Портфель. Jasmin Hautamäki Etelä-Pohjanmaan Opisto

Портфель Jasmin Hautamäki Etelä-Pohjanmaan Opisto

1 Sisällysluettelo Sisältö Raportointikansio... 2 Esipuhe... 2 Miten käytin vuoteni?... 3 Venäjän opiskelussa minua kiinnostaa eniten... 4 Vahvuuteni ja heikkouteni... 4 Suunnitelmieni toteutuminen... 5 Opiskelu opistolla... 5 Mihin keskityn ja mitä tulevaisuudessa... 6 Ja tämä kaikki tiivistettynä... 6 Näytekansio... 9 Lentan kortin osto... 9 Haastattelu Venäjällä venäjäksi... 10 Näyttelijän koulutusta Venäjällä... 10 Hauki on kala -kokeet... 11 Bussiliput, kuitti, nettikortti ja tyyppi sekä ääntämisharjoituksia lorujen avulla... 11

2 Raportointikansio Esipuhe Portfoliossani haluan tuoda lukijalle esille omaa oppimisprosessiani ja venäjänkielen taidon kehityskaarta. Kirjoitelma toimii samalla itselleni muistutuksena siitä uurastuksesta ja tulosten saamisesta, mitä olen kokenut viime syksystä lähtien. Oppimisprosessina kulunut vuosi on ollut työntäyteinen ja olen saanut kokea samalla vanhan tiedon kertausta, kuin uuden materiaalin oppimista. Oppiminen on ollut mielekästä, koska tavoitteenani on päästä yliopistoon lukemaan venäjän kieltä ja kulttuuria ja oppia lisää tästä monipuolisesta kielestä. Olen usein muistuttanut itseäni tästä arvokkaasta pääomasta ja erityisesti olen ollut tunnetasoisesti huipulla omassa kielen osaamisessani silloin, kun hoidin kaupankäynnin Venäjällä itselleni vieraalla kielellä. Ja minua ymmärrettiin. Ja sain sen mitä halusin. Kansio pyrkii tiivistämään kaiken olennaisen, tärkeän ja kokemusrikkaan opiskeluni viimeisen lukukauden ajalta. Haluan nostaa esille omasta kielitaidosta löytämiäni vahvuuksia ja heikkouksia. Kielenopiskelu on mielestäni laaja oppimiskenttä, jossa tarvitaan aikaa ja päätä. Kun yhdistää vielä sosiaalisen kanssakäymisen vieraalla kielellä, pystyy ymmärtämään miten vaativaa kielen käyttö on arjessa. Itselleni tuotti vaikeuksia jäsentää kuulemaansa ja eritoten edes erotella sanat. Ja kun tämä kaikki tapahtuu vielä быстро. Kansioni sisältää teoreettista lähtökohtaa omaan opiskeluun ja eritoten haluan viitata pohdintaani opiskelumateriaaliini. Kansiossani haluan jakaa syksyllä kokemani ensivaikutelman ryhmästä, taitotasostani, opiskeluprosessista, opistosta ja siitä miten oma arkeni vaikutti opintoihin. Koin kuluneen vuoden suurimmalta osalta mielekkäänä. Alkusyksy ei aiheuttanut turhia sydämen tykytyksiä eikä aikaisia harmaita hapsuja. Jälkeenpäin kun muistelee syksyä, en muista kertaakaan pakertaneeni peräsuoli pitkänä minkään aihealueen kimpussa. Tosin tällä hetkellä voisi viisastuneena sanoa, että sanojen opetteluun olisi pitänyt enemmän rutinoitua ja ylläpitää niiden opettelun mielenkiintoa. Mielestäni en ole kympin oppilas, mutta hyvää vauhtia tulossa sellaiseksi. Lukukaudessa hassuinta ja omasta mielestäni suuren ihmettelyn arvoista on se, että olen ollut koko tämänhetkisen elämäni ajan todella huono oppimaan vieraita kieliä. Minulla on matemaattista lahjakkuutta ja olen sosiaalisesti avoin. Kielet ovat olleet minulle se kompastuskivi ja murheen ryyni vielä lukion aikanakin. En ole ollut hyvä, nopea ja tehokas oppimaan sanoja ja suoraan sanottuna laiskuuttakin on löytynyt. Opiskeluni Ilmajoella on avannut silmäni. En osaa sitä paremmin selittää, kuin että olen omaksunut venäjän kielen hyvin lähelle sydäntäni. Opiskelu on pistänyt sukat pyörimään jaloissa siihen malliin, että janoan lisää venäjän kieltä taitotasooni. Haaveammattini on pitkään ollut luokanopettaja,

