Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollossa vanhusneuvostojen toiminnan kannalta Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Satakunnan vanhusneuvostojen työseminaari 11.3.2015
Esityksen sisältö Väestön ikärakenne Vanhuspolitiikan kansalliset linjaukset Vanhusneuvostot kyselyn tulosten valossa Vanhusneuvostot vanhuspalvelulaissa ja kuntalaissa Palvelurakenteen kansalliset tavoitteet Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä 2
Lähde: Laatusuositus 2013 3
Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi Lähde: Laatusuositus (2013) 4
Vanhusneuvostot kyselyn tulosten valossa Vanhusneuvosto osallistuu ja vaikuttaa, Kuntaliiton julkaisusarja 4/2014 Vanhusneuvostojen organisointi Suomessa ensimmäiset vanhusneuvostot perustettiin 1990- luvun loppupuolella Vanhusneuvosto oli 90 prosentilla kunnista jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa Kuntakyselyn mukaan vanhusneuvostosta käytettiin yleensä nimeä vanhusneuvosto. Muita nimiä: ikäihmisten neuvosto, eläkeläisneuvosto, vanhus- ja eläkeläisneuvosto, seniorineuvosto, senioriraati. Vanhusneuvoston asetti yleensä kunnanhallitus (67 %) Toimikausi oli 4 vuotta 61 prosentilla ja kaksi vuotta 35 prosentilla vastanneista. Varsinaisten jäsenten lukumäärä vaihteli huomattavasti:» 7 jäsentä vai vähemmän 27%» 8-10 jäsentä 43 %» 11 jäsentä tai enemmän 30 % Vanhusneuvostokysely 2012 5
Vanhusneuvostojen organisointi Vanhusneuvostoissa edustettuina olevat tahot n=232 Eläkeläisjärjestöt 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 98 % Kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijat Kunnan tai kuntayhtymän luottamushenkilöt 62 % 61 % Veteraanijärjestöt 53 % Seurakunta 42 % Vanhusjärjestöt 32 % Muut järjestöt Vammaisjärjestöt 20 % 20 % Ikäihmiset (muutoin kuin järjestöjen kautta) 14 % Muut tahot Vammaiset henkilöt (muutoin kuin järjestöjen kautta) 4 % 8 % 6 Vanhusneuvostokysely 2012
Vanhusneuvostojen organisointi Kokousten lukumäärä vuoden aikana: kolmannes piti neljä kokousta, kolmannes piti kokouksia tätä useammin ja kolmannes tätä harvemmin Toimintasääntö oli 74 prosentilla vastanneista Toimintasuunnitelman vuosittain laati 62 prosenttia vastanneista Toimintakertomuksen vuosittain laati 47 prosenttia vastanneista 7 Vanhusneuvostokysely 2012
Vanhusneuvostojen toimintaedellytykset Kunta maksoi neuvoston jäsenille kokouspalkkiot 65 prosentissa vastanneista Kunnan talousarviossa oli varattu erikseen määräraha vanhusneuvoston käyttöön 52 prosentilla vastanneista 8 Vanhusneuvostokysely 2012
Vanhusneuvostojen toimintamuodot Toimintamuodot niiden yleisyyden perusteella 1. Esitykset, aloitteet ja lausunnot 2. Osallistuminen erilaisten tapahtumien järjestämiseen 3. Osallistuminen/vaikuttaminen asumisen, liikenteen ja ympäristön kehittämiseen ja strategiatyöhön sekä tiedottaminen 4. Osallistuminen/vaikuttaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, kulttuuritoimintaan sekä verkostoituminen muiden vanhusneuvostojen kanssa 5. Osallistuminen kehittämishankkeisiin Vanhusneuvostokysely 2012 9
Vanhusneuvostojen tärkeimmät tehtävät ja tulokset Tehtävät - selvästi tärkeimpänä pidettiin vaikuttamista kunnalliseen ja muuhun ikääntyneitä koskevaan päätöksentekoon Tulokset, esimerkkejä Vanhusneuvoston aloitteesta saatu toimiva asiointiliikenneverkosto koko kaupungin alueella Keskustan liikennejärjestelyt parantuneet vanhusneuvoston aktiivisella toiminnalla Kaiteet ja luiskat kirkon ja kaupungintalon sisäänkäyntiin, invapaikat kaupan ja pankin eteen Neuvontapisteen toiminta aloitettiin Mukana palveluoppaan laadinnassa, vanhusten viikon ja muiden tapahtumien järjestelyissä Vanhusneuvoston edustus eri työryhmissä Osallistuminen vanhuspoliittisen ohjelman valmisteluun Vanhusneuvostoa ei enää pidetä jonakin turhanaikaisena toimikuntana, vaan sen mielipiteitä kuunnellaan. 10 Vanhusneuvostokysely 2012
