Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo
Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä ne ovat, mihin ne perustuvat? 4. Ensimmäinen makrovakauspäätös 16.3.2015 5. Makrovakausvälineet ja kansalaiset
3. Makrovakausvälineet: mitä ne ovat, mihin ne perustuvat?
Finanssikriisi opetti että pelkkä mikrovalvonta ei tehonnut järjestelmäriskeihin G20-maiden suositukset makrovakauspolitiikan kehittämisestä (2010) Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus (2011) EU:n vakavaraisuusdirektiivi (Capital Requirement Directive 4, CRD4) ja vakavaraisuusasetus (Capital Requirement Regulation, CRR), joissa makrovakausvälineitä (2013) Suomessa käytössä olevat makrovakausvälineet on määritelty uudistetussa luottolaitoslaissa, voimaan elokuussa 2014 Valtiovarainministeriön asetus 1029/2014 luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen muuttuvasta lisäpääomavaatimuksesta määrittelee mittarit ja kriteerit lisäpääomavaatimuksen asettamisesta pankeille Makrovakausvaltuuksia myös Euroopan keskuspankilla (EKP-asetus 468/2014, artiklat 101 105): EKP voi edellyttää makrovakauspolitiikan kiristämistä
Makrovakausvälineet vaikuttavat pankkien vakavaraisuuteen tai luototuksen ehtoihin Tähän vaikutetaan Omat varat / Riskipainotetut saamiset = Pankin vakavaraisuus Muita mahdollisia välineitä Loan to Value, LTV, lainakatto : lainan määrä suhteessa asunnon arvoon (tai vakuuksiin) Loan to Income, LTI: Lainan maksimimäärä suhteessa tuloihin Debt service to income, DSTI: velan maksimimäärä suhteessa tuloihin Loan maturity: laina-ajan maksimimaturiteetti Loan-to-Deposit ratio, LTD: luottojen ja talletusten suhde ks. https://www.esrb.europa.eu/mppa/html/index.en.html Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 24.3.2015 Sampo Alhonsuo
Käytännössä pankkien vakavaraisuus koostuu monesta eri osasta Pankkikohtainen lisäpääomavaatimus (ns. Pilari 2) 0,0 % - 2,0 % O-SII puskuri (CET 1) 0,0 % - 2,5 % vastasyklinen pääomapuskuri (CET 1) Harkinnanvaraiset erät Pilari 2: pankkikohtaiset syyt O-SII: Other Systemically Important Institution, muu systeemisesti tärkeä pankki, perusteet luottolaitoslaista Vastasyklinen pääomapuskuri: Finanssivalvonnan johtokunnan päätös mahdollisesta asettamisesta 2,5 % ei- harkinnanvarainen kiinteä pääomaa säilyttävä puskuri (CET 1) 2 % Tier 2 pääomaa 1,5 % lisäpääomavaatimus (AT 1) Vähimmäispääoma vaatimus 8 % Vähintään 10,5 % jotta ei voitonjaon rajoituksia 4,5 % Omien varojen vähimmäisvaatimus (CET 1) CET 1= ydinpääoma Core Equity Tier 1 = parhaimmanlaatuinen pääoma AT = Additional Tier 1 Muu ensisijainen oma pääoma Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 24.3.2015 Sampo Alhonsuo
Makrovakausvälineet perustuvat vakavaraisuusdirektiiviin ja -asetukseen (poikkeus: LTV) Makrovakausvälineet 5 (6) kpl Muuttuva lisäpääomavaatimus eli ns. vastasyklinen puskuri Asuntoluototuksen enimmäisluototussuhde (ns. LTV eli Loan-to-Value, "lainakatto") Kiinteistövakuudellisten luottojen riskipainojen korotus G-SII-puskureiden käyttöönotto eli maailmanlaajuisen merkittävän pankin puskuri O-SII-puskureiden käyttöönotto eli muun systeemisesti merkittävän pankin puskuri Vakavaraisuusasetuksen artikla 458: tiukemmat kansalliset toimenpiteet makrovakauden hoitoon Kuvaus Luottolaitoksille voidaan asettaa maksimissaan 2,5 %:n lisäpääomavaatimus. Vaatimus täytettävä 12 kk:n kuluessa päätöksestä. Voimassa. Asuntoluoton määrä maksimissaan 90 % vakuuksien käyvästä arvosta (95 % ensiasunnon ostajille). Mahdollisuus alentaa maksimimäärää enintään 10 %-yksikköä. Voimaan 1.7.2016. Mahdollisuus korottaa asunto- ja kiinteistölainoituksessa käytettäviä riskipainoja. Voimassa. Luottolaitokselle max. 3,5 %:n lisäpääomavaatimus globaalin systeemisen merkittävyyden vuoksi Luottolaitokselle max 2,0 %:n lisäpääomavaatimus kotimaisen systeemisen merkittävyyden vuoksi. Vaatimus voimaan 1.1.2016. Vaatimus täytettävä 6 kk:n kuluessa päätöksestä. Artikla mahdollistaa säädösten ja vaatimusten kiristämisen poikkeuksellisissa tapauksissa. Voimassa. Huom: Suomen lainsäädäntö ei tunne järjestelmäriskipuskuria, joka on yksi EU:n direktiivin mukainen makrovakausväline