3 mutta kevään aikana olen alkanut pohtimaan vakavasti siirtymistä vallan opiskelemaan venäjää yliopistoon. Hain kevään haussa Turkuun, Tampereella ja Jyväskylään opiskelemaan venäjän kieltä ja kulttuuria. Haluan toimia maahanmuuttajalasten parissa ja tulkin työssä. Miten käytin vuoteni? Kesällä 2013 mietin kuumeisesti mitä tulen tekemään seuraavana välivuotena. Pallottelin ajatuksentasolla mennäkö töihin vai jatkaa opiskelun parissa. Veljelleni oli ilmestynyt postitse mainos Etelä-Pohjanmaan Opistolta ja bongasin ensimmäisenä venäjänkielen-linjan. En saanut mielenrauhaa linjasta ja seuraava viikko menikin laskiessa taloudellista tilannetta ja sitä miten paljon pystyn uhrautumaan opiskelujeni eteen. Kun kaikki napsahtivat paikoilleen, laitoin haun menemään linjalle. Ja sitten alkoi kämpän etsintä. Lukukauden ajan asuin vanhuksille suunnatussa rivitaloyksiössä kissani Edgarin kanssa. Koin kämpän erityisen miellyttäväksi, vaikka sainkin välillä yöllisiä hiirivieraita. Naapureistani Ailista ja Siskosta sain kavereita, joille tulee läheteltyä tulevaisuudessa kortteja. Keski-iältään 90 vuotta olevat naiset saivat terveiset kortin muodossa myös jo Novgorodista. Mielestäni käytin vuoteni tehokkaasti. Kevään loppupuolella on mukava katsella mennyttä ja nähdä itsensä viisaampana ja itsenäistyneempänä. Tutustuin opiskeluni aikana moniin uusiin ihmisiin. Sain ystäviä sekä meidän omasta ryhmästämme sekä muilta linjoilta. Alkusyksy meni omalta kohdaltani erittäin rennosti. Välillä tein läksyjä, välillä en. Tai välillä tein läksyt aamupalaa syödessä tai vasta luokassa tauon aikana. Koin tosin joskus huonoa omaatuntoa siitä, että maksan tästä rentoilusta. Toisinaan olisin halunnut, että tunneilla olisi otettu haastavampia tehtäviä, mutta onneksi kevät näytti kyntensä ja sain ne muutamat hikipisarat kotitehtävien parissa. Haluaisin myös tuoda esille meidän ryhmäämme ja sitä miten sen käyttäytyminen vaikutti omaan opiskeluuni. Kun kissan on nostanut jo pöydälle on asioista helpompi keskustella. Silloin kun ilmestyivät poikien kesken ensimmäiset sanaharkat, luulin että se ei ole mitään vakavaa eikä johda sen suurempiin toimenpiteisiin. Mutta sitten kun niitä alkoi ilmestyä tiuhempaan ja mitä ihmeellisimmistäkin ja mitättömistäkin aiheista, seurasin sivusta huuli pyöreänä ja luulin että kohta käydään toisten kimppuun. Omituista, että aikuiset ihmiset pystyvät käyttäytymään noin ryhmän ollessa läsnä. Noina hetkinä olisin halunnut, että joko paneudumme tunnilla käytävään aiheeseen ja sanaharkka jätetään tunnin jälkeen tai sanaharkka käydään siinä tilanteessa läpi. Olen maksanut siitä, että saan opiskella mukavassa ympäristössä ja muutenkin olen sitä mieltä, että ryhmän pitää voida hyvin edetäkseen asioissa.

