Tilanne ja näkymät ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA 2/29 : Maailmantalouden näkymät Taantuman pohjaa ei ole saavutettu s. 2 Teknologiateollisuus Suomessa Liikevaihto supistuu merkittävästi, markkinatilanne jatkuu vaikeana s. 3
Sisällysluettelo Maailmantalouden näkymät 2 Teknologiateollisuus Suomessa 3 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 4 Kone- ja metallituoteteollisuus 5 Metallien jalostus 6 Tietotekniikka-ala 7 Henkilöstön kehitys 8-11 Maailmantalouden näkymät Taantuman pohjaa ei ole saavutettu Maailmantalous on syvässä taantumassa, peräti lamassa. Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat huhtikuussa päivittäneet omia ennusteitaan tämän vuoden kehityksestä. Maailmantalous supistuu muutamalla prosentilla. Vastaavaa ei ole tapahtunut kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen, mikä kertoo tilanteen vakavuudesta. Ennusteiden mukaan bruttokansantuote supistuu tänä vuonna kaikkialla muualla paitsi Kiinassa, Intiassa, osassa muuta Aasiaa sekä Lähi-idässä ja Afrikassa. Kehittyneissä maissa bkt supistuu 4-7 prosenttia. On mahdollista, että nämäkin ennusteet ovat toiveikkaita. Talouskriisi sai alkunsa Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta, jossa käänne alaspäin tapahtui vuoden 26 alussa. Ensimmäiseksi supistui asuntojen myynti ja rakentaminen, sittemmin myös asuntojen hinnat kääntyivät laskuun. Koko talouden kehitys muuttui taantumaksi ja finanssikriisiksi vuoden 27 lopulta alkaen. Yhdysvaltain ja muiden ylivelkaantuneiden maiden talouskehitys on avainasemassa myös maailmantalouden nousua odotellessa. Asuntomarkkinoilla rakennuslupien ja -aloitusten väheneminen on jatkunut viime kuukausina. Asuntojen hinnat ovat niin ikään jatkaneet alenemistaan. Lisäksi vähittäismyynti ja teollisuustuotanto ovat edelleen supistuneet ja työttömyys on lisääntynyt. Tässä vaiheessa taantuman pohjaa ei ole vielä saavutettu, sen sijaan voimakkain pudotus on ehkä takanapäin. Tämänkertaisen taantuman vaikutukset maailmantaloudessa ovat pitkäkestoiset. Näin on tapahtunut aina aiemminkin, kun varallisuus- ja vakuusarvot ovat pudonneet merkittävästi ja finanssijärjestelmä on ajautunut vaikeuksiin. Tässä tilanteessa oikein mitoitetut ja kohdennetut julkiset elvytystoimet ovatkin olleet välttämättömiä, mutta niiden vaikutukset ovat aina rajalliset. OECD:n laskelmien mukaan järjestön jäsenmaissa tehtyjen elvytyshankkeiden myönteinen vaikutus bkt:n kehitykseen on keskimäärin puoli prosenttia sekä vuonna 29 että 21. Yhdysvalloissa elvytystoimien ennakoidaan vaikuttavan bkt:hen prosentin verran kumpanakin vuonna. Yrityksillä on maailmalla paljon ylikapasiteettia. Investointitavaroiden kysyntä onkin supistunut noin puoleen siitä, mitä se oli vuosi sitten. Myös rahoituksen heikko saatavuus estää investointeja. Yritysten välinen kilpailu uusista tilauksista on kiristynyt oleellisesti, mikä merkitsee myös hintojen laskua. Euromaille lisärasituksen tuo euron voimakas vahvistuminen suhteessa Venäjän, Ison-Britannian, Ruotsin ja itäisen Euroopan maiden valuuttoihin. Maailmantalouden viime aikaisella kehityksellä on ollut suuri vaikutus teknologiateollisuuteen Suomessa, mutta yritykset eivät ole tilanteessaan yksin. Investointitavaroiden heikosta kysynnästä maailmassa kertoo myös Saksan koneteollisuuden sekä elektroniikka- ja sähköteol- lisuuden tilanne. Saksalaiset koneteollisuuden yritykset saivat alkuvuonna uusia tilauksia lähes 5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Huhtikuulle 28 asti koneteollisuus sai kasvavasti uusia tilauksia erityisesti Aasiasta ja itäisestä Euroopasta, mutta myös kehittyneistä maista. Sen jälkeen uudet tilaukset kääntyivät voimakkaaseen laskuun. Saksan koneteollisuus vastaa yksin noin viidennestä maailman koneteollisuudesta, ja Saksa on suurin vientimaa maailmassa. Vastaavasti Saksan elektroniikka- ja sähköteollisuudessa uudet tilaukset vähenivät alkuvuonna lähes 4 prosenttia viimevuotisesta. 