Sote- ja maakuntauudistus Muutosjohtaja Sinikka Salo STM Pohjois-Karjala 25.10.2016 26.10.2016 1
Valmistelutilanne Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8- 2016 päättyy 9.11.2016 lausuntoaikana esityksen viimeistelyä ja sisällöllistä tarkistamista HE eduskunnalle loppuvuodesta Sote-tuottajalaki on myös lausunnoilla Valinnanvapauden ja monikanavararahoituksen yksinkertaistamisen lainsäädäntö käynnissä Esivalmistelu alueilla on käynnistynyt 26.10.2016 2
Sote-uudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd vuoteen 2029 Valinnanvapaus Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Maakuntauudistus 26.10.2016 3
Uudistuksen keskeiset lait Maakuntalaki Sote -järjestämislaki Voimaanpanolaki Sote-tuottajalaki Verolait Maakuntien rahoituslaki Maakuntajakolaki Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Henkilöstöä ja virka- &työehtosopimuksia sekä eläkejärjestelmää koskevat lait Myöhemmin 2016-2017 valmistellaan: maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö 26.10.2016 4
Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen MAAKUN- NAT Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut VALTIO Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kv-tehtävät Yleinen edunvalvonta 5 26.10.2016 5
Maakuntien rahoitus Valtion yleiskatteellinen rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen 87% Ikärakenne ja tarve Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto 89% Tarveperusteinen rahoitus 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 10% Asukaslukuperusteinen rahoitus 1% Hyte- rahoitus 26.10.2016 6
Maakuntakonserni sote-tehtävissä Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus --------------------- Maakuntajohtaja Maakunnan sote-lautakunta Konserniohjaus Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointisuunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja ostopalveluhankintojen linjaukset) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja palvelulaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote - tuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan palvelulaitos - Hallitus ja johtaja Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä) 26.10.2016 7
Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan palvelulaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä. 26.10.2016 8
Palvelujen tuottaminen Maakunnan palvelustrategiassa on otettava huomioon, miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös palvelun tuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Uusi laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta: oikeus tuottaa maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. 26.10.2016 9
Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuuden oikea-aikaisesti Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma Potilas- ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia 26.10.2016 10
Asiakkaan valinnanvapaus Valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaalija terveyspalveluissa. Hallitus evästi jatkovalmistelua 29.6.2016 Lakiluonnos valmistuu ja on tarkoitus lähettää lausunnolle 11/2016. Suomalaisen valinnanvapausmallin lähtökohdaksi halutaan ihmisten erilaiset palvelutarpeet. 26.10.2016 11
Miksi valinnanvapautta lisätään? Asiakas pääsee nopeammin palvelun piiriin. Asiakas voi valita palvelun tuottajan ja (henkilökohtaisen budjetin puitteissa myös palveluita) yksilöllisten tarpeiden mukaan. Palvelutuottajien laatutiedot ja hinnat tulevat läpinäkyviksi, Myös pienet ja keskisuuret yritykset palveluntuottajiksi. Uudet innovatiiviset palveluratkaisut käyttöön. Kannusteet jatkuvalle toiminnan kehittämiselle. Palvelujen kustannustehokkuus ja vaikuttavuus kasvavat. 26.10.2016 12
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Palveluntuottajien määrä kasvaa julkisesti rahoitetuissa sosiaalija terveyspalveluissa. Valinnanvapaus tulisi voimaan vaiheittain: Vuosina 2019-2020 parannetaan perustason hoitoon pääsyä ja kotiin annettavia palveluita. Vuosina 2021-2020 valinnanvapauden palveluvalikoima laajenee. Vasta alustavat virkamiesluonnokset valmisteltu, hallitus päättää marraskuussa. 26.10.2016 13
