Parasta naisille? Kuntaliitokset ja naisten edustus kuntien johdossa Sari Pikkala VTT, tutkija, Åbo Akademi sari.pikkala@abo.fi Tietopalvelupäällikkö, Tasa-arvotiedon keskus Minna Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi Sari Pikkala - Åbo Akademi - Institutionen för offentlig förvaltning 1
Miten kuntarakenteen muutos vaikuttaa naisten edustukseen Kunnanvaltuustoissa? Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistoissa? Korkeimmassa viranhaltijajohdossa? Tausta Kuntaliitokset 2007-2008 ja 2009 Tarkastelunäkökulmat Pidemmän aikavälin kehitys Kehitys liitos- ja muissa kunnissa 2004-2008 Sari Pikkala - Åbo Akademi - Institutionen för offentlig förvaltning 2
Naiset kunnallisvaaleissa 1960-2008: osuus ehdokkaista, annetuista äänist nistä ja valituista Naisten valtuustoedustus lisää ääntynyt vähitellen 1960-2004 Vuoden 2008 vaaleissa naisedustuksen kasvu hiipui 60 50 40 30 20 10 0 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 Ehdokkaat (%) Äänet (%) Valitut (%)
Naisedustus valtuustoissa Kehitys 2004-2008 Eroavatko liitoskunnat ja entisellään jatkavat toisistaan naisedustuksen kehityksen suhteen? Entisellään jatkavat kunnat: pientä kasvua (+0,8 %-yks.) Vuonna 2007-2008 yhdistyneet kunnat: pientä kasvua (+0,7 %-yksikköä) 1.1.2009 yhdistyneet kunnat: naisten osuus valtuutetuista väheni 2,1 %-yksikköä
Naisedustuksen kehitys 1.1.2009 yhdistyneissä kunnissa Naisten osuus väheni 2004-2008... Keskuskunnissa -1,0 %-yksikköä Tasavahvoissa kunnissa -0,9 %-yksikköä Liitosten reuna-alueilla -4,9 %-yksikköä
Luopujien osuus 1996-2008 vaaleissa * Naisten ja miesten välinen ero aiemmin muutama %-yksikkö * Vuonna 2008 luopujaosuus nousi naisilla, miehillä ei * Naisten ja miesten välinen luop.osuuksien ero 7 %-yksikköä 50,0 40,0 30,0 32,1 29,3 35,6 34,3 32 30,3 29,4 28,5 Naiset 20,0 Miehet 10,0 0,0 1996 2000 2004 2008
Luopujat (%) liitos- ja muissa kunnissa Naisten ja miesten välinen ero vuoden 2008 vaaleissa * liitoskunnissa suurempi, kymmenkunta %-yksikköä * entisellään jatkavissa kunnissa pienempi (6 %-yksikköä) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 43 41 33 33 32 27 Ei liitoskunta Kuntaliitos 2007-2008 Kuntaliitos 2009 Naiset Miehet
Luopujat (%) 1.1.2009 liitoskunnissa * Keskuksissa luopujien osuus pienempi kuin reunoilla * Naisten ja miesten välinen ero suurimmillaan keskuksissa 60 52 50 40 41 38 43 30 29 Naiset Miehet 20 17 10 0 Keskuskunnat Tasavahvat Reuna-alueet
Valtuustosta pudonneet 1996-2008: osuus ehdokkaaksi asettuneista istuvista valtuutetuista * Ei merkittävää eroa naisten ja miesten välillä 40 35 30 25 20 15 10 5 19 19 19 19 19 19 28 27 Naiset Miehet 0 1996 2000 2004 2008
Valtuustosta pudonneet 2008: Osuudet liitoskunnissa ja muissa kunnissa * Liitoskunnissa naisilla pari %-yks.korkeampi 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 44 42 43 41 22 22 Ei liitoskunta Liitos2007-2008 Liitos 2009 Naiset Miehet
