Men sjukhuset har kvar flera viktiga specialiteter: kirurgi, inre medicin, gynekologi, barn, öron och ögon. En barn- och ungdomspoliklinik har sjukhuset kvar. Den genomgripande specialiteten är att Åbolands sjukhus kan ge vård på modersmålet, också då det är svenska. Inget språktillägg Fortfarande är det kommunerna utanför Åbo som är sjukhusets största kunder, men S:t Karins har kommit upp på andra plats efter Pargas, och Åbo är på tredje plats. Sexton läkare, av dem sju deltidsanställda, tar sig an patienterna. Dessutom kan man köpa experthjälp och konsultationer utifrån. Hela personalen är cirka 115 ordinarie anställda. Men här verkar det inte fi nnas något språktillägg i kostnaderna. - Vi är den produktivaste enheten i sjukvårdsdistriktet och vi är på andra plats i hela landet. Vi har också den lägsta nivån av dokumenterade patientskador i hela landet, säger chefl äkare Reijo Grönfors. Chefl äkaren och sjukhusets ekonomichefen tror att Åbolands sjukhus lyckats vända litenheten till en fördel. I läkararbetet fi nns det ofta inte några stordriftsfördelar. Läkaren har ändå bara två händer och kan bara behandla en patient i taget. Det är egentligen bara ifråga om laboratoriefunktionerna som automatisering är möjlig, säger Grönfors. Vi har också en förhållandevis lätt administration. Resurserna fi nns just i patientvården, säger Mona Rönnholm. Det märks bland annat då överläkaren kniper bort några minuter av den här intervjun för att återvända till sin mottagning. En lucka I en liten enhet ser man helheter och personalen är engagerad. Man undviker en del misstag och dubbelarbete, säger Rönnholm. Ofta kan just den läkare som tar emot patienten första gången vara den som fortsätter med behandlingen. Då faller alltid några konsultationer och extra besök bort, säger Mona Rönnholm. Patienten får genast komma till en god specialist. Det är mycket bättre än om man först måste gå till någon som man inte upplever att kunde hjälpa. Det gjordes nästan 2 600 operationer år 2003 på Åbolands sjukhus. Den största gruppen är starroperationerna, cirka 800 per år. Andra stora kategorier är protesoperationerna. Avancerade canceroperationer, strålbehandling och hjärtkirurgi måste göras på större sjukhus. Men avancerade hjärtundersökningar kan man göra här. Cirka 11 000 vårddagar räknar sjukhuset per år, fördelat på 2 300 vårdperioder. Öppet hus Det kommer fortfarande patienter från de åboländska kommunerna men det kommer också mycket patienter med remisser från till exempel de privata läkarstationerna i Åbo. Länge var Åbolands sjukhus rätt okänt för svenskarna i själva Åbo. Det var då sjukhuset upprätthölls av ett åboländskt kommunförbund. Nu då det ingår i sjukvårdsdistriktet fi n n s i n g a hinder för att Åbopatienter kommer till sjukhuset. Om man ser till ekonomin så vore det rentav förmånligt, säger Grönfors. ML 7
Tavoitteena työkyky Työkyky on kuin rakkaus, se kuihtuu hoitamatta. Virkistäytyminen ja fyysisen kunnon kohotus auttavat paremmin kestämään rankan sairaalatyön kuormituksen. Työnantaja suorastaan vaatii työntekijöitä kuntoilemaan. Ja syystä. Henkilöstökertomuksesta näkyy, että keski-ikä on 43, eivätkä sairauslomat ole laskusuunnassa. Meitä patistetaan ladulle, lenkille ja uimaan, jotta parem- Mirja Hovirinta min jaksaisimme palvella Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä ja sen asiakkaita. Kuntojaostot eri sairaaloissamme tarjoavat henkilökunnalle, virkistysmäärärahojen puitteissa hikijumppaa, pesäpalloa, lentopalloa, jopa napatanssia. Sydämen sykettä voi nostaa vedessä voimistellen, tennismailaa heiluttaen tai sormet keilapalloon juuttuneina. Nuoremmille voisi tulevaisuudessa tarjota riippuliitoa, seinäkiipeilyä ja potkunyrkkeilyä, ikäihmisille näissä lajeissa lienee liian suuri tapaturmariski. Turvallisempia