Kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa seminaari Petri Karoskoski TAKK
Kokemustieto voi olla Terapeuttista kuntoutujalle, Lohduttavaa samanlaisia vaikeuksia kohdanneelle, Itsetutkiskeluun pakottavaa alan ammattilaiselle, Avartavaa ja valistavaa opiskelijoille ja kanssaihmisille, Elämyksellistä kaikille osapuolille. (lähde: Hyväri, Salo toim. Elämäntarinoista kokemustutkimukseen)
Kokemustieto ja mielenterveyslaki 1 Mielenterveystyö Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä.
Kokemustiedon esiinnousu Katsaus historiaan, ihmisen pitkä matka luolasta elämyspuistoon (tulevaisuustutkija Jensen): Aikakausi Metsästys ja keräily Maanviljely Teollisuus Tiedon tuotanto Tulevaisuus Elämässä tärkeää Heimo Suku ja perhe Yksilö Verkostot Elämyksellisyys Mihin uskotaan Henget Jumala Tavara Asiantuntija Kokemusasiantuntija Kokemusasiantuntija Silja Korhonen: Kokemustieto on väkevää tietoa
Virstanpylväitä Pirkanmaalla Pitkäniemen sairaala Sopimusvuori kokemustoiminta Muotialan asuinja toimintakeskus (klooripromatsiini) 1900 1950 1970 1990 2000 Kokemusasiantuntija, taiteilija Miina Äkkijyrkkä hoitojaksostaan: Mitään hoitoa ei tullut, sen sijaan Largactilia tuli. Se olikin tuima nuija, tuskin leukaperät liikkuivat.
Psykososiaalisen kuntoutumisen malli (vrt. Sopimusvuoren portaat) Asuminen oma asunto vuokra asunto tuettu asuminen asuntola pienkoti köydellä työntämistä? Toiminta vapaat työmarkkinat työkokeilu ammatillinen koulutus suojatyö päivätoiminta KUNTOUTUSYKSIKKÖ PSYKIATRINEN SAIRAALA
Kokemustiedon esiinnousu Hoitojärjestelmän muutokset ja sen yhteiskunnalliset seuraukset 1990 luvun alun laman vaikutukset Psykiatrinen hoito suurin resurssien menettäjä Laitoshoito => avohoito ja 3. sektori Sekava järjestelmä, paljon toimijoita Koulutusjärjestelmä Kuntoutujat näkyviin Yleiset asenteet
Kokemustiedon esiinnousu Kaikkiko ovat kokemusasiantuntijoita? Sairaustarinoita tutkineen sosiologin Arthur Frankin mukaan ihmisistä yhä suurempi osa ei ole varsinaisesti sairaita mutta ei aivan terveitäkään Supernormaalit Kroonisesti normaalit Claes Andersson Lieviä psyykkisiä häiriöitä Vakavia psyykkisiä häiriöitä
Kokemustiedon esiinnousu Psykiatrinen diagnostiikka Sairauksien yhteisiä piirteitä: oireiden yhdenmukaisuus, haittaavuus, tahattomuus, fyysiset muutokset Diagnoosien merkitys: sairauden syyn selvitys, oireiden kuvaus, oikean hoidon ennakointi, ammatillinen viestintä, hallinnollinen merkitys
Mielialahäiriöt, ICD 10 F30 Mania F30.0 Hypomania F30.1 Mania ilman psykoottisia oireita F30.2 Mania, johon sisältyy psykoottisia oireita F31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö F31.0 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hypomaaninen jakso F31.1 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön maaninen jakso ilman psykoottisia oireita F31.2 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykoottinen maaninen jakso F31.3 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievä tai kohtalainen masennusjakso F31.4 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea masennusjakso ilman psykoottisia oireita F31.5 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea psykoottinen masennusjakso F31.6 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekamuotoinen jakso F31.7 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön elpymävaihe F31.8 Muu määritetty kaksisuuntainen mielialahäiriö F31.9 Määrittämätön kaksisuuntainen mielialahäiriö F32 Masennustila F32.0 Lievä masennustila F32.1 Keskivaikea masennustila F32.2 Vaikea asteinen masennustila ilman psykoottisia oireita F32.3 Vaikea asteinen psykoottinen masennustila F32.8 Muu määritetty masennustila F32.9 Määrittämätön masennustila F33 Toistuva masennus F33.0 Toistuvan masennuksen lievä masennusjakso F33.1 Toistuvan masennuksen keskivaikea masennusjakso F33.2 Toistuvan masennuksen vaikea masennusjakso ilman psykoottisia oireita F33.3 Toistuvan masennuksen vaikea, psykoottinen masennusjakso F33.4 Toistuvan masennuksen elpymävaihe F33.8 Muu määritetty toistuva masennus F33.9 Määrittämätön toistuva masennus F34 Pitkäaikaiset mielialahäiriöt F34.0 Mielialan aaltoiluhäiriö F34.1 Pitkäaikainen masennus F34.8 Muu määritetty pitkäaikainen mielialahäiriö F34.9 Määrittämätön pitkäaikainen mielialahäiriö F38 Muut mielialahäiriöt F38.0 Muut yksittäiset mielialahäiriöt F38.8 Muu määritetty mielialahäiriö F39 Määrittämätön mielialahäiriö
Inhimillisten ongelmien toiminnallinen luokittelu (prof. Markku Ojanen) 1. Käyttäytymis tai toimintaongelmina (käyttäytymishäiriöinä), jolloin kysymys on tilanteeseen sopimattomista tai puutteellisesti hallituista toiminnoista. 2. Emotionaalisina ongelmina (tunnehäiriöinä), jolloin kyseessä on normaalien tunteiden korostuminen tai vähentyminen tai tilanteeseen sopimattomien tunteiden ilmaiseminen. 3. Minään eli itsensä tiedostamiseen liittyvinä tietoisuuden tason ongelmina (minähäiriöinä), joilla tarkoitetaan ihmisen kielteisiä tai poikkeavia tulkintoja omasta minästään. 4. Tarkoituksen kokemisen ongelmina, jotka tarkoittavat ihmisen epätietoisuutta siitä, mikä on hänen oman elämänsä ja/tai koko elämän tarkoitus tai mielekkyys.