Kunta- ja palvelurakenneuudistus vanhusneuvostojen kannalta Kyselyyn vastanneista 31 %arvioi, että kunta- ja palvelurakenteen muutokset ovat vaikuttaneet oman vanhusneuvoston organisointiin tai toimintaan Kokemuksia oli kuntaliitoksista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämisestä kunnalta yhteistoiminta-alueelle. Kommentit tapahtuneista muutoksista: neutraaleja (64 %), kriittisiä (22 %) ja myönteisiä (14 %). Kyselyyn vastanneista 62 % arvioi, että kunta- ja palvelurakenteen muutokset tulevat lähivuosina vaikuttamaan oman vanhusneuvoston toimintaan/organisointiin Kommentit lähivuosien muutoksista: neutraaleja (80 %), kriittisiä (8 %), myönteisiä (12 %) Vanhusneuvostokysely 2012 11
Vanhusneuvostojen näkemyksiä toiminnan kehittämisestä Vanhusneuvostolle näkyvyyttä ja vaikuttavuutta Vanhusneuvosto aktiiviseksi toimijaksi Toimintaedellytykset kuntoon Vanhusneuvosto on ikäihmisten äänitorvi kunnassa. On saatava medianäkyvyyttä ja positiivinen asenne tekemiselle ja yhteistyölle. Vanhuspalvelulaki antaa suuntaa ja raamin tulevalle kehittämiselle. Kehittämisen pitää lähteä kunnan ja alueiden paikallisuuden näkökulmasta. Vanhusneuvoston pitää lähteä haastamaan ikäihmisten tieto-taitoa ja kokemusta osallistamalla joukkoja mukaan uudistamaan. Uudet jäsenet tuovat uutta ajattelua ja sen myöstä toimintakulttuuri muuttuu myös vanhusneuvostoa arvostavaksi. Vanhusneuvostokysely 2012 12
Vanhusneuvosto vanhuspalvelulaissa 11 Sen lisäksi, mitä kuntalain 27 :ssä säädetään kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto on otettava mukaan 5 :ssä tarkoitetun suunnitelman valmisteluun ja 6 :ssä tarkoitettuun arviointiin. Lisäksi neuvostolle on muutoinkin annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta 13
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet uudessa kuntalaissa HE 268/218 kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, eduskunnassa I käsittely päättynyt 6.3.2015 Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus, 20-29 voimaan 2017 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (22 ) Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2. selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3. valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4. järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5. suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6. tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. 14
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet uudessa kuntalaissa Kunnan vaikuttajatoimielimiä koskevat säännökset kootaan kuntalakiin; kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto» Vanhusneuvosto (27 ). Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Vanhuspalvelulain 11 :n muutos, voimaan 2017» Kunnan vanhusneuvostosta säädetään kuntalain ( / ) 27 :ssä. Vanhusneuvosto on otettava mukaan 5 :ssä tarkoitetun suunnitelman valmisteluun ja 6 :ssä tarkoitettuun arviointiin. 15
Lähde: Laatusuositus 2013 16
Palvelurakenne ja valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017, osuus 75 vuotta täyttäneistä (%) Palvelurakenne ja palveluvalikoima kunnan asukkaiden tarpeita vastaavasti, rinnalla tarvittavat resurssit Monipuolinen palveluvalikoima mahdollistaa iäkkään henkilön tarpeenmukaiset räätälöidyt palvelut 2000 2005 2010 2012 2013 2017* Asuu kotona itsenäisesti/ palvelujen turvin 89,8 89,6 89,5 90 90,3 91-92 Saa säännöllistä kotihoitoa.. 11,2 11,8 11,9 11,9 13-14 Saa omaishoidon tukea 3,0 3,7 4,2 4,5 4,6 6-7 On tehostetussa palveluasumisessa 1,7 3,4 5,6 6,1 6,5 6-7 On pitkäaikaisessa laitoshoidossa ** 11,4 9,3 6,2 4,9 4,0 2-3 * Laatusuosituksen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017. ** Pitkäaikainen laitoshoito vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Lähde: THL, Sotkanet
