Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Samankaltaiset tiedostot
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Kouluterveyskysely 2008

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Kouluterveyskysely 2008

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä Tutkija Jaana Markkula

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Syrjäytymisen juurilla. Miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

TAPATURMAKATSAUKSET - ALUEELLISTA TIETOA TAPATURMISTA

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia

Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin

Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

Päihdeavainindikaattorit

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi

Muut pojat lahjaks saivat lennokin - puntarissa sukupuoli, eriarvoisuus ja poikien hyvinvointi

Kouluterveyskysely 2017

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

Kouluterveyskysely 2017

Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen oppilaitostasolla

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Terveyden perusta luodaan lapsuudessa

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Transkriptio:

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Tapaturmat merkittävä terveyden menetysten aiheuttaja alle 25-vuotiailla Tapaturmat aiheuttavat alle 25-vuotiaille edelleen vuosittain keskimäärin (v. 2009 2011) vajaat 150 kuolemaa vajaat 16 000 sairaalahoitojaksoa Lisäksi näitä useampi saa polikliinista hoitoa Kuolemista suurin osa (87 %) sattuu 15 24-vuotiaille Pojilla on tyttöjä suurempi riski kuolla tai joutua sairaalahoitoon tapaturman vuoksi Arviolta puolet kuolemista voitaisiin estää, jos tilanne olisi sama kuin Euroopan matalimman tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuden maissa

70 Tapaturmien osuus eri-ikäisten terveyden menetyksistä sukupuolittain (v. 2006 2010) Kuolemat 60 50 Miehet Naiset 40 % 30 20 10 0 Ikä Lähde: Tilastokeskus kuolemansyytilasto ja THL:n Tapaturmatietokanta. 50 45 40 35 30 % 25 20 15 10 5 0 Sairaalahoitojaksot Miehet Naiset Ikä Lähde: THL:n Tapaturmatietokanta ja Hoitoilmoitusrekisteri.

Esityksen punainen lanka Tilannekuva lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja tapaturmien suhteesta muuhun hyvinvointiin Aikuisten ongelmat, lapsen murheita Mikä suojaa lasta tapaturmilta?

Useimmiten hyvinvointia tarkastellaan käänteisesti pahoinvoinnin kautta Niin tässäkin esityksessä: Kohortti 1987-data (THL): Suomessa vuonna 1987 syntyneet, vajaat 60 000 lasta, joita seurattu sikiökaudelta v. 2008 loppuun Kouluterveyskysely (THL): 8. ja 9. luokkien oppilaat (v. 2008/2009), vajaat 109 000 lasta, 82 % ikäluokasta Lasten terveysseuranta -aineisto (LATE) (THL): noin 6 500 lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa v. 2007 2009 käynyttä lasta Turusta ja Kainuun maakunnasta sekä 10 terveyskeskuksesta ympäri Suomea Tapaturmien osalta tulokset alustavia, joten siksi

TILANNEKUVA HYVINVOINNISTA JA TAPATURMISTA

Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokka tänä päivänä 50 40 pojat tytöt 30 % 20 10 0 Vain pk-tutkinto Psyk. esh/ psyykenlääke Toimeentulotuki Merkintä rikollisuudesta Tuomittu rikoksesta Sijoitus kodin ulkopuolelle Lähde: THL, Kohortti 1987-data (Paananen ym. 2012)

Ulkoisten syiden aiheuttamat terveyden menetykset 1987 syntyneiden ikäluokalle Joka kuudes kohortin pojista ja joka kymmenes tytöistä oli joutunut sairaalahoitoon tapaturman, väkivallan tai itsensä vahingoittamisen vuoksi Ikäryhmästä kaikkiaan vajaat 500 on kuollut ennen 21- vuotispäiväänsä: 45 % tapaturman, väkivallan tai itsemurhan vuoksi Lähde: THL, Kohortti 1987-data (Paananen ym. 2012)

Eli yleisesti ottaen suurin osa voi hyvin, mutta ongelmat kasautuvat Pojat Tytöt 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % psyk esh rangaistus- tuomio toimeen- psyk esh rangaistus- tuomio toimeen- abortti /lääke määräys tulotukea /lääke määräys tulotukea Lähde: THL, Kohortti 1987-data (Paananen ym. 2012)

Koulutapaturmat yhteydessä muihin ongelmiin Tehnyt toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 20 21 22 20 22 28 21 36 33 33 36 36 Vaikeuksia opiskelussa Koulu-uupumusta 21 22 29 32 Terveydentila keskinkertainen tai huono 28 22 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 22 32 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Vähintään yksi kouluterveydenhoitajan tai -lääkärin luona käyntiä vaatinut koulutapaturma lukuvuoden aikana Ei yhtään koulutapaturmaa KUVIO. 8.- ja 9.-luokkalaisten koulutapaturmaan joutumisen yhteys erilaisten ongelmien kokemiseen ja yksittäisiin elämäntapoihin. % Lähde: Kouluterveyskysely 2008/2009.

