MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Kymenlaakson liitto Kymenlaakson kunnat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt 18.12.2003 (dnro 29/004/2003) ja 11.4.2008 ( dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) KYMENLAAKSON LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt 22.12.2009, että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa 1.1.2010 Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 ja sen 13.11.2008 tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa http://www.rky.fi. Kymenlaakson kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä http://www.nba.fi/fi/vat. NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, 00101 HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) 40 501, FAKSI / FAX (09) 4050 9300, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, www.nba.fi
2(4) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös 9.12.1998 dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina 1918-1969 rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina 2003-2005 lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista http://www.nba.fi/fi/vat ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.
3(4) Kymenlaakson valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Kymenlaakson kohteista. Taulukosta ilmenevät myös Kymenlaaksosta inventointiin otetut uudet kohteet (10), rajaustarkistukset (22) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (7). Kymenlaakson kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 100 km². Kymenlaakson kulttuuriympäristössä näkyy maakunnan merkitys Ruotsin ja Venäjän välisessä rajankäynnissä 1700-luvulla. Virolahdella on säilynyt Uudenkaupungin rauhan 1721 rajalinjan kymmenen rajakiveä. Hamina säteittäisine asemakaavoineen on rakentunut Uudenkaupungin rauhan jälkeen Ruotsin itäinen raja- ja linnoituskaupungiksi. Kymijoen rajalinnakkeet ovat Turun rauhassa 1743 Kymijokeen siirtyneen Ruotsin ja Venäjän rajan molemmin puolin rakennettuja puolustusvarustuksia. Ns. Kustaan sodan (1788-1790) seurauksena Venäjä suojasi pääkaupunkiaan Pietaria kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä, joista Ruotsinsalmen merilinnoitus on uloin, Kyminlinnan maalinnoitus on rakennettu sulkemaan Haminaan johtavaa tietä ja joen ylityspaikkoja ja Utin vartiolinnake ylistä Viipurintietä. Kotkan 1801 valmistunut ortodoksinen kirkko venäläistä uusklassismia on ainoa Ruotsinsalmen linnoituskaupungista säilynyt rakennus. Kymijoen kosket ovat kautta aikain olleet kuuluja lohistaan. Langinkoskelle Aleksanteri III:n aloitteesta 1800- luvun lopussa rakennettu keisarin kalastusmaja sijaitsee Kymijoen suuhaarassa. Itäisen Suomenlahden saarilla Haminassa, Kotkassa ja Pyhtäällä on Suomen asutushistorian kannalta merkittäviä, tiiviisti suojaisan sataman ympärille rakentuneita kalastajakyliä, joita on asuttu 1500-luvulta lähtien. Kotkan Haapasaari on Haminan Tammion ja Kuorsalon sekä Pyhtään Kaunissaaren tavoin sekä rakenteeltaan että rakennuskannaltaan hyvin säilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä itäisellä Suomenlahdella. Saariston merireitin rinnalle Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennetun Suuren Rantatien tieosuuksista voi hyvin hahmottaa keskiaikaisen tien kulkua halki rannikkoalueen. Kymenlaakso on yksi Suomen metsäteollisuuden ydinalueita. Kaakkois-Suomen vesistöjen varsien sahat, puuhiomot, selluloosa-, pahvi- ja paperitehtaat kuvastavat puunjalostusteollisuuden eri tuotantolinjoja. Maailmaperintökohde Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on eheä kokonaisuus Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Nimekkäiden arkkitehtien Kymenlaaksoon suunnittelemat teollisuusrakennukset ja yhdyskunnat kuvastavat yhtiöiden vaurautta ja teollisuudenalan vaikutusta ja ne ovat kansainvälisestikin arvostettuja suomalaisen arkkitehtuurin edustajia. Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkoista ja kartanoista mainittakoon Pyhtään ja Virolahden kirkot, Kymijoen rannalla sijaitseva Anjalan kirkko ja kartano sekä Mustilan kartanon maille perustettu maan vanhin arboretum. Iitin kirkonkylä lukeutuu maan parhaiten 1900-luvun alun asussa säilyneisiin. Kouvolassa keskuskirkko, kaupungintalo ja Kymen läänin virastotalo sekä näitä ympäröivät puistot muodostavat nuoren kaupungin modernin hallintokeskuksen. Valtion monipuolisen suunnittelu- ja rakennustoiminnan tavoitteita ja kehitystä ilmentävät mm. Harjun maatalousoppilaitos Virolahdella, Korian historiallisesti kerroksisen kasarmialue ja 1960-luvun betonikonstruktivismia edustava Vekaranjärven korpivaruskunta. Valtakunnallisesti merkittävien asemaalueiden suojelusopimukseen lukeutuvat Kaipiaisten rautatieasema ja Kouvolan rautatievarikon alue. Maailmanperintökohde Struven astemittausketju on koko maan kattava uusi teemakohde. Yksi mittausketjun pisteistä on Pyhtään Mustaviirin saarella. Muita samaa ilmiötä edustavia teemakohteita, jotka ulottuvat usean maakunnan alueelle, on siltarakennustekniikan historiasta kertova teemakohde Tiehallinnon museosillat, joihin kuuluvat Mullinkosken silta Haminassa ja Savukosken silta Pyhtään rajalla. Korialla Kymijoen ylittää kaksi rinnakkaista rautatiesiltaa, molemmat rakentamisaikansa siltatekniikan huippuja.
