EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 4.4.2005 PE 355.724v01-00 TARKISTUKSET 30-342 Mietintöluonnos (PE 353.498v01-00) Agnes Schierhuber Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen Ehdotus asetukseksi (KOM(2004)0490 C6-0181/2004 2004/0161(CNS)) Komission teksti Parlamentin tarkistukset Tarkistuksen esittäjä(t): Astrid Lulling Tarkistus 30 Johdanto-osan 3 kappale (3) Kesäkuussa 2003 ja huhtikuussa 2004 toteutetuissa YMP:n uudistuksissa otettiin käyttöön perustavanlaatuisia muutoksia, joilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia yhteisön koko maaseutualueen elinkeinoelämään maatalouden tuotantotapojen, maankäyttömenetelmien, työllisyyden ja maaseutualueiden laajempien sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden kannalta. (3) Kesäkuussa 2003 ja huhtikuussa 2004 toteutetuissa YMP:n uudistuksissa otettiin käyttöön perustavanlaatuisia muutoksia, joilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia maatalouden, myös mehiläishoidon ja metsätalouden, rakenteelliseen kehitykseen, tuotannon alueelliseen jakautumiseen ja tehokkuuteen sekä yhteisön koko maaseutualueen elinkeinoelämään maatalouden tuotantotapojen, maankäyttömenetelmien, työllisyyden ja maaseutualueiden laajempien sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden kannalta. Or. fr AM\561445.doc PE 355.724v01-00

Tutkimukset ja Euroopan komission tulkinnat osoittivat jo ennen yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta, että perinpohjaisella uudistuksella on syvälle ulottuvia ja monenlaisia vaikutuksia. Eurooppalaisen maatalousmallin keskeisenä vaatimuksena on monimuotoisuus, ja siihen liittyvät yhteiskunnan kannalta tärkeät palvelut elinympäristön säilyttämiseksi. Siksi tuotanto on säilytettävä kaikilla Euroopan alueilla, joilla maataloudelta, mehiläishoidolta ja metsätaloudelta edellytetään tulevaisuudessa taloudellista, ekologista ja yhteiskunnallista roolia. Tarkistuksen esittäjä(t): Jan Mulder Tarkistus 31 Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a) Euroopan elintarvike- ja maatalousalan vapauttaminen jatkuu lähivuosina, ja alan on oltava kilpailukykyinen globaaleilla markkinoilla. EU:n yhteisen politiikan olisi tarjottava innovointeihin perustuvia kilpailukyvyn kohentamismahdollisuuksia. Maaseudun kehittämisen olisi tuettava paremmin Lissabonin toimintaohjelmaa. Tarkistuksen esittäjä(t): Albert Jan Maat Tarkistus 32 Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a) Euroopan elintarvike- ja maatalousalan vapauttaminen jatkuu lähivuosina, ja alan on oltava kilpailukykyinen globaaleilla markkinoilla. EU:n yhteisen politiikan olisi tarjottava innovointeihin perustuvia kilpailukyvyn kohentamismahdollisuuksia. PE 355.724v01-00 2/160 AM\561445.doc

Innovoinnit on nostettava maaseudulla keskeiseen asemaan maatalouden markkinapainotteisuuden lisääntyessä. Tarkistuksen esittäjä(t): Jan Mulder Tarkistus 33 Johdanto-osan 3 b kappale (uusi) (3 b) Elintarvike- ja maatalousalan kilpailukyky lisääntyy maaseudulla, mikä edellyttää eurooppalaisten laatumerkintöjen kehittämistä, joissa otetaan huomioon elintarvikkeiden turvallisuus, tuotantoprosessien dokumentointi (jäljitettävyys), eläinten hyvinvointi sekä ympäristö- ja suojelunäkökohdat. Maaseudun kehittämisen olisi tuettava paremmin Lissabonin toimintaohjelmaa. Tarkistuksen esittäjä(t): María Esther Herranz García Tarkistus 34 Johdanto-osan 5 kappale (5) Yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Jäsenvaltiot eivät voi riittävän hyvin saavuttaa maaseudun kehittämisen tavoitetta, mikä johtuu kyseisen politiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan muiden välineiden välisistä yhteyksistä, maaseutualueiden välisten eroavaisuuksien laajuudesta ja laajentuneessa unionissa jäsenvaltioiden käytettävissä olevien taloudellisten resurssien niukkuudesta. Tavoite voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, jolloin taataan monivuotinen yhteisön rahoitus ja (5) Yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Jäsenvaltiot eivät voi riittävän hyvin saavuttaa maaseudun kehittämisen tavoitetta, mikä johtuu kyseisen politiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan muiden välineiden välisistä yhteyksistä, maaseutualueiden välisten eroavaisuuksien laajuudesta ja laajentuneessa unionissa jäsenvaltioiden käytettävissä olevien taloudellisten resurssien niukkuudesta. Tavoite voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, jolloin taataan monivuotinen yhteisön rahoitus ja AM\561445.doc 3/160 PE 355.724v01-00

keskitetään se toimintalinjoihin. Perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. keskitetään se toimintalinjoihin. Euroopan unionin on turvattava tämän asetuksen taloudellinen toteutettavuus myöntämällä riittävät määrärahat maaseudun kehittämistä koskevien vanhojen ja uusien toimien hoitamiseen. Perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. Or. es Tarkistus ei kaipaa perusteluja. Tarkistuksen esittäjä(t): Bernadette Bourzai Tarkistus 35 Johdanto-osan 6 kappale (6) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä maaseuturahasto, toiminnan ja niiden toimien, joiden rahoitukseen se osallistuu, olisi oltava johdonmukaisia ja yhteensopivia yhteisön muiden politiikkojen kanssa ja yhteisön lainsäädännön mukaisia. (6) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä maaseuturahasto, toiminnan ja niiden toimien, joiden rahoitukseen se osallistuu, olisi oltava johdonmukaisia ja yhteensopivia maaseudun koheesiopolitiikan ja yhteisön muiden politiikkojen kanssa ja yhteisön lainsäädännön mukaisia. Or. fr Maaseutuun kohdistetaan edelleen rakennerahastotoimia, jotka perustuvat alueellisia erityispiirteitä koskeviin erityissäännöksiin. Siksi on tärkeää varmistaa ennen kaikkea, että maaseuturahastotoiminta on johdonmukainen koheesiopolitiikan kanssa tai peräti täydentää sitä. PE 355.724v01-00 4/160 AM\561445.doc