145 14 135 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 75 7,1=1 Teollisuustuotannon määrä kuukausittain 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 21 22 23 24 Suomi EU27-maat USA Japani Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 1/29, 2/29 tai 3/29. Lähde: Tilastokeskus, Eurostat, Federal Reserve (USA), Statistics Bureau ja Statistics Center (Japani) Tuhatta asuntoa, vuositasolle korotettuna 63 65 67 25 26 27 28 Uusien omakotitalojen myynti ja rakennusluvat USAssa 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 Rakennuslupien määrä Koko talouden taantuma Myytyjen asuntojen määrä Kausipuhdistetut tiedot, viimeinen havainto maaliskuu 29 Lähde: U.S. Department of Commerce 29 2 Tilanne ja näkymät 2/29
Teknologiateollisuus Suomessa Liikevaihto supistuu merkittävästi, markkinatilanne jatkuu vaikeana Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna arviolta 77 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 28 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tavaravienti supistui 36 prosenttia. Teknologiateollisuuden saamien uusien tilausten väheneminen jatkui tammi-maaliskuussa Suomessa. Tilauskannat supistuivat niin ikään. Osassa yrityksiä aiemmin saatuja tilauksia peruttiin. Alan yritykset saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 46 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan ja 13 prosenttia vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Yrityksistä 65 prosenttia raportoi uusien tilaustensa vähentyneen loka-joulukuun tilanteesta. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 18 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan ja 1 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Yrityksistä 64 prosenttia raportoi tilauskantansa supistuneen joulukuun tilanteesta. Tilauskannan sinänsä korkeaa tasoa ylläpitävät muutamat tuoteryhmät, joiden arvoltaan suuret toimitukset ajoittuvat ajallisesti poikkeuksellisen pitkälle. Markkinatilanne ja uusien tilausten saaminen on jatkunut vaikeana viime viikkoina. Huhtikuussa 44 prosenttia alan yrityksistä raportoi tarjouspyyntöjen oleellisesta vähenemisestä verrattuna vuoden alun tilanteeseen. Viime kuukausien tilauskehityksen sekä vaikeana jatkuvan markkinatilanteen takia teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto supistuu merkittävästi tänä vuonna. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 18 175 17 165 16 155 15 145 14 135 13 125 12 115 11 15 1 95 9 21 22 23 24 25 Muutos: 1,29/1,28, % 26 27 Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 1/29. Lähde: Tilastokeskus 28-28 % 29 Teknologiateollisuuden* tilauskanta 19 18 17 16 15 14 13 1 11 1 9 8 7 6 5 4 3 1 21 Kotimaahan 22 23 Vientiin 24 25 31.3.29/31.3.28 31.3.29/31.12.28 Muutos (vientiin): - 19 % - 11 % Muutos (kotimaahan): - 12 % - 6 % Muutos (yhteensä): - 18 % - 1 % 26 27 28 29 *) Metallien jalostus pl., tietotekniikka-ala mukana 31.3.27 alkaen. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.3.29 Yhteensä Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 15 1 5 21 22 23 24 25 26 Kotimaahan Vientiin Yhteensä 27 28 29 I,29/I,28 I,29/IV,28 *) Metallien jalostus pl., Muutos (vientiin): - 5 % - 11 % tietotekniikka-ala mukana Muutos (kotimaahan): - 34 % - 19 % II/27 alkaen. Muutos (yhteensä): - 46 % - 13 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/29 Tarjouspyyntöjen kehitys teknologiateollisuudessa* 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 98(1) Prosenttia yrityksistä 99(4) 99(1) (4) (1) 1(4) 1(1) 2(4) 2(1) 3(4) 3(1) 4(4) 4(1) 5(4) 5(1) 6(4) 6(1) 7(4) 7(1) 8(4) 8(1) 9(4) Oleellisesti lisääntyneet Ei oleellista muutosta Oleellisesti vähentyneet *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-alan yritykset mukana heinäkuusta 27 alkaen. Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto huhtikuu 29 3 Tilanne ja näkymät 2/29