4(4) Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen. Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Kymenlaakson tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen Osastonjohtaja Maire Mattinen LIITTEET 1. Kohdetaulukko: Kymenlaakson valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Kymenlaakson valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä
LIITE 1 KYMENLAAKSON VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, U/mv:ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, U/la vai U/mv. KYMENLAAKSO Hamina Iitti Kotka Haminan linnoitus- ja varuskuntakaupunki R+ Hietakylän hautausmaa ja Haminan ortodoksinen hautausmaat U/mv Museosilta T Mullinkosken silta U/mv Petkeleen asuinalueet p Pitäjänsaaren esikaupunkialue Suuri Rantatie T Salmen silta Summan kartano p Tallimäki-Virojoki R+ Tammion ja Kuorsalon saaristokylät R+ Virolahden graniittilouhokset T Pitkä-Kotkan graniittilouhos U/mv Iitin kirkonkylä R- Haapasaaren saaristokylä Hovinsaaren sellutehdas U/mv Hurukselan kylä p Karhulan teollisuusympäristö R- Korkeakosken teollisuusympäristö R- Kotkan kaupungintalo ja Kotkan Säästöpankki U/mv R+ Kotkan kirkko ympäristöineen U/la Kotkan ortodoksinen kirkko ja Kirkkopuisto Kymin kirkko p Kyminlinnan maalinnoitus R+ Langinkosken keisarillinen kalastusmaja R+ Puistolan pientaloalue p
Kouvola Miehikkälä Pyhtää Ruotsinsalmen merilinnoitus T R+ Fort Elisabeth, Fort Katarina, Fort Slava Majakka Patteri nro 5 / Pieni Varissaari Patteri nro 8 / Venäjänkari Patteri Pirkköyri Redutti Kotka Redutti Majasaari Redutti Pitkäsalmi Redutti Tiutinen Ruutikellari Vallikari Merisairaala, Patteri nro 3 U/mv Stora Enson Kotkan tehtaat p Sunilan tehtaat ja asuinalue R- Suuri Rantatie T R+ Kyminlinna-Saksala tieosuus U/mv Tiutisen asuinalue p Anjalan historiallinen ympäristö R+ Anjalan paperitehdas sekä Inkeroisten kartonkitehdas ja yhdyskunta Elimäen kartanot ja viljelymaisema R+ Kaipiaisten rautatieasema R+ Korian kasarmialue Korian sillat Kouvolan hallintokeskus U/mv R+ Kouvolan kasarmialue Kouvolan rautatievarikon alue U/mv R- Kuusankosken - Kymintehtaan teollisuusympäristö R- Kymijoen rajalinnakkeet T Liikkala, Ruotsula, Villikkala Mustilan arboretum Myllykosken teollisuusympäristö R- Sippolan kirkonkylä p Utin linnake ja varuskunta U/mv Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema p Vekaranjärven kasarmialue U/mv Verlan teollisuusympäristö Voikkaan tehtaat Salpalinja T R+ Kuntakeskus, Kylmälä, Muurikkala U/mv Myllylampi Ahvenkosken historiallinen ympäristö Kaunissaaren saaristokylä Kymijoen rajalinnakkeet T Ahvenkoski Pyhtään kirkko ja pappila Struven astemittausketju T U/mv Mustaviiri U/mv Suuri Rantatie T Pyhtään tieosuus R+
Virolahti Harjun maatalousoppilaitos Salpalinja T R+ Mustamaa, Ravijoki Saarasjärvi, Santasaari U/mv Säkäjärvi, Ylä-Pihlaja U/mv Suuri Rantatie T Virolahden tieosuus Uudenkaupungin rauhan rajakivet T U/mv Virolahden graniittilouhokset T Santio Vanhasaari U/mv Hurppu, Tuuholmi, Tinkanen U/mv Hailniemi, Karhusaari, Hevonniemi Hepokallio, Varpusaari, Hämeenkylä Virolahden kirkko ja kivisakasti Yhteensä 58 48 10 22 48 p 7 U/la 1 U/mv 9 R+ 15 R- 7
LIITE 2 Kymenlaakson valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt KOUVOLA IITTI MIEHIKKÄLÄ HAMINA PYHTÄÄ KOTKA VIROLAHTI AJA Museovirasto 1 : 600 000