19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva rooli, yhteisöjen alusta Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli Maakunta henkilöstö ja poliitikot Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta vapaaehtoistoiminta Kuntayhteisön muut toimijat oppilaitokset ym Rivikuntalaiset Yritykset 1
Ennen tehtiin tä Sitten alettiin puhua verkostoista Nyt muotitermi on kumppanuus Yhteistyö Verkosto Kumppanuus Yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen Kumppanuuden tunnuspiirteitä Tiivis harkittu Konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi Osapuolten vahvuuksien täydentävyys, synergisyys Vastavuoroisuus, toistensa tarvitseminen, molemminpuolinen hyöty Luottamus Toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus Avoimuus tiedon jaossa Sovitut pelisäännöt, sopimukset Monentasoiset kohtaamiset, kohtaamisen paikat Yhteinen arvopohja toiminnalle, ainakin suhteessa tavoitteeseen Kunkin osapuolen omat erityispiirteet ja kulttuuri hyväksytään lähtökohtana Tasaveroisuus, tasaarvo, vallan jakaminen Lähde: Viirkorpi Paavo: Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä (Lastensuojelun keskusliitto ja Kuntaliitto, Harava-hanke 2004) 2
Kumppanuutta ei solmita, vaan se rakentuu luottamuksen ja vuorovaikutuksen vahvistumisen kautta 1 Ei tä 2 Henkilökohtaisiin kontakteihin perustuva 3 Työntekijöiden verkostoitumiseen perustuva 4 Toiminnallisesti suuntautunut 5 Organisatorisesti suuntautunut lähde: Erityisvarhaiskasvatusta yli kuntarajojen (Hannakaarina Sarvela (toim.), Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2007) Julkinen valta järjestötoiminta kumppanuuden vaikeita rajapintoja Perinteinen järjestötoiminta Palveluja tuottavat järjestöt perinteiset järjestöt vapaaehtoisena ja -muotoisena harrastamisen, sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisen asian edistämisen areenana tarjoama vertaistuki, vapaaehtoistyö ja yhteisöllisyys sekä asiantuntijajärjestöt yleishyödylliset markkinoille 6 ei-taloudellinen toiminta voittoa tavoittelematon voittoa tavoitteleva toiminta kuntien avustuksin tukema järjestötoiminta kilpailutetut hankinnat ja osto järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti yhteisökumppanuus markkinakumppanuus? 3
Yhteistyö ja kumppanuudet: sekä tarve että haasteet kasvavat Kolme julkista tasoa valtio keskushallinto ministeriöineen hallitus ja eduskunta maakunta kunta ja yhteiskunnan kaikki muut toimijat järjestöt yritykset oppilaitokset seurakunnat asukkaat, kansalaiset uusi kansalaistoiminta jne Kumppanuuden yhteiskuntapolitiikan rakentajia on, mutta kokonaiskuva on hajanainen Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE Maaseutupolitiikan neuvosto MANE Kumppanuuspöytiä mm. Pieksämäki, Keski-Suomi, Etelä-Savo Järjestön ohje valmisteilla Pohjois-Karjalassa, Liperi valmis Kuntatason järjestöstrategioita ja suunnitelmia mm. Mynämäki, Masku, Lieto, Sauvo, Hauho, Jokioinen, Janakkala Maakunnallisia järjestöneuvottelukuntia ja järjestöryhmiä mm. Pohjois-Karjala, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta Järjestöjen maakunnallisia organisaatioita mm. KYT, JANE Maakunnallisia järjestöstrategioita mm. Pohjois-Karjala, Lappi, Satakunta, Kainuu Leader-toiminta, kylätoiminta Monenlaista toimintaa paikallisella ja alueellisella tasolla, ml. hankkeet 4
Rakennetaan mieluummin siltoja 5