VALINNANVAPAUSMALLI PÄHKINÄNKUORESSA - virkamiesesitys Suoran valinnan palvelujen tuottaja Asiakkaan suoraan valitsema, maakunnan hyväksymä palvelun tuottaja. Erillinen valinta suun terveydenhuoltoon. Maakunta tekee sopimuksen tuottajan kanssa. Hoito- ja palvelutarpeen arviointi Maakunnan palvelulaitoksen toimipiste Palvelulaitoksen itse tuottamat tai hankkimat palvelut, valinnanvapauden ulkopuolella. Asiakassetelipalvelujen tuottaja sekä henkilökohtaisen budjetin palvelut ja niiden tuottajat Hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin jälkeen valittavat palvelun tuottajat. Maakunta tekee sopimuksen tuottajan kanssa. 14
Valinnanvapaus palveluntuottajan näkökulmasta Valinnanvapauden piirissä olevia palveluja voisivat tarjota: maakunnan palvelulaitoksen yhtiö yksityinen palveluntuottaja kolmannen sektorin toimija. Palveluntuottaja saisi kiinteän korvauksen maakunnalta Korvauksen perustana listautuneiden asiakkaiden määrä ja tarvittaessa asiakkaan hyvinvointiriski. Palveluntuottajat vastaavat palvelujensa yhteensovittamisesta muiden tuottajien kanssa. 26.10.2016 15
Tieto kulkee - digitalisaatio Asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti Palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja Omahoidon tuki - ihmiset voivat edistää myös itse toimintakykyään ja terveyttään Tuomas Pöysti: http://alueuudistus.fi/blogi/-/blogs/julkiseen-hallinnon-jasosiaali-ja-terveyspalveluiden-digitaalinen-ekosysteemi-hahmottuu 26.10.2016 16
Voimaanpanolaki Laissa säädetään maakuntalain ja sote-järjestämislain voimaanpanon edellyttämistä toimenpiteistä: maakuntajako väliaikaishallinto henkilöstön asema voimaantulo omaisuusjärjestelyt kunnallisveroa koskeva sääntely toimeenpano 26.10.2016 17
Maakunnille siirtyy eniten sote-henkilötyövuosia Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita: 190 kpl 200 000 henkilötyövuotta YHTEENSÄ YLI 400 organisaatiota ja 215 000 henkilötyövuotta 18 maakunnalle 26.10.2016 18
Muutos tehdään alueilla 26.10.2016 19
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Eteneminen maakunnissa - 30.6.17 1.7.17-28.2.18 1.3.-31.12.18 1.1..19 Esivalmistelu Nimetään muutosjohtaja Muutosvisio ja tavoitteet Edellytykset tehtävien ja omaisuuden siirrolle= esiselvitykset Toiminnallinen kehittäminen: integraatio, tuottavuus, vaikuttavuus Väliaikainen valmistelutoimielin Johtaa valmistelua Selvittää ja valmistelee: henkilöstö, omaisuus, sopimukset, ict, hallinto- ja johtamisjärjestelmä, toiminnan käynnistäminen ja jatkuvuus Päättää TA 2018 Osallistuu vaalien järjestämiseen Vaaleilla valittu maakuntavaltuusto Päättää Maakuntahallitus ja toimielimet Selvitys 31.5.: omaisuus, sopimus, velat Selvitys 31.12./täydennys 30.6.19: toimitilat, siirtyvä omaisuus, sopimukset: maakunnille ja maakunnalta siirtyvät Päättää selvitysten perusteella sekä palvelustrategia, TA 19 Arvioi tarve, määrä ja laatu Valmistelee sopimukset tuottajien kanssa, yhteistyösopimuksen Järjestämisvastuu siirtyy maakunnille Valtion ohjaus käynnistyy 26.10.2016 20
Aikataulu 6 8/16 11 12/16 2/17 7/17 17-18 1/19 Järjestämislaki ja maakuntalaki julki kommenteille ja lausuntokierrokselle HE sotejärjestämislaiksi ja maakuntalaiksi eduskuntaan Järjestämislaki ja maakuntalaki Sotejärjestämislaki ja maakuntalaki voimaan 1.7.2017 Väliaikaishallinto Maakuntavaalit 1.1.2019 järjestämisvastuu maakunnille Valinnanvapaus- ja rahoitus-he lausuntokierrokselle Valinnanvapaus- ja rahoitus-he eduskuntaan Lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen 26.10.2016 21
Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin. Rohkea ote tulevaisuuteen 26.10.2016 22
Lisätietoja: alueuudistus.fi Uutiskirjeiden tilaus: alueuudistus.fi/uutiskirjeet Twitter @STM-Uutiset @thpoysti @SaloSinikka #sote, #sote2019 Kiitos! 26.10.2016 23