Tarkistuksen esittäjä(t): Gábor Harangozó Tarkistus 36 Johdanto-osan 6 kappale (6) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä maaseuturahasto, toiminnan ja niiden toimien, joiden rahoitukseen se osallistuu, olisi oltava johdonmukaisia ja yhteensopivia yhteisön muiden politiikkojen kanssa ja yhteisön lainsäädännön mukaisia. (6) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä maaseuturahasto, toiminnan ja niiden toimien, joiden rahoitukseen se osallistuu, olisi oltava johdonmukaisia ja yhteensopivia yhteisön muiden politiikkojen, etenkin maaseudun alueiden sosiaalis-taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan politiikan, kanssa ja yhteisön lainsäädännön mukaisia. Rakennerahastot tukevat maaseudun alueiden toimintaa, kun niillä pyritään hoitamaan alueellisia erityispiirteitä. Siten on erittäin tärkeää varmistaa, että niiden toiminta on yhdenmukaista maaseuturahaston kanssa ja että ne soveltavat strategista suunnittelua yhdessä. Tarkistuksen esittäjä(t): Anne Laperrouze Tarkistus 37 Johdanto-osan 6 kappale (6) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä maaseuturahasto, toiminnan ja niiden toimien, joiden rahoitukseen se osallistuu, olisi oltava johdonmukaisia ja yhteensopivia yhteisön muiden politiikkojen kanssa ja yhteisön lainsäädännön mukaisia. (6) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä maaseuturahasto, toiminnan ja niiden toimien, joiden rahoitukseen se osallistuu, olisi oltava johdonmukaisia ja yhteensopivia yhteisön muiden politiikkojen sekä pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan kanssa ja yhteisön lainsäädännön mukaisia. Or. fr Kuten Lissabonin ja Feiran päätelmissä korostetaan, pien- ja mikroyritykset ovat olennaisen tärkeitä unionin taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta, ja tämä koskee myös maaseutua. Parlamentti on useaan kertaan korostanut niiden ja myös peruskirjan merkitystä, AM\561445.doc 5/160 PE 355.724v01-00

joten siihen on viitattava nimenomaisesti tässä tekstissä. Tarkistuksen esittäjä(t): Gábor Harangozó Tarkistus 38 Johdanto-osan 7 kappale (7) Maaseudun kehittämiseen tähtäävässä toiminnassaan yhteisö pyrkii naisten ja miesten välisten eriarvoisuuksien poistamiseen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti. (7) Maaseudun kehittämiseen tähtäävässä toiminnassaan yhteisö pyrkii naisten ja miesten välisten eriarvoisuuksien poistamiseen ja syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti. Syrjimättömyysperiaate on laajempi käsite kuin pelkästään surkupuolten yhdenvertainen kohtelu. Asiassa on syytä ottaa huomioon syrjinnän kaikki ilmenemismuodot EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti. Tarkistuksen esittäjä(t): Gábor Harangozó Tarkistus 39 Johdanto-osan 10 kappale (10) Maaseudun kehittämisen ohjelmatyön olisi oltava yhteisön ja kansallisten tavoitteiden mukaista ja täydennettävä muita yhteisön politiikkoja, erityisesti maatalouden markkinapolitiikkaa, koheesiopolitiikkaa ja yhteistä kalastuspolitiikkaa. (10) Maaseudun kehittämisen ohjelmatyön olisi oltava yhteisön ja kansallisten tavoitteiden mukaista ja täydennettävä muita yhteisön politiikkoja, erityisesti maatalouden markkinapolitiikkaa, koheesiopolitiikkaa, osallisuuden edistämisen politiikkaa, syrjimättömyyspolitiikkaa ja yhteistä kalastuspolitiikkaa. Maaseuturahaston käytöllä olisi siten pyrittävä säilyttämään lähentymistavoitteen ja maaseudun alueiden kilpailukykyä sisällyttämällä EAKR:n ja ESR:n toimet maaseutua koskeviin strategisiin suunnitelmiin. Johdonmukaisuus olisi varmistettava sekä ohjelmasuunnittelussa että täytäntöönpanossa. PE 355.724v01-00 6/160 AM\561445.doc

On syytä viitata selkeästi aluepolitiikkaan ja osallisuuden edistämistä koskevaan politiikkaan, millä korostetaan EAKR:n, ESR:n ja maaseuturahaston tiiviitä yhteyksiä. Lisäksi on syytä korostaa rahastojen yhdenmukaisuuden ja strategisen täydentävyyden tarvetta niin ohjelmasuunnittelun kuin täytäntöönpanonkin tasolla. Tarkistuksen esittäjä(t): Albert Jan Maat Tarkistus 40 Johdanto-osan 11 kappale (11) Maaseutualueiden kestävän kehityksen varmistamiseksi on tarpeen keskittyä rajalliseen määrään yhteisön tason ydintavoitteita, jotka liittyvät maa- ja metsätalouden kilpailukykyyn, maankäyttöön, ympäristöön sekä kyseisten alueiden elämänlaatuun ja elinkeinoelämän monipuolistamiseen. (11) Maaseutualueiden kestävän kehityksen varmistamiseksi on tarpeen keskittyä rajalliseen määrään yhteisön tason ydintavoitteita, jotka liittyvät maa- ja metsätalouden kilpailukykyyn, maankäyttöön, ympäristöön sekä kyseisten alueiden elämänlaatuun ja elinkeinoelämän monipuolistamiseen, ottaen kuitenkin huomioon EU:ssa vallitsevien olosuhteiden kirjon aina väestökadosta ja taantumasta kärsivistä syrjäisiltä maaseudun alueilta kaupunkialueiden ympäristöön, johon kaupunkialueet kohdistavat kasvavaa painetta. Otetaan huomioon EU:n maaseudun alueiden toisistaan poikkeavat ongelmat. Tarkistuksen esittäjä(t): María Isabel Salinas García Tarkistus 41 Johdanto-osan 15 kappale (15) Maa- ja metsätalousalojen kehittyminen ja erikoistuminen edellyttää asianmukaisen tasoista teknistä ja taloudellista koulutusta, mukaan luettuna uutta informaatiotekniikkaa koskeva koulutus, sekä riittävää tietämystä (15) Maa- ja metsätalousalojen kehittyminen ja erikoistuminen edellyttää asianmukaisen tasoista teknistä ja taloudellista koulutusta, mukaan luettuna uutta informaatiotekniikkaa koskeva koulutus, sekä riittävää tietämystä AM\561445.doc 7/160 PE 355.724v01-00

