VASTUUVIIKKO 2014 KOULUAINEISTO KOHDERYHMÄ: Yläkoulu, etiikka TEEMA: Vesi Mitä ongelmia vedenpuute aiheuttaa? Mitä eettisiä haasteita tähän liittyy? Miten oma vedenkulutukseni vaikuttaa muiden tilanteeseen? Mitä voin tehdä asialle? KÄYTETTÄVÄ AIKA: 1 oppitunti (45 min. ) Jos on mahdollisuus käyttää vielä toinen oppitunti, alla olevilta nettisivuilta löytyy lisää tietoa ja esimerkiksi vesijalanjälkimittari. TEHTÄVÄ: Luokka jaetaan kolmeen ryhmään: 1. Suomalaiset 2. Intialaiset 3. Kommentoijat, eettiset tarkastelijat Jos ryhmään tulee enemmän kuin kuusi henkilöä, ryhmän voi jakaa kahtia. Intialaisten perheessä voi olla useampia lapsia tai nuoria. VAIHE I. 15 min. SUOMALAISET 1. Kirjatkaa listaan mitä olette syöneet tänään sekä mitä vaatteita olette ostaneet kolmen kuukauden sisällä. 2. Kertokaa toisillenne, mikä on herkkuruokaanne ja mitä vaatteita aiotte seuraavaksi ostaa. Mitkä ovat lempivaatteitanne ja miten usein ostatte uusia vaatteita? 3. Valitkaa ryhmästä yksi tai kaksi henkilöä, jotka kertovat koko ryhmälle tiivistetysti ryhmän jäsenten ruokailu- ja kulutustottumuksista. (Esim. Meidän ryhmäläiset ovat syöneet tänä aamuna meidän ryhmässä on yhteensä ostettu x paitaa, x housuja jne. viimeisen kolmen kuukauden aikana.) Miettikää yhdessä mitä nämä raportoijat kertovat muille. INTIALAISET Roolit: Äiti, jolla vastasyntynyt vauva. Vauva pitäisi pestä puhtaalla vedellä ettei se sairastu ja kuole. Vedenkulutus 6 litraa. Isä, jonka pitäisi höylätä partansa ja siistiä kasvonsa sekä pestä sukkansa, sillä hän on menossa torille myymään valmistamiaan tuotteita, ja siisti ulkonäkö on tärkeää jotta tavarat menevät kaupaksi. Vedenkulutus 4 litraa.
Lapsi, joka haluaa pestä likaantuneen nukkensa. Vedenkulutus 1 litra. Nuori, joka haluaa pestä paitansa ja kasvonsa, jotta näyttäisi siistiltä koulussa, sillä siellä on eräs ihana koulutoveri, johon hän haluaisi tehdä hyvän vaikutuksen. Vedenkulutus 8 litraa. Lisäksi perheen aamupalan valmistukseen kuluu vettä 2 litraa. Perheellä on yhteensä puhdasta vettä tänä aamuna käytettävissä yksi ämpärillinen eli 10 litraa. Suunnitelkaa miten käytätte yhteisen veden tänä aamuna! EETTISET TARKASTELIJAT: 1. Tutustukaa materiaalin vesijalanjäljestä 2. Miettikää, minkälaisia ajatuksia teissä herättää se, että meidän vaatteiden, ruuan, kännyköiden ym. tavaroiden valmistus kuluttaa vesivaroja alueilla, joissa ihmisillä ei ole riittävästi edes puhdasta juomavettä. 3. Onko oikein, että luonnonvarat ovat jakautuneet näin epätasaisesti? Onko oikein, että käytämme muiden luonnonvaroja? Pitäisikö meidän tehdä asialle jotain? HUOM! Pohtikaa kysymyksiä eri kannoilta, ei ole mitään yksiselitteisesti oikeaa vastausta. 4. Valmistelkaa muutamalla lauseella esitys siitä, miten suomalaisten ruokailu- ja vaatteidenostotottumukset ovat yhteydessä intialaisen perheen vesiproblematiikkaan. 5. Miettikää, mitä haluaisitte sanoa a) suomalaisille b) intialaisille. VAIHE II. 15 min. Kokoonnutaan yhteen. 1. Suomalaiset kertovat koko ryhmälle yhteen kokoamansa asiat 2. Intialaiset kertovat muille ketä ovat ja mihin olisivat tarvinneet vettä tänä aamuna (esim. minä olen äiti ja tarvitsin vettä vauvanpesuun), sekä miten ongelman ratkaisivat: saivatko kaikki tarpeensa hoidettua, pitikö jonkun luopua jostain, keksittiinkö jotain tapoja, jolla vähäistä vettä venytettiin riittämään useammalle? 3. Eettiset tarkkailijat kertovat, miten suomalaisten kulutustottumukset vaikuttavat intialaisten arkiaamuun sekä kertovat eettisestä pohdinnasta, jota ovat ryhmässä käyneet. Esim. esittelevät mistä he olivat samaa mieltä keskenään ja mistä asiasta oli erilaisia mielipiteitä. VAIHE III. + VAIHE IV 15 min. Vapaata keskustelua työskentelyssä esiin nousseista ajatuksista. Jokainen tekee itselleen kolmen kohdan ohjelman oman vesijalanjäljen pienentämiseksi ja noudattaa sitä ainakin viikon ajan, mielellään loppuelämän