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tilausten väheneminen jatkunut tammi-maaliskuussa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna arviolta 27 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 39 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 33 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 28 ja 1 prosenttia vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 3 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 28 ja 16 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina merkittävästi pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset 5 45 4 35 3 25 15 1 5 55 5 45 4 35 3 25 15 1 5 21 21 22 Kotimaahan 22 23 I,29/I,28 I,29/IV,28 Muutos (vientiin): - 32 % - 8 % Muutos (kotimaahan): - 46 % - 31 % Muutos (yhteensä): - 33 % - 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/29 23 24 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Vientiin 24 25 25 26 26 27 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta 28 27 31.3.29/31.3.28 31.3.29/31.12.28 Muutos (vientiin): - 31 % - 15 % Muutos (kotimaahan): - 16 % - 29 % Muutos (yhteensä): - 3 % - 16 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.3.29 29 Yhteensä 28 29 4 Tilanne ja näkymät 2/29
Kone- ja metallituoteteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset 5 45 4 35 3 25 15 1 5 14 13 1 11 1 9 8 7 6 5 4 3 1 21 21 22 Kotimaahan 22 23 I,29/I,28 I,29/IV,28 Muutos (vientiin): - 63 % - 15 % Muutos (kotimaahan): - 42 % - 21 % Muutos (yhteensä): - 59 % - 16 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/29 23 24 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Vientiin 24 25 25 26 26 27 Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta 28 Yhteensä 27 31.3.29/31.3.28 31.3.29/31.12.28 Muutos (vientiin): - 16 % - 1 % Muutos (kotimaahan): - 23 % - 5 % Muutos (yhteensä): - 16 % - 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.3.29 29 28 29 Tilausten väheneminen jatkunut tammi-maaliskuussa Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) liikevaihto Suomessa oli viime vuonna arviolta runsaat 32 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 12 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 59 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 28 ja 16 prosenttia vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 16 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 28 ja 1 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Tilauskannan sinänsä korkeaa tasoa ylläpitävät muutamat tuoteryhmät, joiden arvoltaan suuret toimitukset ajoittuvat ajallisesti poikkeuksellisen pitkälle. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina merkittävästi pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. 5 Tilanne ja näkymät 2/29
Metallien jalostus Liikevaihto supistunut merkittävästi Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa oli viime vuonna arviolta 11 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 58 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Sekä terästuotteiden, värimetallien että valujen tuotantomäärät Suomessa ovat vastaavasti supistuneet tuntuvasti viime kuukausina. Tuotanto oli tammi-helmikuussa kaikkiaan 43 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Maailman terästuotanto on niin ikään vähentynyt merkittävästi viime vuoden kesän jälkeen. Tammi-maaliskuussa tuotanto oli lähes neljänneksen pienempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Tuotanto supistui kaikkialla muualla paitsi Kiinassa, jossa päästiin viimevuotiselle tasolle. Eniten tuotanto supistui Pohjois-Amerikassa ja EU-maissa. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli maaliskuussa 38 prosenttia.,1=1 Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 21 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 1/29. Lähde: Tilastokeskus 22 23 24 25 Muutos: 1,29/1,28,% 26 27 Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa 28-58 % 29 13 Muutos: 1-2,29 /1-2,28, % 12,1=1 11 1 9 8 7 6-43 % 5 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 2/29. Lähde: Tilastokeskus 6 Tilanne ja näkymät 2/29
