RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ Maatutkaluotaus on menetelmä, jossa lähetetään sähkömagneettisia pulsseja maahan. Ne heijastuvat sähköisiltä rajapinnoilta, kuten erilaisten maalajien vaihtumiskohdista ja kalliopinnasta. Mitä suurempi on ns. sähköinen kontrasti maalajien välillä, sitä paremmin rajapinnat erottuvat. Vedettäessä lähetinantennia maata pitkin, saadaan pitkittäiskuva maapinnan alapuolisista kerroksista. Maatutkamittaukset Rovaniemen Vennivaarassa (kuva 1) suoritettiin elokuussa 2012. Alue sijoittuu Rovaniemen kaupungista luoteeseen pain. Mittaukset tehtiin SIR-3000 maatutkalla, käyttäen 270MHz antennia ja matkamittausanturia. Syvyysulottuvuus laitteistolla oli maksimissaan 10m. Luotauksen tarkoituksena oli selvittää maaperän olosuhteet alueella kaavoitusta varten. Kohteella mitattiin 20 maatutkalinjaa, yhteispituudeltaan noin 15km. Referenssikairauksia alueella tehtiin yhteensä 45kpl, joista 44kpl oli painokairauksia ja yksi tärykairaus. Kairauksien sijoittuminen mittauslinjoille selviää liitteestä 1. Kuva 1. Tutkimusalueen ja maatutkalinjojen sijainti.
RAPORTTI 2 (5) MAATUTKATULKINNAT Maatutka-aineisto on esitetty kahdessa ikkunassa. Ylemmässä ikkunassa on varsinainen maatutkadata aikamittakaavassa, johon on liitetty tulkinnat valkoisina viivoina. Alemmassa ikkunassa on tulkinta ja kairatiedot todellisessa syvyysmittakaavassa. Aineistoon on tulkittu maalajirajapinnat, sekä merkitty tekstinä maalajit. Selkeä rajapinta on tulkittu yhtenäisellä viivalla ja epäselvä katkoviivalla. Kaikki tulkinnat on esitetty myös erillisellä liitteellä. Seuraavassa on kuvattu tutkimuslinjojen havaintoja tarkemmin. Linja A (pituus 1184m) Välillä 480-550m on turvetta 0,6m. Turpeen alla on hiekkaa alle 0,5m ja sen alla silttistä hiekkaa yli 2m. Välillä 550-750m on ylimpänä hiekkaa tai kivistä hiekkaa ja sen alapuolella silttistä hiekkaa. 750-1000m kerrosjärjestys ei ole selvä, mutta todennäköisesti ylin kerros on hiekkaa maksimissaan 3m syvyyteen, jonka alapuolella moreeni. Linjan lopussa on turvetta maksimissaan 1m paksuisesti ja sen alla kivistä hiekkaa ja hiekkaa 0,5-1,5m. Näiden alla on vielä hiekkamoreenikerros, jonka alla vielä silttistä hiekkaa. Silttisen hiekan alapinta ei erotu tutkassa, mutta kova hiekkamoreeni alkaa noin 5m syvyydessä paalun 1060m painokairauksen mukaan. Linja B (pituus 1186m) Linjalle kohdistettiin neljä kairausta pehmeiköille, kolme keskivaiheille ja yksi loppuosalle. Linjan alussa on noin 2m paksuinen kerros kivistä hiekkaa, jonka alla silttistä hiekkaa, kovan pohjan ollessa noin 3m syvyydessä. Ensimmäisellä pehmeikköjaksolla välillä 170-570m turvetta oli maksimissaan hieman yli 1m, jonka alla noin 1m paksuinen sorakerros ja sen alla hiekkamoreeni. 