lajeja luukatoryhmälle ovat kiinalainen aamuvoimistelu ja sauvakävely. Pieni kisailu virkistää yhtälailla parisuhdetta kuin peruskuntoa. Työkyvyn piristykseksi on tarjolla pilkkikisoja, keskussairaaloiden SM-hiihtoja ja soutukilpailuja karnevaaliasuissa. Mahdollisuus on lisäksi saada tukea kaikenlaisten kuntoilu- ja kilpailutapahtumien osallistumismaksuihin. Osallistua voi New Yorkin maratonille tai Australian teräsmieskilpaan. Kymmenen euron avustuksen voi kuittia vastaan nostaa kassalta. Siinä kun suhteensa kipinän kadottanut aviopari hakeutuu parisuhdekurssille, niin työnantaja määrää työkykynsä kadottaneen työntekijän palkalliselle erityistehovalmennuskurssille. Vuosittain on kymmeniä huonokuntoisia lähetetty Siuntion erityiskuntoutuskeskukseen uudelleen motivoitaviksi. Maaseudun rauhassa aivopestään työntekijöitä terveiden elämäntapojen nimissä. Kotiin tullessa on varmasti unohtanut sanat hissi ja bussi. Vaihtelu virkistää ja uusi antaa intoa elämään, kuntoilussakin. TYKSissä on tehty syvälle maan uumeniin ilmainen kuntosali. Siellä jos missä otetaan löysät pois. Jos ei halua hikoilla hartiaprässissä, löytyy myös jokaiselta sairaalaltamme oma supisuomalainen rantasauna työntekijöiden hien irrottamista varten. Useimmissa paikoissa voi tarvittaessa järjestää koulutuspäiviäkin. Talvikuntoiluun on tarjolla luminen vaihtoehto, Tunturi-Jukola. Vähintään joka toinen talvi on tunnollisen työntekijän pidettävä korkeanpaikanleiri Saariselän maastossa ja koettava Lapin lumo. Siellä tarttunutta hiihtokuumetta eivät edes Turun sateet pysty lannistaman. On kuitenkin yksi laji, jota työnantajamme ei ole liiemmin tukenut. Sen harrastajamäärät ovat suuret ja innokkaat, mutta osallistumismaksut melko korkeat. Laji ei niinkään lisää fyysistä kuntoa, vaan sen teho näkyy enemmänkin henkisellä puolella. Kahden tunnin raivoisa kannustaminen jäähallissa tai jalkapallostadionilla vähentää melkoisesti työympäristön ajoittain aiheuttamia aggressioita. Olisi jo aika rakastaa penkkiurheilijoitakin. Sairaala moniammatillinen työyhteisö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on eittämättä yksi maakuntamme merkittävimmistä työnantajista. Onhan sen palveluksessa noin 5 400 työntekijää, enemmän kuin monessa kunnassa asukkaita. Ja määrä vain kasvaa... Vajaat 3 900 eri alojen ammattilaista on valinnut työpaikakseen Turun yliopistollisen keskussairaalan, Salon seudun sairaalassa työskentelee potilaiden parhaaksi lähes 700, Loimaan aluesairaalassa noin 360, Vakka-Suomen sairaalassa Uudessakaupungissa noin 350 ja Turunmaan sairaalassakin 150 henkilöä. Sairaala on omanlaisensa läpileikkaus koko yhteiskunnasta. Harva tulee ajatelleeksi sitä ammattien kirjoa, jota hyvä hoito edellyttää. Koko totuus ei vielä valkene, jos todetaan Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä olevan noin 3 300 eriasteista sairaanhoitajaa, vajaat 700 lääkäriä, 150 akateemista tutkimus- ja hoitohenkilöä sekä noin 1 300 talous-, huolto- ja hallintotehtävissä työskentelevää. Erilaisia tehtävänimikkeitä onkin peräti yli 150. Lääkärit ja hoitajat ovat tuttuja, samoin terapeutit, psykologit ja sosiaalityöntekijätkin. Mutta sairaalatyö on myös paljon muuta. On fyysikkoja, kemistejä, farmaseutteja, atk-suunnittelijoita, vahtimestareita, keittäjiä, huoltomiehiä, laitoshuoltajia, palkan- Sisätautien klinikan hematologisella vuodeosastolla työskentelevä erikoislääkäri Kari Remes on ollut osastollaan vuodesta 1988. TYKSiin hän tunnustaa tulleensa viran perässä, sillä hematologeille ei avoimia työpaikkoja ole tarjolla pilvin pimein. Työssään Remestä viehättää erityisesti sen jatkuva kehitys: erikoisalan tietämys ja hoidot käyvät 10 vuodessa läpi totaalisen mullistuksen. Erityisesti hän mainitsee kantasolusiirtotoiminnan kiinnostavan. Työssä viihtyy, kun saa tehdä työtä, joka kiinnostaa ja josta pitää, Remes tiivistää. 8