Tietotekniikka-ala Tietotekniikka-alan uudet tilaukset 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 21 22 23 24 25 26 27 I,29/I,28 I,29/IV,28 Muutos: - 16 % - 13 % 28 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/29 29 Uudet tilaukset kääntyneet laskuun Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli arviolta lähes 7 miljardia euroa vuonna 28. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 6 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammimaaliskuussa euromääräisesti 16 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 28 ja 13 prosenttia vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 3 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta 2 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suunnilleen samansuuruinen kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tietotekniikka-alan 27 tilauskanta 28 29 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 27 28 29 31.3.29/31.3.28 31.3.29/31.12.28 Muutos: + 3 % - 2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.3.29 7 Tilanne ja näkymät 2/29
HENKILÖSTÖN KEHITYS Yritykset kasvaneet vahvasti kehittyvissä maissa Suomessa sijaitsevat teknologiateollisuuden yritykset kasvattivat henkilöstöään ulkomailla vahvasti myös vuonna 28, mutta lisäsivät sitä hieman myös Suomessa. Tuoreen tiedustelun*) mukaan suomalaisyrityksillä oli henkilöstöä vuoden 28 lopussa kaikkiaan 564, josta kotimaassa 274 ja tytäryrityksissä ulkomailla 29. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstömäärä ulkomaisissa tytäryrityksissä kasvoi 13 :lla vuonna 28. Vertailuvuoden 1998 lopussa henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä 111. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana henkilöstön määrä ulkomailla on siten lisääntynyt 179 henkilöllä ja kasvua on ollut joka vuosi. Suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä lähes 6 prosenttia sijaitsee kehittyvillä talousalueilla ja samalla matalan kustannustason maissa: Aasiassa, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt näissä maissa kuluneen kymmenen vuoden aikana 138 :lla ja vuonna 28 yhteensä lähes 12 :lla. Tytäryritysten suurimmat sijaintimaat olivat vuoden 28 lopussa henkilöstömäärän mukaan järjestyksessä: Kiina (43 9), Intia (25 ), Yhdysvallat (22 4), Saksa (21 7), Ruotsi (19 3), Brasilia (14 7), Unkari (13 1), Iso-Britannia (1 7), Meksiko (1 2), Italia (8 5), Ranska (7 3), Venäjä (6 7) ja Viro (6 4). Suomessa alan yritysten henkilöstö kasvoi 2 :lla vuonna 28. Kasvu ajoittui alkuvuoteen, sillä loppuvuonna henkilöstö alkoi vähentyä. Teknologiateollisuuden neljännesvuosikyselyn mukaan henkilöstön väheneminen Suomessa on kiihtynyt alkuvuoden 29 aikana. Henkilöstöä oli alan yrityksissä maaliskuun lopussa runsaat 5 vähemmän kuin vuoden 28 lopussa. Henkilöstö väheni kolmen kuukauden aikana kahdella prosentilla. Tämän lisäksi yt-neuvottelujen seurauksena teknologiateollisuuden henkilöstöstä kaikkiaan runsaat 3 oli lomautettuna maaliskuun lopussa. Viime vuosien rakennemuutos kertoo hintakilpailun kiristymisestä teknologiateollisuuden aloilla. Turvatakseen oman kilpailukykynsä yritykset ovat sijoittaneet tuotantoa ja palveluja lähelle kasvavia markkinoita ja alemman kustannustason maihin. Globaalin rakennemuutoksen arvioidaan voimistuvan taantuman aikana ja tulevina vuosina. Teknologiateollisuuden henkilöstö 3 28 26 24 2 18 16 14 1 1 8 6 4 1 9 8 7 6 5 4 3 1 1998 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 29 (31.3.) