ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
|
|
- Inkeri Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T SAH3sn-luokalle syksyllä 2014 OSA 1 Veijo Korhonen
2 Sisältö opinto-oppaan mukaan: Piirilevy- ja juotostekniikka. Passiiviset komponentit. Tavallisimmat puolijohdemateriaalit. Diodit ja niiden peruskytkennät. Ideaalinen vahvistin, vahvistusarvot. Desibelikäsite. Kanavatransistorien rakenne, toiminta ja peruskytkennät. CMOS-logiikkapiirit. Bipolaaritransistorit; rakenne, toiminta ja peruskytkennät. Suhde muihin lähi -opintojaksoihin Virtapiirien Elektroniikan Automaation perusteet perusteet elektroniikka ollut 1-luokalla NYT tulee keväällä 2015
3 Sisältö 1. Passiiviset komponentit 2. Puolijohdemateriaalit 3. Diodit 4. Bipolaaritransistorit 5. Kanavatransistorit 6. Ideaalinen vahvistin 7. CMOS-logiikkapiirit Osa 1 Osa 2 Omana juttuna: Piirilevy- ja juotostekniikka
4 1. Passiiviset komponentit 1.1 Vastukset 1.2 Kondensaattorit 1.3 Kelat ja muuntajat 1.4 Kiteet
5 1.1 Vastukset (engl. Resistor) Ideaalinen vastus Resistanssi eli kyky vastustaa sähkövirran kulkua Ohmin laki: R [Ω] = U [V] / I [A] R1 9k Reaalimaailman vastus Vastuksella on aina hajakapasitanssia ja induktanssia sekä muita epäideaalisuuksia
6 Lämpötilakerroin: vastuksen resistanssi riippuu ympäristön lämpötilasta R = R 0 (1 + α (T-T 0 )), R 0 = vastuksen arvo vertailulämpötilassa T 0 α = lämpötilakerroin Vakavuus: rasitustekijöiden (kuormitus, lämpötila, käyttöikä jne.) vaikutus resistanssiin Tehonkesto: suurin tehohäviö, jonka vastus pystyy turvallisesti synnyttämään P = U I = U 2 / R = R I 2
7 Kiinteät vastukset Massavastus: resistiivisestä seoksesta valmistettu tanko tai kalvo (halpa perusvastus ) Metallikalvovastus: keraamisen rungon päälle höyrystetty metallikalvo (kallis laatuvastus ) Hiilikalvovastus : keraamisen rungon päälle höyrystetty hiilikalvokalvo Lankavastus: keraamisen rungon ympärille kierretty vastuslanka (tehovastuksia)
8 Säätövastukset vastusrata, jonka päällä liikkuva liuku Potentiometri: käsin säädettävä vastus Trimmeri: työkalulla säädettävä vastus Liikerata voi olla kiertoliike tai suora Yksikierros tai monikierros (tarkempi) Muutos voi olla lineaarinen tai logaritminen kiertymäkulma liuku vastusrata Potentiometri Trimmeri
9 Säätövastuksen toiminta Säätövastuksessa on AINA kolme liitäntäpistettä: päätepisteet ja keskiliuku Päätepisteiden välinen resistanssi ei muutu säädettäessä! Keskiliu ulla vastus saadaan jaettua kahteen osaan Tyypilliset sovellukset: Säädettävä vastus: toinen pää jää käyttämättä Jännitteen jakaminen: kaikki kytkentäpisteet käytössä
10 Epälineaariset vastukset Lämpötilasta riippuvat vastukset: NTC (Negative Temperature Coefficient): Kun lämpötila kasvaa, niin resistanssi pienenee Toiminta yleensä epälineaarista, puolijohdemateriaalia PTC (Positive Temperature Coefficient): Kun lämpötila kasvaa, niin resistanssi suurenee Toiminta voi olla hyvinkin lineaarista, esim. platinaa, Pt100 LDR (valovastus): vastuksen resistanssi riippuu valaistusvoimakkuudesta. Vastusmateriaalina käytetään valoherkkää puolijohdetta VDR (varistori): resistanssi riippuu vastuksen yli olevasta jännitteestä. Materiaalina metallioksidi
11 -t Termistori (NTC) Valovastus: U Varistori