570m eteenpäin maa-aines on hiekkamoreenia, jossa on jonkin verran kiviä. Lopussa on vielä turvetta hieman alle 2m ja turpeen alla silttistä hiekkaa, silttistä hiekkamoreenia ja hiekkaa. Linja C (pituus 1134m) Välillä 0-200m on kivistä hiekkaa 1-2,5m ja sen alla moreenia. Aivan alussa saattaa hiekan alla olla kalliota, mutta tätä ei varmistettu kairauksella. Välillä 200-750m on kaksi pehmeikköjaksoa, joissa turvetta on hieman yli 0,5m paksuisesti ja sen alla soraa. Muualla pohjamaa on kivistä hiekkaa tai moreenia. Välillä 750-1134m on turvetta kolmessa jaksossa maksimissaan 1m paksuisesti. Turpeen alla on silttistä soraa tai hiekkaa ja hiekkaa. Kova moreeni tulee vastaan aivan lopussa jo 1m syvyydessä, mutta paalulla 850m tehdyn kairauksen mukaan vasta 6m syvyydessä. Linja D (pituus 1145m) Linjalla on tehty 4 kairausta. Pehmeikköä on yhteensä 7 erillisellä jaksolla. Paksuimmat turvepaksuudet ovat välillä 930-1000m, jossa turvetta on noin 1,5m. Turpeen alla on linjan alussa soraa noin 1m paksuisesti ja loppupuolella silttiä ja hiekkaa. Kova moreeni on 2-4m syvyydessä. Linja E (pituus 1106m) Tällä linjalla oli tehty 3 kairausta ja lisäksi lopussa käytettiin linjan I lopussa tehtyä kairausta hyväksi, joka sijaitsi noin 75m päässä.
RAPORTTI 3 (5) Linjan alussa on turvetta noin 0,5m paksuisesti käytännössä paalulla 250m saakka. Alapuolella on silttistä hiekkaa 0,5-1,5m. Kova moreeni on 1-3m syvyydessä. Tämän jälkeen pehmeikköjä esiintyy vielä neljässä jaksossa maksimissaan 1m paksuisena. Alapuolella näissä on pääasiassa hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Kova pohja on maksimissaan 6m syvyydessä. Linja F (pituus 731m) Tälle linjalle ei ollut kohdistettu kairauksia, mutta linjan B, C ja D kairaukset sijaitsivat hyvin lähellä. Linjalla on turvetta ylimpänä kerroksena alusta loppuun maksimissaan 1m paksuisesti. Alla ohut, alle 1m paksuinen sorakerros, mutta alussa soraa tai hiekkaa voi olla jopa 2m. Soran alla on hiekkamoreeni. Kova pohja on alussa 1-2m syvyydellä, mutta lopussa 4m syvyydellä. Linja G (pituus 363m) Tälle linjalle ei ollut kohdistettu kairauksia. Lähin kairapiste sijaitsi linjalla C, noin 75m päässä. Tämän pisteen tiedot sopivat melko hyvin yhteen linjan G kerrosten kanssa. Välillä 0-70m on turvetta alle 1m ja sen alapuolella ohut silttisen hiekan ja hiekan kerros, jonka alla moreeni. Seuraava pehmeikköjakso alkaa 130m ja loppuu noin paalulla 300m. Paksuimmalla kohdalla turvetta on noin 1,5m. Sen alla on myös tässä ohut silttisen hiekan ja hiekan kerros, jonka alla hiekkamoreenia. Hiekkamoreenin alla on vielä toisen kerran hiekkaa ja silttistä hiekkaa enne kobaa hiekkamoreenia. Linjan lopussa kerrosjärjestys näyttää muuttuvan siten että kovan moreenin päällä on paksummin silttistä hiekkaa. Linja H (pituus 366m) Linjalla esiintyy pehmeikköjä kolmessa jaksossa. Välillä 50-90m ja 140-160m turvetta on maksimissaan 0,5m ja alla ohut (<1m) hiekkakerros, jonka alla sitten moreeni. Lopussa välillä 200-360m on turvetta paikoin hieman yli 1m. Alapuolella tässäkin hiekkaa n. 1m ja alla moreenia. Välillä 260 eteenpäin hiekan on silttiä tai silttistä hiekkaa ja kova pohja 3-4m syvyydellä. Linja I (pituus 334m) Tällä linjalla