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 1998 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia (ml. Oseania) Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Keski- ja Itä-Eurooppa Keski- ja Etelä-Amerikka Lähi-itä ja Afrikka *) Teknologiateollisuus keräsi maalis-huhtikuussa 29 tietoa jäsenyrityksiltään Suomessa toimivien konserniyritysten/yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten henkilöstön määrästä vuoden 28 lopussa maittain. Tiedustelun mukaan Suomessa on vajaat 18 teknologiateollisuuden konserni- tai muuta yhtiötä, joilla on tytäryrityksiä ulkomailla. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset edustavat liikevaihdolla painotettuna noin 9 prosenttia Suomessa toimivista kaikista teknologiateollisuuden yrityksistä. Ulkomaisilla tytäryrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joista Suomessa sijaitseva yritys omistaa vähintään 5 prosenttia. Henkilöstömäärä voi kasvaa ulkomailla yritysostojen, toiminnan laajenemisen tai omistusosuuden suurenemisen seurauksena. Neljännesvuosiseurannan yhteydessä tiedusteltiin henkilöstön määrää Suomessa vuoden 29 maaliskuun lopun tilanteessa. Erikseen kerättiin tietoa lomautettujen sekä vuokratyövoiman määrästä. 8 Tilanne ja näkymät 2/29
HENKILÖSTÖN KEHITYS Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa sijaitsevilla elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksillä oli henkilöstöä yhteensä 29 vuonna 28. Ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli 144 ja Suomessa 65. Vertailuvuonna 1998 tilanne oli vielä päinvastainen. Tuolloin ulkomaiset tytäryritykset työllistivät 33 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset 61 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä oli lievä notkahdus vuonna 21, mutta sen jälkeen henkilöstön määrä lähti uudelleen voimakkaaseen kasvuun. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä lähes 75 prosenttia sijaitsee kehittyvissä maissa: Aasiassa, Keski- ja Itä- Euroopassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt näissä maissa kuluneen kymmenen vuoden aikana kaikkiaan 91 :lla ja viimeksi vuonna 28 yhteensä vajaalla 5 :lla. Sekä Länsi-Euroopassa että Pohjois-Amerikassa henkilöstö väheni vuoden jälkeen, mutta yritysjärjestelyjen myötä lisääntyi uudelleen vuosina 27-28. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa 1,4 prosenttia verrattuna vuoden 28 lopun tilanteeseen ja oli runsaat 64 maaliskuun lopussa. Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa sijaitsevilla kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksillä oli henkilöstöä yhteensä 248 vuonna 28. Tästä Suomessa henkilöstöä oli 143 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 15. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 123 henkilöä ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 6 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstössä oli lievä notkahdus vuonna, ja määrä väheni hieman myös vuosina 23-24. Sen jälkeen henkilöstöä lisättiin tuntuvasti ulkomailla investointihankkeiden ja yritysjärjestelyjen seurauksena. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä edelleen lähes 6 prosenttia sijaitsee kehittyvissä maissa: Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Henkilöstö Länsi-Euroopassa väheni vuoden 22 huipputasoltaan vuosien 23-25 aikana. Sen jälkeen henkilöstö lisääntyi alueella uudelleen hyvän suhdannekehityksen ja yritysjärjestelyiden seurauksena. Vastaavanlainen kehitys oli Pohjois- Amerikassa. Suomalaisyritysten kasvun painopiste on kuitenkin kehittyvissä maissa. Vuonna 28 henkilöstö kasvoi näissä maissa yhteensä vajaalla 6 :lla verrattuna vuoteen 27. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa 2,8 prosenttia verrattuna vuoden 28 lopun tilanteeseen ja oli vajaat 139 maaliskuun lopussa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö 15 14 13 1 11 1 9 8 7 6 5 4 3 1 1998 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 29 (31.3.) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 16 15 14 13 1 11 1 9 8 7 6 5 4 3 1 1998 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 29 (31.3.) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 6 55 5 45 4 35 3 25 15 1 5 1998 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia (ml. Oseania) Keski- ja Itä-Eurooppa Keski- ja Etelä-Amerikka Lähi-itä ja Afrikka Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 48 44 4 36 3 28 24 16 1 8 4 1998 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia (ml. Oseania) Keski- ja Itä-Eurooppa Keski- ja Etelä-Amerikka Lähi-itä ja Afrikka Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 9 Tilanne ja näkymät 2/29
HENKILÖSTÖN KEHITYS Metallien jalostus Suomessa sijaitsevilla metallien jalostusyrityksillä oli henkilöstöä yhteensä 42 vuonna 28. Tästä ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli 26 ja Suomessa 16. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät ulkomaisissa tytäryrityksissä 13 henkilöä ja Suomessa 17 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia, mutta suuntaus on ollut kasvava. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä runsaat 4 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa ja kolmannes Keski- ja Itä-Euroopassa. Henkilöstöä on lisätty viime vuosina erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa, mutta myös Aasiassa yritysostojen ja tuotannon laajennusinvestointien seurauksena. Henkilöstön väheneminen Länsi-Euroopassa on johtunut etupäässä emoyhtiöiden yritysjärjestelyistä. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa 3,5 prosenttia verrattuna vuoden 28 lopun tilanteeseen ja oli 15 5 maaliskuun lopussa. Tietotekniikka-ala Suomessa sijaitsevilla tietotekniikka-alan yrityksillä oli henkilöstöä yhteensä 65 vuonna 28. Tästä Suomessa henkilöstöä oli runsaat 5 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 15. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 26 henkilöä ja ulkomailla 6 7 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia, mutta suuntaus on ollut kasvava. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä edelleen lähes 6 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa. Viime vuosina yritykset ovat kuitenkin lisänneet henkilöstöään tuntuvasti myös Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Aasiassa. Näillä alueilla se lisääntyi yhteensä 1 5:lla vuonna 28. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa hieman verrattuna vuoden 28 lopun tilanteeseen ja oli noin 5 maaliskuun lopussa. Metallien jalostuksen henkilöstö 28 26 24 2 18 16 14 1 1 8 6 4 1998 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 29 (31.3.) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Tietotekniikka-alan henkilöstö 55 5 45 4 35 3 25 15 1 5 1998 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 29 (31.3.) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 16 14 1 1 8 6 4 1998 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 9 8 7 6 5 4 3 1 1998 1999 21 22 23 24 25 26 27 28 Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia (ml. Oseania) Keski- ja Itä-Eurooppa Keski- ja Etelä-Amerikka Lähi-itä ja Afrikka Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia (ml. Oseania) Keski- ja Itä-Eurooppa Keski- ja Etelä-Amerikka Lähi-itä ja Afrikka Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 1 Tilanne ja näkymät 2/29
TILANNE JA NÄKYMÄT 2/29 Tiedot perustuvat tilanteeseen 28.4.29 Lisätietoja: Suhdannetilanne ja näkymät: Jukka Palokangas, puhelin (9) 1923 358, 4-75 5469 Henkilöstön kehitys: Timo Puustinen, puhelin (9) 1923 35, 4-572 917 Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki, puhelin (9) 19231, faksi (9) 624 462, www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki, puhelin (9) 19231, faksi (9) 624 462, www.teknologiateollisuus.fi