Kokemustiedon esiinnousu Psykoterapia Tutkitusti tehokas auttamiskeino Hankala saatavuus Irti erikoissairaanhoidosta Irti tutkintojärjestelmästä Tekniikoista riippumattomat yleiset psykoterapeuttiset vaikutukset Inhimillinen vuorovaikutus Kokemusasiantuntija Kauko Lindfors: Se logiikka, jolla psykoterapiaan haetaan on täysin sumea
Kokemustiedon esiinnousu Kysymyksiä (filosofinen näkökulma) Mikä on sairas, kun mieli on sairas? Oireet sinänsä vai niiden seuraukset, vaiko syyt? Psykiatria ja lääketiede? Lääkehoidon ylikorostuminen? Ihmisen elämä ja arjessa selviytyminen? Laaja yhteistyö?
Kokemustiedon esiinnousu Yhteenveto: Hoitojärjestelmä on hajanainen Diagnoosit epätarkkoja (Kela ja byrokratia) Lääketieteen merkityksen ylikorostuminen Arkielämä ratkaisee, ei oireet itsessään Psykoterapiaan pääsy vaikeaa Oma apu nousee esiin
Kokemustiedon esiinnousu Sairaalahoidon väheneminen pakottaa etsimään selviytymisen keinoja tavallisten ihmisten yhteiskunnassa elämiseen Tarvitaan tarinoita ja esimerkkejä sairauden kanssa elämisestä kuntoutumisen tueksi Tarinatyyppejä (Frank): ennalleen palautumisen tarina kaaostarina etsinnän tarina
Kouluttaja ja kokemustieto Kokemuksia Kaveri projektista Vertaisryhmän ohjauksen sosiaalipsykologinen malli Virallisen teorian puute Vallankäytön ongelmallisuus Ihmissuhteiden ongelmallisuus Moniäänisyys, positiivisuus Terapeuttiset vaikutukset Psykoedukatiivisuus
Kouluttaja ja kokemustieto Kokemuskouluttajia mukaan tutkintotavoitteisiin ryhmiin (Psyk.eat) (Opiskelijoita kuntoutujien tukihenkilöiksi) Antoisaa kaikille osapuolille Huomioitava myös tutkintotavoitteisesti opiskelevien tarpeet ryhmänä Parhaimmillaan kouluttajan huippuhetkiä!
Kouluttaja ja kokemustieto Eri teemojen opiskelua kokemuskouluttajuuden tueksi: Psyykkiset häiriöt ja sairaudet Ihmisen psyykkinen kehitys ja elämänkaari Pedagogiset perusvalmiudet, aineistojen muokkaus Psykoterapioiden perusteet Keskusteluryhmät, tunteet, kirjallisuus Kirjoittaminen, esiintymistaidot, mediataidot
Kokemustiedon luonne erilaiset tiedonintressit KOKEMUSTIETO OHJAUS TERAPIA Subjektiivisuus Yhteistyö Asiantuntijapainotteisuus Arkiset käsitteet, karheus Kulttuuriset keinot Tieteellisyys Ymmärrys, uudelleen tulkitseminen Oppiminen Parantaminen Toimintakyky, voimavarat Normaali käyttäytyminen Häiriökäyttäytymine n
Kokemustiedon merkitys kuntoutujalle Voimavarakeskeinen ote omaan elämään Kokijasta toimijaksi Vahva yhteisöllisyys Kärsijästä oman elämänsä sankariksi Palaute yleensä kannustavaa Itseymmärryksen lisääntyminen Näkökulmaa ja etäisyyttä omiin oireisiin Psykokonstruktiivisuus: oman tarinan uudelleen kirjoittaminen ja kokeminen
Omakohtaisia kokemuksia Rohkeus kohdata ihmisiä epämuodollisesti Harjaannusta tasavertaiseen vuorovaikutukseen Sisällöllisen asiantuntijuuden laajeneminen ja syveneminen Esimerkkien päivittyminen Muistelusta eturintamaan Uusia kontakteja ja mahdollisuuksia
Seuraava askel Tarvitaanko sitä? Kokemustiedon ammatillistuminen? Alan tutkinto, vrt päihdetyön at? Roolin vangiksi jääminen? Kehittyneet ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan yhteistyön muodot?