tuotteiden laatua, tutkimustuloksia ja luonnonvarojen kestävää hallintaa koskevilta aloilta, mukaan luettuina täydentävien ehtojen vaatimukset sekä maisemanhoidon ja -parannuksen kanssa yhteensopivien tuotantomenetelmien käyttö ja ympäristönsuojelu. Sen vuoksi on tarpeen, että koulutus ulotetaan koskemaan kaikkia maa- ja metsätalouden parissa toimivia henkilöitä ja että siihen sisällytetään tiedotustoimet. Koulutuksessa käsitellään niin maa- ja metsätalouden kilpailukykyyn kuin maankäyttöön ja ympäristötavoitteisiin liittyviä seikkoja. tuotteiden laatua, tutkimustuloksia ja luonnonvarojen kestävää hallintaa koskevilta aloilta, mukaan luettuina täydentävien ehtojen vaatimukset sekä maisemanhoidon ja -parannuksen kanssa yhteensopivien tuotantomenetelmien käyttö ja ympäristönsuojelu. Sen vuoksi on tarpeen, että koulutus ulotetaan koskemaan kaikkia maatalouden, karjanhoidon, maatalouselintarviketeollisuuden ja metsätalouden parissa toimivia henkilöitä ja että siihen sisällytetään tiedotustoimet. Koulutuksessa käsitellään niin maatalouden, karjanhoidon, maatalouselintarviketeollisuuden ja metsätalouden kilpailukykyyn kuin maankäyttöön ja ympäristötavoitteisiin liittyviä seikkoja. Or. es Maatalouden ja metsätalouden kilpailukyvyn lisäämistä voidaan edistää ottamalla tiedotusja koulutustoimenpiteisiin mukaan maatalouselintarviketeollisuus ja tukipalvelut. Tarkistuksen esittäjä(t): Armando Dionisi Tarkistus 42 Johdanto-osan 16 kappale (16) Nuorille viljelijöille myönnettävät erityisetuudet voivat auttaa heitä toimintansa aloittamisessa ja tilojensa rakenteellisessa mukauttamisessa. Toiminnan aloittamista koskevaa toimenpidettä olisi yksinkertaistettava myöntämällä kertapalkkio ja edellyttämällä liiketoimintasuunnitelmaa, jolla varmistetaan nuorten viljelijöiden toiminnan kehitys. (16) Nuorille viljelijöille myönnettävät erityisetuudet voivat auttaa heitä toimintansa aloittamisessa ja tilojensa rakenteellisessa mukauttamisessa. Toiminnan aloittamista koskevan toimenpiteen ehdoksi olisi asetettava erillisen liiketoimintasuunnitelman esittäminen, jotta uuden yrityksen toiminnan jatkuva kehittäminen varmistettaisiin. Uusien yritysten perustamisen ja kehittämisen helpottamiseksi liiketoimintasuunnitelmaa on tuettava asianmukaisesti eri toimintalinjoja koskevalla yhdistetyllä toimenpidepaketilla. PE 355.724v01-00 8/160 AM\561445.doc

Or. it Johdanto-osan 16 kappaleessa viitataan nimenomaan i nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamiseen, jossa on kaksi osa-aluetta a) toiminnan aloittamisen helpottaminen ja b) uusien yritysten rakenteellisen mukauttamisen mahdollistaminen ja tukeminen. Samassa johdanto-osan kappaleessa "liiketoimintasuunnitelman" tehtäväksi annetaan uuden yrityksen toiminnan "kehityksen varmistaminen". On kuitenkin selvää, että liiketoimintasuunnitelma ei ole itsessään päämäärä vaan väline edellä a ja b kohdissa esitettyjen päämäärien saavuttamiseksi sekä yrityksen kokonaisvaltaisen kehityksen varmistamiseksi. On myös varmistettava uuden yrityksen alkuun ja sen toiminnan kehitykseen liittyvän yhdistetyn toimenpidepaketin laatiminen. Tällaiseen pakettiin kuuluu yksi tai useampi asetusehdotuksen IV osaston mukainen toimenpide, jolla mahdollistetaan yhden tai useamman toimintalinjan mukaisten toimien rahoitus. Tarkistuksen esittäjä(t): Ilda Figueiredo Tarkistus 43 Johdanto-osan 16 kappale (16) Nuorille viljelijöille myönnettävät erityisetuudet voivat auttaa heitä toimintansa aloittamisessa ja tilojensa rakenteellisessa mukauttamisessa. Toiminnan aloittamista koskevaa toimenpidettä olisi yksinkertaistettava myöntämällä kertapalkkio ja edellyttämällä liiketoimintasuunnitelmaa, jolla varmistetaan nuorten viljelijöiden toiminnan kehitys. (16) Nuorille viljelijöille myönnettävät erityisetuudet voivat auttaa heitä toimintansa aloittamisessa ja tilojensa rakenteellisessa mukauttamisessa. Toiminnan aloittamista koskevaa toimenpidettä olisi yksinkertaistettava myöntämällä kertapalkkio ja/tai vastaava korkotuki, joka voidaan maksaa osaksi rahana vähentämättä kokonaismäärää, ja edellyttämällä liiketoimintasuunnitelmaa, jolla varmistetaan nuorten viljelijöiden toiminnan kehitys. Or. pt Tarkoituksena on mahdollistaa, että todellisten olosuhteiden mukaan osa etuudesta maksetaan rahana ja osa korkotukena ilman että se vähentäisi kokonaismäärää. AM\561445.doc 9/160 PE 355.724v01-00

Tarkistuksen esittäjä(t): María Esther Herranz García Tarkistus 44 Johdanto-osan 16 kappale (16) Nuorille viljelijöille myönnettävät erityisetuudet voivat auttaa heitä toimintansa aloittamisessa ja tilojensa rakenteellisessa mukauttamisessa. Toiminnan aloittamista koskevaa toimenpidettä olisi yksinkertaistettava myöntämällä kertapalkkio ja edellyttämällä liiketoimintasuunnitelmaa, jolla varmistetaan nuorten viljelijöiden toiminnan kehitys. (16) Nuorille viljelijöille myönnettävät erityisetuudet voivat auttaa heitä toimintansa aloittamisessa ja tilojensa rakenteellisessa mukauttamisessa. Toiminnan aloittamista koskevan toimenpiteen edellytyksenä olisi oltava, että laaditaan liiketoimintasuunnitelma, jolla varmistetaan nuorten viljelijöiden toiminnan kehitys. Or. es Komission ehdotuksessa ei ole mukana korkohyvityksiä, mikä merkitsee askelta taaksepäin nuorten viljelijöiden tukemisessa. Tarkistuksen esittäjä(t): Neil Parish Tarkistus 45 Johdanto-osan 16 kappale (16) Nuorille viljelijöille myönnettävät erityisetuudet voivat auttaa heitä toimintansa aloittamisessa ja tilojensa rakenteellisessa mukauttamisessa. Toiminnan aloittamista koskevaa toimenpidettä olisi yksinkertaistettava myöntämällä kertapalkkio ja edellyttämällä liiketoimintasuunnitelmaa, jolla varmistetaan nuorten viljelijöiden toiminnan kehitys. (16) Nuorille viljelijöille myönnettävät erityisetuudet voivat auttaa heitä toimintansa aloittamisessa ja tilojensa rakenteellisessa mukauttamisessa. Toiminnan aloittamista koskevaa toimenpidettä olisi yksinkertaistettava edellyttämällä liiketoimintasuunnitelmaa, jolla varmistetaan nuorten viljelijöiden toiminnan kehitys. Liiketoimintasuunnitelma olisi tilan toiminnan aloittamisen ja vahvistamisen helpottamiseksi nivottava eri linjojen integroituun toimenpidekokonaisuuteen.. Liiketoimintasuunnitelma on nivottava tiiviisti maaseudun uuden kehittämisstrategian linjaan. PE 355.724v01-00 10/160 AM\561445.doc

