eknologiasuomi nousuun! Osaamisen kehittäminen tekniikan alan uudistuminen Johtaja Mervi Karikorpi Enterterprise Forum 1/2011, 17.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet?
Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteys Liikevaihto Suomessa putosi 28 % vuonna 2009, kasvua 5 % vuonna 2010 Mrd. euroa, 12 kk:n liukuva summa 2000,1 = 100 52 190 50 48 46 44 42 40 38 36 34 32 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 180 170 160 Valtiontalouden tulot (vas.ast.) 150 140 eknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 130 (oik.ast.) 120 110 100 Viimeinen havainto 9/2010 tai 11/2010. Lähde: Valtiokonttori, ilastokeskus
Suomen talousstrategian t t ytimeksi i uudistuminen, kasvu ja investoinnit Seuraavan vaalikauden keskeisenä kansallisena tavoitteena on oltava suomalaisen toimintaympäristön, työn ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Lisätään yksityisten työpaikkojen määrää pidemmällä aikavälillä 150.000-200.000, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja kestäisi. yöurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Vahvistetaan suomalaista omistajuutta. Parannetaan merkittävästi julkisen sektorin tuottavuutta esim. uudella tietotekniikalla. Nykytoiminnan kilpailukyvyn turvaaminen edellytyksenä elinkeinorakenteen kehittämiselle.
Suomen teknologiateollisuuden visio 2017 Globaalit uudistumis- kykyiset k verkostot t Syvällinen asiakasymmärrys ja korkea lisäarvo Globaalisti menestyvä suomalainen teknologiateollisuus Menestyvät kasvuyritykset Hyvä johtaminen ja ja kansainvälistyminen joustavuus työnteossa Edellyttää erikoistumista i i t ja maailman parasta osaamista Lähde: Liiketoiminnan ja teknologian linjaus, eknologiateollisuus ry, 2010
C-ala: Visio 2020 E-palveluissa on pari kolme merkittävää suomalaista yritystä ja runsaasti pkyrityksiä. Suomi on johtava maa mobiilissa, integroidussa tieto- ja viestintätekniikassa. Eri toimialojen huippuyritysten synergiaedut on hyödynnetty ja digitaalisuus on keskeisin kilpailuvaltti. ieto- ja viestintätekniikalla tät iik on ratkaisevasti ti parannettu tuottavuutta tt tt eri toimialoilla ja julkisissa palveluissa. Suomi on hyvä kotipesä kansainvälisille C-yrityksille. avoite: Suomi on mallimaa, joka mainitaan aina, kun kansainvälisesti tarvitaan esimerkkejä C:n tuottajina tt ja käyttäjinä ansioituneista.
Business needs re-imagining Satisfied customers => Successful customers Functional purity => Cross-functional unity Products & Services => Solutions & experiences Benchmarks against industry leaders => Benchmarks against leading industries Planning & perfect processes => Doing, testing, ti adjusting, fast Command & control => n command & transparency Employee => alent Great minds think alike => ribes of competence hink big => Do bold
Pk-yritysten on lisättävä omaa suoraa vientiä Erikokoisten yritysten* y osuus tavaraviennin arvosta 2007 100 % Osuus maan koko tavaraviennistä, % 90 % 80 % 70 % 60 % 40 % 72 68 58 56 15 16 51 20 44 28 Henkilöstöä 250-50-249 50 % 10-49 30 % 20 % 10 % 0 % 15 16 6 9 7 7 10 11 12 17 17 17 Suomi Ruotsi Ranska anska tävalta talia *) Vertailussa yritysten koko perustuu yksinomaan niiden henkilöstön määrään. Lähde: Eurostat, External rade Statistics by Enterprise Characteristics 19 9 0-9
Suomen menettämää kustannuskilpailukykyä* parannettava 120 115 110 105 100 95 90 85 80 1999,=100 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suomi Saksa Kreikka tävalta Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Ranska talia Espanja Alankomaat *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeinen havainto /2010. Lähde: Euroopan keskuspankki
Kiinassa jo USA:ta enemmän tutkijoita (1 000 henkilötyövuotta) Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. aloustieto (ELA B 247). Sivu 48.
C-klusterin rakennemuutos Suomessa työllisyys ammattiaseman mukaan, %-osuudet Lähde: ilastokeskus vuodet 1995, 2000 ja 2004, vuosi 2010 on trendiennuste.
Korkeakouluverkoston kilpailukyky avainasemassa Vientiteollisuuden ja Suomen menestys edellyttää valituilla alueilla ylivoimaista osaamista. Viimeistään vuonna 2020 vähintään kaksi suomalaista yliopistoa kuuluu määrittelemillään fokusalueilla maailman kärkitason yliopistojen joukkoon. Vuonna 2020 Suomessa on 6 8 kansainvälisesti kilpailukykyistä ja vetovoimaista yliopistoa ja 12 14 työelämälähtöistä ammattikorkeakoulua. Erikoistuminen, kansainvälistyminen, investoiminen uusien osaamiskärkien luomiseen, opetuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, uudistumista tukevat johtamiskäytännöt ja rakenteet.
yöelämä muutoksessa 2010-luvun menestymisen edellytykset 2010 luvun menestymisen edellytykset.....nnovaao...nnovaao NNOVAAO...NNOVAAO. UUDSUMNEN....UUDSUMNEN..UUDSUMNEN UUDSUMNEN....VERKOSO...VERKOSO VERKOSO...VERKOSO..KUSANNUSKLPALUKYKY.. KUSANNUSKLPALUKYKY.. H R A U O E U O A H A N K B R A A H O E K E H M Y Y A N O N A N D C H R U S Y S Y N Haastavat opetuksen sisältöjen lisäksi erityisesti opetusmenelmät ja oppimisympärisöt
eknologiateollisuudessa tarvitaan monenlaista osaamista arvittavan osaamisen taso nousee kaikissa tehtävissä Kokonaisuus ja prosessit C:n käyttö aloudellisuus eknologiaosaaminen Projektijohtaminen Energiatehokkuus Matematiikka ja luonnontieteet Asiakasnäkökulma Ympäristöosaaminen Kädentaidot Palveluosaaminen ekniikan alan ammattilainen Oppimishalu ja -kyky avoitteellisuus Muutosvalmius Mahdollisuuksien näkeminen Yrittäjähenkisyys Kommunikointitaidot Sosiaaliset taidot Kieli- ja kulttuuritaidot id t iimityötaidot
nnovaatiopolitiikka Suomen menestyksen kantava voima Onnistunut innovaatiopolitiikka auttaa yrityksiä uudistumaan ja luomaan uutta. Luodaan uusi t&k-verokannustin, jonka avulla edistetään yritysten investointeja innovaatioihin ja tuotekehitykseen. nnovaatiopolitiikan rahoituksen määrällinen reaalikasvu turvataan julkisen sektorin panostukset kilpailijamaiden tasolle. Rahoituksen kohdentamiseen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti kiinnitetään huomiota mm. SHOKien rahoitus varmistetaan.
Kannustavalla verotuksella kasvua ja investointeja Verotusta uudistettava siten, että se kannustaa paremmin ahkeruuteen, kasvuun, omistajuuteen ja investointeihin Suomessa. Yritysveroa alennetaan. Ansiotuloveroa alennetaan kaikissa tuloluokissa. l Ylin marginaalivero alennetaan 50 prosenttiin. Pääomaverotus pidetään nykytasolla, millä voidaan tukea omistamista Suomessa. Yksityisten pääomasijoittajien verokannusteet otetaan käyttöön parantamaan nuorten yritysten rahoitus- ja kasvumahdollisuuksia.
Kiitos!