4 Tosin tämä tilanne oli jokaiselle osapuolelle uusi, ja siihen löydettiin oikeat ratkaisutavat. Monta kertaa olen ollut tekemässä alakouluilla luokanopettajan sijaisuuksia ja huomannut, kuinka tärkeää on, että asioihin puututaan heti ja pistetään ratkaisu vireille. Onneksi Novgorodissa tilanne pysyi rauhallisena ja pystyimme keskittymään opintoihin. Sanaharkka ei loppujen lopuksi vaikuttanut paljon opintoihini. Venäjän kielen lisäksi sain tarpeellista tietoa maan kulttuurista ja käytännöistä. Myös eri maiden kulttuurieroista oli mukava ja välillä jopa haastavaa keskustella. Tunteihin tosin vaikutti iltapäivälle sijoittunut aikataulu, joka ei ole hyvä aamuvirkulle. Tutustuin myös vuoden aikana opiston ulkomaalaisiin ja FB-kaverit lisääntyivät. Minua miellytti opiston henkilökunnan käytös ja huumorillinen ja ystävällinen kanssakäynti. Venäjän opiskelussa minua kiinnostaa eniten Venäjän opiskelussa on niin monta osa-aluetta ja kehitettävää, niin piti oikein kunnolla miettiä, mikä kiinnostaa eniten ja mikä vähiten. Eniten minua kiinnostaa kielioppi ja ryhmässä tehtävät keskustelut. Novgorodissa meitä opetti mielestäni opettajista mukavin ja "värikkäin" kielioppia. Hänellä oli joka päivä eri tyylikokonaisuus valittuna johonkin tiettyyn värisävyyn. Haluaisin myös oppia lukemaan enemmän ja enemmän, ilman virheitä ja sujuvammin. Tässähän auttaa parhaiten vain lukeminen ja painotuksen merkitseminen. Olen huomannut, että vähän on tullut kartutettua ääntämisen oikeaoppisuutta syksystä lähtien, mutta hyvin paljon on vielä tehtävää lyhyidenkin ja ihan perussanojen parissa. Olen myöskin jäänyt koukkuun venäjänkielisiin satuihin ja niitä haluan ehdottomasti lukea myös omille lapsilleni. Vahvuuteni ja heikkouteni Portfolion loppuosiossa olen kertonut vioistani heittäytyä tilanteeseen. Nämä viat, joille olen itse välillä nauranut kippurassa, olen saanut käännettyä vahvuuksikseni. Tilanteeseen heittäytyminen ja siinä pysyminen ovat mielestäni vahvuuksiani, joita mielelläni kehittäisin lisää. Vaikka en osaakaan keskustella syvällisesti venäjäksi, ja pyrin käyttämään kiertoteitä ja muita ilmaisuja, olen silti tyytyväinen siihen miten keskustelen ihmisten kanssa. Vahvuuksiini lisäisin myös kieliopin perusteellisen puunaamisen, mikä välillä rajoittuu suomen kieleenkin. Syksyllä ja alkukeväästä olin kieliopista innoissani. Innostus on saanut

