ATRO/ATRAK Automaatiotekniikan ja robotiikan oppimisympäristöjen rakentaminen Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla ATRO 1.4.2010-31.12.2012 ATRAK 1.4.2010 30.6.2012 13.12.2012
Alkuvaiheita 2008 keskustelu tila-, laite- ja koulutustarpeesta voimistuu Vuodenvaihteessa 2008-2009 alustava ehdotus hankehausta 18.3.2009 alustava hankesuunnitelma esitetään johdolle 23.3.2009 ensimmäinen tunnusteluyhteydenotto lääninhallitukseen Hallinnon rakenneuudistus lykkää hankehakua 16.11.2009 johto hyväksyy hankehaun käynnistämisen Hankesuunnitelma laajenee MSK:n ja auto-osaston mukaantulolla Rakentamisen osuus erotetaan omaksi hankkeekseen Arkkitehtisuunnittelun myötä tilat laajenevat 24.2.2010 lopulliset hakemukset jätetään Pirkanmaan liitolle 23.3.2010 Maakuntahallitus antaa myöntävät päätökset Päätökset saadaan tiedoksi 29.3.2010 13.12.2012
Toteutusvaiheita Hankintamenettelyt käynnistyvät robotiikan osalta 1.4.2010 ATRO -hallin pohjan kaivutyöt alkavat syyskuussa 2010 Aikainen talvi ja pakkaskausi hidastavat syksyisiä perustustöitä Kevään 2011 aikana elementti- ja valutyöt valmistuvat Syksyllä 2011 muuraustyöt alkuun oppilasvoimin Joulukuussa 2011 syntyy päätös koulutuslaitetoimittajasta Kevään 2012 aikana vesikatto, ikkunat ja ovet paikoilleen Koulutuslaitteistot saapuvat kolmessa erässä Syksyn 2012 aikana sähkö-, LVI-, pinnoitus- ja maalaustyöt Joulukuu 2012 tilat valmiit ja laitteet käyttökunnossa 13.12.2012
18.3.2009 18.3.2009 Pasi Rännäli AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPPIMISYMPÄRISTÖHANKE Yleistä Automaatiotekniikan osuus teollisen tuotantoympäristön toteutuksessa ja toiminnassa, on päivän selvää ja arkisen tavanomaista. Erilaiset elektroniikan, pneumatiikan ja hydrauliikan sovellukset laitetoimintojen automatisoinnissa ovat välttämättömiä tuotantotekniikalle asetettujen tehokkuusvaatimusten saavuttamiseksi. Automaation kehittyminen on tuonut tehokkuuden lisäksi käytön helppoutta ja keveyttä lukemattomien työtehtävien suoritukseen. Kaikki on yleensä hyvin niin kauan kuin laite tai systeemi toimii sille tarkoitetulla tavalla, mutta entä sitten kun ei enää toimikaan? Käytön helppous loppuukin siihen, ellei laitteen käyttäjällä ole osaamista automaatiotekniikan vianetsinnästä ja toimintakaavioiden lukemisesta. Tilanne on hyvin tyypillinen esim. metallialan yrityksessä, jossa käytetään CNC ohjattuja työstökoneita erilaisilla manipulaattoreilla ja työkalunvaihtajilla varustettuna. Tuotesuunnittelun ja uusien tuotteiden innovoinnin näkökulmasta automaation osaalueiden hallitseminen on monille laitevalmistajille markkinoilla pysymisen perusedellytys. Onhan tunnettua, että monien menestystuotteiden ratkaisut on toteutettu perustekniikalla, mutta aiempaa älykkäämmillä kombinaatioilla. Kiistämätön tosiasia on, että automaatiotekniikkaa hallitsevia henkilöitä tarvitaan ja arvostetaan kaikilla tekniikan aloilla ja ammattiryhmissä. Varmaa on myös se, että ko. osaajien tarve vain kasvaa tekniikan kehittymisen mukana. Ammatillinen koulutus on jo pitkään pyrkinyt vastaamaan tähän tarpeeseen automaatiotekniikan perustutkinnon koulutusohjelmilla, mutta myös siten, että muihinkin metalli-, sähkö- ja autoalojen koulutusohjelmiin on sisällytetty automaatiotekniikan osa-alueita. Vallitseva tilanne Vammalan ammattikoulussa Vammalan ammattikoulun vastaavien perustutkintojen opetusohjelmissa automaatiotekniikan opetus jää suurelta osin teoreettisen opiskelun varaan ja joissain tapauksissa se jää toisten ns. ammattinimikekohtaisten aineiden jalkoihin, eli sitä ei välttämättä opiskella ollenkaan. Syy vallitsevaan tilanteeseen on se, että oppilaitoksella ei ole tarvittavia opetusvälineitä, toisin sanoen tarkoituksen mukaista opetus- ja oppimisympäristöä. Esitys Vammalan ammattikoulun sähkö-, auto-, metalli- ja aikuiskoulutusosastot yhdessä esittävät, että kuntayhtymän hallinto ottaisi lähitulevaisuuden kehityssuunnitelmiinsa mukaan automaatiotekniikan oppimisympäristön rakentamishankkeen. Osastojen keskinäisessä aloitepalaverissa on päädytty ehdottamaan sopivan koulutustilan rakentamista auto-osastorakennuksen ns. tyhjään kulmaan, johon olisi mahdollista laajentaa ko. rakennusta runsaat 200 m 2 (liitteenä pohjapiirrosluonnokset). Kustannusarvio ja rahoitus Rakennuskustannukset: 350.000 SASKY 350.000 Laitehankinnat: 500.000 SASKY 100.000 + EAKR hanke 400.000 Yht: 850.000 SASKY 450.000 13.12.2012
13.12.2012
Alueviesti kertoi hankkeesta kuvan kera keväällä 2010