Tarkistuksen esittäjä(t): Gábor Harangozó Tarkistus 46 Johdanto-osan 16 kappale (16) Nuorille viljelijöille myönnettävät erityisetuudet voivat auttaa heitä toimintansa aloittamisessa ja tilojensa rakenteellisessa mukauttamisessa. Toiminnan aloittamista koskevaa toimenpidettä olisi yksinkertaistettava myöntämällä kertapalkkio ja edellyttämällä liiketoimintasuunnitelmaa, jolla varmistetaan nuorten viljelijöiden toiminnan kehitys. (16) Nuorille viljelijöille myönnettävät erityisetuudet voivat auttaa heitä toimintansa aloittamisessa ja tilojensa rakenteellisessa mukauttamisessa. Toiminnan aloittamista koskevaa toimenpidettä olisi yksinkertaistettava myöntämällä kertapalkkio ja/tai vastaavia korkohuojennuksia ja edellyttämällä liiketoimintasuunnitelmaa, jolla varmistetaan nuorten viljelijöiden toiminnan kehitys. Tarkistuksen esittäjä(t): María Isabel Salinas García Tarkistus 47 Johdanto-osan 19 kappale (19) Viljelijöitä ja/tai metsänomistajia varten perustettavien neuvonta-, tilanhoito- ja lomitusjärjestelmien pitäisi auttaa heitä mukauttamaan, parantamaan ja helpottamaan tilanhoitoa sekä lisäämään tilojensa kokonaistehokkuutta, koska maa- ja metsätalousalojen toimijoiden toimintaedellytykset paranevat entisestään. (19) Viljelijöitä, karjakasvattajia ja metsänomistajia varten perustettavien neuvonta-, tilanhoito- ja lomitusjärjestelmien pitäisi auttaa heitä mukauttamaan, parantamaan ja helpottamaan tilanhoitoa sekä lisäämään tilojensa kokonaistehokkuutta, koska maatalous-, maatalouselintarviketeollisuus- ja metsätalousalojen toimijoiden toimintaedellytykset paranevat entisestään. Or. es Maatalous- ja karjankasvatusalojen kilpailukyvyn lisäämistä voidaan edistää ottamalla mukaan maatalouselintarviketeollisuus. AM\561445.doc 11/160 PE 355.724v01-00

Tarkistuksen esittäjä(t): Rosa Miguélez Ramos Tarkistus 48 Johdanto-osan 23 kappale (23) Maa- ja metsätalouden alkutuotannon jalostamisen ja kaupan pitämisen parantamista olisi kannustettava investointituella, jonka tarkoituksena on parantaa jalostus- ja markkinointisektorin tehokkuutta, kannustaa maa- ja metsätaloustuotannon jalostamista uusiutuvaksi energiaksi, ottaa käyttöön uusia tekniikoita, luoda maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinamahdollisuuksia, painottaa laatua sekä parantaa ympäristönsuojelua, työturvallisuutta, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia. Tukea olisi mahdollisuuksien mukaan myönnettävä pien- ja mikroyrityksille, jotka muita paremmin lisäävät paikallisten tuotteiden arvoa. Samalla olisi yksinkertaistettava investointitukeen sovellettavia edellytyksiä verrattuna neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 vahvistettuihin edellytyksiin. (23) Maa- ja metsätalouden alkutuotannon jalostamisen ja kaupan pitämisen parantamista olisi kannustettava investointituella, jonka tarkoituksena on parantaa jalostus- ja markkinointisektorin tehokkuutta, kannustaa maa- ja metsätaloustuotannon jalostamista uusiutuvaksi energiaksi, ottaa käyttöön uusia tekniikoita, luoda maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinamahdollisuuksia, painottaa laatua sekä parantaa ympäristönsuojelua, työturvallisuutta, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia. Tukea olisi mahdollisuuksien mukaan myönnettävä pienille ja keskisuurille yrityksille sekä sosiaalisen talouden ajatukseen perustuville yrittäjien yhdistyksille kuten osuuskunnille ja tuottajajärjestöille, jotka muita paremmin lisäävät paikallisten tuotteiden arvoa. Samalla olisi yksinkertaistettava investointitukeen sovellettavia edellytyksiä verrattuna neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 vahvistettuihin edellytyksiin. Or. es Tuen rajoittaminen mikroyrityksille merkitsisi sitä, että ulkopuolelle jäisivät hyvin monet osuuskunnat ja tuottajien yhdistykset, jotka ovat syntyneet kilpailukyvyn parantamiseksi ja suurtuotannon etujen saamiseksi yhä globaalimmilla ja keskittyneemmillä markkinoilla. PE 355.724v01-00 12/160 AM\561445.doc

Tarkistuksen esittäjä(t): Joseph Daul Tarkistus 49 Johdanto-osan 23 kappale (23) Maa- ja metsätalouden alkutuotannon jalostamisen ja kaupan pitämisen parantamista olisi kannustettava investointituella, jonka tarkoituksena on parantaa jalostus- ja markkinointisektorin tehokkuutta, kannustaa maa- ja metsätaloustuotannon jalostamista uusiutuvaksi energiaksi, ottaa käyttöön uusia tekniikoita, luoda maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinamahdollisuuksia, painottaa laatua sekä parantaa ympäristönsuojelua, työturvallisuutta, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia. Tukea olisi mahdollisuuksien mukaan myönnettävä pien- ja mikroyrityksille, jotka muita paremmin lisäävät paikallisten tuotteiden arvoa. Samalla olisi yksinkertaistettava investointitukeen sovellettavia edellytyksiä verrattuna neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 vahvistettuihin edellytyksiin. (23) Maa- ja metsätalouden alkutuotannon jalostamisen ja kaupan pitämisen parantamista olisi kannustettava investointituella, jonka tarkoituksena on parantaa jalostus- ja markkinointisektorin tehokkuutta, kannustaa maa- ja metsätaloustuotannon jalostamista uusiutuvaksi energiaksi, ottaa käyttöön uusia tekniikoita, luoda maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinamahdollisuuksia, painottaa laatua sekä parantaa ympäristönsuojelua, työturvallisuutta, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia. Tukea olisi mahdollisuuksien mukaan myönnettävä yrityksille, jotka muita paremmin lisäävät paikallisten tuotteiden arvoa tai edistävät maaseudun kehitystä. Samalla olisi yksinkertaistettava investointitukeen sovellettavia edellytyksiä verrattuna neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 vahvistettuihin edellytyksiin. Or. fr Suurimman mahdollisen pitkän aikavälin tehon saamiseksi ja koko kilpailutilanne huomioon ottaen ei pidä rajoittua vain pieniin yrityksiin. Tarkistuksen esittäjä(t): María Esther Herranz García Tarkistus 50 Johdanto-osan 23 kappale (23) Maa- ja metsätalouden alkutuotannon jalostamisen ja kaupan pitämisen parantamista olisi kannustettava investointituella, jonka tarkoituksena on parantaa jalostus- ja markkinointisektorin tehokkuutta, kannustaa maa- ja metsätaloustuotannon jalostamista uusiutuvaksi energiaksi, ottaa käyttöön uusia (23) Maa- ja metsätalouden alkutuotannon jalostamisen ja kaupan pitämisen parantamista olisi kannustettava investointituella, jonka tarkoituksena on parantaa jalostus- ja markkinointisektorin tehokkuutta, kannustaa maa- ja metsätaloustuotannon jalostamista uusiutuvaksi energiaksi, ottaa käyttöön uusia AM\561445.doc 13/160 PE 355.724v01-00

