Schottky, Ohmic. heteroliitos. Si-Ge. Au Ge, eriste. puolijohde. metalli. metalli. puolijohde puolijohde

Samankaltaiset tiedostot
5.7 METALLI-PUOLIJOHDELIITOS (Metal-Semiconductor Junctions) Schottky vallit (Schottky barriers) 1) n-puolijohde ja metalli φ m > φ s

kurssi: Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet pn-liitoksen valmistusmenetelmä määrää liitoksen epäpuhtausprofiilin.

kurssi: Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet pn-liitoksen valmistusmenetelmä määrää liitoksen epäpuhtausprofiilin.

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä

Varauksenkuljettajien diffuusio. Puolijohteissa varauksenkuljettajat diffusoituvat termisen energian vaikutuksesta (k B

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

Valodiodit (Photodiodes)

PUOLIJOHTEET tyhjennysalue

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä

DEE Aurinkosähkön perusteet

PUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS

Puolijohteet. luku 7(-7.3)

1 Johdanto. energiavyö, saavutetaan (1) missä E on

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi

7.5.2 Varauskontrollianalyysi (Charge Control Analysis) Emitteriin täytyy lisäksi syöttää rekombinaatioon tarvittava virta Q N Q I I CI ) Q I.

FYSA240/4 (FYS242/4) TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO

SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista

JOEL SALMI METALLOINNIN ERIKOISKYSYMYKSIÄ. Diplomityö

Oma nimesi Puolijohteet

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

10. LASERIT (Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation = LASER)

FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään)

TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO

Sähkötekniikka ja elektroniikka

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

Eristeet. - q. Johdannoksi vähän sähköisestä dipolista. Eristeistä

TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO

DEE Aurinkosähkön perusteet

Vyöteoria. Orbitaalivyöt

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

DEE Aurinkosähkön perusteet

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 5, Kevät Ideaalisen normaalimoodin pnp-transistorin kollektorivirta on.

Homogeeniset puolijohteet Olemme jakaneet kiteet kahteen ryhmään:

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

SMG-4450 Aurinkosähkö

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

SMG-4450 Aurinkosähkö

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 5, Kevät qad L. 1, C 3,6 10 m m s 10 m 0,6 ev

Jakso 5. Johteet ja eristeet Johteista

Transistoreiden merkinnät

TL6931 RF-ASIC. Tavoitteet

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SMG-4450 Aurinkosähkö

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

1.1 ATOMIN DISKREETIT ENERGIATILAT

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

ANNA HAKKARAINEN PIIKARBIDI-DIODI-AURINKOSÄHKÖVAIHTOSUUNTAAJAN HYÖ- TYSUHDETARKASTELU

Sähkötekiikka muistiinpanot

Luku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä

Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

Luku6 Tilanyhtälö. Ideaalikaasun N V. Yleinen aineen. paine vakio. tilavuus vakio

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017

Vyöteoria. σ = neμ. Orbitaalivyöt

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

5. Liitokset Diffuusio p n LIITOKSEN VALMISTUS Terminen oksidointi Nopea lämpökäsittely (RTP)

Lisävaatimuksia aaltofunktiolle

Puolijohteet II. luku 2 ja 4

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

ARTO HILTUNEN AURINKOKENNON MAKSIMITEHOPISTEEN RIIPPUVUUS TOIMINTAOLOSUHTEISTA Kandidaatintyö

Syntyvä jännite on niin suuri, kuin tulevan varausvirran ja vuotovirran suhde määrää, eli: ( 1 ) U. ( 2 ) R Varautuva maksimijännite: U ) ( 7 ) max

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa

VASTUKSEN JA DIODIN VIRTA-JÄNNITEOMINAISKÄYRÄT

Kuljetusilmiöt. Diffuusio Lämmönjohtuminen Viskoosin nesteen virtaus Produktio ja absorptio

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe Vastaa kaikkiin viiteen kysymykseen

3. Esittele kirjassa esitetyt puolijohdetehokomponenttien jäähdytysmenetelmät ja -laitteet sekä niiden keskinäiset edut ja haitat.