5 vähän laantua, koska tämän hetkisessä elämäntilanteessani minulla on monta pääsykoetta ja muita rautoja tulessa samaan aikaan. Heikkoudekseni on pakko ilmoittaa ärrät. Ne monet ärrät, joita tuli treenattua yhden Novgorodin opettaja kanssa. Joko en osannut sanoa niitä kunnolla tai sitten hän huomasi opiskelumotivaationi ja keskittyi minun puheeseeni enemmän. Mene ja tiedä, mutta olen alkanut treenaamaan ärriä varsinkin silloin, kun käyn lenkillä ja kukaan ei kuule monologiani. Opiskelijoiden kannalta opintoja olisi tukenut, jos opettajat Ilmajoella olisivat "huomautelleet" enemmän ärristä jo yhteisissä lukuhetkissä. Novgorodissa tätä taitoa syynättiin pitkään ja oltiin tarkkoja, jos meni hitusenkin eri ärrän vierestä. Tässä olisi kehitysehdotus kieltenopettajille. En ole seurannut myöskään aktiivisesti Venäjä-Ukraina tilannetta. Tilanne on vakava ja olisi hyvä olla perillä näiden maiden välisistä asioista. Olen varma, että pääsykokeissa tullaan viittaamaan tähän aiheeseen niin haastatteluissa kuin teksteissä. Vielä on onneksi aikaa kerrata heikkoja kohtia ja tehdä niistä vahvempia. Suunnitelmieni toteutuminen Olen vuoteeni tyytyväinen ja mielestäni suunnitelmani onnistuivat odotettua enemmän. Ennen syksyä pohdin miksi haluan opiskella venäjää ja jos pääsen opiskelemaan, mitä tulevasta lukukaudesta jää mieleeni. Halusin saada lukukaudelta ponnistusta ja syvennystä omaan tietooni ja taitooni. Lukukauden alussa muistin juuri ja juuri miten eri e-kirjaimet äännetään ja mitä eroa oli ärrillä. Opin lukemaan luontevammin, mikä oli tärkeä asia opiskeluissa. Suunnittelin myös, että haluan lukea jotain venäläistä kirjallisuutta ja oppia kulttuurista ja käytännöstä. Lukukauden aikana luin Ivan Turgenevin teoksen Tarpeettoman ihmisen päiväkirja ja Novgorodissa Pushkinin, Lermontovin ja Tsehovin teoksia. Opiskelu opistolla Opiston miljöö on ihana ja puoleensavetävä. Vanhassa rakennuksessa oli ilo opiskella, vaikka siellä ei kunnolla ilma kiertänytkään. Välillä oli liian kuuma ja välillä liian kylmä, riippumatta ulkolämpötilasta. Minulle tuli erityisesti tutuksi kuntosali, koska vietin siellä aikaa koulun jälkeen paljon. Pitkä miinus tulee siitä, että siellä ei ollut avo kyykky -telinettä, vaan kyykyt tein smith laitteessa. Pieniä vikoja, suuri merkitys. Lukukauden aluksi oli hienoa,

6 että rehtorikin vitsaili puheessaan ja teki ilmapiirin rennoksi. Koin heti ensimmäisistä päivistä lähtien, että opistolla tulee olemaan mukavaa ja leppoisaa väkeä. Ja niinhän siellä olikin. Valitsin ylimääräisiksi kursseiksi jumppahumpan aina tiistai-iltapäiville ja ohjaus ja vuorovaikutus kurssin, saadakseni sieltä lisää eväitä. Kummatkin olivat loisto valintoja ja minulle mieleisiä. Mihin keskityn ja mitä tulevaisuudessa Voisipa sanoa, että olen antanut tällä hetkellä elämässäni tilaa uudelle ajatukselle tai idealle. Hain Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoihin lukemaan venäjää. Haaveeni luokanopettajasta ovat vaihtuneet maahanmuuttajalasten parissa työskentelemiseen venäjänkielentaitoisena. Vanha haave päästä poliisikouluun kytee myös yhä vielä, mutta suurempaa olisi päästä yliopistoon. Tulevina vuosina haluan päästä lähemmäksi venäjän kieltä. Minulla on mahdollisuus mennä kesällä tekemään vapaaehtoistyötä venäjänkielisten juutalaisten pariin, joten uskon että tämäkin tulee toteutumaan. Haluan myös auttaa ihmisiä ja siihen lisättynä kielitaidon koheneminen on aina kotiin päin. Tuntuu, että olen saanut tulta purjeisiin ja jotain on tarttunut ajatuksiini. Ja tämä kaikki tiivistettynä Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös jäätelökin. Kuten olen monta kertaa jo portfoliossani sanonut, niin olen sangen tyytyväinen lukukauteen Etelä-Pohjanmaan Opistolla. Vuodesta minulle jäi käteen uudet ystävät, inspiroivat ja diplomaattisesti asioita hoitavat opettajat, piskuinen mutta samalla viihtyisä kuntosali, rauhallinen ja vastaanottavainen pihapiiri, hyvä ruoka (pari huutomerkkiä) ja venäjän kielen hitaasti, mutta varmasti huippuaan kohden etenevä tietotaito. Kielitaitoni kehittyi roimasti vuoden aikana. Luetunymmärtämisessä on helpompi bongata pääsanat ja asian ydin. Kuullunymmärtäminen parani huomattavasti Novgorodin reissun aikana. Sain kuulla joka paikassa nopeaa tai vieläkin nopeampaa puhetta, jonka vuoksi usein iltaisin oli pää haminan kaupunkina. Kielitaitoni parani parhaiten juuri Novgorodissa. Puheen ja tekstin tuottaminen on välillä jäässä ja ainakin etäviikon jälkeen oli todella kankea lähteä pyörittelemään sanoja mielessä. Portfolion teosta en viitsinyt ottaa sen enempää paineita, kun nyt pääsykoerumbassa voi paineita ottaa. Työ tuli tehtyä, tosin välillä sai päätä rapsutella kunnolla, ja sain kerrattua