12 Vastusten mitoitus Vastussarjat kiinteät vastukset on jaettu ns. E-sarjoihin, jotka on standardoitu E6-, E12-, E24- ja E48-sarjaksi Yksi dekadi jaetaan logaritmisesti 6, 12, 24 tai 48 arvoon Rajallinen vastusarvojen määrä helpottaa mm. tuotantoa ja laskee komponentin hintaa Toleranssi Vastuksen todellinen arvo on ilmoitetun toleranssin rajoissa Toleranssi ilmoitetaan prosentteina esim. ±20% annetusta vastuksen arvosta
13 Vastusten mitoitus E12-sarjan arvot: Ω tai kω (tai MΩ) 1 1,2 1,5 1,8 2,2 2,7 3,3 3,9 4,7 5,6 6,8 8, E12-sarjan toleranssi ±10 %
14 Vastusarvojen koodaus Aksiaalikomponenteissa käytetään värikoodausta ilmoittamaan vastusarvo ja toleranssi: kaksi (E6, E12, E24) tai kolme (E48 tai suuremmat) värirengasta kertoo merkitsevät numerot, seuraava rengas nollien määrän ja viimeinen rengas toleranssin Pintaliitoskomponenteissa käytetään numeroita ilmoittamaan vastusarvo: kaksi merkitsevää numeroa ja niitä seuraavien nollien määrä
15 Pintaliitosvastukset Jaetaan fyysisen koon mukaan 0201, 0402, 0603, 0805, 1206, 1210 jne. Koko määrää myös tehonkeston esim. 0201: 0.05 W Tehonkesto Ilmoitetaan yleensä +70 C, korkeampi lämpötila pienentää tehonkestoa (derating) Jaetaan ryhmiin: 0.05 W, 0.1 W, W, 0.25 W jne.
16
17
18 Vastusten piirisovellukset Virran rajoittaminen: sarjavastuksella voidaan rajoittaa virtaa I = U / R Jännitehäviön synnyttäminen: sarjavastuksella voidaan lisätä jännitehäviötä U = R I RC-piirissä aikavakion τ määrittämiseen: τ = RC
19 Vastusten kytkeminen Sarjaan: R tot = R 1 + R 2 + R 3 Rinnan: 1/R tot = 1/R 1 + 1/R 2 + 1/R 3
20 Jännitteenjako: kahden tai useamman vastuksen sarjaan kytkentä R 1 U 1 U 1 U tot U tot R 2 U 2 U 2
21 1.2 Kondensaattorit (eng. Capasitor) Ideaalinen kondensaattori Kapasitanssi, kyky varastoida sähkövarausta (Coulombin laki): Q = U C C = ε 0 ε r A/d A = pinta-ala, d = etäisyys Kapasitanssin yksikkö on faradi [F] ja tunnus C C1 1.6u Kondensaattori läpäisee vaihtovirtaa ja estää tasavirran kulun
22 Reaalimaailman kondensaattori Kapasitanssin rinnalla on vuotovirrasta ja sarjassa häviöistä johtuvat resistanssit sekä sarjainduktanssi Lämpötila vaikuttaa kondensaattorin kapasitanssiin ja joillakin kondensaattoreilla kerroin ei ole vakio Häviöitä muodostavat liitosresistanssit, vuotovirta sekä eristeaineen polarisoituminen (Equivivalent Series Resistance, ESR) Tehohäviöt lämmittävät kondensaattoria P = U Rs 2 / R s = I 2 R s
23 Kiinteät kondensaattorit (1/3) Paperieristeiset Alumiinifoliot, joiden välissä paperieriste (ε r 1) Halpa, ei kestä kosteutta ja korkeita lämpötiloja Muovieristeiset Eristeenä polyesteri, (ε r 3,3): suurimmat häviöt, paras jännitekesto polykarbonaatti tai (ε r 2,8): pienemmät häviöt polystyreeni (ε r 2,5): parhaat ominaisuudet, kallein Maksimitaajuus < 10 MHz
24 Kiinteät kondensaattorit (2/3) Keraamiset Eristeenä metallioksidi Ryhmä 1 (ε r 1 250): pienet häviöt, maksimi taajuus > 1GHz Ryhmä 2 (ε r > 250): suuret häviöt, lämpötilakerroin pieni Ryhmä 3 (ε r ): erittäin suuret häviöt, pieni toleranssi Kiille Eristeenä kivimateriaali, kiille (mica) Lämpötilakerroin ja häviöt pieniä Kallis