Valtuustosta pudonneet 2008: Osuudet 1.1.2009 yhdistyneissä kunnissa * Keskusten ulkopuolella naisilla korkeampi 70 60 60 56 50 45 40 30 29 29 34 naiset miehet 20 10 0 Keskuskunnat Tasavahvat Reuna-alueet
Vaalirahoitus 2008 vaaleissa Selvitys: vaalirahoitusilmoitukset 18 Arttukunnassa (826 valtuutettua + 777 varavalt.) Kuntakohtaiset vaihtelut suuria Mitä suurempi kunta, sitä enemmän valtuutetuiksi valitut sekä naiset että miehet satsasivat vaalikampanjaan Naisvaltuutetun vaalieuro oli 81 senttiä Kampanjakustannusten sukupuolten väliset erot vaihtelevat kunnittain
Valtuustojen ja hallitusten PJ:t * Naisten osuus kasvanut hiljalleen 1993-2005 * Vuonna 2009 naisten osuuden kasvu hiipui 50,0 40,0 30,0 20,0 16,0 20,0 15,0 24,0 16,0 26,2 26,5 21,6 21,1 10,0 11,0 0,0 1993 1997 2001 2005 2009 Valtuustojen puheenjohtajat Hallitusten puheenjohtajat
Valtuustojen ja hallitusten PJ:t 2009 Liitoskunnissa naisten osuus varsinaisena PJ:na pienempi kuin muissa kunnissa 50 40 34,9 34,9 30 20 27 23,3 23,9 30,2 26,4 l 18,6 21,8 16,3 10 0 Valt. PJ Valt. 1. VPJ Valt. 2. VPJ Hall. PJ Hall. 1 VPJ Ei liitoskunta Kuntaliitos 2007-09
Naiset viranhaltijajohdossa 2009-10: Liitoskuntien ja muiden kuntien vertailu Naisjohtajien osuus liitoskunnissa pienempi kuin muissa kunnissa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 75 45 52 50 44 49 35 31 15 7 Kunnanjohtajat Hallintojohtajat Talousjohtajat Perusturvajohtajat Sivistysjohtajat Liitoskunnat Muut kunnat
Naiset viranhaltijajohdossa: Osuus kuntakoon mukaan Naisjohtajien osuus suurin pienissä kunnissa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 84 82 69 66 58 55 55 50 51 49 48 46 46 42 38 35 33 29 28 21 11 12 11 5 3 Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Talousjohtaja Perusturvajohtaja Sivistysjohtaja alle 5000 as. 5000-10000 10000-20000 20000-50000 yli 50000 as.
Keskeiset tulokset Naisten osuuden kasvu valtuustoissa hiipui; se väheni liitoskuntien valtuustoissa yleensä ja reuna-alueilla erityisesti Naispuheenjohtajien osuuden kasvu hiipui valtuustoissa ja hallituksissa Naisia on liitoskuntien viranhaltijajohdossa vähemmän kuin muissa kunnissa
Tanskan suuri kuntauudistus Vuoden 2005 kunnallisvaalit Tanskassa naisvaltuutettujen osuus jäi polkemaan paikallaan (27 %); liitoskunnissa se hieman väheni, muissa hieman kasvoi Naisia pormestareina vähän jo ennen uudistusta (9 %) ja sen jälkeen vielä vähemmän (7 %); erityisesti liitoskunnissa Naisia kunnanjohtajina vähän jo ennen uudistusta (11 %) ja sen jälkeen vielä vähemmän (6 %)
Tanskan kunnallisvaalit 2009 Naisten osuus kasvoi valtuustoissa kasvoi 27 prosentista 32 prosenttiin Naispormestareiden määrä tuplaantui (7 14) Myönteinen kehitys ei tapahtunut itsestään, vaan sitä edelsi naisjärjestöjen ja tasa-arvotoimijoiden aktiivinen kampanja