Fy06 Koe ratkaisut Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

ELEC-E8421 Tehoelektroniikan komponentit 1 (9) Tentti , kello 13: :00, sali AS1

RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE

Luku Ohmin laki

Nopeaa elektroniikkaa Oulusta

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 5 Laskuharjoitus 5 / Laplacen yhtälö ja Ampèren laki

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Physica 6 Opettajan OPAS (1/18)

Transkriptio:

Schottky, Ohmic Au Ge, Pt Si, uolijohde metalli eriste metalli homoliitos Si-nSi uolijohde eriste uolijohde uolijohde heteroliitos Si-Ge

n-homoliitos metallurginen rajainta avaruusvaraus Varauksenkuljett. konsetraatio neutraali aukkoja - + neutraali elektroneja n J J ( dif ) diffuusio-voima ( drift ) = qμ ( x) E( x) ( x) d = qd J dx E ( dif ) E-voima E-voima n = diffuusio-voima J n qd n dn( x) dx ( drift ) = qμnn( x) E( x) x = 0 x

N d -N a Sähkökentästä aiheutuva otentiaali, U 0, laskee n-uolen energiatasoja energialla qu 0, jonka seurauksena alunerin eri korkeuksilla olevat fermitasot asettuvat samalle korkeudelle c c Fermi Fermi Fermi Fermi v v Fermi Fermi

Metalli-uolijohdeliitos (Metal-Semiconductor Junctions) Schottky vallit (Schottky barriers) metalli ja n-uolijohde φ m > φ s metalli n-uolijohde Varaus n:lta m:lle E Fm = E Fs n:lla tyhjennysalue W (k. n-liitos) - + qφ m työfunktio E Fm Fermi taso qφ s E Fs qχ s affiniteetti E c E v qφ b =q(φ m -χ s ) qu 0 =q(φ m -φ s ) valli e-lle m:iin

Metalli-uolijohdeliitos (Metal-Semiconductor Junctions) Schottky vallit (Schottky barriers) metalli ja -uolijohde φ m < φ s metalli qφ s -uolijohde qχ s Varaus :lta m:lle E Fm = E Fs :lla tyhjennysalue W + - Elektroneja siirtyy metallista uolijohteeseen Elektronit hävittävät aukkoja uolijohteen innasta, jonne muodostuu negatiivisista ioneista avaruusvaraus. Metallin uolelle jää ositiivinen varaus. qφ m työfunktio E Fm Fermi taso E Fs E c qu 0 =q(φ s -φ m ) E v Aukot näkevät vallin qu 0

Tasasuuntaavat liitokset (Rectifying Contacts) - + - + U qφ b =q(φ m -χ s ) Päästösuuntainen jännite mataloittaa uolijohteen uolelta nähtävää energiavallia. Energiavalli metallin uolelta on muuttumaton. qφ b =q(φ m -χ s ) q(u 0 -U) qu 0 =q(φ m -φ s ) qu

Tasasuuntaavat liitokset (Rectifying Contacts) - - + + Estosuuntainen jännite kasvattaa uolijohteen uolelta nähtävää energiavallia. Energiavalli metallin uolelta on muuttumaton. U r qφ b =q(φ m -χ s ) qφ b =q(φ m -χ s ) qu 0 =q(φ m -φ s ) q(u 0 +U r )

Tasasuuntaavat liitokset (Rectifying Contacts) qφ b =q(φ m -χ s ) qφ b =q(φ m -χ s ) q(u 0 -U) q(u 0 +U r ) qu U 0 0 q( φm χ )/ kt e qφ / kt e B qu / kt = 0 ( e 1) Virta aiheutuu enemmistövaraustenkuljettajien injektiosta, joten ei ole diffuusiokaasitanssia. suurtaajuussovellukset D D = qa ( n ) 0 L L n n + n

Ohmiset kontaktit (Ohmic Contacts) deaalinen metalli / uolijohdeliitos on ohminen, jos qφ < qφ m > qφ qφs 1) n uolijohde: m s 2) uolijohde: Ohmisia liitoksia: Metalli / n+n (esim. Au+Sb -seostus n-uolijohteeseen) Metalli / + (esim. Al seostus -uolijohteeseen) Metalli / + / n+n (Esim. Al seostus n+n uolijohteeseen)

qφ m < qφs Varaus on enemmistovarauksenkuljettajista

qφ m > qφs Varaus on enemmistovarauksenkuljettajista

Todelliset Schottky-Barrierit (Tyical Schottky Barriers) Pintatilat määräävät Fermitason aikan E c n E v Puolijohteen inta aiheuttaa kiellettyyn energiavyöhön ylimääräisiä energiatiloja nk. intatiloja, joiden lukumäärä ylittää vöiden teholliset tiheydet. Tästä voi aiheutua fermitason lukkiutuminen intatilojen vaikutuksesta. Tällöin energiavalli uolijohteesta katsottuna ei riiu metallista.

Pintatilojen lisäksi uolijohteen innassa oleva oksidikerros muuttaa metallin/uolijohteen valleja. Kuva osoittaa mitattuja φ b arvoja eri uolijohteille metallin työfunktion otentiaalin, φ m, funktiona.