25 Kiinteät kondensaattorit (3/3) Elektrolyyttikondensaattorit Toisena elektrodina alumiini tai tantaali levy, jonka pinnalla on ohut oksidikerros Toisena elektrodina toimii kotelossa oleva elektrolyytti, johon metallielektrodi on upotettu nestemäinen elektrolyytti => märkä elko (alumiini) kiinteä elektrolyytti => kuiva elko (tantaali) Unipolaarisia eli jännite voidaan kytkeä vain toiseen suuntaan Hinnaltaan edullisia ja niillä saavutetaan suurin kapasitanssi/tilavuus -suhde
26 Kondensaattorin mitoitus Kondensaattorisarjat: kiinteät kondensaattorit on jaettu ns. E-sarjoihin, jotka on standardoitu E6-, E12-, E24- ja E48-sarjaksi Yksi dekadi jaetaan logaritmisesti 6, 12, 24 tai 48 arvoon Rajallinen arvojen määrä helpottaa mm. tuotantoa ja laskee komponentin hintaa Toleranssi Kapasitanssin todellinen arvo on ilmoitetun toleranssin rajoissa Toleranssi ilmoitetaan prosentteina esim. ±20% annetusta arvosta
27 Säädettävät kondensaattorit Muodostuu kahdesta metallilevypakasta, paikallaan pysyvästä staattorista ja kiertyvästä roottorista Useimmiten ilmaeristeisiä Käytetään säädettävissä resonassipiireissä
28 Kondensaattorin piirisovelluksia Suodatus: RC-aikavakio määrää suodattimen kulmataajuuden (ω = 1/(R*C) ) Alipäästö- tai ylipäästösuodatus Ohituskondensaattori (by pass) sähkövarasto Stabiloi jännitettä Kytkentäkondensaattori (AC läpi, DC-erotus) Kondensaattorien kytkeminen Rinnan: C tot = C 1 + C 2 Sarjaan: 1/C tot = 1/C 1 + 1/C 2 HUOM! Just päinvastoin kuin vastuksilla!
29 1.3 Kelat (engl. Inductor) ja muuntajat Ideaalinen kela (transducer) Primäärinen ominaisuus induktanssi: kyky läpäistä tasavirtaa ja estää vaihtovirran kulku Tunnus L ja yksikkkö henry [H] L uH
30 Reaalimaailman kela Käämilangassa on resistanssia ja kierrosten välille syntyy hajakapasitanssia Pienillä taajuuksilla häviöt syntyvät resistanssista ja suurilla taajuuksilla pyörrevirroista Virran rajoitukseen käytettyä suurta kelaa kutsutaan kuristimeksi ja mekaanisen voiman tuottamiseen käytettyä kelaa kutsutaan solenoidiksi (sähkömagneetti)
31 Kela, kuristin
32 Kelan rakenne Sydänaineen mukaan kelat jaetaan Ilmasydämiset (tai muovisydämiset) Rautasydämiset Ferriittisydämiset Sydänaineen permeabiliteetti vaikuttaa induktanssiin L = μ 0 μ e N 2 A e / l e
33 Kelan piirisovelluksia Resonanssipiiri (RLC) Sarja- tai rinnakkaisresonanssin kulmataajuus määräytyy induktanssin ja kapasitanssin tulon neliöjuuren käänteisluvun mukaan ω = 1/ (L*C) => f = 1/(2π (L*C)) Resonanssipiiriä voidaan käyttää mm. suodatukseen ja oskillaattoreihin
34 Muuntajat Muuttaa vaihtosähkön jännitteen ja/tai virran toiseksi samantaajuiseksi jännitteeksi ja virraksi Muuntosuhde määräytyy ensio- ja toisiokäämien johdinkierrosten lukumäärien suhteesta TX1 U 1 / U 2 = N 1 / N 2 Ideaalisessa muuntajassa ension ja toision teho on sama: jos jännite suurenee, niin virta pienenee ja päinvastoin
35 Muuntajan rakenne Kaksi toisistaan eristettyä käämiä yhteisen rautasydämen ympärillä Muuntajan häviöitä voidaan pienentää käyttämällä sydämessä ohuita levyjä, jotka ovat eristettyjä Muuntajaa voidaan käyttää myös impedanssitasojen sovittamiseen tai balansointiin Muuntajaa voidaan käyttää myös ensio- ja toisiopuolen galvaaniseen erottamiseen: suojaerotusmuuntaja
36
37 Muuntaja Arkikielessä puhutaan usein muuntajasta, vaikka nykyiset verkkolaitteet eivät varsinaisia muuntajia aina olekaan.