tekniikoita, luoda maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinamahdollisuuksia, painottaa laatua sekä parantaa ympäristönsuojelua, työturvallisuutta, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia. Tukea olisi mahdollisuuksien mukaan myönnettävä pien- ja mikroyrityksille, jotka muita paremmin lisäävät paikallisten tuotteiden arvoa. Samalla olisi yksinkertaistettava investointitukeen sovellettavia edellytyksiä verrattuna neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 vahvistettuihin edellytyksiin. tekniikoita, luoda maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinamahdollisuuksia, painottaa laatua sekä parantaa ympäristönsuojelua, työturvallisuutta, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia. Tukea olisi annettava mikroyrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille sekä tuottajien yhdistyksille, koska ne kykenevät muita paremmin lisäämään paikallisten tuotteiden arvoa. Samalla olisi yksinkertaistettava investointitukeen sovellettavia edellytyksiä verrattuna neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 vahvistettuihin edellytyksiin. Or. es Tuen rajoittaminen mikroyrityksille merkitsisi sitä, että ulkopuolelle jäisivät hyvin monet osuuskunnat ja tuottajien yhdistykset, jotka ovat syntyneet kilpailukyvyn parantamiseksi ja suurtuotannon etujen saamiseksi yhä globaalimmilla ja keskittyneemmillä markkinoilla. Eurooppalaisen maatalousmallin kilpailukyvyn säilyttämiseksi on edistettävä keskittymistä eikä pirstoutumista. Tarkistuksen esittäjä(t): Armando Dionisi Tarkistus 51 Johdanto-osan 23 kappaleen 1 a alakohta (uusi) Olisi varmistettava tällaisten investointien kannattavuus ja se, että viljelijät pääsevät osallisiksi toteutettujen toimien taloudellisista eduista. Lisäksi kyseiseen johdanto-osan kappaleeseen ehdotetaan lisättäväksi samanlaista loppulauseketta kuin asetuksen (EY) 1257/1999 johdanto-osan 34 kappaleessa. Ei pidä unohtaa, että maa- ja metsätalouden tuotteiden arvon lisäämiseen liittyvä toimenpide on sisällytetty maaseudun kehittämispolitiikan toimintalinjaan 1, jonka tavoitteena on kehittää maa- ja metsätalousalan kilpailukykyä. Or. it PE 355.724v01-00 14/160 AM\561445.doc

Tarkistuksen esittäjä(t): María Esther Herranz García Tarkistus 52 Johdanto-osan 32 kappale (32) Vuoristoalueilla ja muilla alueilla maksettavien luonnonhaittakorvausten tavoitteena olisi maatalousmaan käytön jatkamisen myötä oltava maaseudun säilyttäminen ja kestävien viljelyjärjestelmien ylläpito ja edistäminen. Korvausten tason määrittämiseksi olisi vahvistettava objektiiviset muuttujat, jotta voidaan varmistaa kyseisen tukijärjestelmän tehokkuus ja sen tavoitteiden saavuttaminen. (32 ) Vuoristoalueilla ja muilla, esimerkiksi erittäin harvaan asutuilla alueilla maksettavien luonnonhaittakorvausten tavoitteena olisi maatalousmaan käytön jatkamisen myötä oltava maaseudun säilyttäminen ja kestävien viljelyjärjestelmien ylläpito ja edistäminen. Korvausten tason määrittämiseksi olisi vahvistettava objektiiviset muuttujat, jotta voidaan varmistaa kyseisen tukijärjestelmän tehokkuus ja sen tavoitteiden saavuttaminen. Or. es On tarpeen päivittää tukien laskemisessa käytettäviä objektiivisia parametrejä tilintarkastustuomioistuimen antamien suositusten mukaisiksi. Se ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että "epäsuotuisien alueiden" määritelmän ulkopuolelle jää alueita, jotka ovat erittäin harvaan asuttuja, sillä ne tarvitsevat erityisiä maaseudun kehittämistoimenpiteitä, jotta maanviljelystoiminta ei häviäisi ja maa aavikoituisi kasvillisuuden heikentymisen seurauksena. Tarkistuksen esittäjä(t): Neil Parish Tarkistus 53 Johdanto-osan 32 kappale (32) Vuoristoalueilla ja muilla alueilla maksettavien luonnonhaittakorvausten tavoitteena olisi maatalousmaan käytön jatkamisen myötä oltava maaseudun säilyttäminen ja kestävien viljelyjärjestelmien ylläpito ja edistäminen. Korvausten tason määrittämiseksi olisi vahvistettava objektiiviset muuttujat, jotta voidaan varmistaa kyseisen tukijärjestelmän tehokkuus ja sen tavoitteiden saavuttaminen. (32) Vuoristoalueilla ja muilla alueilla maksettavien luonnonhaittakorvausten tavoitteena olisi maatalousmaan käytön jatkamisen myötä oltava maaseudun ja sen piirissä elävän väestön säilyttäminen ja kestävien viljelyjärjestelmien ylläpito ja edistäminen. Korvausten tason määrittämiseksi olisi vahvistettava objektiiviset muuttujat, jotta voidaan varmistaa kyseisen tukijärjestelmän tehokkuus ja sen tavoitteiden saavuttaminen. AM\561445.doc 15/160 PE 355.724v01-00

Sosiaalis-taloudellisten näkökohtien merkitystä ei pitäisi sivuuttaa. Objektiivisen arvioinnin varmistaminen edellyttää lisätoimia. Tarkistuksen esittäjä(t): Agnes Schierhuber Tarkistus 54 Johdanto-osan 32 kappale (32) Vuoristoalueilla ja muilla alueilla maksettavien luonnonhaittakorvausten tavoitteena olisi maatalousmaan käytön jatkamisen myötä oltava maaseudun säilyttäminen ja kestävien viljelyjärjestelmien ylläpito ja edistäminen. Korvausten tason määrittämiseksi olisi vahvistettava objektiiviset muuttujat, jotta voidaan varmistaa kyseisen tukijärjestelmän tehokkuus ja sen tavoitteiden saavuttaminen. (32) Vuoristoalueilla ja muilla alueilla maksettavien luonnonhaittakorvausten tavoitteena olisi maatalousmaan käytön jatkamisen myötä oltava maaseudun säilyttäminen ja kestävien viljelyjärjestelmien ylläpito ja edistäminen. Korvausten tason määrittämiseksi olisi vahvistettava objektiiviset muuttujat, jotta voidaan varmistaa kyseisen tukijärjestelmän tehokkuus ja sen tavoitteiden saavuttaminen. Samalla, kun taataan riittävä jatkuvuus epäsuotuisien alueiden rajaamisessa, perusmallia olisi kehitettävä edelleen erityisesti luonnosta aiheutuvan epäsuotuisan aseman periaatteen avulla. Korvausten maksujärjestelmää varten jäsenvaltioita tulisi kannustaa kehittämään objektiivisen eriyttämisen järjestelmiä. Komissiota pyydetään esittämään epäsuotuisten alueiden määrittämisestä kattava tutkimus, jossa käsitellään kaikkia asiaan liittyviä näkökohtia. Siihen saakka sovelletaan nykyistä määritelmää. Or. de EU:n tilintarkastustuomioistuimen kritiikki ei koske vain ajantasaistamattomia sosioekonomisia parametrejä muiden epäsuotuisien alueiden rajaamisessa, vaan myös lisäkorvauksen määrittämistä epäsuotuisuuden asteen perusteella. PE 355.724v01-00 16/160 AM\561445.doc