Vanhuspalvelulaki Tavoitteet Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta vaikuttaa päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa, esim. kansalaisraadit, vanhusneuvostot Parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden palvelun käyttöön Vahvistaa iäkkään mahdollisuutta vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamistapaan Keskeistä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kotona asumisen tukeminen. Kuntoutus mukana kaikissa palveluissa. Hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä Kunnan toimittava yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi Erityishuomio riskiryhmiin Neuvontaa ja ohjausta; ravitsemus, liikunta, aivoterveyden edistäminen, omaehtoisen ennakoinnin mahdollisuudet www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta 18
Vanhuspalvelulaki muuttui 1.1.2015 Iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet Lisäksi edellytetään, että kunta on selvittänyt mahdollisuudet vastata iäkkään henkilön palvelutarpeeseen kotiin annettavilla palveluilla tai muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla ennen hoidon ja huolenpidon toteuttamista pitkäaikaisena laitoshoitona Vanhuspalvelulain muutos liittyi hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteisiin kuntien tehtävien vähentämisestä 19
Omaisiaan ja läheisiään auttavien määrä Laki omaishoidon tuesta (937/2005) Lakisääteinen, määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta/kuntayhtymä Hoitopalkkio, tarvittavat palvelut sekä omaishoitajan vapaa Vuonna 2013 Omaishoidon tuen saajia 42 000 Omaishoidettavista 67 % 65 vuotta täyttäneitä Omaishoitajista 55 % 65 vuotta täyttäneitä Kunnan kanssa sopimuksen tehneiden omaishoitajien määrä on kasvanut vuosittain noin 1000 1900 hoitajalla 20
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa 2014-2020 omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet sekä lainsäädännölliset ja muut kehittämistoimenpiteet. STM raportteja ja muistioita 2014:2 Ohjelma sisältää toimenpideohjelman 35 toimenpidettä Uusi laki sopimusomaishoidosta, joka korvaisi nykyisen omaishoitolain Hoitopalkkion myöntämisen kriteerit, palkkioluokkien määrä ja palkkion suuruus kussakin palkkioluokassa säädettäisiin laissa Kriteerit täyttävillä syntyisi subjektiivinen oikeus hoitopalkkioon ja vapaapäiviin. Sopimusomaishoidon vaihtoehtoiset järjestämis- ja rahoitusmallit: vahvennettu kuntamalli tai Kelan järjestämis- ja rahoitusmalli Peruspalveluministerin kirje kunnille helmikuussa 2015 Uuden lakiluonnoksen valmistelu on käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriössä. Tarkoituksena on saada lakiluonnos valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä, jolloin se on hyödynnettävissä tulevissa hallitusneuvotteluissa. 21
Uusi sosiaalihuoltolaki Voimaan pääosin 1.4.2015 Lapsiperheillä subjektiivinen oikeus välttämättömään kotipalveluun perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi (19 ), voimaan 1.1.2015 Osa säädöksistä voimaan 2016 Perhehoitolaki HE 256/2014, toinen käsittely eduskunnassa päättynyt 6.3.2015, voimaan pääosin 1.4.2015 STM asettaa työryhmän, jonka tehtävänä selvittää perhehoidon toimivuutta ja luoda toimivat laatusuositukset, toimikausi 1.3.- 31.12.2015 Asiakasmaksut STM raportteja ja muistioita 2015:7, 11.2.2015 Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen asiakasmaksut. Säädösvalmistelua tukevan työryhmän loppuraportti. Työryhmän ehdotuksen mukaan säädökset voimaan aikaisintaan 1.1.2017 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1902635#fi 22
23
Kiitos! www.kunnat.net/vanhukset > vanhusneuvostot eevaliisa.virnes@kuntaliitto.fi p. 050 357 3478