VESI EETTISENÄ HAASTEENA TIESITKÖ? Maailmassa elää yli 3,5 miljardia ihmistä ilman turvallista juomavettä tai perussanitaatiota. Puhtaan juomaveden ja kunnon sanitaation puute johtaa vuosittain arviolta noin 1,5 miljoonan lapsen kuolemaan ripulin takia Maailman taloudellisesti hyödynnettävät vesivarat kokonaisuutena ovat käymässä vähiin, ja paheneva vesipula on vaikeasti hallittava ilmiö, jonka seurauksena miljoonat ihmiset joutuvat pakenemaan kotiseuduiltaan. Lähi-idän, Afrikan ja Aasian pahimmilla konfliktialueilla kysymys veden saannista on yhä vaikeammin ratkaistavissa ja vaikutuksiltaan hyvin todennäköinen tulevien väkivaltaisten yhteenottojen aihe. Vaikka Suomessa vedestä ei ole pulaa, kulutamme maailman vettä ns. piiloveden muodossa. VESIJALANJÄLKI Vesijalanjälki tarkoittaa sitä vesimäärää, joka tarvitaan kuluttajan käyttämien hyödykkeiden tuottamiseen raaka-aineista valmiiksi tuotteiksi ja kuluttajan ostoskoriin. Litramäärän lisäksi on tärkeää tietää missä se on tuotettu ja millainen vesitilanne alueella on. Suomessa tuotettu suurikin vesijalanjälki voi olla suhteellisen vähän haitallinen, kun taas alueilla, joilla vedestä on pulaa, pienempikin jälki voi olla hyvin haitallinen. PIILOVESI Piilovedellä tarkoitetaan vettä, joka on käytetty muiden hyödykkeiden (esim. ruoka, tavarat) tuottamiseen. Lähes puolet Suomen vesijalanjäljestä tulee ulkomailta. Siten suomalaisten kulutuksesta merkittävä osa on riippuvaista ulkomaisista vesivaroista eri puolilla maailmaa. Pääroolissa on ruoka, jonka osuus Suomen vesijalanjäljestä on 82 prosenttia. Tärkeimpien tuoteryhmien osuus vesijalanjäljestä: liha 24 prosenttia, maitotuotteet 15 prosenttia, kahvi, tee ja kaakao 13 prosenttia ja viljakasvit 8 prosenttia. Esimerkkejä veden niukkuudesta eniten kärsivistä valuma-alueista, joilla suomalaisten kulutuksen aiheuttama vesijalanjälki on merkittävä: Indus ja Ganges (muun muassa Intia, Pakistan, Bangladesh, Nepal): riisi, sokeriruoko, puuvilla. Guadalquivir, Guadiana, Tejo ja Douro (Espanja, Portugali): maissi, oliivi, viinirypäle, riisi, auringonkukka. Lähde: WWF: Suomen vesijalanjälki, globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta
Tuotteiden piilovesimääriä: Piilovesimäärät vaihtelevat tuotteittain. Kulutusvalinnoilla voit vaikuttaa siihen, kuinka paljon piilovettä kulutat ja minne vesijalanjälki kohdistuu. Esimerkkituotteiden piilovesimääriä Kengät,naudannahkaa 8000 l T-paita, puuvillaa 2000 l Hampurilainen 150 g 2400 l Kananmuna, 40 g 135 l Lasillinen maitoa, 2 dl Lasillinen viiniä, 1,25 dl 200 l 120 l Lasillinen omenamehua, 2 dl Lasillinen appelsiinimehua, 2 dl Kupillinen kahvia, 1,25 dl 140 l Kupillinen teetä, 2,5 dl 35 l Olut, 0,33 l 100 l Pussillinen perunalastuja,200g Tomaatti, 70 g 13 l Appelsiini, 100 g 50 l Leivänviipale, 30 g 40 l Leivänviipale ja juusto, 30 g ja 10 g Peruna, 100 g 25 l Omena, 100 g 70 l Mikrosiru, 2 g 32 l Farkut 10 850 l 190 l 170 l 185 l 90 l Lähde: http://akva.ayy.fi/vesijalanjalki/tuotteet2.html Mitä voin tehdä? Olla tietoinen kulutuksen vesijalanjäljestä Vesivastuullisen kuluttajan on tarkempien vaikutusten arviointien puuttuessa viisainta noudattaa yleisen ekologisen syömisen ohjetta, eli suosia kasvispainotteista ruokavaliota ja yleisesti noudattaa eettisen kuluttamisen periaatteita. Tuo vesijalanjälkikysymys esille kaupoissa ja yrityksissä, joissa asioit, mahdollisissa yrityssijoituksissasi sekä vaikuttamalla poliittisesti. Vaadi kestävää vesivarojen käyttöä ja hallintaa kuluttamiesi tuotteiden koko tuoteketjulle sekä hyvää vesivarojen hallintaa tukevaa johdonmukaista politiikkaa. Lähde: WWF: Suomen vesijalanjälki, globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta.
Lähteet ja lisämateriaalia: WWF: Suomen vesijalanjälki, globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta. http://wwf.fi/mediabank/2306.pdf http://akva.ayy.fi/vesijalanjalki/piilotetut_vedet.pdf