Tarkistuksen esittäjä(t): Lutz Goepel ja Elisabeth Jeggle Tarkistus 55 Johdanto-osan 32 kappale (32) Vuoristoalueilla ja muilla alueilla maksettavien luonnonhaittakorvausten tavoitteena olisi maatalousmaan käytön jatkamisen myötä oltava maaseudun säilyttäminen ja kestävien viljelyjärjestelmien ylläpito ja edistäminen. Korvausten tason määrittämiseksi olisi vahvistettava objektiiviset muuttujat, jotta voidaan varmistaa kyseisen tukijärjestelmän tehokkuus ja sen tavoitteiden saavuttaminen. (32) Vuoristoalueilla ja muilla alueilla maksettavien luonnonhaittakorvausten tavoitteena olisi maatalousmaan käytön jatkamisen myötä oltava maaseudun säilyttäminen ja kestävien viljelyjärjestelmien ylläpito ja edistäminen. Korvausten tason määrittämiseksi olisi vahvistettava objektiiviset muuttujat, jotta voidaan varmistaa kyseisen tukijärjestelmän tehokkuus ja sen tavoitteiden saavuttaminen. Samalla, kun taataan riittävä jatkuvuus epäsuotuisien alueiden rajaamisessa, perusmallia olisi kehitettävä edelleen luonnosta aiheutuvan epäsuotuisan aseman periaatteen avulla. Korvausten maksujärjestelmää varten jäsenvaltioita tulisi kannustaa kehittämään objektiivisen eriyttämisen järjestelmiä. Or. de Uudet rajaamisperusteet, jotka EU:n komissio esitti työasiakirjassa helmikuussa 2005, selvensivät sitä, että tavoitteena oleva valintaperusteiden yhtenäistäminen erityisesti tietojen saatavuuden vuoksi joissakin jäsenvaltioissa (kuten Saksassa) johtaa siihen, että tavoite "epäsuotuisuusasteen määrittäminen maaperän laadun mukaan" on selvästi väärä menetelmä nykyiseen verrattuna. Tilanhoito ja tehostamisasteet saavat liian suuren merkityksen, mikä johtaisi määritettyjen alueiden huomattavaan muuttumiseen tai pienenemiseen. Tarkistuksen esittäjä(t): Armando Dionisi Tarkistus 56 Johdanto-osan 32 kappale (32) Vuoristoalueilla ja muilla alueilla maksettavien luonnonhaittakorvausten tavoitteena olisi maatalousmaan käytön jatkamisen myötä oltava maaseudun säilyttäminen ja kestävien viljelyjärjestelmien ylläpito ja edistäminen. Korvausten tason määrittämiseksi olisi (32) Vuoristoalueilla ja muilla alueilla maksettavien luonnonhaittakorvausten tavoitteena olisi maatalousmaan käytön jatkamisen myötä oltava maaseudun säilyttäminen ja kestävien viljelyjärjestelmien ylläpito ja edistäminen. Korvausjärjestelmän osalta on pyydettävä AM\561445.doc 17/160 PE 355.724v01-00

vahvistettava objektiiviset muuttujat, jotta voidaan varmistaa kyseisen tukijärjestelmän tehokkuus ja sen tavoitteiden saavuttaminen. jäsenvaltioita tukemaan mitattavissa oleviin sosioekonomisiin muuttujiin perustuvia eriytettyjä luokittelujärjestelmiä. Or. it On tähdennettävä, että komission asetusehdotuksessaan ehdottamien kriteerien, joissa erityisesti viitataan välimuotoalueiksi nimettyihin epäsuotuisiin alueisiin, lisäksi pitää ottaa muitakin objektiivisia sosioekonomisia muuttujia, jotka ovat mitattavissa ja voidaan ilmoittaa määrällisesti ja jotka sopivat yhteen korvausten ja maaseudun kehittämisen politiikan yleisten tavoitteiden kanssa. Näitä ovat maataloustoiminnan jatkuvuus alueilla, jossa sen jatkaminen olisi hyvin vaikeaa, ja jossa sen loppumisella on ilmiselviä negatiivisia seurauksia autioitumisena, yhteiskuntarakenteen elinvoimaisuuden heikentymisenä ja maatalouden aseman ja tehtävien häviämisellä maaseudulla. Siksi pitää arvioida onko edellä luetelluilla asetusehdotuksen 47 artiklan mukaisilla muuttujilla merkittäviä sosioekonomisia seurauksia. Tarkistuksen esittäjä(t): Joseph Daul Tarkistus 57 Johdanto-osan 33 kappale (33) Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi viljelijöille olisi myönnettävä edelleenkin tukea alueilla, jotka ovat kärsineet erityishaitoista luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanon vuoksi. (33) Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi viljelijöille ja metsänomistajille olisi myönnettävä edelleenkin tukea tosin vain toissijaisesti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta alueilla, jotka ovat kärsineet erityishaitoista luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanon vuoksi. Ensisijaisia rahoituslähteitä ovat unionin muiden rahastojen ohella etenkin kansalliset talousarviot. Or. fr PE 355.724v01-00 18/160 AM\561445.doc

Natura 2000:n rahoitus asettaa erittäin suuria vaatimuksia rahoitusvälineille; maaseudun kehittämisrahaston ohella tietty osuus on maksettava rakennerahastoista ja sen lisäksi eritysten rahoitusperustojen, kuten LIFEn, avulla. Rahoitus etupäässä maaseudun kehittämisen kautta ei ole mahdollista etenkään määrärahojen tason ja temaattisten painopisteiden vuoksi. Ei pidä unohtaa metsänomistajia. Tarkistuksen esittäjä(t): Albert Jan Maat Tarkistus 58 Johdanto-osan 33 kappale (33) Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi viljelijöille olisi myönnettävä edelleenkin tukea alueilla, jotka ovat kärsineet erityishaitoista luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanon vuoksi. (33) Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi viljelijöille olisi myönnettävä edelleenkin tukea tosin vain toissijaisesti maaseudun kehittämisrahastosta alueilla, jotka ovat kärsineet erityishaitoista luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanon vuoksi. Ensisijaisia rahoituslähteitä ovat unionin muiden rahastojen ohella etenkin kansalliset ja alueelliset talousarviot. Or. nl Täydennetään esittelijän tarkistusta 5. Tarkistuksen esittäjä(t): Rosa Miguélez Ramos Tarkistus 59 Johdanto-osan 33 kappale (33) Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi viljelijöille olisi myönnettävä edelleenkin tukea alueilla, jotka ovat kärsineet erityishaitoista (33) Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi viljelijöille olisi myönnettävä edelleenkin tukea alueilla, jotka ovat kärsineet erityishaitoista AM\561445.doc 19/160 PE 355.724v01-00

luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanon vuoksi. luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanon vuoksi. Olisi kuitenkin pyrittävä täydentävyyteen ja yhdenmukaisuuteen niiden Natura 2000 tukien kanssa, jotka tulevat muista eurooppalaisista rahoituslähteistä kuin maaseuturahastosta. Or. es Maaseudun kehittämistä koskevalla asetuksella on tuettava maanviljelijöitä ja metsänomistajia, joiden elinkeino sijaitsee Natura 2000 alueilla. Maaseuturahaston nykyiset määrärahat ovat kuitenkin riittämättömät, kun otetaan huomioon ehdotuksessa esitettyjen tavoitteiden laajuus. Tarkistuksen esittäjä(t): Ilda Figueiredo Tarkistus 60 Johdanto-osan 33 kappale (33) Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi viljelijöille olisi myönnettävä edelleenkin tukea alueilla, jotka ovat kärsineet erityishaitoista luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanon vuoksi. (33) Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi viljelijöille olisi myönnettävä edelleenkin tukea alueilla, jotka ovat kärsineet erityishaitoista luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanon vuoksi. Ensisijaisia rahoituslähteitä ovat varsinkin EU:n rahastot. Or. pt On ensiarvoisen tärkeää, että on ympäristön suojelua tukevia EU:n rahastoja ottaen PE 355.724v01-00 20/160 AM\561445.doc

huomioon, että viljelijät noudattavat EU:n direktiivejä. Tarkistuksen esittäjä(t): Neil Parish ja Niels Busk Tarkistus 61 Johdanto-osan 34 kappale (34) Maatalouden ympäristötuilla olisi jatkossakin oltava merkittävä rooli maaseutualueiden kestävän kehityksen tukemisessa ja ympäristöpalvelujen lisääntyneeseen kysyntään vastaamisessa. Niillä olisi tämän lisäksi kannustettava viljelijöitä palvelemaan koko yhteiskuntaa ottamalla käyttöön tai soveltamalla edelleen maatalouden tuotantomenetelmiä, joissa otetaan huomioon ympäristön, maiseman ja sen ominaispiirteiden, luonnonvarojen, maaperän ja geneettisen monimuotoisuuden suojelu ja parantaminen. Saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti näiden tukien olisi katettava vain sitoumukset, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset vaatimukset. (34) Maatalouden ympäristötuilla olisi jatkossakin oltava merkittävä rooli maaseutualueiden kestävän kehityksen tukemisessa ja ympäristöpalvelujen sekä eläinten hyvinvointia koskevien palvelujen lisääntyneeseen kysyntään vastaamisessa. Niillä olisi tämän lisäksi kannustettava viljelijöitä palvelemaan koko yhteiskuntaa ottamalla käyttöön tai soveltamalla edelleen maatalouden tuotantomenetelmiä, joissa otetaan huomioon ympäristön, maiseman ja sen ominaispiirteiden, luonnonvarojen, maaperän ja geneettisen monimuotoisuuden suojelu ja parantaminen. Saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti näiden tukien olisi katettava vain sitoumukset, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset vaatimukset. Jo tähän mennessä tietty kannustejärjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi tukitavoitteiden todellisen saavuttamisen kannalta. Siksi myös tulevan menettelyn pitää sisältää vastaavia kannustimia. Maatalouden ympäristötoimia koskevan tukimenettelyn tulee kannustaa viljelijöitä jatkossakin ottamaan koko yhteiskunnan edun vuoksi käyttöön tai säilyttämään tuotantomenetelmiä, jotka vastaavat ympäristön, luonnonvarojen, maaperän ja geneettisen monimuotoisuuden suojelun ja parantamisen yhä kasvavaa tarvetta sekä maiseman ja maaseudun elinympäristön säilyttämisen tavoitetta. Tarkistuksen esittäjä(t): María Isabel Salinas García Tarkistus 62 Johdanto-osan 42 kappale (42) Metsänomistajien tuottamattomiin investointeihin olisi myönnettävä tukea silloin, kun ne ovat tarpeen metsätalouden (42) Metsänomistajien tuottamattomiin investointeihin olisi myönnettävä tukea silloin, kun ne ovat tarpeen metsätalouden AM\561445.doc 21/160 PE 355.724v01-00

ympäristösitoumusten toteuttamiseksi tai kun ne lisäävät metsissä asianomaisten alueiden yleishyödyllistä arvoa. ympäristösitoumusten toteuttamiseksi tai kun ne lisäävät metsissä asianomaisten alueiden yleishyödyllistä arvoa. On tarpeen myöntää tukea myös toimenpiteisiin, joilla levitetään ja säilytetään peltometsäviljelyja laiduntamisjärjestelmiä, joihin sisältyy käyttöönotto-, säilyttämis- ja ylläpitotoimenpiteitä sekä Natura 2000. Or. es Tarkistuksella pyritään yhdenmukaisuuteen 34 artiklan c kohtaan ehdotetun sanamuodon kanssa. Tarkistuksen esittäjä(t): Jan Mulder Tarkistus 63 Johdanto-osan 45 kappale (45) Maaseutualueiden muutoksiin on tarpeen tarjota tukea auttamalla maaseudun asukkaita monipuolistamaan elinkeinojaan maatalouselinkeinon ulkopuolelle ja kehittämällä muita kuin maatalouteen liittyviä aloja, tukemalla työllisyyttä, parantamalla peruspalveluja ja toteuttamalla investointeja, joilla lisätään maaseutualueiden vetovoimaa, jotta voitaisiin muuttaa kehityssuuntaa, jossa on havaittavissa maaseudun taloudellinen ja sosiaalinen taantuminen sekä väestökato. Tässä yhteydessä on tarpeen pyrkiä myös parantamaan alan toimijoiden toimintaedellytyksiä. (45) Maaseutualueiden muutoksiin on tarpeen tarjota tukea auttamalla maaseudun asukkaita monipuolistamaan elinkeinojaan maatalouselinkeinon ulkopuolelle ja kehittämällä muita kuin maatalouteen liittyviä aloja, tukemalla työllisyyttä, parantamalla peruspalveluja ja toteuttamalla investointeja, joilla toisaalta lisätään maaseutualueiden vetovoimaa, jotta voitaisiin muuttaa kehityssuuntaa, jossa on havaittavissa tiettyjen maaseudun alueiden taloudellinen ja sosiaalinen taantuminen sekä väestökato, ja joilla toisaalta säilytetään tai kehitetään kaupunkialueiden läheisyydessä sijaitsevien maaseudun alueiden tai väestöntiheydeltään suhteellisten suurten alueiden maisema- ja ympäristöominaisuuksia sekä taloudellisia ja yhteiskunnallisia ominaisuuksia. Tässä yhteydessä on tarpeen pyrkiä myös parantamaan alan toimijoiden toimintaedellytyksiä. PE 355.724v01-00 22/160 AM\561445.doc