7 samalla kaikkea tapahtunutta ja koettua koko vuodesta. Antaisin portfoliolleni arvosanaksi 5. Teksti on monipuolista ja pohdinnantäytteistä, jossa on ripaus huumoria ja itsensä pilkkaamista. Toin pohdintaan mukaan makeat ja karvaat perusteluineen. Pohdin mennyttä ja tulevaa oman itseni hyvinvoinnin edistämiseksi. Painavin syy arvosanaksi on, että en haluaisi koskaan luopua tästä rikkaasta pääomasta ja tiedän mitä sen eteen pitää tehdä. Suoraan sanottuna voisi sanoa, että paras välivuosi tähän mennessä. Tästä on hyvä jatkaa yliopistoon. Sain sellaisia avaimia, että on aika etsiä niihin sopivat lukot. Hautamäki kiittää ja kuittaa. Matkan aikana saimme nähdä erilaisia rakennuksia.

8 Valion tuotteita oli hyvin jokaisessa kaupassa aina jossain muodossa. Tie oli kaita ja portti ahdas, mutta monta oli kulkijaa niissä. Monen monta kojua tuli nähtyä. Tässä hedelmiä niin monia. Pakko myös lisätä, että mansikoista oltiin saatu kasvatettua hirmu isoja. Millaisin keinoin, olisi kiva tietää... Ja kävimme läpi Tsehovin, Lermontovin ja Pushkinin tekstejä... Tässä kotiläksynä suomentaa Lermontovia. Opimme, että Novgorodin vaakunassa on kaloja, karhuja ja kynttilöitä. Ne tarkoittavat, että Novgorod oli rikas kaloista, tuotti hunajaa, kynttilöitä ja turkiksia.