Sairaalan pienimpien potilaiden parissa työskentelee sairaanhoitaja Tarja Korpimo, jonka työpaikka on lastenklinikan vastasyntyneiden osasto eli keskola. Varahenkilönä vajaat 10 vuotta sitten aloittanut Korpimo halusi jo opinnoissaan erikoistua lasten sairaanhoitoon, joten työpaikka lankesi kuin luonnostaan. Työhönsä tyytyväinen Tarja Korpimo pitää haasteellisena saada työskennellä pienten lasten ja heidän perheidensä hyväksi ja sanoo todenneensa heti osastolle tultuaan:»tää on mun paikka.» Huoltomestari Jorma Salmi on nähnyt työssään teknisen kehityksen jättiläisloikat, sillä takana on jo runsas neljännesvuosisata TYKSin teknisessä huollossa. Salmi vastaa mm. viestintälaitteiden, erilaisten hälyttimien sekä av-laitteiden huollosta ja korjauksista. Työtään hän luonnehtii haastavaksi ja mielenkiintoiseksi ja sanoo sen vuoksi suuresti viihtyvänsä sairaalan teknisessä huollossa, jossa pääsee tekemisiin varsin monenlaisten teknisten kojeiden ja laitteiden kanssa. laskijoita, toimistotyöntekijöitä ja monia, monia muita, joiden panosta tarvitaan joko suoraan tai välillisesti takaamaan hyvä hoito. Sairaala jos mikä on todellinen moniammatillinen työyhteisö. Ja näitä töitä arvostetaan. Vastikään Suomen Kuvalehti selvitti eri ammattien arvostusta maassamme, ja kuinka ollakaan: kymmenestä arvostetuimmasta ammatista oli peräti kahdeksan sellaista, joita löytyy sairaalasta. Neljän kärki oli lääkäreiden miehittämä, ja hyvin olivat esillä muutkin, sillä SK:n listan 380 ammatista ainakin 80 oli»sairaala-ammatteja». Tittelit ja virkanimikkeet eivät kuitenkaan hoida potilaita, vaan sen tekevät ihmiset, edelleen. Vaikka lääketieteen tekninen kehitys on huimaa ja hoito- sekä tutkimuslaitteet ja lääkkeet aivan eri luokkaa kuin muutama vuosikymmen sitten, ei mikään korvaa ihmistä. Koneet ja laitteet eivät toimi, kamerat eivät kuvaa ilman ihmistä eikä robotti toistaiseksi ole korvannut kirurgia. Puhumattakaan siitä, että hoitosuhde on aina myös ihmissuhde, potilas tarvitsee lähelleen osaavan, ymmärtävän ihmisen. Suomen Kuvalehden selvityksessäkin todettiin, että nykyisin arvostetaan ammatteja, joissa käden taidot yhdistyvät tuoreimpaan teknologiaan kuten sairaalassa on laita. Kiinnostava työ lasten parissa veti mielenterveyshoitaja Tommi Hietikon TYKSin lastenpsykiatrian yksikköön 1990-luvun alussa. Sijaisuuksien jälkeen virka avautui piankin lastenpsykiatriselta osastolta, josta hän on nyttemmin siirtynyt sijaiseksi poliklinikalle. Kokemusta hänelle on karttunut myös nuorisopsykiatriasta ja aikuisten kriisiosastolta. Työssään Tommi Hietikko haluaa edistää potilaidensa hyvinvointia ja kiittelee intensiivistä yhteistyötä työparinaan toimivan lääkärin kanssa. Hän toteaakin olevansa koko ajan hyvässä opissa ja mielii muutenkin hankkia lisäkoulutusta. Vaikka työ on ajoittain raskasta, kun joutuu selvittelemään pienten potilaiden usein vaikeitakin elämäntilanteita ja miettimään, miten voisi näitä auttaa ja tukea, on se myös palkitsevaa, Hietikko toteaa. Laitoshuoltaja Kirsti Ottelin on jo lähes kymmenen vuotta huolehtinut kollegoidensa kanssa TYKSin siisteydestä. Osastotyöskentelyn jälkeen hän on nyttemmin siirtynyt vastaamaan hallintorakennuksen ja auditorion puhtaudesta. Toimenkuvaan kuuluu katsoa, että tilat ovat puhtaat lattiasta kattoon. Lisäksi Ottelin hoitaa kokoustilojen kahvitarjoilut. TYKSiin Kirsti Ottelin kertoo hakeutuneensa, koska sairaalatyöskentely on aina viehättänyt häntä. Sairaalassa saa toimia monien erilaisten ihmisten parissa. Sosiaalinen kanssakäyminen on vilkasta ja sellaista hän kaipaa, eikä ole kuulemma tarvinnut odotuksissa pettyä. Kirsti Ottelinia kannustaa myös, että hän saa ja voi vaikuttaa oman työnsä suunnitteluun. Lisäksi laitoshuoltajan