38 1.4 Kiteet (engl. Crystal, Xtal) Kiteen toiminta perustuu pietsosähköiseen ilmiöön, missä sähkökenttä saa aikaan mekaanisen liikkeen (taipumisen)
39 Kiteen rakenne Yksikiteisestä kvartsista on leikattu ohut levy, johon on kummallekin puolelle liitetty elektrodi Kvartsilevyn paksuus, muoto ja leikkauskulma määrittelevät mm. kiteen värähtelyn taajuuden ja lämpötilakäyttäytymisen Kide on ripustettu, jotta värähtely voisi tapahtua mahdollisimman estettä
40 Reaalimaailman kide Kiteen sijaiskytkentä on RLC-piiri, joka voi värähdellä joko sarja- ja rinnakkaisresonanssissa Kide voi värähdellä joko perustaajuudella tai parittomilla harmonisilla (kolmas, viides, jne.) Kiteen värähtelytaajuutta voidaan muuttaa ulkoisella kuormakapasitanssilla Leikkauskulmalla vaikutetaan värähtelytaajuuden lämpötilakäyttäytymiseen (AT, BT, CT, DT jne.)
41
42 Kiteen piirisovellukset Kiteitä käytetään resonanssipiireissä, kun tarvitaan pienet häviöt (= suuri Q-arvo) mm. oskillaattoreissa ja suodatuksessa
43 2. Puolijohdemateriaalit Puhtaat puolijohteet: Pii Germanium Yhdistepuolijohteet: GaAs InP Muita: SiGe SiC
44 Puhtaan puolijohteen kidehila IV-ryhmän alkuaineet voivat muodostaa ns. timanttihilan Yksi atomi on kiinnittynyt neljällä sidoksella viereisiin atomeihin IV-ryhmään kuuluvat mm. hiili, pii, germanium ja tina
45 Yhdistepuolijohteen kidehila III- ja V-ryhmien atomit voivat yhdessä muodostaa kidehilan Galium ja arseeni: GaAs Indium ja fosfori: InP Muita: Piikarbidi: SiC Mekaanisesti kestävä, kestää lämpöä, säteilyä ja jännitettä Pii-germanium: SiGe Nopeampi kuin pii -> suurtaajuus sovellukset Silicon-On-Insulator (SOI) Eristeen pinnalle kasvatettu ohut piikerros Eristeenä lasi (SOG), safiiri (SOS) tai timantti
46 Seostaminen N-puolijohde N-tyypin puolijohde saadaan seostamalla V-ryhmän alkuainetta IV-ryhmän puolijohteen kanssa tai yhdistepuolijohteissa muuttamalla yhdistesuhdetta N-tyypin puolijohteessa kiderakenteessa on ylimääräisiä elektroneja (= negatiivinen varauksenkuljettaja) P-puolijohde P-tyypin puolijohde saadaan seostamalla III-ryhmän alkuainetta IV-ryhmän puolijohteen kanssa tai yhdistepuolijohteissa muuttamalla yhdistesuhdetta P-tyypin puolijohteessa kiderakenteessa on ylimääräisiä aukkoja (= positiivisia varauksenkuljettaja)
47 Seostaminen N-tyypin puolijohde P-tyypin puolijohde
48 pn-rajapinta Kun p- ja n-puolijohde yhdistetään, rajapinnassa olevat elektronit ja aukot kumoavat toisensa (rekombinoituvat) ja syntyy tyhjennysalue Tyhjennysalueen yli vaikuttaa sähkökenttä Estosuuntainen ulkoinen jännite kasvattaa tyhjennysaluetta Myötäsuuntainen ulkoinen jännite pienentää tyhjennysaluetta Jännitettä, jolla pn-rajapinta muuttuu johtavaksi, kutsutaan kynnysjännitteeksi
49 3. Diodit Ideaalinen diodi Diodi toimii kuin kytkin estämällä virran kulkemisen estosuuntaan (suuri resistanssi) ja päästämällä virran kulkemaan myötäsuuntaan (pieni resistanssi) D1
50 Diodin ominaiskäyrä Myötäsuunnassa diodi johtaa hyvin, kun kynnysjännite on ylitetty Estosuuntainen jännite kasvattaa vain hiukan vuotovirtaa Kun estosuuntainen jännite ylittää läpilyöntijännitteen arvon, virta kasvaa voimakkaasti