4. Ensimmäinen makrovakauspäätös 16.3.2015
Finanssivalvonnan johtokunta tekee päätökset laajan viranomaisyhteistyön jälkeen Päätöksenteon valmistelussa on erityisesti varmistettava, että siinä otetaan huomioon Finanssivalvonnan, Suomen Pankin, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön näkemykset laajemminkin kuin Finanssivalvonnan johtokuntaan nimeämien henkilöjäsenten kautta Finanssivalvonta arvioi neljännesvuosittain yhteistyössä Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön kanssa makrovakausvälineiden asettamisen tarvetta Ennen päätöksentekoa on ilmoitettava alustavasta päätöksestä EKP:lle (ei koske lainakattoa), jolla on mahdollisuus ilmoittaa vastustavansa päätöstä. Suomen Pankilla ja valtiovarainministeriöllä on oikeus tehdä koska tahansa oma esityksensä makrovakausvälineen käytöstä Finanssivalvonnan johtokunnalle
Finanssivalvonnan johtokunnan ensimmäinen makrovakauspäätös 16.3.2015 Johtokunta ei aseta pankeille muuttuvaa lisäpääomavaatimusta eikä muutoinkaan kiristä makrovakauspolitiikkaa Makrovakausvälineiden käyttöönotto ja niiden edellyttämä kokonaistarkastelu ovat uusi tärkeä lisä viranomaisten keinovalikkoon. Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettaminen tai muut makrovakauspolitiikkaa kiristävät toimet eivät nykyisessä suhdannetilanteessa ole kuitenkaan tarpeen
Keskeiset perustelut päätökselle Lisäpääomavaatimuksen asettamista puoltaisi Luottokannan ja bruttokansantuotteen suhde on yli pitkän aikavälin trendinsä; mekanistinen tulkinta edellyttäisi 0,75 prosentin muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamista Lisäpääomavaatimuksen asettamista ei puolla Yleinen talouskehitys pysyy vaimeana ja vaihtotaseen vaje on jonkin verran pienentynyt vuodesta 2012 Asuntoluotonannossa ja asuntomarkkinoilla aktiviteetti on vähentynyt, samoin asuntojen ja liikekiinteistöjen (laskennallinen) yliarvostus Kotitalouksien velkaantuneisuus on huomattavaa, mutta velkaantuneisuuden kasvuvauhti on hidastunut
Pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluvut Suomessa Pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluvut Suomessa 18 % Kokonaisvakavaraisuussuhdeluku Tier 1 -vakavaraisuussuhdeluku Ydinvakavaraisuussuhdeluku 16 14 12 10 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Finanssivalvonta. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 24.3.2015 Sampo Alhonsuo
5. Makrovakausvälineet ja kansalaiset
Rahoitusjärjestelmän vakaus hyödyttää kaikkia Kotitaloudet ja yritykset kohtaavat makrovakausvälineiden käytön pankkijärjestelmän kautta, eli välillisesti Hyödytään mahdollisten ylikuumenemisten hillinnästä, samoin kuin siitä, että mahdollisessa alijäähtymistilanteessa kriteerejä voidaan löysätä Finanssikriisien todennäköisyys pienenee ja niiden negatiiviset kustannukset pienenevät Eri EU-maissa otetaan parhaillaan makrovakausvälineitä käyttöön ja kerätään kokemuksia
Kiitos! http://www.finanssivalvonta.fi/fi/pages/default.aspx http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki/pages/default.aspx Katso Suomen Pankin tuoreita Julkaisuja! https://www.esrb.europa.eu/mppa/html/index.en.html Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 24.3.2015 Sampo Alhonsuo