työssä näkee saavansa jotakin aikaan, työnsä konkreettisen tuloksen. Henkilöstöstä pidetään huolta Ei ole pelkkä klisee, että sairaalankin toiminta on kiinni henkilöstöstä. Kilpailu työntekijöistä on nykyisin kiivasta ja kiivaammaksi se käy suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tähän on valmistauduttu monin tavoin, edellyttäähän menestyksellinen ja tuloksellinen toiminta uusiin haasteisiin vastaamista. Rekrytointi ei onnistu, ellei työpaikka houkuttele. Sairaanhoitopiirin sairaalat tarjoavat työpaikan, jossa pyritään panostamaan erilaisiin työyhteisöä kehittäviin toimiin. Sanalla sanoen tuetaan työhyvinvointia, eli satsataan henkilöstön fyysiseen kuntoon ja terveyteen, kehitetään työtä, työtapoja ja työolosuhteita sekä johtamiskulttuuria. Yksi keskeisiä keinoja on koulutus: osaamisen turvaamisella ja henkilöstön ammattitaidon ylläpidolla ja kehittämisellä voidaan paitsi parantaa hoidon vaikuttavuutta ja laatua myös edistää henkilöstön hyvinvointia. Sairaalat tarjoavatkin työntekijöilleen mahdollisuuden itsensä jatkuvaan kehittämiseen, uuden oppimiseen, monipuolisiin tehtäviin ja urakehitykseen. Työssä viihtymisen olennaisia tekijöitä on myös, että resurssit, tilat ja laitteet ovat tiptop. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä korjataan vanhaa, rakennetaan uutta ja hankitaan uusia hoito- ja tutkimuslaitteita vuosittain. Kukaan ei kuitenkaan paiski töitä palkatta, ei edes kutsumusammatissa. Julkisen sektorin palkkataso ei ole pelkkää kiitosta saanut, mutta muutostakin on tapahtunut, sillä palkkausjärjestelmiä kehitetään koko ajan kilpailukykyisemmiksi erilaisista kannustavista palkkausmuodoista alkaen. Vähäinen merkitys ei varmasti ole sairaalatyöpaikan turvallisuudellakaan, sillä melko vähän on maamme sairaaloista väkeä irtisanottu. Tietoa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin avoimista työpaikoista ja sijaisuuksista: www.vsshp.fi valikko: työnhaku. MN 9
Ortopediset leikkaukset keskitettiin TYKSin Kirurgiseen sairaalaan TYKS Kirurginen sairaala Osastot ja muut yksiköt Nro Nimi 225 Ortopedian poliklinikka, P-kerros 226 Tähystysyksikkö, sijainti Turun Terveystoimen tiloissa, 1. krs (Vanha kirurginen sairaala) 232 Ortopedian vuodeosasto, 2. krs 233 Kirurgian vuodeosasto, 3. krs 234 Ortopedian vuodeosasto, 4. krs 235 Ortopedian vuodeosasto, 5. krs 254 Ortopedian leikkausosasto, 1. krs 255 Ortopedian leikkausosasto, 1.krs 951 Valvontaosasto, 3. krs 993 Välinehuolto, P-krs 298 Hallinto, sijainti Sisätautisairaalan 2. krs Neuvonta ja vaatesäilytys, P-krs Hoitotarvikevarasto, P-krs 131 Laboratorio-osasto, 1. krs, kulku Sisätautisairaalan puolelta (kuuluu TYKS-Laboratorioihin) 141 Röntgenosasto, 1. krs, kulku Sisätautisairaalan puolelta (kuuluu TYKSin kuvantamiskeskukseen) Yhteystiedot TYKSin kirurgiseen sairaalaan Puhelinvaihde: (02) 313 0000 Katuosoite: Luolavuorentie 2, Turku Postiosoite: PL 28, 20701 Turku Kartta Internetissä: www.tyks.fi/toimipaikat 10 Entinen Turun kaupungin kirurginen sairaala on toiminut osana Turun yliopistollista keskussairaalaa kuluneen vuoden alusta lähtien. Fuusion jälkeen sairaalan uudeksi nimeksi tuli TYKS Kirurginen sairaala. Kirurgiseen sairaalaan on keskitetty ennalta suunnitellun (elektiivisen) ortopedian toiminnat sekä paksusuolikirurgia ja suuri osa ennalta suunniteltavasta vatsaelinkirurgiasta. Lähes kaikki potilaat tulevat Kirurgiseen sairaalaan kutsuttuina, eikä siellä siis ole ensiapupäivystystä. Turun ja ympäristökuntien yöaikainen terveyskeskuspäivystys on keskitetty Kirurgisen sairaalan vieressä sijaitsevan Mäntymäen pääterveysaseman päivystysasemalle. Erikoissairaanhoitoa vaativat päivystyspotilaat hoidetaan entiseen tapaan TYKSin Kantasairaalan ensiapupoliklinikalla Kiinamyllynkadulla. Potilaiden kannalta suurin muutos