9 Näytekansio Lentan kortin osto Mielestäni huvittavinta mitä itselleni sattui matkan aikana. Minulle oltiin kerrottu, että paikallisesta kaupasta sai alennusetukuponki- kortin 200 ruplalla. Päätimme ryhmän kanssa, että ostamme sellaisen yhteisen. Menin kassalle pyytämään kahden viikon Venäjällä olo -rohkeudellani, että onko kassalta mahdollista ostaa korttia. Ensin rahat, sitten kirjekuori ja sen jälkeen info- tiskille. Katselin asiakaspalvelijaa hetken odottavine silmineni. Mitäs tässä pitäisi tehdä -ajattelin. Hetken kuluttua myyjä pyysi avaamaan kirjeen, sain vain sanotuksi kiitos, johon hänkin häkeltyneenä sanoi kiitos, kuin jotain kysyen. Aloin nauramaan sisäisesti itselleni, mutta sain pidettyä naaman peruslukemilla. Kirjeestä paljastui lomake, venäjäksi. Onnekseni paperiin oli laadittu hyvin yksinkertaisia kysymyksiä. Aloin raapustamaan sukunimeäni. Minulle oltiin sanottu, että siihen saa keksiä ihan mitä vaan. Kirjoitin latinalaisin aakkosin Ha.., kunnes tajusin että nyt on sopiva hetki keksiä itselleni uusi identiteetti. Haanpää oli siis sukunimeni. Sen jälkeen aloin kirjoittaa kyrillisillä kirjaimilla, koska ajattelin että ei täällä muita kirjaimia ymmärretä. Etunimi vaihtui Annaksi, jolla on lapsia ja taloudessa auto. En ollut enää opiskelija. Ja lopuksi vielä lottorivi puhelinnumero sarakkeelle. Ajattelin, että olipas helppo. Asiakaspalvelija pyysi vielä allekirjoituksen ja sitä kirjoittaessa piti hetken keskittyä uuteen nimeeni. Palautin lapun ja sitä alettiin tarkistamaan. Ensimmäistä kohtaa ei ymmärretty. Sukunimeä ei ole kirjoitettu venäjäksi. Ups. Sitten pyydettiin passia...tarkistamme sukunimesi passistanne. Vastasin nopeasti, vieläkin ihmetellen miten pystyin vastaamaan niin nopeasti, että voin kirjoittaa sen kyrillisillä kirjaimilla. Ongelma kaput. Sain kortin ja sanoin pitkän ja lihavan spasiipan. Korttia pystyi käyttämään vasta seuraavana päivänä, mutta olin sangen onnellinen tapahtuneesta ja siitä, miten kepluttelin itseni ulos tilanteesta, joten käytin sitä vahingossa jo sillä kauppareissulla. Alennuksia ei sillä kortilla sillä kertaa tullut, mutta onneksi myyjä pyysi korttia lainaksi muulta asiakkaalta. Tapauksesta viisastuneena voisin sanoa, että kaikkeen kannattaa varautua tai sitten pitää pistää aivot käyntiin oikealla hetkellä. Kortti on vieläkin minulla muistutuksena tästä kivasta tapahtumasta, jolla olen ihmisiä hauskuuttanut. Olen iloinen, että tuossa hetkessä itsestäni löytyi tilanteeseen heittäytyjän vikaa ja sain roimasti kielikylpyä.

10 Haastattelu Venäjällä venäjäksi Olimme ryhmällä ilmoittautuneet keskustelu-tunnille. Odottelimme aulassa tunnin alkua, kunnes meidän tyttöjen luo tuli nainen kameran ja nauhurin kanssa. Hän pyysi, josko joku meistä haluaisi vastata lyhyesti pieneen kysymykseen. Ujostelimme hetken ja ilmeisesti minut nakitettiin tähän hommaan. Kysymys tulvahti venäjäksi, jonka Ilia käänsi englanniksi. Taas sain naureskella itselleni sisäisesti. Minä, huono kielissä, saan vastata kysymykseen. Aloin puhumaan englanniksi jotain ja ilmeisesti ajatuksestani oltiin saatu kiinni, koska nettisivuilla haastattelu oli venäjäksi ja ajatukseni oli kiteytetty oikein. Pidän hirveästi siitä, että asioita ja ihmisiä tulee eteeni ja "joudun" avaamaan sanaista arkkua. Se kouluttaa mieltä ja kielitajua. Jälkeenpäin olen iloinen tapahtumasta, vaikka se sillä hetkellä tuntui oudolta ja hieman ahdistavalta. Alla haastattelu. 12.03.2014 Участники студенческого Дискуссионного клуба искали ответ на вопрос: успешный человек какой он? Сегодня в Центре русского языка и культуры при кафедре русского языка как иностранного НовГУ состоялась очередная встреча Дискуссионного клуба. В разговоре приняли участие студенты из Финляндии, приехавшие на 2 месяца изучать русский язык и культуру, и студенты-иностранцы вторых курсов НовГУ. На этот раз темой дискуссии стал вопрос: успешный человек - какой он? На встрече каждый мог высказать свою точку зрения о том, кто такой успешный человек, что такое успех и т.д. Мнений прозвучало много, например, студентка Колледжа Южной Остроботнии (г. Илмайоки, Финляндия) Ясмин Хаутамяки на главный заявленный вопрос ответила: "Мне кажется, успешный человек - это человек, у которого есть все, что нужно для нормальной жизни, а это значит работа, дом, хобби. Он счастлив и получает от жизни удовольствие". Добавим, что во время дискуссии студентам были показаны видеофильмы по теме встречи. http://www.novsu.ru/news/69118/ Näyttelijän koulutusta Venäjällä Aудио-видеокурс -kurssin myötä saimme eväitä, miten keskustella luonnollisesti venäjäksi ja käyttää lyhyitä ja helppoja sanoja asioiden esilletuomiseksi. Tämän vuoksi tutustuimme kolmeen eri elokuvaan ja teimme niistä dialogiharjoituksia. Katsoimme ensin kohtauksen näytöltä ja samalla piti bongata tuttuja tai uusia sanoja. Sen jälkeen seurasimme tekstiä ja kuuntelimme kohtauksen samalla. Sitten luettiin yksin tai kaverin kanssa dialogi läpi, katsoimme uudet sanat ja otimme dialogin kotiin opiskeltavaksi. Innostuimme lukemaan Annan kanssa eräänä ilta pari tuntia yhtä kohtausta, jossa mies ja nainen keskustelevat naisen syntymäpäivillä. Mielestäni olisi ollut kivempi, jos olisimme katsoneet vallan venäläisiä