51 Erikoisdiodeja Zenerdiodi Estosuuntaan biasoitu diodi, joka toimii läpilyöntijännitteen alueella Jänniteregulointi Kapasitanssidiodi (varaktori) Estosuuntaan biasoitu diodi, jonka kapasitanssi riippuu estosuuntaisesta jännitteestä RLC-piirien värähtelytaajuuden säätö Tunnelidiodi Vahvasti seostettu diodi, jolla on negatiivisen resistanssin alue Oskillaattorit
52 Schottky-diodi Metallikalvolla päällystetty n-puolijohde Nopeat kytkimet, suurtaajuus ilmaisu/tasasuuntaus PIN-diodi p- ja n-rajapintojen väliin on lisätty seostamaton kerros Myötäsuuntaisena toimii virtaohjattuna vastuksena Estosuuntaisena herkkä fotodiodi (valoilmaisin, aurinkokenno)
53 Valodiodit LED (Light Emitting Diode) Synnyttää valoa pn-rajapinnassa Yhdistepuolijohteita (GaAs, InP) Valmistusmateriaali määrää valon aallonpituuden (= värin) Käytetään merkkilamppuina, näytöissä ja valaistukseen Puolijohde laser Samanvaiheista (koherenttia), monokromaattista valoa Toimii kuten LED, mutta emissio on stimuloitu ja kaviteettiresonanssi parantaa valon koherenssia ja monokromaattisuutta Käytetään optisessa tiedonsiirrossa
54 Diodien piirisovelluksia Tasasuuntaus: puoli- ja kokoaaltotasasuuntaus Ilmaisu: huippuarvo- ja verhokäyräilmaisu, tasolukko ja diodipumppu Jänniteregulointi (zenerdiodi) Resonanssin säätö (kapasitanssidiodilla)
55 Tasasuuntaus Puoliaalto Kokoaalto Lähde: Wikipedia
56 Jännitteen regulointi zenerdiodilla Zener-diodia käytetään jännitteen vakavointiin alla olevan esimerkin mukaisesti. R S = 470 Ω U in = 24 V U out kuorma Zener-diodin ominaisuudet ovat esim: U Z = 12 V, P Z max = 1 W (lisäksi I Z min = 10 % I Z max:sta).
57 Ilmaisu Lähde: Wikipedia
PUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue
PUOLIJOHTEET n-tyypin- ja p-tyypin puolijohteet - puolijohteet ovat aineita, jotka johtavat sähköä huonommin kuin johteet, mutta paremmin kuin eristeet (= eristeen ja johteen välimuotoja) - resistiivisyydet
LisätiedotDiodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi
Diodit Puolijohdediodilla on tasasuuntaava ominaisuus, se päästää virran lävitseen vain yhdessä suunnassa. Puolijohdediodissa on samassa puolijohdepalassa sekä p-tyyppistä että n-tyyppistä puolijohdetta.
LisätiedotTASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET
TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan
LisätiedotPUOLIJOHTEISTA. Yleistä
39 PUOLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa
LisätiedotElektroniikka ja sähkötekniikka
Elektroniikka ja sähkötekniikka Sähköisiltä ilmiöiltä ei voi välttyä, vaikka ei käsittelisikään sähkölaitteita. Esimerkiksi kokolattiamatto, muovinen penkki, piirtoheitinkalvo tai porraskaide tulevat sähköisiksi,
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotElektroniikan komponentit
Elektroniikan komponentit Elektroniikka ja sähköoppi Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Elektroniikka Elektroniikan parissa käsitellään huomattavasti pienempiä ja heikompia järjestelmiä
LisätiedotOma nimesi Puolijohteet
Puolijohteet Puolijohdetekniikan perusteet Puolijohdeaineet Puolijohteet ovat oma selvä ryhmä johteiden ja eristeiden välissä. Puhtaista alkuaineista pii ja germanium käyttäytyvät puolijohteiden tavoin.