Heteroliitokset (Heterojunctions) Au Ge, Pt Si, Schottky SiO 2 -Al uolijohde metalli eriste metalli Si-SiO 2 homoliitos Si-nSi uolijohde eriste uolijohde uolijohde heteroliitos Si-Ge

Kahden eri uolijohteen taauksessa uolijohteiden affiniteetit, energiavyöt ja dielektrisyysvakiot eroavat. Johtavuusvöiden eäjatkuvuus ΔEc ja valenssivöiden eäjatkuvuus ΔEv aiheuttavat kielletyn energiavyöeron ΔEg. ΔEg = E g1 E g 2 = ΔE c + ΔE v deaalitaauksessa: Δ E c = q( χ 2 χ 1 ) ΔE v = ΔE g ΔE c Käytännössä ΔEc ja ΔEv on määrättävä kokeellisesti

Kosketusotentiaali (U 0 ) jakautuu heteroliitoksessa kahden uolijohteen osalle (U 01, U 02 ). Puolijohteisiin muodostuvat tyhjennysalueet (W 1, W 2 ) ja niihin liittyvät kontaktiotentiaalit voidaan ratkaista huomioimalla sähkövuon jatkuvuus metallurgisessa liitoksessa: ε 1 E 1 = ε 2 E 2 ; ε 1 = uolijohteen 1 dielektrisyysvakio ε 2 = uolijohteen 2 dielektrisyysvakio Elektronien ja aukkojen näkemät vallit (barriers) ovat heteroliitoksessa erisuuret. Tarkka heteroliitoksen energiavyöesitys kosketuksessa edellyttää yleensä tietokoneratkaisua (huomioitava todelliset vöitten eäjatkuvuudet, eäuhtausrofiilit, intavaraukset jne.).

"kokeellinen tasaainoesityksen" hahmotus Aseta fermitasot samalle korkeudelle. Jätä tilaa transitioalueele. Metallurginen raja (x=0) sijaitsee lähellä voimakkammin douattua uolta. Aseta (x=0) arvot E g1, E g2, ΔE c, ΔE v. Piirrä johtavuus- ja valenssikaistat itäen E g1 ja E g2 arvot vakiona kummassakin materiaalissa.

n+algaas - GaAs heteroliitoksen sovellus

n+algaas - GaAs heteroliitoksen sovellus qu n qu Johtavuuskaistaneäjatkuvuus mahdollistaa elektronien tulon n+algaas uolijohteesta GaAs :iin, missä ne loukkuuntuvat otentiaalikaivoon lähelle metallurgista liitosta.

Eitaxial semiconductor heterostructures The Nobel Prize in Physics 2000 to Zhores. Alferov, Herbert Kroemer, for develoing semiconductor heterostructures used in high-seed- and otoelectronics HGH-SPEED ELECTRONCS n + GaAs n + AlGaAs - GaAs High Electron Mobility Transistor (HEMT) > 500 GHz THz Heterojunction Biolar Transistor (HBT)

Diodit (uolijohde-diodit) Tasasuuntaajat (Rectifiers) Kytkindiodit (Switching Diodes) Crystal diodes (shar metal wire ressed against a semiconducting crystal) Point-contact diodes Schottky diodes Avalanche diodes Zener diodes Tunnel diodes (or Esaki diodes) Gunn diodes (tunnel diodes made of GaAs or np) Varactor diodes (or varica) Photodiodes Light-emitting diodes (LEDs) Laser diodes Peltier diodes PN diodes Suer Barrier Diodes Gold-doed diodes Sna-off or Ste recovery diodes Transient voltage suression diode (TVS)

n-diodit (n-junction Diodes) Tasasuuntaajat (Rectifiers) ideaalinen diodi diodiyhtälö = qu / kt 0 ( e 1) U

todellinen virtaominaiskäyrä 0 U 0 n 2 i U br jos E g E g ( 1 N ) 0. 7 kt R ( ); R n ( ) Rn 1 N d R 1 N a N d -N a U qu /2kT Δ W, n i, e = M + ( U ) 0 q r N d -N a =Gx d, d n

Jos tyhjennysalue ulottuu yli koko vähemmän seostetun alueen, taahtuu diodin oikosulku ennen vyöryläilyöntiä PUNCH THROUGH LÄPLYÖNT + + - + n - + - + n + +

Yleensä läilyönti yrkii taahtumaan innan kautta ennen "bulk-läilyöntiä". Varustamalla liitos vähemmän seostetulla suojarenkaalla saadaan innan läilyöntijännitettä nostettua "bulk-jännitteeseen. Toinen taa (vanha) on viistota diodin reuna. + n + n

+n liitokseen tehdään ohminen liitos n+ alueen kautta. n-alueen duuauksesta riiuu vyöryläilyöntijännitteen arvo. n + n +