on se, että Kirurgisessa sairaalassa hoidetaan nyt kaikkien kuntien potilaita eikä enää pääasiassa turkulaisia. Varmista oikea hoitopaikka! TYKSiin kutsun saaneiden potilaiden on nykyisin syytä lukea tarkkaan kutsussa oleva teksti, jotta varmasti tulevat hoitoon oikeaan paikkaan. TYKSillähän on nykyisin toimintoja neljässä pääpaikassa: Kan- tasairaalassa Kiinamyllynkadulla, Kirurgisessa sairaalassa Luolavuorentiellä, Raision sairaalassa ja Paimion sairaalassa. Suurin osa Kirurgisen sairaalan noin 240 työntekijästä kuuluu TYKSin ortopedian ja traumatologian klinikkaan. Toiminnan käynnistämisessä on riittänyt haasteita, sillä myös klinikka on uusi; se muodostettiin vuoden vaihtuessa irrottamalla tuki- ja liikuntaelinten leikkaushoito kirurgian klinikan toiminnasta omaksi klinikakseen. Ylihoitajan tehtäviä fuusiosta lähtien hoitanut sairaanhoitaja Virve Kultanen ei näe fuusion aiheuttaneen potilaiden kannalta suuriakaan mullistuksia. Joitakin kertoja asiakkaat suunnistivat alussa Kantasairaalaan ehkä vanhan mielikuvan perusteella, mutta nyt he osaavat kyllä jo oikeaan osoitteeseen. Olemme todella pyrkineet ohjaamaan potilaita tarkasti oikeisiin paikkoihin, hän kertoo. Fuusiossa riitti haasteita Henkilökunnalle fuusio ja uuden klinikan käynnistäminen ovat sitten olleetkin paljon suurempi haaste. Tässä on tullut eteen paljon sellaista, johon ei millään osattu varautua. Lisäksi kuntalaskutus oli meille uutta ja TYKSin ja kaupungin erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen on vaatinut uusien käytäntöjen ja tapojen omaksumista, missä aina menee oma aikansa. Eikä lähtöä tehnyt helpommaksi sekään, että siirryimme käyttämään sähköistä sairauskertomusjärjestelmää Oberonia aiemman Pegasoksen sijasta, Kultanen luettelee suurimpia koetinkiviä. Syksyllä tulee eteen uutena asiana lääketieteen kandiopetuksen vaatimien järjestelyiden toteuttaminen. Pitäisi löytyä pukukaappeja, työtiloja, atkluokka sekä opetus- ja kokoustiloja noin 50 kandille, hän huokaa Nyt kesän kynnyksellä sairaalan perustoiminnat sujuvat Kultasen mielestä jo ihan mallikkaasti. Täällä on hyvä tehdä töitä, onhan tämä hieno rakennus ja edelleen yksi maamme uusimmista sairaaloista, Kultanen vakuuttaa. Vaativaa ortopediaa piirin koko väestölle Uuden klinikan ensimmäiseksi ylilääkäriksi nimitetty Olavi Nelimarkka ei lainkaan ihmettele alkuvuoden käynnistymisvaikeuksia. Toimintahan muuttui radikaalisti. Nyt me teemme täällä kaikki
mitä ennenkin ja sen lisäksi kaiken sairaanhoitopiirin vaativan ortopedisen kirurgian, hän kiteyttää. Nelimarkan johtama klinikka tarjoaa koko ortopedisten leikkausten kirjon, muun muassa tekonivel-, olkapää- ja polvikirurgisia toimenpiteitä, kaikille sairaanhoitopiirin asukkaille. Selkäleikkauksia tarvitsevat Turun asukkaat hoidetaan erillisen sopimuksen perusteella nimenomaan Kirurgisessa sairaalassa. Jatkossa selkäkirurgia siirtyy Kantasairaalaan, kun siellä sijaitsevaa toimintaa laajennetaan. Nelimarkka on tyytyväinen siihen, että kaupungilta»perinnöksi» tullut pitkä lähetepotilaiden jono on saatu lähestulkoon purettua. Tutkimukseen pääsyä silloin odottaneista 2 053 lähetepotilaasta oli huhtikuun lopussa tutkimatta enää 370. Odotusajat ovat lyhentyneet viime vuoden keskimääräisestä 22 kuukaudesta noin kahdeksaan kuukauteen ja tavoitteena on puristaa se kohta kuuteen kuukauteen. Ensi vuonnahan sen pitäisi olla enintään kolme viikkoa, Nelimarkka muistuttaa. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana ortopedian ja traumatologian klinikalla tehtiin 2 079 leikkausta ja 5 231 avohoitokäyntiä, mistä voidaan laskea 1-2 prosenttiyksikön suuruinen notkahdus viime vuoden vertailukuihin. Alkuvuoden kevennettyä aloitusta ei näköjään saatu täysin paikattua, vaikka teimme keväällä reippaasti lisätöitä. Myös tietotekniikassa, röntgenpalveluissa ja konekirjoituksessa esiin tulleilla ongelmilla on osuutensa takapakkiin. Nyt toiminta joka tapauksessa pyörii aivan täysillä, Nelimarkka kertoo. Ortopedian ja traumatologian klinikalla työskentelee 185 henkilöä, joista 25 on lääkäreitä. Klinikan vuodeosastoille tulee päivittäin 45-50 uutta potilasta. Poliklinikalla käy 350-400 asiakasta viikossa. EH Liittyminen TYKSiin muutti hoitopaikan määräytymistä Turun»Kirra» ja Raision sairaala kaikkien käytettävissä Entisten Raision aluesairaalan ja Turun kaupungin kirurgisen sairaalan liittäminen Turun yliopistolliseen keskussairaalaan muutti molempien sairaaloiden asiakaskuntaa. TYKSin osana ne palvelevat nyt kaikkien sairaanhoitopiirin jäsenkuntien asukkaita. TYKSiin kutsuttavan potilaan hoitopaikan valinnan ratkaisee siis potilaan sairauden laatu, eikä hänen kotikuntansa. TYKSiin hoitoon kutsuttava potilas ohjataan johonkin TYKSin neljästä sairaalayksiköstä, jotka ovat Kantasairaala, Kirurginen sairaala, Paimion sairaala ja Raision sairaala. Huomattakoon, että uusi T-sairaala on osa Kantasairaalaa, vaikka sinne kuljetaankin eri kadun kautta. Aluesairaalana toimiessaan nykyinen TYKSin Raision sairaala palveli ensisijaisesti oman osavastuualueensa kuntien asukkaita. Raision osavastuualueen kuntia ovat perussopimuksen mukaan Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Mietoinen, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, Rymättylä, Vahto ja Velkua. Turun omistuksessa Kirurginen sairaala palveli pääasiassa turkulaisia, mutta Turulla oli sopimuksia myös eräiden naapurikuntien väestön hoitamisesta. TYKSiin liittymisen jälkeen potilaiden kotikunta ei aiemmalla tavalla enää vaikuta hoitopaikan valintaan. Kokonaisuutena TYKSissä on edustettuna 46 erikoissairaanhoidon erikoisalaa eli lähes kaikki (vain liikuntalääketiede, oikeuspsykiatria ja terveydenhuolto puuttuvat), joten sitä voi hyvällä syyllä kutsua täyden palvelun sairaalaksi. Kantasairaalasta löytyy suurimpana yksikkönä laajin valikoima palveluita. Sinne on keskitetty ensiapupäivystys, tehohoito, sydänkirurgia, syövän sädehoito ja monet muut vaativimmat erikoisalat. Kirurginen sairaala on erikoistunut ortopedisiin leikkauksiin, esimerkiksi olkapää-, polvi- ja tekonivelkirurgiaan. Siellä tehdään myös selkäleikkauksia. Paimion sairaalan toiminta painottuu keuhkosairauksiin, kuntoutukseen sekä reumasairauksien kokonaisvaltaiseen hoitoon. Se toimii myös piirin uniapneahoidon keskuksena. Raision sairaalan erikoisosaamista ovat laparoskooppiset eli tähystystekniikalla suoritettavat vatsan alueen leikkaukset ja yleiskirurgia. Lisäksi Raisiossa sijaitsee osa TYKSin sisätautiklinikasta ja lasten ja nuorten sekä aikuisten psykiatrian vastaanotot. Jatkossa Raisioon keskitetään myös verisuonikirurgiaa. EH Paimiolainen Laila Lindfors kertoo kokeneensa ihan mieluisan yllätyksen saatuaan maaliskuun lopussa tiedon pääsystään TYKSin Kirurgiseen sairaalaan.»olin kuullut tästä fuusiosta jo aiemmin ja oli mukavaa päästä näin hienoon paikkaan», Lindfors kertoili odottaessaan hakijoita olkapään aukivääntöön eli hienommin narkoosimobilisaatioon. Vähän Lindfors tunnusti jännittävänsä, mutta uskoi, että viime kesästä asti vaivannut olkapääkipu jäisi tämän jälkeen historiaan. Sairaalan vuoteessa pitää nukkua vain kaksi yötä. 11