LisätiedotTL6931 RF-ASIC. Tavoitteet
TL6931 RF-ASIC Veijo Korhonen Tavoitteet Opiskelija saa kuvan integroitujen RFpiirien suunnittelusta. Perehtyminen yleisimpiin valmistusprosesseihin, pakkaustekniikoihin ja suunnittelutyökaluihin antaa
LisätiedotElektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä
Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotVastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi
Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Diodi ja puolijohteet Luento Ideaalidiodi = kytkin Puolijohdediodi = epälineaarinen vastus Sovelluksia, mm. ilmaisin ja LED, tasasuuntaus viimeis. viikolla
LisätiedotPUOLIJOHTEISTA. Yleistä
39 POLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotBY-PASS kondensaattorit
BY-PA kondensaattorit H. Honkanen Lähes kaikki piirikortille rakennetut elektroniikkalaitteet vaativat BY PA -kondensaattorin käyttöä. BY-pass kondensaattorilla on viisi merkittävää tarkoitusta: Estää
LisätiedotKONDENSAATTORIT, Ominaisuudet ja merkinnät
KONDENSAATTORIT, Ominaisuudet ja merkinnät H. Honkanen Kondensaattorin kapasitanssi määräytyy: välitila-aineen permittiivisyyden ( ) ja varausten pinta-alan ( A ) tuloon ja on kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotMICRO-CAP: in lisäominaisuuksia
MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotElektroniikan alkeita erittäin lyhyt versio
Elektroniikan alkeita erittäin lyhyt versio Elektroniikka Elektroniikka on oppia elektronien liikkeestä. Kaikki olemassa oleva aine muodostuu atomeista. Atomi puolestaan muodostuu ytimestä, jossa on positiivisesti
LisätiedotElektroniikan alkeita lyhyt versio
Elektroniikan alkeita lyhyt versio Elektroniikka Elektroniikka on oppia elektronien liikkeestä. Kaikki olemassa oleva aine muodostuu atomeista. Atomi puolestaan muodostuu ytimestä, jossa on positiivisesti
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2011
Radioamatöörikurssi 2011 Perusmittalaitteet / mittaaminen Peruskomponentit Vahvistinluokat Sähköturvallisuus NAC VHF kilpailudemo kello 2000-> Tiistai 1.11.2011 Paavo Leinonen, OH2GYT Perusmittalaitteet
LisätiedotTYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.
TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
Lisätiedot1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina
1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotPIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström
PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotPassiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset diskreetit ja IC:t Bipolaaritransistori BJT Kanavatransistorit FET Jänniteregulaattorit (pajan)
LisätiedotElektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X
TASAVOLLA Sähkökenttä, potentiaali, potentiaaliero, jännite, varaus, virta, vastus, teho Positiivinen Negatiivinen e e e e e Sähkövaraus e =,602 * 0 9 [As] w e Siirrettäessä varausta sähkökentässä täytyy
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
LisätiedotUUDEN JA VANHAN T1-KYSYMYSPANKIN VERTAILU
UUDEN JA VANHAN T1-KYSYMYSPANKIN VERTAILU Tässä tiedostossa on verrattu vanhan, vielä keväällä 2014, käytetyn T1-kysymyspankin kysymyksiä ja castauksia uuteen kysymyspankkiin. Koska uudesta kysymyspankista
LisätiedotTN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu
TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Ei-ideaaliset piirikomponentit Tarkastellaan
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotPetri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa
Kohinan ominaisuuksia Kohinamekanismit Terminen kohina Raekohina 1/f kohina (Kvantisointikohina) Kohinan käsittely Kohinakaistanleveys Kohinalähteiden yhteisvaikutus Signaali-kohina suhde Kohinaluku Kohinalämpötila
LisätiedotTransistoreiden merkinnät
Transistoreiden merkinnät Yleisesti: Eurooppalaisten valmistajien tunnukset muodostuvat yleisesti kirjain ja numeroyhdistelmistä Ensimmäinen kirjain ilmaisee puolijohdemateriaalin ja toinen kirjain ilmaisee
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Kokeet, harjoitustehtävät, palaute 2. välikoe ja tentti ma 7.12. klo 10.15-13, S1 Valitset kokeen aikana, suoritatko tentin Ilmoittaudu joka tapauksessa
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Elektroniikan kytkentöjä 7.11.2017 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 20 Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin
LisätiedotRadioamatöörikurssi syksy 2012
Radioamatöörikurssi syksy 2012 Mittalaitteet, elektroniikan peruskomponentit, vahvistinluokat, sähköturvallisuus 7.1.2012 Antti Nilakari, OH3HMU Pohjautuvat Paavo Leinosen, OH2GYT, kalvoihin Mittalaitteet
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotLedien kytkeminen halpis virtalähteeseen
Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003 syksyllä 2013 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotKäytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta. 2015 Timo Dönsberg 1
Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta 2015 Timo Dönsberg 1 Yleistä Yksikään komponentti ei ole ideaalinen Toleranssi Stabiilisuus Lämpötilariippuvuus Taajuusvaste Lineaarisuus Hajakapasitanssi
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät
Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.0 SÄHKÖTEKNKKA 9.5.000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,,5,8,9. välikoe: tehtävät,,,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.. aske virta.