Maaseudun kehittäminen koskee EU:n maaseudun kaikkia alueita. Siten uudessa asetuksessa olisi otettava huomioon koko EU:n ongelmien ja haasteiden monimuotoisuus. Lisäksi johdanto-osan 45 kappaleessa olisi viitattava paitsi maaseudun sosiaaliseen taantumiseen ja väestökatoon, myös kaupunkialueiden liepeillä sijaitsevien maaseudun alueiden tai väestöntiheydeltään suurten maaseudun alueiden erityisongelmiin. Tarkistuksen esittäjä(t): María Esther Herranz García Tarkistus 64 Johdanto-osan 49 kappale (49) Leader-aloite on kolmen ohjelmakauden jälkeen saavuttanut tavoitteet, joiden ansiosta Leaderlähestymistapa on mahdollista sisällyttää maaseutualueilla laajemmin valtavirran maaseudun kehittämisohjelmiin. Sen vuoksi olisi säädettävä, että Leader-lähestymistavan perusperiaatteet siirretään ohjelmiin erityisten toimintalinjojen muodossa ja määritellään paikalliset toimintaryhmät sekä tuettavat toimenpiteet, mukaan luettuina paikallisten strategioiden täytäntöönpano, yhteistyö, verkottuminen ja pätevyyden hankkiminen. (49) Leader-aloitteen on kolmen ohjelmakauden jälkeen jatkettava kehittymistään saavuttaakseen tavoitteet, joiden ansiosta Leader-lähestymistapa on mahdollista sisällyttää maaseutualueilla laajemmin valtavirran maaseudun kehittämisohjelmiin. Sen vuoksi olisi säädettävä, että Leader-lähestymistavan perusperiaatteet siirretään toimintalinjan 3 ohjelmiin, joilla on erityinen painopisteasema, ja määritellään paikalliset toimintaryhmät sekä tuettavat toimenpiteet, mukaan luettuina paikallisten strategioiden täytäntöönpano, yhteistyö, verkottuminen ja pätevyyden hankkiminen. Or. es On saatava lisää kokemusta Leader-aloitteesta ennen sen laajentamista koskemaan kaikkia maaseudun kehittämistä koskevia toimenpidealueita. Nykyisin keskitytään maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen, jota on kuvattu komission ehdotuksen toimintalinjassa 3. Leader-aloite alkaa tuottaa hedelmää, mutta prioriteetit on asetettava ottaen huomioon Euroopan unionin käytettävissä olevat niukat määrärahat maaseudun kehittämispolitiikkaa varten. AM\561445.doc 23/160 PE 355.724v01-00

Tarkistuksen esittäjä(t): María Esther Herranz García, Carmen Fraga Estévez ja Agustín Díaz de Mera García Consuegra Tarkistus 65 Johdanto-osan 50 kappale (50) Leader-lähestymistavan merkitys huomioon ottaen huomattava osuus maaseuturahaston määrärahoista on varattava kyseiseen toimintalinjaan. (50) Leader-lähestymistavan merkitys huomioon ottaen riittävä osuus maaseuturahaston määrärahoista on varattava kyseiseen toimintalinjaan. Or. es Leader-aloite alkaa tuottaa hedelmää, mutta prioriteetit on asetettava ottaen huomioon Euroopan unionin käytettävissä olevat niukat määrärahat maaseudun kehittämispolitiikkaa varten. Tarkistuksen esittäjä(t): María Esther Herranz García, Carmen Fraga Estévez ja Agustín Díaz de Mera García Consuegra Tarkistus 66 Johdanto-osan 55 kappale (55) Yhtenäistetyn ja innovatiivisen lähestymistavan edistämiseksi kolme prosenttia jäsenvaltioille myönnetyistä määrärahoista olisi otettava Leaderlähestymistapaa koskevaan yhteisön varaukseen. Poistetaan. Or. es Leader-aloite alkaa tuottaa hedelmää, mutta prioriteetit on asetettava ottaen huomioon Euroopan unionin käytettävissä olevat niukat määrärahat YMP:n toista pilaria varten. Tarkistuksen esittäjä(t): Ilda Figueiredo Tarkistus 67 Johdanto-osan 56 kappale (56) Näiden varojen lisäksi jäsenvaltioiden (56) Näiden varojen lisäksi jäsenvaltioiden PE 355.724v01-00 24/160 AM\561445.doc

on otettava huomioon tukien mukauttamisesta saadut varat, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o / 12 artiklan 2 kohdassa. on otettava huomioon tukien mukauttamisesta saadut varat, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o / 12 artiklan 2 kohdassa ja huolehdittava siitä, että niitä käytetään tukitoimien täytäntöönpanoon maa- ja metsätaloudessa ja erityisesti vähiten tukea saavien viljelijöiden tukien lisäämiseen, koska ne ovat peräisin ensimmäisestä pilarista. Or. pt On välttämätöntä tukea konkreettisesti maa- ja metsätaloutta. Tarkistuksen esittäjä(t): Astrid Lulling Tarkistus 68 Johdanto-osan 56 kappale (56) Näiden varojen lisäksi jäsenvaltioiden on otettava huomioon tukien mukauttamisesta saadut varat, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o / 12 artiklan 2 kohdassa. (56) Näiden varojen lisäksi jäsenvaltioiden on otettava huomioon tukien mukauttamisesta saadut varat, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o / 12 artiklan 2 kohdassa ja joita pitäisi käyttää yhteisen maatalouspolitiikan välittömään tukeen maataloudessa, mehiläishoito ja metsätalous mukaan lukien, koska ne ovat peräisin ensimmäisestä pilarista. Or. fr Koska varat ovat peräisin mukauttamisesta ja kun otetaan huomioon pikainen tarve tukea tehokkaasti yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista, mukauttamisesta saadut varat pitäisi määrittää käytettäviksi maataloutta, myös mehiläishoitoa ja metsätaloutta, koskeviin tavoitteisiin. AM\561445.doc 25/160 PE 355.724v01-00

Tarkistuksen esittäjä(t): Stéphane Le Foll, Bernadette Bourzai ja Jean-Claude Fruteau Tarkistus 69 Johdanto-osan 56 kappale (56) Näiden varojen lisäksi jäsenvaltioiden on otettava huomioon tukien mukauttamisesta saadut varat, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o / 12 artiklan 2 kohdassa. (56) Näiden varojen lisäksi jäsenvaltioiden on otettava huomioon tukien mukauttamisesta saadut varat, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o / 12 artiklan 2 kohdassa ja joita pitäisi käyttää maaseudun laajempaa kehittämistä koskevan politiikan vahvistamiseen. Or. fr Mukauttamisesta saadut varat on käytettävä toisessa pilarissa, jotta maataloudelle myönnetyt määrärahat käytettäisiin tasapuolisesti sekä viljelijöiden että Euroopan alueiden kesken. Mitä hyötyä mukauttamisesta, jonka hallintokustannukset ovat korkeat, olisi, jos siitä syntyvät määrärahat vain jaettaisiin uudelleen niiden samojen maanviljelijöiden kesken, joiden kertatuki on laskenut juuri mukauttamisen vuoksi? Tarkistuksen esittäjä(t): María Isabel Salinas García Tarkistus 70 Johdanto-osan 56 kappale (56) Näiden varojen lisäksi jäsenvaltioiden on otettava huomioon tukien mukauttamisesta saadut varat, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o / 12 artiklan 2 kohdassa. (56) Näiden varojen lisäksi jäsenvaltioiden on otettava huomioon tukien mukauttamisesta saadut varat, joista säädetään [YMP:n rahoituksesta annetun] asetuksen (EY) N:o / 12 artiklan 2 kohdassa. Nämä mukauttamisesta saadut varat voidaan ohjata ensisijaisesti tuotannon uudelleen suuntaamista palveleviin erityistoimenpiteisiin eräillä tuottaja-alueilla, jotka ovat joutuneet erityisesti kärsimään YMP:n uudistuksesta. Or. es YMP:n uudistuksen jälkeen kaikkein heikoimpia aloja on autettava ensisijaisesti varoilla, jotka on saatu asetuksessa 1782/2003 säädetystä mukauttamisesta. PE 355.724v01-00 26/160 AM\561445.doc