Illaksi kotiin Päiväkirurgisesti suoritettava tähystysleikkaukset ovat olennaisesti vähentäneet potilaiden sairaalapäiviä. 12 Siinä missä sappirakkopotilas vielä pari vuosikymmentä sitten vietti sairaalassa 7-9 vuorokautta, tähystysleikkauksella leikattu potilas voidaan usein kotiuttaa vielä leikkauspäivänä, sanoo TYKS Raision sairaalan johtava lääkäri, kirurgian ylilääkäri Mikko Isomäki. Aluesairaalasta TYKS Raision sairaala Aikaisemmin Raision aluesairaalana tunnettu yksikkö muuttui vuoden 2003 alusta TYKS Raision sairaalaksi. Tämä tarkoittaa, että vanhat kuntarajat on poistettu, ja Raision sairaalan potilaat tulevat laajasti koko sairaanhoitopiirin alueelta. Alueellisen laajenemisen vastapainoksi sairaalan toimintaa rajattiin vuoden 2004 alusta kirurgian työnjakoa toteutettaessa yleiskirurgiaan. Esimerkiksi ortopediset tekonivelleikkaukset ja suuret syöpäleikkaukset siirtyivät Raisiosta TYKSin muihin kirurgian yksiköihin. Tyypillisiä yleiskirurgisia toimenpiteitä ovat mm. tyräleikkaukset, suonikohjuleikkaukset ja erilaisten hermopinteiden korjaukset. Yleiskirurgian ja selkäkirurgian lisäksi sairaalassa jatkuu myös valtimoverisuonikirurgia. Panostusta päiväkirurgiaan Raisiolaiselle Päivi Nikkaselle tehdään kuvassa sappileikkaus tähystysleikkauksena. Kirungina Mikko Isomäki, avustavana lääkärinä Maria Grannas ja instrumenttihoitajana Mari Löytökorpi. Anestesiahoitajana Irmeli Niemelä ja anestesialääkärinä Thomas Gaebler. Valvovana hoitajana Jaana Kujanpää. Tähystyskirurgia aloitettiin Raision sairaalassa vuonna 1995 ja sen osuus kaikista Raisiossa tehdyistä leikkauksista on noin 10 prosenttia. Vuodesta 1997 alkaen kirungian ylilääkärinä toiminut Isomäki toteaa Raision sairaalan olevan tiettävästi ainoa sairaala Varsinais-Suomessa, joka jo vuosien ajan on tehnyt mm. sappileikkauksia päiväkirurgisesti. Esimerkiksi vuonna 2002 näitä potilaita oli 12 ja viime vuonna 8. Sappileikkaus on suhteellisen iso leikkaus eikä välttämättä ole kaikkien tiedossa, että se voidaan suorittaa päiväkirurgisesti. Tähystysleikkauksena suoritettu toimenpide on potilaalle monellakin tapaa hyvä vaihtoehto. - Yleensä tähystysleikkaus on potilalle kivuttomampi, toipumisaika on lyhyempi ja leikkausarvet ovat huomaamattomia, Isomäki luettelee. Pidemmällä aikavälillä vältyään myös vatsaontelon kiinnikkeiltä. Kun sappipotilaan hoitoaika entisinä aikoina oli useita vuorokausia, nyt on mahdollista kotiutua jo samana päivänä. Toki sairaala edellyttää, että näissä tapauksissa kotona on joku auttamassa. Nopea kotiuttaminen ei Isomäen mukaan olekaan sinänsä tavoite, vaan sairaala arvioi potilaan kunnon, tekee päätöksensä sen mukaan ja kontrolloi tilanteen vielä seuraavana päivänä puhelimitse.. Raision sairaalassa on viime vuosina leikattu vuosittain 1600-1900 potilasta ja näille on tehty sivutoimenpiteet mukaan laskien 2100-2300 kirurgista toimenpidettä. Sairaalan käytössä on neljä asianmukaista leikkaussalia, joten se myös näiltä osin pystyy hyvin palvelemaan asiakkaitaan. TN Turkulaiselle Jarmo Thurénille koitui kohtalokkaaaksi 250 kiloa painavan matkapuhelintukiaseman nosto. Raskas taakka ja epämukavat työasennot aiheuttivat nivustyrän, joka hoidettiin päiväkirurgisella tähystysleikkauksella. Siinä heikko alue saa tuekseen verkkovahvistuksen. Kymmensenttisten haavojen sijasta leikkaus hoidetaan viemällä navan seudulle tehtävien pienten viiltojen kautta vatsaonteloon kamera ja työkalut ja itse toimenpidettä seurataan TV-ruudusta. Kuvassa Jarmo Thurén ja Mikko Isomäki keskustelemassa leikkauksen jälkeen.
TYKS Raision sairaala Nro Osaston nimi 081 Sisätautien poliklinikka 281 Kirurginen poliklinikka, päiväkirurgia 781 Aikuisten psykiatrinen poliklinikka 782 Lasten ja nuorten psykiatrinen poliklinikka (Tasalanaukio) 082 Sisätautien vuodeosasto 283 Kirurgian vuodeosasto 284 Leikkausosasto 965 Fysioterapia 139 Laboratorio-osasto 143 Röntgenosasto 172 Sairaala-apteekki 109 Talousosasto 614 Ravintokeskus 883 Tekninen osasto 992 Välinehuoltokeskus Yhteystiedot TYKSin Raision sairaalaan Puh.vaihde (02) 313 0000 Katuosoite: Sairaalakatu 1, Raisio Postiosoite: PL 43, 20201 Raisio Kartta Internetissä: www.tyks.fi/toimipaikat 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Vatsaontelon tähystysleikkaukset Raision sairaalassa