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate
LisätiedotTIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA
LUENTO 10 TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA KYTKENTÄKAAVIO OSASIJOITTELU OSA- LUETTELO JOHDOTUSKAAVIO TIETOISKU PIIRILEVYN SUUNNITTELUSTA OSASIJOTTELUSTA MIKÄ ON TAVOITE : PIENI KOKO VAI
LisätiedotSähköopin mittauksia 1
Sähköopin mittauksia 1 Sisällysluettelo Pikaohje LoggerPro mittausohjelma... 2 Pikaohje sähköopin anturit... 3 Kytkentäalusta... 4 Sähkövirran perusominaisuudet... 6 Jännitteen perusominaisuudet... 8 Virtapiirin
LisätiedotFYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ
FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys
LisätiedotKaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.
FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan
LisätiedotSähkömagnetismia. Coulombin laki väliaineessa Eristeessä vuorovaikutus on heikompi kuin tyhjiössä. Varaus on kvantittunut suure eli, missä n = 1,2,3
Sähkömagnetismia 22. helmikuuta 2013 12:28 Sähkömagneettinen vuorovaikutus Sähkömagneettinen vuorovaikutus on yksi neljästä perusvuorovaikutuksesta Sähkömagneettinen vuorovaikutus syntyy kahden varatun
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
LisätiedotS-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1
S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin
LisätiedotC 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat
S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotFy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13
Fy06 Koe ratkaisut 9.5.0 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/3 Koe. Yksilöosio. 6p/tehtävä.. Kun 4,5 V:n paristo kytketään laitteeseen, virtapiirissä kulkee,0 A:n suuruinen sähkövirta ja pariston napojen välinen
LisätiedotTaitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa
Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Nimi: Pisteet: Koulu: Lue liitteenä jaettu artikkeli Solar Lamp (Elector Electronics 9/2005) ja selvitä itsellesi laitteen toiminta. Tätä artikkelia
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET Juha Aaltonen Seppo Kousa Jyrki Stor-Pellinen A.T.S.S.: J.B.-B. 4 DRW: Spi CHK: JPA Elektroniikan Perusteet SHEET 193 OF 390 DRAWING NO:5.19 Sisällys 1 Johdanto.............................................
LisätiedotT1-kysymyspankki versio 1,00
Sivu 1 / 64 T1-kysymyspankki versio 1,00 01000 * Sähkön, sähkömagnetismin ja radion teoria 01001 % Sähköjohdon resistanssi tasavirralla riippuu 01001A + johtimen materiaalista 01001B + johtimen pituudesta
Lisätiedot4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä
LisätiedotCRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE
CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL
LisätiedotLuento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen
SMG-2100 Sähkötekniikka Luento 2 1 Sähköenergia ja -teho Hetkellinen teho p( t) u( t) i( t) Teho = työ aikayksikköä kohti; [p] = J/s =VC/s = VA = W (watti) Energian kulutus aikavälillä [0 T] W T 0 p( t)
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin
LisätiedotHÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT
LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN
Lisätiedot1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita
Lisätiedot1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
1 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA txt-7 2017, Kimmo lvonen Osa VII, 6.11.2017 Otan mielelläni esim. sähköpostilla (kimmo.silvonen@aalto.fi) vastaan pieniäkin korjauksia (kuten painovirheet), tekstisisältötoiveita
LisätiedotL-sarjan mittamuuntimet
Keskus Signaalimuuntimet Signaalimuuntimet standardisignaalille L-sarjan mittamuuntimet Sisäänmenoviesti (virta, jännite, lämpötila, vastus) sekä vakioidut sisäänmenoviestialueet Ulostuloviesti 4-20 ma,
Lisätiedot