11 elokuvia, kuin dubattuja vuorosanoja. Kurssi oli mukavaa vaihtelua muuten tiukkatahtiseen ja työntäyteiseen opiskeluun ja tunneilla sai ottaa rennosti. Mukana liite. Hauki on kala -kokeet Kahden kuukauden aikana meillä ehti olemaan 21 kontrollia, joista neljä koetta kulkivat minulle nimikkeellä hauki on kala. Cтраницы истории tunneilla saimme pari päivää ennen kontrollia monisteen, joka piti opetella kokeeseen. Noihin kontrolleihin oli mukavan helppo opetella väsyneenäkin, koska piti opetella yleensä viisi kysymystä vastauksineen ja toistakymmentä sanaa englanniksi ja venäjäksi. Katselin menneitä kokeita ja en vieläkään tiedä joitain sanoja venäjäksi saati englanniksi. Sanoillahan en tee mitään perus arjessa, jollen sitten keskustele Novgorodin historiasta, sodista, väestökeskittymistä tai jumalista. Kurssin opettaja oli oikein mukava ja tunnit olivat minulle hengähdystaukoja. Mukana liite. Bussiliput, kuitti, nettikortti ja tyyppi sekä ääntämisharjoituksia lorujen avulla Laitoin liitteeksi bussiliput sekä kuitin tavallisista ostoksista. Bussilippu maksoi 20 ruplaa ja sillä sai mennä kaupungilla pitkiäkin matkoja. Välillä bussit olivat täynnä ja ainakin sunnuntai aamuisin mennessäni baptisteille ei ihmisiä kauheasti näkynyt. Säilytin kaikki lippuni ja siinä on myös mukaan luettuna muutama lippu Anne-Marilta ja Annalta. Ilia näytti meille paikan, mistä ostimme 30 päivän Internet-kortin. Meille luvattiin, että ylipistolta tulee joku poika ohjastamaan netin asennuksen. Mikään ei toiminut, mutta kahden viikon päästä kaikki järjestyi ja sain ottaa kotiin yhteyttä skypen avulla. Tämä kyseinen tyyppi jätti omat koulukirjansa ja penaalinsa meidän kämpälle musta-kulta raitapussiin. Hän haki ne vasta kolmen viikon päästä. Ihmettelimme ja mietimme millaista mahtaa olla hänen koulunkäyntinsä. Halusin myös ääntämisharjoitukset osaksi portfoliotani. Saimme joka tunnilla uuden lorun ja kävimme sen läpi yhdessä. Sen jälkeen jokainen luki lorun läpi puhenopeutta kiihdyttäen. Mitä nopeammin luki lorun, sitä enemmän tuli virheitä. Ainakin minulle. Lorut olivat kivoja ja pidin siitä, että sai kokeilla omaa ääntämis- ja lukunopeutta. Toimii myös hyvänä keskittymisharjoituksena. Mukana liite.

12

13

14