vuosina 1996-2004 Umpilisäkkeen Vatsaontelontähystys Vatsaontelon paikallisen Kivien poisto poisto (yht.40) tutkimustarkoituksessa(yht.29) muutoksen poisto(yht.7) sappiteistä(yht.4) 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 (I-IV) Sappiteiden kuvantaminen laparoskooppisen sappileikkauksen aikana tehtiin 52 potilaalle. Nivustyrän korjaus Sappirakon poisto Ruokatorven (yht.390) (yht.858) antirefluksileikkaus (yht.245) Kuvat lääkärin apuna 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Useimpien sairauksien ja vammojen diagnostiikassa, hoitoratkaisuissa ja hoidon edistymisen tarkastelussa on avainasemassa kuvantaminen. Ihmiskehon salaisuudet paljastuvat nykyisin kuvausmentelmin pienintä sopukkaa myöten. W.C. Röntgenin vuonna 1895 keksimästä ja käyttöön ottamasta, nimeään kantavasta säteilylaitteesta on valtaisa kehityskaari nykypäivään. Turun yliopistollisen keskussairaalan kuvantamiskeskuksen laitearsenaali on monipuolinen ja kattava: käytössä on mm. magneettikuvaus-, tietokonetomografia-, angiografia-, ultraääni- kuin myös perinteisiä röntgenlaitteita. Lisäksi on gamma-petkameroita sekä kruununa Valtakunnallisen PET-keskuksen neljä positroniemissiotomografialaitetta. Onpa vielä metodiltaan vanha, vain läpivalaisulaitteena tunnettu kamera, josta katsotaan»tässä ja nyt» kuin elokuvasta, kuinka varjoaine etenee, kertoo kuvantamiskeskuksen ylilääkäri Anu Alanen. Toki nykyään myös tietokonetomografioilla ja magneettikuvauslaitteilla on mahdollista seurata reaaliaikaisesti varjoaineen etenemistä suonissa, suolessa jne. PET-kameran kuva lääketutkimuksesta, jossa näkyy lääkkeen aiheuttama verenkierron lisääntyminen aivoissa (PET-kuva magneettikuvan päällä) Laitepaljous ja niiden tekniikka saattavat maallikon pään sukkelasti pyörälle. Kaikilla kuvantamislaitteilla on kuitenkin oma käyttötarkoituksensa sen mukaan, mitä halutaan tutkia ja kuinka yksityiskohtaista tietoa kohteesta tarvitaan. Kärjistäen voidaan sanoa, että mikä pätee valokuvausharrastukseen, pätee myös kuvantamiseen: mitä kalliimpi kamera, sitä monipuolisemmat mahdollisuudet kuvata ja saada tietoa. Usein halvemmallakin kameralla saadaan riittävän laadukasta kuvaa, mutta sen diagnostinen arvo ei aina riitä, etenkään hankalissa tapauksissa. Suuntaus on johtamassa magneettikuvauslaitteiden yleistymiseen, sillä niiden ominaisuudet ovat kehittyneet ripeästi ja kysyntä kasvanut käyttömahdollisuuksien laajentuessa, ylilääkäri Alanen valottaa. Aivot, pää, vartalo, sydän, verisuonet, keuhkot, selkäydin, vatsa, sisäelimet, luusto. Ei kohtaa, jota ei voisi kuvata. Niinpä erilaiset kuvantamislaitteet ovat olennaisen tärkeitä välineitä sairaanhoidossa. Näin on myös helppo ymmärtää, että TYKSin radiologian yksikössä, isotooppiyksikössä, kliinisen fysiologian yksikössä ja PETkeskuksessa tehtiin viime vuonna kaikkiaan peräti lähes 250 000 kuvantamistutkimusta. Digitalisoinnin monet hyödyt Tutkimusten huikean määrän valossa ymmärtää myös sen suuren muutoksen edut, jotka digitaaliseen kuvantamiseen siirtyminen on tuonut muassaan. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloissa kuvaukset suoritetaan nykyisin miltei kaikilla laitteilla digitaalisesti, enää ei käytetä filmejä. Hyödyt ovat epäämättömät: kuvat ovat välittömästi radiologien ja muiden lääkäreiden katsottavissa tietokoneen päätteeltä ja niihin on liitetty myös radiologin lausunto sähköisessä muodossa. Hyödyn korjaaja on myös potilas. Hän välttyy turhilta matkoilta ja jonotukselta, kun hoitavat lääkärit voivat kuvien perusteella heti päättää hoitomuodon ja -paikan. Sairaalassa kuvat ovat katsottavissa osastoilla, eräillä TYKSin osastoilla jopa potilaan vuoteen vieressä. Enää lääkärien ei tarvitse kerääntyä ympäri sairaalaa valotaulujen ääreen tutkailemaan mustavalkoisia röntgenkuvia. 13