AIKUISTEN HAASTEET LAPSEN MURHEITA

Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille Lapsella Ei ttt 1 kk 2-6 kk 6 12 kk 1 2 v 2-5 v yli 5 v Vanhempien saama toimeentulotuki Lähde: THL, Kohortti 1987-data (Paananen ym. 2012)

Lasten murheiden taustalla vanhempien ongelmia 100% 90% 80% 70% kaikki lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg lapsella tuomio 60% 50% 40% 30% lapsella vain peruskoulu lapsella toimeentulotukea lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle 20% 10% 0% vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe Lähde: THL, Kohortti 1987-data (Paananen ym. 2012)

Kodin päihteiden käyttö heijastuu lasten turvallisuuteen Päihdeongelmaisten vanhempien lapset joutuvat muita lapsia useammin tapaturmiin Suomessa todettu mm.: Äidin päihdeongelma lisää alle 7-vuotiaiden riskiä joutua tapaturmaan Äidin huumeongelma aiheuttaa lapselle alkoholiongelmaa suuremman tapaturmariskin Lähde: Raitasalo & Holmila (Yhteiskuntapolitiikka 1/2012)

Äidin koulutustausta* yhteydessä lapsen tapaturmariskeihin Pyöräilykypärää aina pyöräillessään käyttävät (%) Koko aineisto Luokka-asteelle riittävä uimataito (%) Koko aineisto 100 80 Äidin koulutus Alempi Ylempi 100 90 80 70 Äidin koulutus Alempi Ylempi % 60 40 % 60 50 40 20 30 20 0 Pojat Tytöt Pojat Tytöt Neuvola Koulu 10 0 Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt 1. lk 5. lk 8. lk Lähde: Lasten terveysseuranta (LATE) tutkimusaineisto 2008. THL *Koulutus vain mittari, joka kuvaa laajemmin henkilön ominaisuuksia ja olosuhteita.

MIKÄ SUOJAA TAPATURMILTA?

Muutamia tosiasioita tapaturmista Ei olemassa tapaturmilta suojaavaa rokotetta Yksi tapaturma ei suojaa toiselta Voi olla sekä seurausta köyhyydestä että syrjäyttää yhteiskunnasta Kuolemat vain jäävuoren huippu Ilmiönä hyvin sukupuolittunut ja yksilön kehitysvaiheesta riippuvainen

Huomio kasvuympäristöihin 1/2 Sairaalan vuodeosaston hoitojaksot 1 / 100 000 (v. 2009 2010) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 ikä Liikenne Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Työtapaturma Päiväkoti- tai koulutapaturma Muun tyyppinen tai määrittämätön Lähde: THL Tapaturmatietokanta, Hoitoilmoitusrekisteri KUVIO. Sairaalan vuodeosastolla hoidetut tapaturmat (1/100 000) tapaturmatyypin mukaan.

Huomio kasvuympäristöihin 2/2 100 Päihtyneiden osuus ko. tavalla kuolleista, % (v. 2006 2010) 90 80 70 60 50 40 Pojat Tytöt 30 20 10 0 33 Tapatumat (ml. alkoholimyrkytys) (n=718) 46 18 20 55 Itsemurhat (n=606) Väkivalta (n=61) Tahallisuus epäselvä (n=50) 14 59 56 Lähde: Tilastokeskus, kuolemansyytilasto. KUVIO. Päihtyneiden osuus 15 24-vuotiaiden tapaturma- ja väkivaltakuolemista

Mitä voitaisiin tehdä? 1) Tutustutaan alueen, kunnan tai kasvuympäristön tapaturmatilanteeseen: mitä, missä, kenelle ja milloin? 2) Toimitaan turvallisuutta ja terveyttä kaikille -ajattelun mukaan Lainsäädännön mahdollisuuksien hyödyntäminen Ympäristön vaarojen tunnistaminen ja poistaminen Universaalien palvelujen vahvistaminen ja ongelmien poisto Neuvoloiden terveysneuvonta ja kotikäynnit Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen 3) Tartutaan erojen taustalla oleviin syihin Koulutus ja riittävä toimeentulo suojaavat: mahdollisuuksien luominen Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen, lapset otettava huomioon aikuisten palveluissa Lapsen oman tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarpeen mukaisen tuen tarjoaminen lapsen omassa kasvuympäristössä Tapaturmien tunnistaminen osana ongelmien ketjua Tapaturmien ehkäisyn näkeminen yhtenä keinona tukea hyvinvointia 4) Vahvistetaan turvallisuuden kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja 5) Varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet saada laadukasta hoitoa

Yhdistelmä eri keinoja on tehokkain Kansallisesta lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelmasta (THL, 2009) tavoitteet ja keinot Muistettavaa: Tapaturmien ehkäisy ei saa tarkoittaa ympäristön virikkeellisyyden rajoittamista Lapsen tapaturma = aina vanhemman / aikuisen murhe

Jokainen tapaturma pitää sisällään tarinan Tapaturma on tapahtumaketju, jonka eri vaiheisiin voi tarttua 14.2.2013 Markkula, THL

Kaikilla on oikeus turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen prinsessasta joka tyttöön! Emmi, 4 vuotta Elli, 10 vuotta