turvetta esiintyy kahdessa jaksossa maksimissaan 1m paksuisesti. Turpeen alla on hiekkaa alle 1m, jonka alla silttistä hiekkaa 1-1,5m. Pohjalla tiivis hiekkamoreeni 1-3m syvyydessä. Linja J (pituus 1045m) Alussa (0-440m) ylimpänä kerroksena (1-2m) on kivistä hiekkaa. Sen alla on ohut kairausten mukaan moreenikerros, mutta tämä voi olla myös kivikerros. Moreenin alapinta ei erotu tutkadatassa ja se on tulkittu yhdessä sen alapuolisen silttisen hiekan kerroksen kanssa. Silttistä hiekkaa saattaa olla paksuimmillaan jopa yli 6m. Kova hiekkamoreeni tulee vastaan 5-7m syvyydessä. Välillä 440-600m on turvetta noin 1m paksuisesti. Alla on ohut (20cm) hiekkakerros, noin 1m paksuiset hiekkamoreeni ja hiekka kerrokset, joiden jälkeen vielä alle 1m silttiä ja hiekkaa. Kova hiekkamoreeni on 3-4m syvyydellä. Välillä 600-900m on alussa turvetta n. 0,5m ja alla ohut hiekkakerros ja sen alla moreeni. Paalulta 730m eteenpäin ylimpänä on jälleen kivinen hiekka ja alla moreeni. Lopussa paalulta 900m eteenpäin on jälleen turvetta noin 0,5m paksuisesti ja alla moreeni. Aivan lopussa turpeen alla on hiekkaa tai hienoa hiekkaa.
RAPORTTI 4 (5) Linja K (pituus 1011m) Linjalla on turvetta välillä 50-300m 2m paksuisesti. Alla on hiekkamoreenia ja hiekkaa, kovan hiekkamoreenin ollessa maksimissaan hieman yli 4m syvyydessä. Paalulta 300m eteenpäin ohuen humuskerroksen alla on 1-2m paksuisesti hiekkaa ja sen alla hiekkamoreeni. Paikoitellen hiekassa voi esiintyä isojakin kiviä. Linja L (pituus 953m) Linjan alussa hiekkamoreenin päällä on noin 2m kerros silttistä hiekkaa. Välillä 380-470m on turvetta noin 0,5m, jonka alla siltin ja silttisen hiekan kerroksia 3,5m syvyyteen. Välillä 470-620m on hiekka 1-2m, jonka alla silttistä hiekkaa 1-2m ennen kovaa moreenia, joka on 4m syvyydessä. Turvetta on jälleen 660m eteenpäin maksimissaan 1m paksuisesti. Turpeen alla on ohut hiekkakerros, hiekkamoreeni kerros ja noin 1m paksuinen silttinen hiekka kerros, jonka alapinta ei erotu tutkalla. Kova pohja on kairausten perusteella noin 3m syvyydessä. Linja M (pituus 890m) Linjan alussa on turvetta hieman yli 1m paksuisesti. Alla on silttisen hiekan ja hiekkamoreenin kerroksia. Silttisen hiekan alapintaa ei tutkalla saavutettu, mutta kova pohja on kairausten mukaan paalulla 0m 5m syvyydessä. Turvetta on jälleen välillä 300-560m maksimissaan 2m paksuisesti. Turpeen alla on ohut hiekkakerros, jonka alla silttiä ja silttistä hiekkaa. Paalulla 370m tehdyn kairauksen mukaan kova moreeni on 5m syvyydessä ja paaluilla 450m ja 500m tehtyjen kairausten mukaan kova pohja on 2,5-3m syvyydessä. Linja N (pituus 790m) Linjan alussa on turvetta (plv 0-140m) paksuimmillaan noin 2m. Turpeen alla on 0,5-1,5m paksuinen hiekkakerros, jonka alla ohut hiekkamoreenikerros. Tämän alla on vielä silttistä hiekkaa ja kovempi moreeni tulee vastaan maksimissaan noin 4,5m syvyydessä. Välillä 150-400m kova pohja on 2,5-4m syvyydessä. Päällä on hiekkaisia kerroksia. Välillä 400-540m on