+ n n + Jos n-alue on lyhyt verrattuna vähemmistövarauksenkuljettajien diffuusiomatkaan L, voi tästä aiheutuva varauksenkuljettajien injektion kasvu kasvattaa n-alueen johtavuutta (johtavuusmodulaatio), jolloin vastus ienenee, joka on eduksi suurvirtakomonenteille. + n n + Toisaalta, jos n on liian lyhyt, voi taahtua läimenoläilyönti (unch through breakdown)

Kytkindiodit (Switching Diodes) Kun äästösuuntaisessa tasajännitetilassa olevan +n - liitoksen virtaiiri avataan, ylimäärävaraus ienenee eksonentiaalisesti aika-vakiolla τ t e t Q τ τ = ) ( 1) ln( ) ( + = t n e qal q kt t u τ τ Kun diodi kytketään äästösuunnasta estosuuntaan, liitos kääntyy estotilaan hetkessä tsd = elymisaika (storage delay time). 2 1 + = r f f sd erf t τ τ ieneksi

+n -Si - diodi τ = 1μs t sd = 0,1μ s τ ieneksi Tuomalla kiteeseen kulta-atomeja, voidaan vähemmistövarauk-senkuljettajien elinikää lyhentää N Au = 10 14 cm 3 τ = 0, 1μs t = 0,01μs sd = 10 15 cm 3 τ = 0, 01μs t = 1ns sd Toinen mahdollisuus on tehdä vähemmän seostettu alue diffuusio-matkaa lyhemmäksi (narrow base diode). L ieneksi

Läilyöntidiodit (The Breakdown Diode) - Zener-diodi - avalanche-diodi - referenssidiodi - regulaattoridiodi Zenerilmiön tausta on tunneli-ilmiössä. c Fermi v n U br estosuunta äästösuunta U U br N -1 N - vähemmän seostetun uolen eäuhtaustiheys Jos E on suuri, varaustenkuljettajien liikeenergia on riittävä ionisoimaan törmäyksessä hilan atomeja. Törmäyksessä syntyy aukkoelektroniareja (EHP). EHP kasvattaa varaustenkuljettajien lukumäärän.

Varaktoridiodit (The Varactor Diode) variable reactor - varactor Liitoksessa on kaksi kaasitanssia n(x ) (x n ) Δn = n ( e qu / kt 1) - + Δ n = n n ( e qu / kt 1) x 0 0 Liitoksen tyhjennysalueen kaasitanssi (deletion layer on junction caacitance) Ylimäärävarausten muodostama kaasitanssi (charge store caacitance or diffusion caacitance) C j = dq d( U U ) = A 2qε 2 ( U 0 U 0 ) N N d N a + N d a 1 2 A = ε W

jännitteestä riiuva kaasitanssi (varaktori) C C j j ( U U ) U 0 1 2 1 2 ( U >> U ) r 0 jyrkkä liitos +n liitoksella N a >>N d 2 C j A 2qε = 2 N d ( U0 U ) 1 ( U ) n lineaarinen liitos; n = 1/3 r r U 0 hyerjyrkkä liitos; n > 1/2 C j U >>

N d N d = Gx -3/2 hyerjyrkkä: m=-3/2 N d =Gx lineaarinen: m=1 + N d =Gx 0 =G x jyrkkä: m=0 C j U r n 1 n = ( m + ) 2 LC-iirin resonanssitaajuus ωr = ω r 1 LC 1 U r n ω r U r n = 2 m = 3 2

Tunnelidiodi (Tunnel Diodes) Tunnelidiodi erustuu erittäin voimakkaasti seostettujen uolijohteiden n-liitokseen. - + + n + Puolijohteen ollessa riittävän voimakaasti seostettu (N d > N c, N a > N v ) Fermitaso tulee kaistan sisään. Puolijohdetta kutsutaan tällöin degeneroiduksi. c v Fermitaso Liitos on tunneloiva estosuunnassa ja myös äästösuunnassa ienillä jännitteillä.

U = 0 U ieni Ur (esto-) e - U

ieni U > 0 U U > 0 U Kun äästöjännite kasvaa, tyhjä (valenssivyön yläreuna) ja täysi (johtavuusvyön alareuna) vyö eivät enää kohtaa, jolloin tunneloituminen louu ja diodissa on normaali äästövirta.

Tunnelidiodin virtajänniteominaiskäyrä = huiutunnelointivirta (eak tunneling current) U = arvoa vastaava jännite (eak voltage) v = laaksovirta U f = normaaliäästöjännite negatiivinen dynaaminen resistanssi normaali virta Figure of merit v U U f v U U U f voidaan käyttää kumoamaan vastusta - oskillaattori