päällimmäisenä edelleen noin 0,5m paksuinen hiekkakerros, jonka alla hiekka tai silttistä hiekkaa noin 4,5m syvyyteen. Väleillä 540-610m ja 660-740m on turvetta alle 0,5m ja sen alla silttiä tai silttistä hiekkaa 2-4m paksuisesti Linja O (pituus 323m) Kohteella esiintyy turvetta noin 1m paksuisesti. Turpeen alla on noin 1m paksuinen silttinen hiekka kerros ja sen alla noin 1,5m paksuinen hiekkamoreenikerros. Tämän alla on vielä silttistä hiekkaa 1-1,5m paksuisesti ennen kovaa hiekkamoreenia, noin 4m syvyydessä. Linja P (pituus 653m) Alussa päällimmäisen kerroksena on todennäköisesti noin 1m paksuinen isojakin kiviä sisältävä hiekkakerros, jonka alla silttistä hiekkaa maksimissaan 4,5m syvyyteen. Tämän alla on ohut hiekkakerros ja alimpana hiekkamoreenia. Välillä 230-290m on ohuesti turvetta (n. 0,5m). Turve jatkuu 350m eteenpäin ja hieman paksummin turvetta on paalulle 470m saakka, kuitenkin alle 1m. Turpeen alla siltti ja silttisen hiekan kerroksia, sekä ohut hiekkamoreenikerros. Kova pohja alkaa noin 3,5m syvyydessä ja linjan lopussa noin 4m syvyydessä.
RAPORTTI 5 (5) Linja Q (pituus 603m) Linjalla oli runsaasti kaatuneita puita jotka vaimensivat tutkasignaalia. Kova moreenipohja on 2-4,5m syvyydellä, jonka päällä hiekkaisia tai silttisiä hiekkakerroksia sekä ohut hiekkamoreenikerros. Turvetta on maksimissaan 1,2m paksuisesti. Linja R (pituus 231m) Linjalle R ei ollut kohdistettu lainkaan kairauksia. Lähin kairapiste sijaitsi linjalla S pisteessä 50m, jota käytettiin kohdistamaan rajapinnat oikeille syvyyksille. Linjan alussa ja lopussa oli turvetta alle 0,5m paksuisesti ja turpeen alla hiekkaa tai silttistä hiekkaa. Kova moreeni tulee vastaan 2-2,5m syvyydessä. Linja S (pituus 630m) Linjan alussa on turvetta 110m, maksimipaksuudeltaan 60cm. Turpeen alla on noin 1,5m paksuinen hiekkakerros, jonka alla edelleen hiekkamoreenin ja silttisen hiekan kerrokset. Kova moreeni alkaa noin 2,6m syvyydessä. Välillä 110-260m on noin 1m paksuinen hiekkakerros, jonka alla alkaa moreeni. Paalulla 280 havaittiin ohut turvekerros (40cm), jonka alla 1m paksuinen hiekkakerros ja sen alla moreeni. Linjan lopussa on ohuen humuskerroksen alla noin 1m paksuinen hiekkakerros, jonka alla yli 3m paksuinen silttinen hiekkakerros ennen kovaa hiekkamoreenia. Silttinen hiekka loppunee paalulle 550m. Linja T (pituus 600m) Linja T oli alueen eteläisin linja. Linjan alku (0-200m) oli hiekkaista ja kuivaa, mutta loppu hyvin märkää ja vetistä. Kova pohja oli alussa silttisen hiekan alla noin 3-3,5m syvyydellä. Lopussa moreenin päällä oleva hiekkamoreeni alkoi pintamaan pehmeydestä huolimatta jo 1,5m syvyydessä. Turvekerroksen paksuus oli alle 1m. Turpeen alla esiintyi alussa ja lopussa silttiä tai silttistä hiekkaa ja keskivaiheilla myös hiekkaa. LIITTEET Kairapisteiden ja linjojen sijainnit (.pdf) Liite 1 Pituusprofiilit (.pdf) Liite 2 Kairaustiedostot (.txt) Liite 3 Kairausdiagrammit (.pdf) Liite 4 Rovaniemellä Ilkka Silvola, Carement Oy p. 050 442 6402